TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Tämä Vaasa-aiheinen kaupunkiblogi on avoin myös Sinun asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi tai ruotsiksi. Kaikki tekijäinoikeudet & vastuut kirjoittajilla ja kuvaajilla! Ota yhteyttä sivuston ylläpitoon/Aimo.





sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Linnut harrastuksena

Olemme vaimoni kanssa ns. tavallisia lintuharrastajia, eli nautimme ulkona luonnossa kulkemisesta, ja ympärivuotisesta havaintojen tekemisestä. Laskemme nähdyt lajit, merkitsemme ylös eliksiä ja vuodareita, eli elämän aikana nähtyjä ja jokaisena kalenterivuonna nähdyt lintulajit. Seuraamme muiden tekemiä havaintoja sekä Tiira -havaintojärjestelmästä, että paikallisten harrastajien somepäivityksistä.

Näin vuoden alussa aloitimme taas, hitaasti mutta varmasti, tutuissa havaintopaikoissa käymiset. Kiikarit ja kamera mukaan, ja ulos kävelemään. Toisinaan autollakin liikkuen, Vaasassa ja lähiseudulla. Kuten tänään Söderfjärdenillä. Kovaa arvosteluakin saanut satojen kilometrien bongausreissujen tekeminen jonkun harvinaisen lintulajin näkemiseksi ei ole kuitenkaan meidän juttu. Toki suunnittelemme aina kotimaan loma- ym. reissumme pohjoiseen tai etelään huomioiden mahdollisuudet käydä myös jollakin lintutornilla ym. hyviksi havaintopaikoiksi tiedetyillä paikoilla.

Tämän vuoden alussa Helsingin reissullamme kävimme Espoossa Villa Elfvikin puistossa, ja rannan lintutornilla. Paikalla oli silloin paljon muitakin. Vuodarilistalle tuli sieltä pohjantikka, uivelo, pilkkasiipi, isokoskelo, joutsenia, hanhia, lokkeja … eli kannatti käydä.



Kuva: AN

Ensi viikonloppuna on taas pihabongaus viikonloppu.

Linnuista voi oikein hyvin nauttia niitä sen kummemmin laskematta tai havaintojaan ylös merkkaamatta. Eikä lintuharrastuksessa ole kyse kilpailemisesta.

Jos linnut kiinnostavat, suosittelen esim. tätä nettiosoitetta

https://www.birdlife.fi/tapahtumat/pihabongaus/

Lainaus

” Osallistu Pihabongaukseen 25.–26.1. BirdLifen Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongaus järjestetään joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna. 

Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole olennaista. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista.” 

Lainaus päättyy

Yllä mainitulta sivusta löytyy myös hieno juliste, jossa esitellään kuvin PIHOJEN TALVILINTUJA.


Tänään sunnuntaina oli mainio ulkoilusää! 



Kuva: AN, 19.1.2020 Söderfjärden, keltasirkku.

Keltasirkku on monesti ollut Pihabongauksen runsain lintu. Laji kuitenkin taantuu, ja nähtäväksi jää, saavuttaako laji kärkisijaa enää koskaan.



Kuva: AN, Söderfjäden 19.1.2020. Upealla peltoalueella (meteoriittikraatteri) on viime vuosien aikana pelto-ojien varsilla kasvaneita pensaita harmittavasti poistettu. Tällaisia risukasoja on muuallakin, niistä kun maanomistaja saanee edelleen korvauksia, vaikkei niitä taideta kovin ahkerasti bioenergiaksi voimalaitoksiin kuljettaa?

Lintujen näkökulmasta tämä on todella tuhoisaa toimintaa. Söderfjärdenillä on viime vuosien aikana huolestuttavasti vähentynyt ainakin peltosirkku.

BirdLife on valinnut vuoden 2020 linnuksi peltosirkun, joka on jo äärimmäisen uhanalainen laji.

Tänä vuonna selvitetään lajin kannan suuruus ja esiintymisalueet. Osana tätä selvitystyötä on juuri Tiira-lintutietopalvelu, johon kuka tahansa voi liittyä mukaan, ja aloittaa siellä omien havaintojensa kirjaamisen.

