Kuva: AN 8.7.2019. Vuonna 2013 upeaan kuntoon laitettu Vaskiluodon silta on osa Sinistä Tietä, Eurooppatie E 12 tieyhteyttä. Valtaväylä Vaasasta länteen, satamaan ja laivalla Uumajaan ja sieltä maailmalle.
http://sininentie.fi/
Vaasan satamatielle, keskusta-alueen ”ohitustielle”, on suuri tarve
Vaasan satamasta tarvitaan tieyhteys Vaasasta etelään ja pohjoiseen meneville valtaväylille, uusi tie, joka ohjaa etenkin raskaanliikenteen ja vaarallisten aineiden kuljetukset pois Vaasan keskustasta.
Vaskiluodon osayleiskaavaluonnoksen käsittelyn nyt alkaessa tämä on ehdottomasti tärkeimpiä asioita, josta Vaasassa pitää nyt keskustella kaikkien tahojen kesken. Päättäjät, virkamiehet, kansalaiset, erilaiset intressitahot, nyt on tärkein hetki kaikkien tuoda esille näkemyksiään, ja antaa oma panoksensa asioiden eteenpäin saamiseksi.
Satamatien toteuttamisen nosti hienosti esille myös eilinen
Pohjalainen.
(7.7.2019, Mikko Kallionpään pääkirjoitus: Satamatien toteuttamiseen täytyy nyt saada vauhtia)
Lainaus
” Suuri ja väistämätön muutos on kuitenkin jo ovella. Wärtsilän uusi tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskus aloittaa toimintansa noin puolentoista vuoden kuluttua. Se mullistaa elämän saarella, jossa on tällä hetkellä vain muutama sata asukasta.
Aika kuluu nopeasti. On yksi hujaus, kun Wärtsilä muuttaa Vaskiluotoon.
Vuodesta 2014 lähtien vireillä ollut ely-keskuksen suunnittelema Vaasan satamatiehanke pitäisi saada nyt vikkelästi eteenpäin.Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltiin aikoinaan viittä eri vaihtoehtoa, joilla liikenne Vaasan satamaan saataisiin sujuvammaksi.
Tuolloin ei ollut vielä mitään hajua Wärtsilän muuttoaikeista eikä myöskään Vaasan ja Mustasaaren yhteisestä akkutehtaalle tarjottavasta alueesta lentokentän läheisyydessä.
Tilanne on siis muuttunut merkittävästi noista ajoista. Arviot liikennemääristä ovat moninkertaistuneet, joten satamatielle on huutava tarve. Mitä pitempään hankkeen toteuttamista lykätään, sitä pahemmin Vaasan keskusta ruuhkautuu raskaan liikenteen kuljetuksista lähivuosina.
Kaikkien Satamatien suunnitteluun kuuluvien osapuolten tulisi mahdollisimman pian valita, mikä vaihtoehdoista on toteuttamiskelpoisin ja koko seudun kannalta järkevin.”
Lainaus päättyy
Perehdytään huolella
Esillä parhaillaan (heinä-elokuussa 2019) olevasta Vaskiluodon osayleiskaava luonnoksesta kannatta lukea ainakin tämä selvitys:
Vaskiluodon liikenneselvitys/SITOWISE 2018, TIIVISTELMÄ
Jos intoa asioihin perehtymiseen löytyy, niin suosittelen käymään läpi kaikki muutkin. Selvityksiä on tehty ainakin näistä aiheista:
- asuntorakentamisen mahdollisuudet Vaskiluodossa
- seveso-selvitys
- luontoselvitys
- kevyen liikenteen yhteystarveselvitys
- kulttuurihistoriallinen selvitys
- liikenneselvitys
- asukaskyselyn tulokset
- hulevesiselvitys
Klikkaa siis itsesi kaupungin kaavoituksen sivuille, varaa aikaa ja ota asioista selvää.
Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilla viimeistään selviää, että kaupunkisuunnittelu on pitkäjänteistä työtä, jolla pyritään turvaamaan kaupungin ja sen asukkaiden paras mahdollinen tulevaisuus.
https://www.vaasa.fi/vaskiluodon-osayleiskaava-2040
Muutama oma henk.koht. kommentti liikenneselvityksen tiivistelmään
(Asukasyhdistys VKA ry – ICV rf ottanee kantaa 30.8. mennessä)
Lainaukset liikenneselvityksen tiivistelmästä ”vinoon kirjoitettua tekstiä”.
Kommentointi AN.
