TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Tämä Vaasa-aiheinen kaupunkiblogi on avoin myös Sinun asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi tai ruotsiksi. Kaikki tekijäinoikeudet & vastuut kirjoittajilla ja kuvaajilla! Ota yhteyttä sivuston ylläpitoon/Aimo.





maanantai 9. joulukuuta 2019

Rojekti X= päivitys 12/2019


On taas aika päivittää mitä nyt, vuoden 2019 lopussa, kuuluu Rojekti X= hankkeelle?

Vaasan julkiset patsaat, muistomerkit ja muistolaatat kartoitus- ja luettelointi hanke käynnistyi jo ennen Suomen 100 v. juhlavuotta. Jo kolme nopeasti kulunutta vuotta (2017-2019) on kohteita etsitty ja löydetty. Kokoon on saatu faktatietoja, ja jonkin verran myös vanhempaa kuvamateriaalia.

Kaikki kohteet on viime vuosien aikana myös valokuvattu, monet useaankin kertaan. Kohteiden esittelyjä on tehty tämän blogin, vaasaennenjanyt, sivuille yhteensä jo 158. Mukana allekirjoittaneen apurina on ollut enemmän tai vähemmän aktiivisina auttajina toistakymmentä henkilöä. Kiitoksia teille kaikille!

Linkki päivitettyyn koontilistaan on tämän jutun lopussa.

Tämä Rojekti X= koontilista on kaikkien asiasta kiinnostuneiden luettavissa, ja myös hyödynnettävissä ei kaupallisiin tarkoituksiin. Kunhan teksti- ja kuvalähteet mainitaan asiaan kuuluvalla tavalla.

Onko mahdollista löytää vieläkin lisää kohteita? 

On, ja se on todennäköistäkin.

Ainakin näitä laattoja, ”tässä rakennuksessa on toiminut / perustettu”-informaatiotauluja löytynee vielä. Jokunen minulla on tiedossakin, ja vielä esittelemättä tässä rojektissamme. Faktojen keruu näistä vaatii aikamoista salapoliisityötä.

Jos siis tiedät koontilistalta puuttuvia kohteita, ja osaat niistä kertoa, tai sinulla on jopa vanhoja kuvia jo esitellyistä kohteista, niin ota mielellään minuun yhteyttä.

Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com


Onko tuttu?

Pyydän apua tästä kohteesta, jonka kuvasin jo keväällä, mutta esittelykirjoitus jäi pahasti kesken.




Kuvat: AN, 10.2.2019, Esim. tämä seinälaatta osoitteessa Raastuvankutu 7:ssä on tällä hetkellä vuoden 2019 lopussa rakennuksen saneeraustöiden takia luultavasti varastoituna, ja odottamassa takaisin laittamista.

Teollisuuskoulusta kertova muistolaatta on siis vielä esittelemättä, ja toivoisinkin saavani kuulla tietoja sekä Teollisuuskoulusta että ko. laattaan liittyvästä historiasta koulun toiminnassa mukana olleilta henkilöiltä.



Toinen, ajankohtainen seinälaatta

Sekä laatasta, että itse aiheesta löytynee lisätietoja, kunhan näistä jotain tietävät saadaan innostumaan.







Kuvat: AN, 10.2.2019.

Myös tämä kohde, muistolaatat Sotasairaalasta, Keskuskoulun Raastuvankadun sisäänkäynnin molemmilla puolilla, on tarkoitus vihdoin esitellä.

Millaisista lähteistä tästä saisi faktaa ja kuvia? Aihe on ajankohtainen, sillä tuleehan näinä kuukausina kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun venäläiset koneet pommittivat Vaasaa Talvisodan aikana yhteensä kuusi kertaa.

Koulurakennuksen katolla on ollut jonkinlainen vartioasema ja ampumapaikka, joskin aseistus oli ilmeisesti melkoisen tehotonta.


Kolmas huomio kaupunkikuvasta

Kotikaupunkimme kaupunkikuvaan on kesän ja syksyn aikana tullut muutamien patsaiden yhteyteen erillisiä pronssiin valettuja infotauluja. Samoin arkkitehti J.S. Sirénin suunnitteleman entisen Suomen Pankin talon julkisivuun. Näistä kaikista on tarkoitus tehdä vielä blogikirjoituksia, nyt laitan tähän vain muutaman kuvan.






Kuvat: AN, 5.12. 2019. C.A. Setterbergin muistomerkin yhteyteen on laitettu tieto teoksen tekijästä, eli nimi: Tea Helenelund.

Lue lisää muistomerkistä tämän blogin aikaisemmasta kirjoituksesta


http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/10/ca-setterbergin-muistomerkki-5.html







Kuvat: AN, 5.12.2019.

Tämä pronssilaatta kertoo rakennuksen suunnittelijan, ja seinien reliefien suunnittelijat.

Aikaisemmin olen esitellyt tässä blogissa Suomen pankin/Vaasa seinien korkokuvat, ja jonkin verran rakennustakin

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/03/suomen-pankin-korkokuvat-vaasa.html
 
Näiden tässä blogikirjoituksessa mainittujen kohteiden, kuten mahdollisesti vielä lisäksi löytyvien kohteiden esittely jää alkuvuoteen 2020.

Rojekti X= siis jatkuu edelleen, siirrymme luontevasti eteenpäin ”neljännelle tuotantokaudelle”.

Ihan tällaisenakin Rojekti on ollut merkittävä ponnistus. Kiitosta ja huomiota tämän vuoden aikana hankkeelle on saatu ihan hyvin.

Ainakin toistaiseksi epärealistisiksi osoittautuneet visiot kootun materiaalin jatkotyöskentelystä esim. mobiilipelin muotoon, tai vaikkapa patsasaiheiseksi lautapeliksi, ovat harmittavasti jääneet vielä ns. lähtökuoppiin. Katsotaan, mitä vuosi 2020 tuo tullessaan.

Aimo Nyberg

Linkki päivitettyyn Rojeti X= koontilistaan 

https://rojektixon.blogspot.com/


perjantai 6. joulukuuta 2019

6.12.2019 sumuisella Vaasan torilla

Tässä muutama kuva, kuvattu ennen klo viittä Vaasan kauppatorilta, Suomen Vapaudenpatsaasta. Ja muutama kuva myös viideltä alkaneesta isänmaallisesta juhlasta.

Sumuinen, kostea sää ja juhlavalaistu Vapaudenpatsas loivat tällä kertaa aivan poikkeukselliset olosuhteet saada otettua ainutkertaisia kuvia.

Ylioppilaiden perinteinen soihtukulkue saapui täsmällisesti Vaasan torille klo 17, ja Wasa Sångargillen, Pohjan Miesten ja ylioppilaskuntien itsenäisyyspäivän tilaisuus alkoi. Saimme kuulla perinteiset tilaisuuteen kuuluvat kuorojen esitykset, ja ylioppilaskuntien puheet, niin suomeksi kuin ruotsiksikin. Aito vaasalainen juhla siis!














Kuvat: AN, 6.12.2019 Vaasan kauppatori

Teksti: Aimo Nyberg

Suomen Vapaudenpatsaan vertauskuvat, symbolit

Osa 1. LAKI

Vaasan kauppatorilla on Suomen Vapaudenpatsas - Finlands Frihetsstaty. Yli kymmenentuhatta kansalaista osallistui 9.7.1938 juhlaan, jossa arvokkaan seremonian päätteeksi teos paljastettiin, - suojakangas lehahti auki, ja esiin tulivat teoksen ylin osa, kaksi sotilasta, ja korkean jalustan kaikki korkokuvat neljällä ilmansuunnalla. Suomen vapautta juhlittiin ja julkistettiin näin koko maailmalle.

Tänään, itsenäisyyspäivän 2019 aikoihin, on sosiaalisessa mediassa ja lehdistössäkin aikaisempaa enemmän kiinnostuttu tästä koko maamme merkittävimmästä Suomen itsenäisyyden monumentista.

Alueemme valtalehtien, Ilkan ja Pohjalaisen piakkoin yhdistyessä, rohkaistun välittämään eteenpäin tämän vaasaennenjkanyt -blogin seuraajille Ilkan sivuillaan jakaman videon, Muistomerkin paljastus Waasassa eli Suomen Vapaudenpatsaan vihkiäisjuhlasta:

KATSO VIDEO
 
Ja toisena jakona, lainauksena tähän perään vielä Pohjalaisesta (12.7.2018) hovioikeuden emeritus presidentin Erkki Rintalan kirjoituksen: Lain vertauskuva 100-vuotiaan Suomen Vapaudenpatsaassa 



Kuvalainaus: Pertti Elo Vaasan kaupungin esitteestä Vaasan patsaat ja muistomerkit-Vasas statyer och minnesmärken. Vaasa-Vasa 2008. 

Isänmaansa vapauttajille l918 – Åt Fäderneslandets befriare omistettu Suomen Vapaudenpatsas – Finlands Frihetsstaty paljastettiin Vaasan kauppatorilla Hovioikeudenpuistikon varrella 9.7.1938. Muistomerkin oli suunnitellut kuvanveistäjä, professori Yrjö Liipola (1881–1971). 

Yli kymmenentuhatta kansalaista osallistui juhlaan. Päävieraina olivat tasavallan presidentti Kyösti Kallio, puolustusneuvoston puheenjohtaja, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim ja itsenäisyyssenaatin elossa olleet jäsenet.

”Tämä muistomerkki on koko Suomen Vapaudenpatsas”, sanoi Mannerheim vihkipuheessaan. 

Vaasan hovioikeus osallistui juhlaan in corpore. Tilaisuuden jälkeen presidentti Kallio suurine seurueineen siirtyi hovioikeuden vastaanotolle. 

Patsas maksoi runsaat 1,3 miljoonaa markkaa. Kansalaiskeräyksellä hankitut varat kertyivät pääosin pohjalaisilta. Vaasan kaupunki rahoitti muistomerkin perustuksen ja kustansi juhlan. Valtiolta ei pyydetty varoja. 

Liipola suunnitteli patsaan graniittijalustaan viisi korkokuvaa. Niistä yksi kuvaa lakia, muut esittävät vapaussodan ylipäällikköä joukkojensa edessä, tulevaisuutta, uskontoa ja työtä. Korkokuvat veistettiin Räntämäen tummanharmaasta graniitista T:mi E. Lehdon veistämöllä Vehmaalla. 

Lain vertauskuva esittää antiikin soturia kilpineen ja miekkoineen. Kilvessä lukee LEX. 

Miekka esitetään oikeutta kuvaavassa taiteessa yleensä paljastettuna ja usein kärki ylhäällä. Vapaudenpatsaan miekka on tupessa kärki maahan laskettuna. Väistinrauta tekee aseesta ristin. Voimme ajatella vertauksen viestivän: Aseiden vaiettua vapautetun maan rakentamista on jatkettava lailla. 

Erkki Rintala 

Vaasa 


Lainaukset päättyvät

Suomen Vapaudenpatsaan muita vertauskuvia, symboleja tulen esittelemään tässä blogissa vuoden 2020 aikana, jollain aikataululla, allekirjoittaneen ja muiden asiasta kiinnostuneiden kirjoittajien toimesta.

Blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg aimonyberg(at)gmail.com

torstai 5. joulukuuta 2019

Itsenäisyyspäivän viettoon


On aika juhlia Suomen 102. itsenäisyyspäivää!



Kuva: AN 29.1.2016.

Lue tai kuuntele, mitä kaikkea tapahtuu, ja mihin kaikkeen voimme osallistua Vaasassa 6.12.2019, kun nyt saamme juhlia isänmaamme 102. itsenäisyyspäivää.

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/suomen-itsenaisyyspaivan-juhlinta-vaasassa/



Kuvalainaus netistä, kuvaa rajattu (AN)


Seuraavaksi otan tähän mielenkiintoisen  lainauksen:

Lainaus facebook ryhmästä: Vaasan kuvia 1900-luvulta sivulta / H. Halonen

”Helsingin Sanomat 6.4.1935. — Vapaudenpatsaan luonnoskilpailun julistus lehden etusivulla. Taiteilijoille annetaan aivan vapaat kädet muistomerkin luonteeseen nähden eikä patsastoimikunta määrää mitään suuntaviivoja, mitä sen tulisi esittää.”

 

Kuvalainaus netistä


Millainen Suomen Vapauden patsaasta tuli? Mitä siinä on, ja miksi? 
 
Tästä tuttuakin tutummasta Vaasan Kauppatorin monumentaaliteoksesta, Suomen Vapaudenpatsaasta voit lukea perusfaktoja, ja katsella kuvia siitä, monista kirjoista tai surffaamalla netissä, somen eri kanavilla.

Tässä linkki allekirjoittaneen ylläpitämään Rojekti X= sivustoon, Suomen Vapaudenpatsaan esittelyyn

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html


Hyvää, muistorikasta itsenäisyyspäivää kaikille!

Aimo Nyberg, eläkkeellä oleva kuvisope, historian harrastaja


NIKOLAISTADS BASENS ÄNDP. 1912, merkkikivi

Kivipaasi, jossa on teksti Nikolaistads basens ändp. 1912, löytyy Söderfjärdenin pelolta.
Sulva (Tarkat koordinaatit tulossa keväällä 2020)

Kyse on maanmittaukseen liittyvä peruskivi, jollaisia on käytetty kolmiomittauksissa. Toinen samanlainen löytyy Söderfjärdenin toisella puolella 5km:n päässä. Tästä peruslinjasta lähdettiin liikkeelle, kun tehtiin Suomen peruskartta Venäjän vallan aikana.
Kolmaskin kivi on mahdollisesti olemassa, todennäköisesti 5 km säteellä? Maalahdessa?

Erittäin tärkeitä kiviä siis. Teksti kivien toisella puolella on venäjäksi.



Kuva:Kaj Sjöberg, fotat i maj 2014. Vasa syns i horisonten. Nettikuva: Facebook ryhmästä Vaasan kuvia 1900-luvulta.




Myös nämä kaksikuvaa on lainattu netistä, Facebook ryhmästä: Vaasan kuvia 1900-luvulta.



Kuvalainaus netistä. Lähdetieto puuttuu.

Tätä blogikirjoitusta täydennetään, kunhan faktatietoja saadaan tarpeeksi koottua.



Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta netissä, NIKOLAISTADS BASENS ÄNDP. 1912, merkkikivi, suora linkki kohteen facebook kommentoitiin
TÄÄLLÄ

Rojekti X= sivusto
https://www.facebook.com/rojektixon/


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

lauantai 30. marraskuuta 2019

Antti Tuurin Talvisota -romaani

Tänään Talvisodan alkamisesta on kulunut tasan 80 vuotta.

Sodan kauhuista ja Suomen ihmeestä kertova kirja, Antti Tuurin romaani Talvisota, on syytä ottaa esiin ja lukea se taas kerran.

Tai katsoa kirjan pohjalta tehty Pekka Parikan ohjaama elokuva Talvisota.

Talvisota on elokuva vuodelta 1989, siis jo 30 vuoden takaa. Elokuva kertoo talvisotaan osallistuneen 8. divisoonan II/JR 23:n 4. komppanian ensimmäisen joukkueen taisteluista.

Tänään 30.11. 2019 YLE TV 1 esittää klo 11.35 – 16.00 Talvisota elokuvan TV-version kaikki viisi osaa yhteen menoon.



Kuvalainaus netistä

Tuurin kirjan Talvisota voi myös kuunnella.

Ainakin täältä sen voi ostaa

https://kirja.elisa.fi/aanikirja/talvisota


Lukija: Taneli Mäkelä
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2015
Kesto: 6 t 34 min
Koko: 230 Mt
ISBN: 978-951-1-29156-5
Tiedostomuoto: Äänikirja (MP3, Vesileimattu)

Jos haluat lukea Talvisota elokuvasta pikaisen yhteenvedon, katso Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota_(elokuva)


Teksti- ja kuvalainauksen koonnut: Aimo Nyberg

perjantai 29. marraskuuta 2019

Valoa pimeyteen

Päivämäärä: perjantaina 29. marraskuuta 2019

Lainaus Wikipediasta

”Black Friday on kiitospäivän jälkeinen päivä eli marraskuun neljännen torstain jälkeinen perjantai, ja sitä pidetään Yhdysvalloissa kauppojen joulusesongin avauspäivänä. Black Friday on siellä kaupoille vuoden suurin yksittäinen ostospäivä, ja ne myyvät erilaisia tuotteita alennettuun hintaan.” 

Kun tämän aamun lehteä luki, huomasi kyllä mikä päivä tänään on. Meillä Suomessakin. Mustaa painoväriä on käytetty luomaan mainoksiin hintaromahduksen tunnelmaa, käsittämättömistä alennuksista, kiireestä hamstraamaan, ennen kuin muut nappaavat edut nenäsi edestä. Vaikka velaksi, sillä nyt on viimeinen hetki…

Alennusmyynneissä on toki puolensa, mutta saa tästä kaikesta markkinahumusta pidättäytyäkin.

Pimeys on totta, - onneksemme myös valo!

Kun luonnonkierrossa mennään kohti pimeintä aikaa, talvipäivän seisausta, on ulkoisen pimeyden keskellä oivallinen aika etsiä ja löytää valoa: niin itsestämme, suhteistamme muihin, kuin kaikkeudesta ympärillämme, jostain suuremmasta ja korkeammasta, millaisena sen itse kukin kokeekaan.

Joulun odotus, matka valon juhlaa kohti alkaa kristillisen perinteen mukaan 1. adventtina, tulevana sunnuntaina 1.12.

Kuvituskuviksi tähän lyhyeen blogikirjoitukseeni laitan nämä kaksi minua tänään inspiroinutta aihetta.





Ylempi kuva: Kuvarajaus Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Lemminkäisen äiti. Katso koko kuva Wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lemmink%C3%A4isen_%C3%A4iti

Alempi kuva kirjasta. Ovi sisimpään, Eileen Caddy, biokustannus Oy, 1994

Kuvien reprokuvaus ja teksti: Aimo Nyberg