Katso lisää

www.tiira.fi




Kuvat: AN
ylempi, kesykyyhkyjä, eli puluja, Söderfjärden 19.1. 2020,
alempi kuva mustarastas, Riistavuori Haaga 5.1.2020



Onko paikallinen lintuharrastajien yhdistys sinulle tuttu?
Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys r.y.
 
http://www.merenkurkunlty.net/cgi-bin/wordpress/

Toivotamme kaikille lintujen ystäville antoisaa vuotta lintuhavaintojen parissa!

Aimo & vaimo

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

torstai 16. tammikuuta 2020

Osoite ja ajankohta?

Helena Kemppaisen luvalla jaan alla olevan mielenkiintoisen kuvan. Valokuva on ajalta ennen Talvisodan pommituksia.

Lainaus saamastani s-postista

”Isälläni Jaakko Kemppaisella oli postimerkkiliike Vaasassa - kuva ohessa. Postimerkkiliike ja varasto tuhoutui pommituksessa. Liikkeen katuosoitetta en tiedä - ehkä Kirkkopuistikossa. Olisin kiinnostunut vuodesta ja katuosoitteesta. Harmi, että asiat alkavat kiinnostaa vasta 77-vuotiaana.” 


Arvoisat vaasalaiset vanhoihin valokuviin perehtyneet asiantuntijat, pystymmekö auttamaan Helenaa? Siis missä osoitteessa tämä Vaasan postimerkkiliike toimi? Ja miltä vuodelta valokuva mahdollisesti on?



Valokuvan ajankohta ja paikan osoitekin tuntematon / Helena Kemppaisen valokuva-arkisto

Mahdolliset yhteydenotot Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Ps. Voisiko rakennus olla Kauppapuistikolla ollut, ja 14.1. 1940 tuhoutunut Iiriksen talo? Se oli silloisen Vaasan tunnetuimpia kivitaloja.



Tätä blogikirjoitusta on täydennetty 17.1.2020 

Lainaus käydystä S-postikeskustelusta: Helena Kemppainen ja Aimo Nyberg (17.1.2020)

Aimo: Laitoin kuvasi luvallasi myös fb-ryhmään Vaasan kuvia 1900-luvulta. Tästä fb-ryhmästä tuli heti yksi merkittävä tieto (Christian Olsson), että Vaasan puhelinluettelossa 1936 -1937 Vaasan postimerkkiliike olisi ollut osoitteessa Hovioikeudenpuistikko 7, eli Kirkkopuistikon ja Hovioikeudenpuistikon risteyksessä, Topeliuksen patsaan kohdalla. Siinä on ollut 40 - 50 luvun vaihteesta alkaen komea Suomen Pankin talo, joka nykyään on jo muussa käytössä. Tästä osoitteesta on siis voinut Talvisodan pommituksissa kadota maantasalle edelliset rakennukset. 

Kysyn vielä valokuvastasi. Se on neliön muotoinen, oletko rajannut sitä. Onko koko kuvaa mahdollista saada? Rakennuksessa näyttäisi olevan mielenkiintoisia yksityiskohtia, ja niistä voisi paljastua lisää tietoja, jos talosta näkyisi enemmän. 

Helena: Kiitokset viestistä. Auttoi hyvin. Sisareni 87-vuotta muistaa hämärästi, että Hovioikeudenpuistikko on varmasti oikea osoite. Liike on todennäköisesti muuttanut myöhemmin. Sain serkultani viestin (isän veljen tyttö - veli Reino Heikkinen työskenteli myös liikkeessä), että Vaasan postimerkkiliike - jossa myytiin myös leikkikaluja, sijaitsi Vuorikadun ja Pitkänlahdenkadun kulmassa. Silloin varmaan pommi osui varastoon, joka tuhoutui täysin. Todella mielenkiintoisia asioita tuli selville. Äitini, tätini ja isoveljeni olivat "vanikkatehtaalla = kovaleipäannoksia sotilaille" töissä Vaasassa näihin aikoihin. Kuva liitteenä. Eli luultavasti pommitus 29.12.1939 tai 14.1.1940 tuhosi varaston. 

P.S. Minulla ei ole alkuperäistä kuvaa Vaasan postimerkkiliikkeestä. Sain sen skannattuna. Kyselen jos saisin uuden kuvan.

Terveisin 
Helena Kemppainen 

Lainaus päättyy



Kuva: Helmi vanikkatehtaalla / Helena Kemppaisen valokuva-arkisto

Aamu, tammikuu

Hetken tunnelma

Kun meikäläinen, eläkeläinen, kerrankin lähti aamulla liikkeelle, samoihin aikoihin kuin töihinsä menijät, sain ”palkaksi” silmieni eteen hetkellisen vaikutelman, hienon taiteellisen tunnelman.

