Helene Schjerfbeckin 13-vuotiaana maalaama teos

 

 

Kuva: AN, 10.7.2025 Pohjanmaanmuseon 2. kerros.
Helene Schjerfbeckin maalaus STILL LIFE (NATURE MORTE) c. 1875 Asetelma – Stillleben

 

Upeassa taidekirjassa THE KARL HEDMAN ART COLLECTION and Select Choices from Other Collektions in the Ostrobothnian Museum
Vaasa 2009, Hedmanin säätiö – Hedmanska Stiftelsen Marianne Koskimies-Envall, Jaakko Linkamo, Erkki Salminen

esitellään sanoin ja kuvin Pohjanmaan museon kokoelmiin tuolloin kirjan julkaisuajankohtana kuuluneet 19 Helene Schjerfbeckin teosta: Kirjan sivut 599–633

 

1. Asetelma, 1875

2. Sairasvuoteella, 1877–78

3. Lukeva nuorukainen, 1878–1879

4. Kaarle-herttua häpäisee Klaus Flemingin ruumista. Vapaasti kopioitu Edelfeltin mukaan (n. 1879)

5. Museokäynti, 1870-luvun lopulla

6. Puistokuja, 1882–84

7. Hautajaiskulkue, 1884

8. Naisprofiili, 1884

9. Wilhelm von Schwerinin kuolema, luonnos, 1885

10. Leipomo, 1887

11. Naamiaiskuva, 1887

12. Snappertunan kirkko, 1890

13. Tanssivia lapsia, 1894

14. Romaani, 1910

15. Palvelijatar, 1911

16. Lapsenpää, 1917

17. Pikku palvelijatar, 1918

18. Helle, 1919

19. Unia, 1920

 

Pohjanmaan museon parista kymmenestä Schjerfbeckin teoksesta on mahdollista nähdä näyttelytiloissa vain alle kymmenkunta. Otan tässä esille nyt tuon listan ensimmäisen.
(Aikajärjestyksessä esitetyn listan teoksista esillä nyt ovat kohdenumerot 1, 6, 7, 10, 11, 14, 15, 16).

Lainaus yllä mainitusta kirjasta

Asetelma on varhaisin tunnettu Helene Schjerfbeckin maalaus. Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskoulussa poikkeuksellisen nuorena 11-vuotiaana aloittanut Schjerfbeck maalasi tämän työn vuonna 1875 eli jo 13-vuotiaana. Teoksessaan hän on rinnastanut taiteen (naamion) ja kuoleman (pääkallon)…

 

Katso myös aikaisempi kirjoitukseni tässä blogissa aiheesta Helene Schjerfbeck

KUVATAITEEN PÄIVÄ (tästä kirjoituksesta selviää mm. Miten D.H. hankki Pohjanmaan museolle ainakin toistaiseksi viimeisimmän Schjerfbeckinsä, hiilipiirroksen Oma kuva)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/07/kuvataiteen-paiva.html

 

…

 

Schjerfbeckin näyttely NEW YORKIIN

Lainaus Ateneumin sivuilta

Suomen tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin teosten näyttely nähdään arvostetussa New Yorkin The Metropolitan Museum of Artissa (The Met) 5.12.2025–5.4.2026. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen taiteilija saa näyttelyn The Metiin, joka on yksi maailman merkittävimmistä taidemuseoista.

https://ateneum.fi/uutiset/helene-schjerfbeck-met/

 

Blogipostauksen koonnut kuvataiteen päivänä 10.7.2025

Aimo Nyberg

kuvisope, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com

 

 

 

Heinäkuun 9. päivä ja vuosiluku 1938

 

Luettelo ja linkkilista aihekokonaisuudesta

VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA

löytyy ylläpitämältäni sivustolta

https://rojektixon.blogspot.com/

Kohteet on esitelty ”synttäripäiviensä” eli paljastuspäivien mukaisessa järjestyksessä.

 

Heinäkuun kohdalta löytyy mm. tämä:

9.7. (1938) Suomen Vapaudenpatsas, Yrjö Liipola, Jussi Mäntynen, Vaasan Kauppatori 
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html

Suomen Vapaudenpatsas, symbolit, allegoriat: Koontilista
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/12/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html

 

Tänään muistomerkin 87. vuosipäivänä haluan nostaa esille yhden Suomen Vapaudenpatsaan symboleista: lohikäärmeen, jonka leijona polkee jalkojensa alle.  

 

 

Kuva: AN 5.7.2025. Suomen Vapaudenpatsas Vaasan kauppatorilla

 

KATSO lisää kuvia ja tekstejä lohikäärmesymboliikasta

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/09/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-6.html

 

 

Esimerkkinä tämä kuva: kirjasta VAASA vanha ja uusi kaupunki,
Arne Appelgren / Lars-Ivar Ringbom / Mirjam Lehtikanto, Helsinki 1949, sivu 163.

Pyhä Yrjö ja lohikäärme – keskiaikaisen pyhimyksen kansanomainen leikillinen muunnos 1800-luvulta, Pohjanmaan historiallinen museo

 

…

 

  

Kuva: AN 5.7.2025

 

Symboliikkaan perehtyminen auttaa ymmärtämään menneisyyden tapahtumia.
Tehtyjä ratkaisuja ja niiden seurauksia.

Ja katsomaan myös eteenpäin.

 

Sotia käydään edelleen maailmassa, eivätkä vastakohdat ole katoamassa minnekään.

Pienen kotosuomemme opittu vahvuus on toimia yhdessä, luottamus toinen toisiimme, 
vastuun ottaminen ja kykyjemme mukaan avun tarjoaminen sitä tarvitseville. 

Muistomerkit ovat lähes poikkeuksetta voittajien tekemiä, oman aikansa tuotteita ja näköisiä.

Kuvat ja symboliikka on tänään erilaista kuin Yrjö Liipolan tehdessä Suomen Vapaudenpatsasta. 

V. 1918  käydyn vapaussodan, sisällissodan jälkeen lohikäärmeen jalkoihinsa polkevaa leijonaa tarvittiin vahvana symboolina turvaamaan itsenäisyyden saavuttaneen kansakunnan tulevaisuuden usko 
sekä jokapäiväinen toimintakyky selviytyä ensimmäisen maailmansodan myllertämässä Euroopassa.

 

 

Kuvat ja teksti

Aimo Nyberg

aimobyberg(at)gmail.com