”Vaskiluodon liikenneselvitys laadittiin taustaselvityksenä Vaasan Vaskiluodon kaupunginosan osayleiskaavatyötä varten. Selvityksen lähtökohtina on Vaskiluodon kehittäminen teollisen tuotannon, satamatoimintojen, energiahuollon sekä asumisen alueeksi. Alueen työpaikkamäärät kasvavat nykyisestä 650 paikasta 3700 työpaikkaan vuoteen 2040 mennessä. Asukasmäärät kasvavat nykyisestä 350 asukkaasta 3100 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Sokerin asuinalue saaren luoteisosassa laajenee, kuten myös Niemen alue, jos nykyinen leirintäalue siirtyy saaren pohjoisosasta muualle. Eteläosaan Sundomin maantien molemmille puolille on suunniteltu asuin‐ ja työpaikka‐alue Landia.”
AN: Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf, on koko 25 vuotisen olemassaolonsa ajan halunnut pitää esillä näkökantaa, että Vaskiluoto on edellä lueteltujen toimien: teollisen tuotannon, satamatoimintojen, energiahuollon, asumisen lisäksi myös lähivirkistysalue ja vapaa-ajan harrastusten alue kaupungin ydinkeskustassa asuville, ja laajemminkin koko Vaasan asukkaille.
- purjehdus- ja moottoriveneseurat, muut urheiluun ja liikuntaan liittyvät toiminnat huomioitava
- Vaskiluodon metsä, luonto alueiden monet hyötykäyttö- ja virkistysmahdollisuudet pitää säilyttää
- Vaskiluodossa on sen ainutlaatuisen historian ja monimuotoisen lajistonsa vuoksi rakennussuojelullisia ja luonnonsuojelullisia arvoja, jotka tulee jatkossakin huomioida
”Satamat kehittyvät ja niiden tavoitteena on lisätä laivojen matkustusliikennettä sekä meritse tapahtuvaa tavaraliikennettä. Junaliikenne on ollut vähäistä, mutta sen käyttömahdollisuudet halutaan turvata myös jatkossa eli rataolosuhteet halutaan pitää nykyisellään tai parantaa niitä. Teollisuuden suurin muutos on Wärtsilän siirtyminen keskustan alueelta Vaskiluotoon. Alkuun 1300 työpaikan tulo Vaskiluotoon tuo haasteen liikennejärjestelyille ja liikenteen toimivuudelle. Myöhemmin varaudutaan myös muiden alihankinta‐ ja teollisuustoimintojen laajentumiseen Vaskiluodossa. Myös muulle teollisuudelle ja liiketoiminnalle varataan lisäpaikkoja Vaskiluotoon.”
AN: Sataman edelleen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää Vaasalle nyt ja tulevaisuudessa.
Nykyinen junaraideyhteys on välttämätön monestakin syystä. Nykyisen satamaradan sähköistys, ja mahdollinen uusiratayhteys, ”Vaasan silmukka” eli radan jatkaminen satamasta Sundomin kautta lentokentälle ja logistiikkakeskukseen, ja sitä kautta maailmalle, on toivottavasti vielä joskus totta.
”Maankäytön muutosten seurauksena saaren liikennejärjestelmää on syytä kehittää autoliikenteen sujuvuuden lisäksi jalankulkua ja pyöräilyä suosivaksi niin, että kevyen liikenteen reitit keskustan suuntaan saadaan suoriksi, laadukkaiksi ja turvallisiksi. Vaskiluoto sijaitsee 2‐3 kilometrin etäisyydellä keskustasta, joten työmatkaliikenteestä halutaan suuren osan kulkevan jalan ja pyörällä. Linja‐autoliikenteen reittejä muutetaan kulkemaan asuin‐ ja työpaikka‐alueiden kautta ja mahdollisuuksien mukaan otetaan nykyinen rata tavaraliikenteen lisäksi henkilöliikenteen käyttöön. Palosaaressa on paljon asukkaita, jotka työskentelevät Wärtsilällä ja muilla Vaskiluodon työpaikoilla. Heitä varten on pyrkimys rakentaa kevyen liikenteen kulkuyhteys Palosaaresta Niemen alueelle, mikä lisää pyöräilyliikennettä autoliikenteen sijaan ja palvelee myös vapaa‐ajan liikkumista.”
AN: Kaikki keinot henkilöautoilun ja raskaan liikenteen vähentämiseksi Vaskiluodon ja Vaasan keskustan välillä ovat tervetulleita.
Palosaarelta Pikisaaresta meren yli ideoitu kevyenliikenteen kulkuyhteys tuntuu hankkeelta, jota takuuvarmasti tullaan vastustamaan. Ainakin siihen asti, kunnes maankohoaminen tekee veneilyn mahdottomaksi Vaasan edustalla.