Käynnistin auton, tuulilasi oli jäässä. Vastakkaisella pihalla oli myös auto käynnissä, ja kuljettaja ikkunoita skrapaamassa. Oman autoni edessä olevat koristeomenapuun oksat ja naapurin auton valot ”maalasivat” muutamiksi sekunneiksi tämän taideteoksen.

Kuin kiinalainen tussimallaus – nautin suuresti näkemästäni!

Taas tästäkin mieleeni palaa viisaus – elä hetkessä!



Kännykkäkuva: AN, 16.1. 2020.

Aimo Nyberg

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

14.1. 1940, muutama kuva lisää

Kiitos Marion!

Lainaus s-postistasi ”Kuvat ovat mieheni Kaarlon tädin jäämistöstä löytyneet. Hän oli Karin Martens o.s. Nelin. Hän oli syntynyt Vaasassa 1916.” 


Kasarminkatu 2



Kasarminkatu 11



Raastuvankatu 27



Koulukatu 44 (tai olisiko 49 / AN) 


Kaikissa kuvissa on pvm. 14.1. 1940

T. Marion Lepistö


Edellinen blogikirjoitus Talvisodan 5. pommitus Vaasassa 14.1. 1940 täydentyy upeasti nyt näillä neljällä kuvalla. Kiitos näistä!


Huom! Talvisodan pommitukset Vaasassa kirjoitussarjan viimeinen, 6. osa julkaistaan tässä blogissa helmikuun 2020 puolessa välissä (Talvisodan 6, pommitus Vaasassa 17.2.1940). Kaikki mahdollinen materiaali, kuvat ym. dokumentit Talvisodan kaikkiin kuuteen Vaasan pommitukseen liittyen kiinnostavat minua. Jos olet valmis niitä jakamaan tässä blogissa, niin ota yhteyttä.

Paikallishistoriaa voidaan näin tuoda esiin, ja samalla muistuttaa nuorempia sukupolvia sotavuosien tapahtumista ihan meidän kotikaduillamme.

Aimo Nyberg
Historian harrastaja, eläkkeellä oleva kuvis ope

aimonyberg(at)gmail.com

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Talvisodan pommitukset Vaasassa 5

Talvisodan 5. pommitus Vaasassa 14.1. 1940

Lainaukset kirjasta VAASA 105 VASA. Nils-Erik Nykvist, Julkaisija – Utgivare: Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta, 1989.

 ”Vaasa joutui kuuden pommituksen kohteeksi. Kaupunkiin pudotettiin noin 800 pommia. Hyökkäyksiin osallistui 82 konetta. Kaupungin väestöstä kuoli 21 ja haavoittui kuutisenkymmentä henkilöä. Palopommit aiheuttivat 56 tulipaloa ja 29 rakennusta paloi perustuksiaan myöten. Kaiken kaikkiaan tuhoutui taikka vahingoittui 130 taloa." 

Pommituspäivät 

Joulukuun 20. 1939 
Joulukuun 29. 1939 
Uudenvuoden aatto 31.12.1939 
Tammikuun 12. 1940 
Tammikuun 14. 1940 
Helmikuun 17. 1940 

Ensimmäisessä pommituksessa, 20.12. pommeja kyllä Vaasaan pudotettiin, mutta vahingoilta silloin vielä vältyttiin. 

Toisessa pommituksessa, 29.12. Klemetinkatu 10 sai täysosuman, ja se vaati ensimmäiset kuolonuhrit Vaasassa. Kymmenkunta henkilöä haavoittui. 

Kolmannessa pommituksessa 31.12. venäläisten tarkoituksena oli Vaasan teollisuuslaitosten tuhoaminen: Suomen Moottori, Rautateiden työpaja, Wärtsilä, Vaasan Puuvilla, Suomen Sokeri. Palosaaren siltakin oli aikomus tuhota. 

