maanantai 22. tammikuuta 2024

Tammisunnuntain juhlallisuudet Vaasassa

 

Tulevana sunnuntaina 28.1.2024, Tammisunnuntaina, Pohjanmaan Maanpuolustuskilta järjestää alueen veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen yhteisen Tammisunnuntain juhlan Vaasan Kaupungintalossa. Juhlan järjestämisessä on yhteistyötahona Puolustusvoimista Pohjanmaan aluetoimisto (PMK Pohjanmaan Soittokunta vastaa juhlan musiikista, reserviläiset mukana seppeleenlaskussa). 

Ohessa tiedote tapahtumasta, juhlapäivän ohjelma sekä kuvaVaasan Sotaveteraanimuseossa uudelleen esille pannusta konservoinnin läpi käyneestä v. 1918 Leijonalipusta.

Terveisin

Ilkka Virtanen

Pohjanmaan Maanpuolustuskilta ja Vaasan Sotaveteraanimuseo

 

Tammisunnuntain juhlallisuudet Vaasassa

Vuonna 1981 perustettu Pohjanmaan Maanpuolustuskilta viettää vuosipäiväänsä tammikuun viimeisenä sunnuntaina, Tammisunnuntaina, tänä vuonna 28.1.2024. Tammisunnuntai-nimi omistettiin alun perin vuoden 1918 viimeiselle sunnuntaille 27.1.1918.

Svinhufvudin itsenäisyyssenaatti oli aiemmin tammikuussa 1918 nimennyt suojeluskunnat itsenäiseksi julistautuneen Suomen hallituksen joukoiksi ja kenraali Mannerheimin niiden ylipäälliköksi sekä kutsunut Mannerheimin esikuntineen Vaasaan järjestämään maassamme itsenäistymisen jälkeen edelleen olevien venäläisten sotilaiden aseistariisunnan. Vaasassa venäläisiä joukkoja oli n. 2000 ja Pohjanmaalla kaikkiaan useita tuhansia. Mannerheimin käskystä aseistariisunta alkoi koko Pohjanmaan alueella Tammisunnuntain jälkeisenä aamuna klo 3. Aseistariisunta toteutettiin varsin ripeästi ja verraten vähin taisteluin. Aseistariisunnan jälkeen pohjalaiset suojeluskuntajoukot osallistuivat myös muualla Suomessa, mm. Tampereella, taisteluihin punakaarteja vastaan sisällissodan luonteen saaneessa sodassa. Saksassa koulutuksen saaneet Jääkäripataljoona 27:n jääkärit liittyivät välittömästi helmikuun lopussa Suomeen tapahtuneen paluunsa jälkeen osaksi Mannerheimin armeijaa.

Pohjanmaan Maanpuolustuskillan vuosipäivänjuhlasta on 2000-luvulla kehittynyt alueen veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen yhteinen Tammisunnuntain juhla. Juhlaa vietetään Vaasan kaupungintalolla, tänä vuonna 28.1.2024 klo 17 alkaen. Ennen juhlaa suoritetaan seppeleenlasku Kasarmintorin Perinnemuurilla klo 16. Veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen asettama lippulinna juhlistaa tilaisuutta. Pohjanmaan aluetoimisto järjestää Perinnemuurille reserviläisistä koostuvan kunniavartion.

Kaupungintalon pääjuhlassa tervehdyssanat lausuu killan hallituksen jäsen professori Nils Erik Villstrand. Juhlapuhujana on Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikainen. Killan syksyllä 2023 Vaasan ja Mustasaaren kouluissa järjestämän kirjoituskilpailun palkinnot jaetaan myös juhlassa. Kilpailun kaksi parasta kirjoitusta kuullaan tekijöidensä esittäminä. Juulia Järvenpään aiheena on ”Yksi pari villasukkia” ja Louise Gyllingin mielestä olisi syytä ”Sluta strävä efter att må dåligt!”. Juhlassa kuullaan myös runsaasti isänmaallista musiikkia. Sitä esittää PMK Pohjanmaan Soittokunta kapellimestarinsa Asko Hiipakan johdolla.

Vaasan Sotaveteraanimuseo avattiin yleisölle Tammisunnuntaina 1999. Museo on nyt siis toiminut 25 vuotta. Museo on juhlapäivänä avoinna klo 14–16. Juhlapäivän kunniaksi museoon saatiin uudelleen esille yksi museon helmistä, Suomen valtiolippuna keväällä 1918 käytetty Suomen punakeltaiseen leijonavaakunaan perustuva kookas Leijonalippu. Lippu koki syksyllä 2023 huolellisen konservoinnin. Lipun ovat valmistaneet kaksi kaskislaista ompelijatarta yhdessä yössä seuraavana päivänä järjestettyä kahden vapaussoturin sankarihautaustapahtumaa varten.

Tammisunnuntain tapahtumat ovat kaikki yleisölle avoimia ja maksuttomia. Tervetuloa!

Ilkka Virtanen 

 

JUHLAPÄIVÄN OHJELMA


 

VUODEN 1918 LEIJONALIPPU

Nähtävillä Vaasan Sotaveteraanimuseossa. Talviaukioloaika sunnuntaisin klo 14 -16. 

Osoite: Kirkkopuistikko 22 A

 



Blogipostauksen koonnut: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

 

keskiviikko 17. tammikuuta 2024

Leijonalippu esillä

 

Vaasan Sotaveteraanimuseossa on taas tästä viikosta eteenpäin nähtävillä punakeltainen leijonalippu.

Lippu on saatu upeasti konservoitua, ja se on nyt myös laitettu esille näyttävästi.

 


Kuva: Ilkka Virtanen, 16.1. 2024

 

Museon aukiolo talvikaudella

Museo on avoinna kevätkaudella 2024 sunnuntaisin klo 14–16 alkaen 14.1.2024.

Ryhmät voivat tutustua museoon myös muulloin sopimuksen mukaan (ks. yhteystiedot)

https://www.vaasansotaveteraanimuseo.fi/

 

Lainaus museon sivuilta

Sinivalkoinen ristilippu vahvistettiin itsenäisen Suomen viralliseksi lipuksi v. 1918. Vahvistamista edelsi monivaiheinen prosessi. Alkuvuodesta 1918 lippua suunnitellut komitea esitti vielä punakeltaista leijonalippua Suomen lipuksi. Sinivalkoista väriä oli aiemmin ehdottanut mm. Sakari Topelius. Monilla pursiseuroilla oli pitkään ollut käytössään sinivalkoinen ristilippu. Kuvassa yksi museon harvinaisuuksista: kahden kaskislaisen vapaussoturin hautajaisia varten keväällä 1918 ommeltu Leijonalippu. Lippu on ommeltu lippukomitean ehdotuksen mukaisena. Lipun ompelivat käytössään olleella ompelukoneella kaksi kaskislaista neitiä, jotka kertomansa mukaan tekivät sen kiireellä yhdessä yössä.

 


 

Suomen lipun 90-vuotista historiaa esiteltiin museon Itsenäisyyspäivänä 2008 avatussa erikoisnäyttelyssä. Museo sai erikoisnäyttelyynsä lainaksi erittäin hienon kokoelman historiallisia lippuja vaasalaisen Brage-museon Alma Skogin kokoelmasta.

 


 

Kuvalainaus museon sivulta. Jaana -Stiina Ala-Korven kirjoitus Pohjalaisessa 6.12.2008.

 

Lainaus Suomen sisäministeriön sivulta: Suomen lipun historia

https://intermin.fi/suomen-lippu/tietoa-lipusta/historia 


Leijonalippu

”Suomen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin leijonalippua, joka muun muassa nostettiin senaatintalon, valtioneuvoston, lipputankoon 6.12.1917. Lippu sai muutaman kuukauden aikana 1917–18 lähes valtiolipun aseman. Lippu oli karmiininsinoberinpunainen, jonka keskellä oli kullankeltainen vaakunaleijona hopeanvalkoisine varustuksineen ja ruusukkeineen.”

Siniristilippu

Keväällä 1918 lippuasiaa käsiteltiin eduskunnassa ja erilaisten vaiheiden jälkeen perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin 28.5.1918 ehdotus sinivalkoisesta ristilipusta. Laki lipusta julkaistiin kaksi päivää myöhemmin. Lakiin on sen jälkeen tehty pieniä muutoksia, mutta lippu on pysynyt samana. Lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.

 

Blogikirjoituksen koonnut

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

 

Lue myös edellinen blogikirjoitus: Leijona Suomen vaakunassa

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2024/01/leijona-suomen-vaakunassa.html 

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...