”Autoliikenteen sujuvuuden parantamiseksi tehdään Reininkadulta Moottorikadulle uusi yhteys, Ruorikatu. Sahakadun korvaavalle uudelle Ruorikadulle tehdään turvallinen, puolipuomein ja liikennevaloin varustettu radan tasoristeys. Ruorikatu liitetään Moottorikatuun kiertoliittymällä. Niemeläntien ja Ruorikadun liittymät jakavat saaren liikenteen kahteen Moottorikadun liittymään, jolloin liittymien toimivuus voidaan varmistaa. Läntiselle teollisuus‐ ja logistiikka‐alueelle, nykyisen energialaitoksen itäpuolelle, tehdään uusi katuyhteys (Frilundintien jatke), koska Teollisuuskatu on suunniteltu katkaistavaksi välillä Reininkatu ‐ Kaarlentie uuden teollisuusalueen vuoksi. Kylpylä‐alueen (Landia) asuin‐ ja työpaikka‐alueen kasvaessa siirretään Moottorikatu radan viereen, jolloin saadaan yhtenäinen, rakenteellisesti melulta suojattu asuinalue lähipalveluineen lähelle keskustaa. Leirintäalueen poistuttua Niemen alueen katuverkko uusitaan uusien maankäyttömuotojen perusteella. Samoin Sokerin alueelle tulevien asuintojen tarpeeseen tehdään ajoyhteydet tonteille, ilman suurempia verkollisia muutoksia.”
AN: Autoliikenteen on tulevaisuudessa sujuttava erinomaisesti Vaasan suuntaan, Vaasanpuistikolle päin, mutta vielä tärkeämpi suunta on Sundomin kautta Vikbyhyn ja sieltä etelän ja pohjoisen pääteille toivon mukaan joskus vielä rakennettava Vaasan satamatieyhteys.
Leirintäalueen siirto jonnekin muualle vain siksi, että ko. alueelle saadaan merellinen asuntoalue, on väärä ratkaisu. Nykyiselle leirintäalueelle on luotava toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Uusille asuntoalueille Vaskiluodossa / Sundomissa / muualla Vaasassa löytyy kyllä muita vaihtoehtoja aivan riittävästi.
Leirintäaluetta on kyllä mahdollista myös kehittää. Alueella voisi hyvinkin olla muutakin kuin vain matkailijoille tarkoitettuja palveluja, ts. ympärivuotista toimintaa, josta kaikki, niin vaasalaiset kuin turistitkin, voisivat nauttia.
”Vaskiluodon katuverkon liittymien toimivuuden varmistamiseksi Moottorikatu/Sininen tie‐liittymä ja Ruori‐katu/Reininkatu‐liittymiä suositellaan kehitettäväksi valo‐ohjattuina liittyminä ja Moottorikatu/Ruorikatu‐ liittymää kiertoliittymänä. Liittymätyyppien muutokset ja esitetyt uudet kaistajärjestelyt huomioiden Vaskiluodon katuverkon liikenne on sujuvaa myös vuoden 2040 ennustetilanteessa.”
AN: Kokonaisuutta nyt suunniteltaessa on pidettävä mielessä aluevaraukset mahdollisille Vaasan satamatie- ja raidelinjaukselle Sundomin suuntaan.
”Liikennemäärien lisääntyessä Vaskiluodosta keskustan suuntaan parannetaan pienin toimenpitein Vaasanpuistikon ja Koulukadun liittymän välityskykyä. Liittymä on nykytilanteessa kapasiteettinsa äärirajoilla. Liittymän kuormitus tulee kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa, koska lähes kaikki Vaskiluodon ja Sundomin Vaasan keskustaan ja sen ohitse suuntautuva liikenne kulkee sen läpi. Muuttamalla Koulukadun Vaskiluodon pysäköintikaistoja ajokaistoiksi ja liittymän valo‐ohjelmaa muuttamalla liittymä voidaan saada toimimaan myös vuoden 2025 ennustetilanteessa. Vuoden 2040 ennustetilanteessa liittymä on ylikuormittunut myös näiden toimenpiteiden kanssa, mikäli keskustatunnelia ei ole toteutettu.”
AN: Vaasan satamatie siis oikeasti tarvitaan. Kyllä! Tämän valtion tiehankkeen eteenpäin viemiseksi on Vaasan kaupungin virkamiesten, poliittisten päättäjien, järjestöjen ja yhdistysten tehtävä kaikki voitava asian eteenpäin menon nopeuttamiseksi.
”Vaskiluodon saavutettavuus vuoden 2040 tavoiteverkolla on ajoneuvoliikenteen osalta pääosin hyvä. Ruuhka‐aikoina saavutettavauus Vaasan keskustaan huononee hieman ilman keskustatunnelin rakentamista. Frilundintien jatke Reininkadulle ja Sahakadun korvaava Ruorikatu parantavat Vaskiluodon saavutettavuutta. Kävelyn ja pyöräilyn osalta Vaskiluodon saavutettavuus paranee huomattavasti pyöräilyn pääverkon kehittämisen myötä. Joukkoliikenteeseen esitetyt reittimuutokset parantavat sen palvelutasoa ja myös Vaskiluodon saavutettavuutta.”