Neljännessä pommituksessa 12.1. Vaasassa oltiin varauduttu aikaisempaa paremmin. Pari päivää aikaisemmin olivat saapuneet ilmatorjuntatykit. Tämä johti siihen että 3500 metrissä saapuneet kahdeksan pommikonetta nousivat vielä korkeammalle. Noin 80 pommia pudotettiin kaupungin eteläisiin osiin aiheuttamatta vakavampia vaurioita. Muutama talo sortui, ja pienempiä tulipaloja syttyi. Varuskunnan erääseen muonavarastorakennukseen tuli täysosuma. Ensimmäisten koneiden poistuessa saapui kaksi konetta idästä. Nämä koneet pudottivat kymmenkunta pommia Wickströmin moottoritehtaan lähistölle ja muuanne Vaskiluotoon. Vaskiluodon ratapiha sai osuman, jolloin yksi raide katkesi. 

Viidennessä pommituksessa 14.1. Vaasassa koettiin kaikkein kovimmat tuhot. Maa tärisi pommiräjähdyksistä niin voimakkaasti, että ikkunaruudut helisivät kymmenien kilometrien päässä kaupungista."

 ”Klo 12.21 annettiin hälytys, ja muutamia minuutteja sen jälkeen ilmoitettiin Korsnäsistä että 15 konetta oli matkalla pohjoissuuntaan. Seitsemän minuutin kuluttua koneet olivat kaupungin yllä.” 

”20 minuuttia niiden jälkeen tuli 13 konetta lisää yhtä korkealla lentäen. Pommeja putosi ennen kaikkea Koulukatua pitkin.” 

”Kaikkiaan pudotettiin 220 pommia, jotka mm. aikaansaivat n. 30 suurempaa tulipaloa. Kymmenen henkilöä kuoli, joista kahdeksan rautatieaseman viereisessä sirpalesuojassa.”

Lainaukset päättyvät


Miksi tämä teema? 

Valokuvauksen harrastajana, kaupunkibloggaajana, päätin yrittää yhdistää tässä Talvisodan pommitukset Vaasassa -kirjoitussarjassa kaksi asiaa: Talvisodan traagisten tapahtumien esille tuomisen, muistamisen ja uhrien kunnioittamisen, ja toisena tavoitteena haluan oppia näkemään ja ymmärtämään omaa lähiympäristöäni sen historian kautta.

Olen uudelleen kuvannut VAASA 105 VASA -kirjasta joitakin Felix Westerin ja Nils-Erik Nykvistin kuvasivuja, kuvapareja Vaasasta 1939/40 ja noin 1989, sekä lähtenyt itse jälleen samoihin osoitteisiin kameran kanssa, vuodenvaihteessa 2019 / 2020.

Blogikirjoitukset on tehty Talvisodan Vaasan pommitusten muistopäivinä (katso tämän kirjoituksen alusta). Olen käynyt kuvaamassa tämän ns. ”kolmannen kierroksen” kaupunkikuvallisesti kiinnostavimmissa osoitteissa (alla olevat värikuvat/AN).


Tähän muutamia näitä jälleenkuvauksia





Kauppapuistikko 18




Rauhankatu 13




Rauhankatu 5





Vaasanpuistikko 28



Kasarminkatu 2 – 4




Kasarminkatu 11





Kirkkopuistikko 32




Koulukatu 43




Koulukatu 49




Ajurinkatu 4





Pitkänlahdenkatu 68 nykyään Asemakatu 22
 




Klementinkatu 17, nykyään Vöyrinkatu 22


Viimeinen osa tähän kirjoitussarjan Talvisodan pommitukset Vaasassa julkaistaan tässä blogissa helmikuun 2020 puolessa välissä.

Arvoisat lukijat!

Jos vanhoja valokuvia Talvisodan ajoilta joltakin teiltä löytyy, niin toivoisin yhteydenottoa. Vanhat muistot ansaitsevat tulla jaetuiksi, ja näin päästä mukaan pieniksi palasiksi yhteistä paikallishistoriaamme.


Kuvien ja tekstien koonti: Aimo Nyberg
Paikallishistorian harrastaja, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

lauantai 11. tammikuuta 2020

Ajankohtainen Helene Schjerfbeck

Kiitos museokortin taidenäyttelyissä tulee nykyään käytyä myös samoissa näyttelyissä useammankin kerran!

Ateneumin Schjerfbeck näyttely – Maailmalta löysin itseni, on ollut minulle juuri tällainen hieno taidekokemus!

Jos aihe kiinnosta, etkä ole vielä Ateneumin Schjerfbeck näyttelyä nähnyt, pidä kiirettä! Aikaa on enää 26.1. asti.

Tutustu näyttelyyn

https://ateneum.fi/nayttelyt/maailmalta-loysin-itseni/#


Tänään 11.1.2020 näyttelyn yhteyteen oli järjestetty mielenkiintoinen esitelmä ja keskustelutilaisuus: Ateneum-salissa keskustelivat Schjerfbeckin omakuvista väitellyt FT Patrik Nyberg ja vastaväittäjänä toiminut FT Marja Lahelma.



Kuva: AN 11.1.2020. Iltapäivällä jonoa oli Ateneumin portailta aina Viljo Revellin suunnittelemalle Makkaratalolle asti.

Kahden taideammattilaisen vuoropuhelu, ja yleisön kanssa käyty keskustelu, ja vielä sen päälle kierros Helene Schjerfbeckin teosten luona, oli minulle ja vaimolleni tämän kertaisen Helsingin reissumme upein taide-elämys!


Elokuva Helenestä 

Tulossa, viikon päästä, ensi-ilta 17.1. 2020 uutuuselokuva Helene. Pääosan esittää Laura Birn, elokuvan on ohjannut Antti Jokinen.

Lainaus (julkaistu Pohjalaisessa7.1.2020)

Huolellinen ulospano
 

Helene maksoi 2,2 miljoonaa euroa – puolet enemmän kuin suomalaisen elokuvan keskimääräinen budjetti. Itse elokuva on kamaridraamaa, jossa muita keskushenkilöitä ovat Johannes Holopaisen esittämä Reuter ja Krista Kososen näyttelemä Schjerfbeckin sydänystävä Helena Westermarck. Pirkko Saisio nähdään päähenkilön äitinä. Rahaa on käytetty poikkeuksellisen huolelliseen ajankuvaan. 

–  Antti Jokinen oli kaikissa osa-alueissa todella tarkka. Kankaatkin oli kiinnitetty taulujen tukipuihin juuri oikein. Näyttelijän näkökulmasta pikkutarkkuudella on arvonsa. –  Jos yksityiskohdat ovat geneerisiä, se valuu myös omaan työhön. On tärkeää, että maailma on puhallettu antaumuksella henkiin. 

STT 

Lainaus päättyy


Nyt herää kysymys, milloin pääsee näkemään Pohjanmaan museon kokoelmien Schjerfbeckit?

Pohjanmaan museon omistuksessa on hieno kokoelma Helene Schjerfbeckin teoksia. Ainutlaatuinen kokoelma ei ole ollut yhtenäisenä esillä, ainakaan minun tietääkseni, pitkään aikaan. Näyttelyn pitäminen näistä teoksista olisi mielestäni hieno teko.

Lainaus Pohjalaisesta 7.1.2020: Vaasassa on yli kaksikymmentä Helene Schjerfbeckin teosta – valtaosa niistä päätyi kaupunkiin taidekeräilijän epäonnisen vararikon seurauksena 

Anne Puumala

”Pohjanmaan museon kokoelmissa on kaksikymmentäyksi Helene Schjerfbeckin teosta. Niistä kaksitoista kuului alunperin kauppias ja taidekeräilijä Gösta Stenmanille. Stenman osti 1900-luvun alussa kokoelmiinsa teoksia nuorilta lupaavilta taiteilijoilta. Hänestä tuli 1910- ja 1920-luvuilla Suomen tunnetuin taidekauppias. 

Eräs Stenmanin tukemista taiteilijoista oli Helene Schjerfbeck. Stenman oli ensimmäisiä taidekeräilijöitä, joka ymmärsi Schjerfbeckin taiteen arvon ja ryhtyi keräämään hänen teoksiaan; siksi hänet on usein mainittu Schjerfbeckin löytäjäksi. 

– Stenman pyrki hankkimaan teoksia, jotka kertoisivat siitä, kuinka taiteilija kehittyi vuosikymmenten varrella, Vaasan kaupungin museoiden kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen kertoo. 

Stenmanin taidekaupat sujuivat 1930-luvulle asti. Onni kuitenkin käänsi hänelle hetkeksi selkänsä. Stenmania kohtasi taloudellinen vararikko, ja hän menetti taidekokoelmansa lisäksi taideliikkeensä Lontoossa ja Pariisissa. Hänen taidekokoelmaansa kuului ainakin 150 teosta. 

Tässä vaiheessa kuvaan astui vaasalainen lääkäri ja Stenmanin ystävä Karl Hedman. Stenman oli pantannut taidekokoelmansa, ja pantti jäi – vaasalaisten onneksi – Hedmanin omistukseen. Oli vuosi 1935. 

– Schjerfbeckin teosten ohella Stenmanin kokoelmassa on myös muita huomattavan mielenkiintoisia teoksia, jotka kuuluvat Suomen taiteen keskiöön, Jämsänen mainitsee. 

Hän kertoo Hedmanin ostaneen myös itse Schjerfbeckin teoksia. Pohjanmaan museon kokoelmissa näitä teoksia on kuusi. 

– Taiteellisesti arvostetuimpiin Helene Schjerfbeckin teoksiin kuuluu maalaus Leipomo, jonka Karl Hedman osti vuonna 1916 Stenmanilta. 

Kaikkiaan Pohjanmaan museon kokoelmissa on Schjerfbeckin teoksia kuudelta eri vuosikymmeneltä. 

– Teokset edustavat monipuolisesti taiteilijan kehityskaarta ja ne ovat peräisin varmoista ostopaikoista, sillä suurin osa teoksista on ostettu taiteilijan elinaikana ja suoraan häneltä itseltään. 

Jämsänen mainitsee harvinaisuuksiin lukeutuvan myös esimerkiksi taiteilijan teoksen Asetelma (Nature morte). 

– Kokoelmassa on myös muun muassa Schjerfbeckin Ranskaan ja Englantiin suuntautuneilla matkoilla syntyneitä teoksia ja poimintoja hänen Tammisaaressa maalaamistaan teoksista. 

– Maalaukset edustavat monia eri lajityyppejä: asetelmaa, henkilökuvausta, muotokuvaa ja maisemaa. 

Pohjanmaan museon saama viimeisin Schjerfbeckin teos on Omakuva, hiilipiirros paperille. Ruotsalaisesta huutokaupasta 2010 hankitun teoksen maksoi Veljekset Gröndahlin säätiö, joka lahjoitti teoksen osaksi museon kokoelmaa. Jämsänen sanoo omakuvan syntyneen oletettavasti taiteilijan elämän loppukaaren aikana. 

Neljästä kuuteen teosta on ollut jatkuvasti esillä Pohjanmaa museon kolmannessa kerroksessa. 

– Määrä vaihtelee, sillä olemme toistaiseksi lainanneet merkittäviin näyttelyihin myös perusripustuksessa olevia teoksia. 

Teoksia on ollut esillä myös useissa laajoissa näyttelyissä Vaasassa. Esimerkiksi vuonna 2012 järjestetty Helene Schjerfbeck ja hänen aikansa -näyttely keräsi 12 500 katsojaa.” 

Lainaus päättyy


Upeassa taidekirjassa 

THE KARL HEDMAN ART COLLECTION and Select Choices from Other Collektions in the Ostrobothnian Museum
Vaasa 2009, Hedmanin säätiö – Hedmanska Stiftelsen Marianne Koskimies-Envall, Jaakko Linkamo, Erkki Salminen

esitellään sanoin ja kuvin Pohjanmaan museon kokoelmiin tuolloin kirjan julkaisuajankohtana kuuluneet 19 Helene Schjerfbeckin teosta: Kirjan sivut 599 – 633

1. Asetelma, 1875
2. Sairasvuoteella, 1877 – 78
3. Lukeva nuorukainen, 1878 -1879
4. Kaarle-herttua häpäisee Klaus Flemingin ruumista. Vapaasti kopioitu Edelfeltin mukaan (n. 1879)
5. Museokäynti, 1870-luvun lopulla
6. Puistokuja, 1882 – 84
7. Hautajaiskulkue, 1884
8. Naisprofiili, 1884
9. Wilhelm von Schwerinin kuolema, luonnos, 1885
10. Leipomo, 1887
11. Naamiaiskuva, 1887
12. Snappertunan kirkko, 1890
13. Tanssivia lapsia, 1894
14. Romaani, 1910
15. Palvelijatar, 1911
16. Lapsenpää, 1917
17. Pikku palvelijatar, 1918
18. Helle, 1919
19. Unia, 1920


Aikaisemmat kirjoitukseni tässä blogissa aiheesta Helene Schjerfbeck

Kuvataiteen päivä (tästä kirjoituksesta selviää mm. Miten D.H. hankki Pohjanmaan museolle ainakin toistaiseksi viimeisimmän Schjerfbeckinsä, hiilipiirroksen Oma kuva)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/07/kuvataiteen-paiva.html

Miksi tänään 10.7. on liputuspäivä?

