Uutta ja vanhaa

Kuvat: AN, 27.3.2019, Oodi Helsingin keskustakirjasto

Tutustu kohteeseen

https://www.oodihelsinki.fi/

Olipa kokemus käydä helsinkiläisten uudessa olohuoneessa, kohtaamispaikassa, uuden aikakauden kirjastossa!

Suosittelemme! Vaimoni kanssa paalaamme taloon seuraavalla Hesan käynnillämme, tuntikausiksi nauttimaan ja viihtymään tämän uskomattoman rakennuksen tarjoamista palveluista.

Suomen erinomaiset vanhat ja uudet kirjastot ovat todiste siitä, että Suomessa on ollut vuosisatojen ajan, ja on edelleen lujaa uskoa sivistykseen, kaikille mahdollisuudet tarjoavaan koulutukseen, hyvän elämän kuulumiseen koko kansalle. Maailmalla tämä ei ole itsestäänselvyys, - eikä ikuisesti meilläkään, jos emme tätä arvosta ja myös puolusta.


Entä tiesitkö sinä tämän?

Vanhan Vaasan hovioikeuteen perustettiin v. 1794 Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto, Läse-Bibliotheket i Wasa.

Kului kaksisataa vuotta, ja Vaasassa paljastettiin asiasta kertova muistomerkki.

SUOMEN YLEISET KIRJASTOT 200 VUOTTA

Muistolaatta on paljastettu 2.8.1994 Vanhassa Vaasassa. Nykyisen Mustasaaren kirkon, eli alun perin Vanhan Vaasan hovioikeuden porttikiveen, on kiinnitetty Suomen vanhimman yleisen kirjaston muistolaatta.

Kuvalainaus: Wikipedia

Porttikivessä olevassa laatassa on teksti:

2.8.1994

Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta

De allmänna biblioteken i Finland 200 år

Public libraries 200 years in Finland


Erinomaisen selostuksen tästä esitti Erkki Rintala kirjoituksessaan

Muistomerkki Langensteinin aukiolle (puhe pidettiin Kaupunginkirjaston portailla Kirjastonkatu 13, taiteilija Jaakko Niemelän taideteoksen White Open paljastustilaisuudessa 15.10.2014)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2014/10/white-open.html

Lainaus

Oikeusneuvos Erkki Rintala 

Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta 

Vanhan Vaasan hovioikeuteen perustettiin v. 1794 Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto Läse-Bibliotheket i Wasa. Perustajiin kuului mm. Langenstein, ja hän oli kirjaston ensimmäinen pitkäaikainen hoitaja. Kirjastonhoitaja joutui käymään kirjeenvaihtoa Tukholman sensuurin kanssa. Ranskan vallankumousaatteiden leviämistä pelättiin, eikä se ollut aiheetonta vaasalaisen kirjastonkaan osalta. Mm. kirjeenvaihdosta voidaan päätellä, että Langenstein oli kirjastohankkeen primus motor. 

200 vuotta myöhemmin, v. 1994 Vaasan hovioikeus kokosi kirjastoonsa Langenstein-aiheisen näyttelyn. Siinä tuotiin esiin sitä aatemaailmaa ja ympäristöä, jossa vanhin lainakirjastomme syntyi. Myöhemmin sama näyttely pantiin esille Eduskunnan kirjastossa. Hovioikeudenpuistoon istutettiin Tiedon tammi. Suomen kirjastoväki puolestaan järjesti 200-vuotisjuhlansa täällä Vaasassa. Juhlallisuuksien yhteydessä hovioikeuden porttikiveen kiinnitettiin Suomen vanhimman yleisen kirjaston muistolaatta. 

Suomen yleisten kirjastojen historiassa (toim. Ilkka Mäkinen, Otava 2009) Vaasan lukukirjaston valinta "aloituspisteeksi" perustellaan sillä, että se todellisuudessa oli monipuolisine kokoelmineen, demokraattisine hallintoineen ja hyvine palveluineen enemmän nykyaikaisen yleisen kirjaston kaltainen kuin kokoelmiltaan yksipuoliset, patriarkaalisesti hallitut ja palveluiltaan heikot kansankirjastot. 

Olof Langenstein syntyi Tukholmassa 29.10.1751. Isä oli henkivartiokaartin korpraali Olof Langsten, äiti Margareta os. Kjellman. Poika jäi täysorvoksi 14-vuotiaana. Tuntemattomien vaiheiden kautta hän päätyi Porvooseen ja kirjoittautui sen lukioon v. 1767. Suoritettuaan juristin tutkinnon Turun Akatemiassa v. 1774 Langestein ryhtyi Turun hovioikeuden palvelukseen. 

Kun Vaasan hovioikeus aloitti toimintansa v. 1776, Langenstein siirtyi monen muun turkulaisen nuoren juristin tavoin Vaasaan. Hän avioitui kauppiaantytär Kristina Rydmanin kanssa. Koti sijaitsi Kauppiaankadun ja Kirkkokadun kulmassa. Lyhytelämäkerrassa (Lakimies 1994 ss.871) Langensteinia luonnehditaan valitusajan innoittamaksi syvälliseksi juristiksi ja humanistiksi. 

Kun yleiset kirjastot rakennettiin 1900-luvun alkupuolella kunnalliselle ilmaiskäytön pohjalle, lainakirjastolaitoksen isän Benjamin Franklinin ajatuksille pohjautuva malli voitti. Saman amerikkalaisen mallin piirteet olivat myös Vasan lainakirjastolla. Langensteinin omassa kirjastossakin oli Franklinin elämäkertateos, josta opit olivat lähtöisin. Upean Fennica-kokoelmansa Langenstein lahjoitti Helsingin yliopiston kirjastolle, jonka suojissa se edelleen on. 

Yleiset kirjastot ja kirjastoväki ovat tehneet ja tekevät arvokasta työtä kansakunnan hyväksi. Kirjastomuseoyhdistyksen piirissä käydyissä keskusteluissa on rohjettu toivoa näinä taloudellisesti vaikeina aikoinakin, että Vaasa yleisten kirjastojen kehtona ja väkevänä kulttuurikaupunkina ottaisi asiakseen kirjastojen työn merkitystä ja kulttuuriarvoja symboloivan veistoksen hankkimisen Langensteinin aukiolle. Samalla se olisi – onnistuessaan - oiva pääte tulevalle kulttuurikujalle. Otaksun, että hankkeelle voitaisiin saada valtakunnallinen tuki, niin henkinen kuin aineellinenkin. 

Erkki Rintala 
Oikeusneuvos 
Vaasa


Lainaus päättyy


Tämäkään ei ole kovin tuttua tietoa vaasalaisille


Suomen kirjastomuseo on Vaasassa, pääkirjaston tiloissa.

http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/60-suomen-kirjastomuseo

Lue aiheesta kirjoitus, museon esittelyä

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/tuntematon-museo.html


Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg