Vaasan Sotaveteraanimuseossa on taas tästä viikosta eteenpäin nähtävillä punakeltainen leijonalippu.
Lippu on saatu upeasti konservoitua, ja se on nyt myös laitettu esille näyttävästi.
Kuva: Ilkka Virtanen, 16.1. 2024
Museon aukiolo talvikaudella
Museo on avoinna kevätkaudella 2024 sunnuntaisin klo 14–16 alkaen 14.1.2024.
Ryhmät voivat tutustua museoon myös muulloin sopimuksen mukaan (ks. yhteystiedot)
https://www.vaasansotaveteraanimuseo.fi/
Lainaus museon sivuilta
Sinivalkoinen ristilippu vahvistettiin itsenäisen Suomen viralliseksi lipuksi v. 1918. Vahvistamista edelsi monivaiheinen prosessi. Alkuvuodesta 1918 lippua suunnitellut komitea esitti vielä punakeltaista leijonalippua Suomen lipuksi. Sinivalkoista väriä oli aiemmin ehdottanut mm. Sakari Topelius. Monilla pursiseuroilla oli pitkään ollut käytössään sinivalkoinen ristilippu. Kuvassa yksi museon harvinaisuuksista: kahden kaskislaisen vapaussoturin hautajaisia varten keväällä 1918 ommeltu Leijonalippu. Lippu on ommeltu lippukomitean ehdotuksen mukaisena. Lipun ompelivat käytössään olleella ompelukoneella kaksi kaskislaista neitiä, jotka kertomansa mukaan tekivät sen kiireellä yhdessä yössä.
Suomen lipun 90-vuotista historiaa esiteltiin museon Itsenäisyyspäivänä 2008 avatussa erikoisnäyttelyssä. Museo sai erikoisnäyttelyynsä lainaksi erittäin hienon kokoelman historiallisia lippuja vaasalaisen Brage-museon Alma Skogin kokoelmasta.
Kuvalainaus museon sivulta. Jaana -Stiina Ala-Korven kirjoitus Pohjalaisessa 6.12.2008.
Lainaus Suomen sisäministeriön sivulta: Suomen lipun historia
https://intermin.fi/suomen-lippu/tietoa-lipusta/historia
Leijonalippu
”Suomen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin leijonalippua, joka muun muassa nostettiin senaatintalon, valtioneuvoston, lipputankoon 6.12.1917. Lippu sai muutaman kuukauden aikana 1917–18 lähes valtiolipun aseman. Lippu oli karmiininsinoberinpunainen, jonka keskellä oli kullankeltainen vaakunaleijona hopeanvalkoisine varustuksineen ja ruusukkeineen.”
Siniristilippu
Keväällä 1918 lippuasiaa käsiteltiin eduskunnassa ja erilaisten vaiheiden jälkeen perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin 28.5.1918 ehdotus sinivalkoisesta ristilipusta. Laki lipusta julkaistiin kaksi päivää myöhemmin. Lakiin on sen jälkeen tehty pieniä muutoksia, mutta lippu on pysynyt samana. Lippuluonnoksen vuodelta 1918 laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.
Blogikirjoituksen koonnut
Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
Lue myös edellinen blogikirjoitus: Leijona Suomen vaakunassa
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2024/01/leijona-suomen-vaakunassa.html
Taas kerran Aimo on tuottanut hienoa tarinaa suomalaisuuteen liittyvästä symboliikasta. Tällä kertaa kohteena on 450 vuotta tunnettuna ollut vaakunaleijonamme. Erityisesti tarkastellaan vaakunaleijonan esiintymistä lipuissamme. Sysäyksen blogikirjoitukselle on antanut Vaasan Sotavetaanimuseon kokoelmiin palannut vuodelta 1918 peräisin oleva valtiolippunamme käytetty Leijonalippu, yksi museon helmistä.
VastaaPoistaEnsimmäisiä toimenpiteitä Suomen itsenäistymisprosessissa oli saada Suomelle oma kansallis- ja valtiolippu. Svinhufvudin johtama itsenäisyyssenaatti asetti jo 4.12.1917 (2 päivää ennen itsenäisyysjulkistusta!) erityisen lippukomitean pohtimaan lippukysymystä ja tekemään esityksen lipuksi. Esitys valmistui pika-ajassa, lippukomitean esitys vaakunaan perustuvasta Leijonalipusta luovutettiin senaatille 8.12.1917. Senaatti puolestaan teki lipun perustamisesityksen valtiopäiville 5.1.1918. Valtiopäivät tekivät päätöksen Suomen lipusta 19.5.1918. Mutta valtioneuvoston päätös ei ollut alkuperäisen esityksen mukainen, vaan lipuksi tuli nykyinen sinivalkoinen ristilippu. Välillä käyty vapaus/sisällissota oli tähän ilmeisenä syynä.
Vaasan Sotaveteraanimuseossa oli vuosina 2008-2009 esillä Suomen lippua käsittelevä erikoisnäyttely Suomen lipun vaiheista. Näyttely avattiin Itsenäisyyspäivänä 6.12.2008 lippumme saavutettua aiemmin samana vuonna 90 vuoden iän. Käsittelin näyttelyn avajaispuheessani oman lipun syntyvaiheita sekä lippuun liittyviä aikaisempia kehitysvaiheita. Puhe on luettavissa linkistä
http://lipas.uwasa.fi/~itv/publicat/Suomen_lippu.pdf
Ilkka Virtanen