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/miksi-tanaan-107-on-liputuspaiva.html


Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen ope, eläkkeellä


perjantai 10. tammikuuta 2020

Talvisodan pommitukset Vaasassa 4

Talvisodan 4. pommitus Vaasassa 12.1. 1940 

Lainaukset kirjasta VAASA 105 VASA. Nils-Erik Nykvist, Julkaisija – Utgivare: Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta, 1989.

”Vaasa joutui kuuden pommituksen kohteeksi. Kaupunkiin pudotettiin noin 800 pommia. Hyökkäyksiin osallistui 82 konetta. Kaupungin väestöstä kuoli 21 ja haavoittui kuutisenkymmentä henkilöä. Palopommit aiheuttivat 56 tulipaloa ja 29 rakennusta paloi perustuksiaan myöten. Kaiken kaikkiaan tuhoutui taikka vahingoittui 130 taloa." 

Pommituspäivät 

Joulukuun 20. 1939 
Joulukuun 29. 1939 
Uudenvuoden aatto 31.12.1939 
Tammikuun 12. 1940 
Tammikuun 14. 1940 
Helmikuun 17. 1940 

Ensimmäisessä pommituksessa, 20.12. pommeja kyllä Vaasaan pudotettiin, mutta vahingoilta silloin vielä vältyttiin. 

Toisessa pommituksessa, 29.12. Klemetinkatu 10 sai täysosuman, ja se vaati ensimmäiset kuolonuhrit Vaasassa. Kymmenkunta henkilöä haavoittui. 

Kolmannessa pommituksessa 31.12. venäläisten tarkoituksena oli Vaasan teollisuuslaitosten tuhoaminen: Suomen Moottori, Rautateiden työpaja, Wärtsilä, Vaasan Puuvilla, Suomen Sokeri. Palosaaren siltakin oli aikomus tuhota. 

Neljännessä pommituksessa 12.1. Vaasassa oltiin varauduttu aikaisempaa paremmin. Pari päivää aikaisemmin olivat saapuneet ilmatorjuntatykit. Tämä johti siihen että 3500 metrissä saapuneet kahdeksan pommikonetta nousivat vielä korkeammalle. Noin 80 pommia pudotettiin kaupungin eteläisiin osiin aiheuttamatta vakavampia vaurioita. Muutama talo sortui, ja eräitä pienempiä tulipaloja syttyi. Varuskunnan erääseen muonavarastorakennukseen tuli täysosuma. Hyökkäys oli ohi kolmessa minuutissa. 

Ensimmäisten koneiden poistuessa saapui kaksi konetta idästä päin noin 3000 metrin korkeudessa. Ennen kaupungin ylle tuloaan ne lisäsivät korkeutta 5000 metriin, minkä vuoksi katsottiin turhaksi tulittaa niitä. 

Nämä koneet pudottivat kymmenkunta pommia Wickströmin moottoritehtaan lähistölle ja muuanne Vaskiluotoon. Vaskiluodon ratapiha sai osuman, jolloin yksi raide katkesi.” 

”Päivän tapaukset aiheuttivat erilaisia arvailuja. Oliko Vaasassa jokin viideskolonnalainen, joku quislingi? Mistä johtui, että venäläiset nyt, kaupungin juuri saatua it-tykkejä, lensivät niin korkealla? Miten venäläisillä saattoi olla niin tarkkoja tietoja pommitusten tuloksista? Hehän pystyivät radionsa propagandalähetyksissä kertomaan melko täsmällisesti vahingoista hämmästyttävän lyhyen ajan kuluttua pommitusten jälkeen. Näihin kysymyksiin ei koskaan satu vastauksia,” 

Lainaus päättyy






Kauppapuistikko 35







Kellosepänkatu 1


Seuraa tätä teemaa, blogikirjoitukset Talvisodan pommitukset Vaasassa jatkuu vielä kahden kirjoituksen verran (tammikuun 14. 1940 ja helmikuun 17. 1940).


Jos vanhoja kuvia Talvisodan ajoilta joltakin teiltä löytyy, niin toivoisin yhteydenottoa. Vanhat muistot ansaitsevat tulla jaetuiksi, ja näin päästä mukaan pieniksi palasiksi yhteistä paikallishistoriaamme.

Kuvien ja tekstien koonti: Aimo Nyberg
Paikallishistorian harrastaja, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com