AN: Mikään yksittäinen ratkaisu ei riitä. Tarvitaan tekoaja niin yksityisautoilun, henkilöautojen, raskaanliikenteen, joukkoliikenteen kuin myös kevyenliikenteen ts. pyöräilyn ja jalankulkureittien parantamista.
”Liikenneturvallisuuden suhteen liikenneverkon jäsentely, katuverkon nopeusrajoituksen madaltaminen 30‐40 km/h:iin ja pyöräilyreittien selkeyttäminen pienentävät liikenneturvallisuusriskiä, vaikka liikennemäärät kasvavat.”
AN: Nopeusrajoitukset ja liikennevalot ovat tarpeellisia. Vaskiluodon silta on saatu toimivaksi, mutta se on monien autoilijoiden mielestä ”moottoritietä”, Vaasanpuistikolta alkava Vaasan ohitustie. Tuleva Toriparkin laajennus Vaasanpuistikon alle sisäänajoramppeineen tulee myös entisestään vaikeuttamaan Rantakadun ja Koulukadun risteyksiä Vaasanpuistikolla. Yksi liian vähälle huomiolle jäänyt asia on alueen piha-alueiden ”motittuminen”, ts. niiden pihaparkeista on toisinaan kovin vaikeaa, lähes mahdotonta, päästä ajamaan ulos pihasta muun liikenteen sekaan kadulle.
”Lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvat melu‐ ja tärinähaitat ovat maltilliset tai rakenteellisilla keinoilla minimoitavissa. Moottorikadun nopeusrajoituksen lasku nopeudesta 50 km/h nopeuteen 40 km/h kompensoi lähes täysin liikennemäärien kasvusta aiheutuvan melun kasvun. Muilla kaduilla meluhaitat ovat pieniä alhaisista nopeuksista ja pienistä liikennemääristä johtuen.”
AN: Melu-, tärinä- ja ilmanlaatuongelmat ovat todellisia, ja tilanteen huononemista ei pidä hyväksyä. Asia on otettava vakavasti, ja ratkaisukeinoja on etsittävä yhdessä alueen asukkaiden kanssa sekä Vaskiluodossa että Vaasan keskustassa!
”Liikenteestä aiheutuva tärinäriskialueen leveys, Vaskiluodon kallio‐, moreeni‐ ja savimaaperällä, on radan vaikutusalueella 15‐60 metriä. Autoliikenne ei aiheuta Vaskiluodossa merkittäviä tärinävaikutuksia.”
AN: Edellä mainittujen melu-, tärinä-, ilmanlaatuongelmien lisäksi on syytä todeta, että kaiken kaikkiaan myös monenlainen vaarallisten aineiden kuljettaminen Vaskiluodon ja Vaasan keskustan läpi tulee jatkossa mitä todennäköisemmin kasvamaan huomattavasti. Raskaan liikenteen läpiajo Vaasan Kauppatorin laidalla on jollain aika välillä kyettävä lopettamaan tai ainakin minimoitava, jotta Vaasan ydinkeskustan kehittäminen kaupungin elinvoimaisena ja ihmisten toimintaympäristönä voidaan viedä eteenpäin.
”Vaskiluotoon esitetty maankäytön muutos aiheuttaa liikenteen kasvua, mutta esitetyt toimenpiteet mahdollistavat hyvällä jatkosuunnittelulla toimintojen lisääntymisen Vaskiluodossa ilman suurempia haittoja liikkumiseen, ihmisille tai ympäristölle.”
AN: Tavoite on haasteellinen. Onnistumiseen on syytä uskoa, ja toivoa osaavien suunnittelijoiden ja myös asioista päättävien olevan tosissaan ratkaisemassa näitä ongelmia.
Yhteenvetona totean
Vaskiluodon tulevat muutokset vaikuttavat toki itse Vaskiluotoon, mutta erittäin suuressa määrin myös Vaasan keskusta-alueeseen. Tästä syystä nyt tehtäviä ratkaisuja on kyettävä näkemään käsittelyssä olevaa kaava-aluetta laajempana kokonaisuutena.
Vaasan satamatie asia on ollut vireillä jo yli 10 vuotta. Onko nyt vihdoin mahdollista päästä eteenpäin?
Vaasalla on hyvät edellytykset ottaa seuraava suuri harppaus eteenpäin. On hyvin tärkeää, että Vaasan keskustan osayleiskaavan, ja Vaskiluodon osayleiskaavan käsittelyissä kyetään nyt toimimaan päättäväisesti korkealla osaamisen tasolla, tyytymättä huonoihin ratkaisuihin.
Tämä onnistunee parhaiten yhteistyöhön luottaen, ts. uskoen päättäjien, virkamiesten ja laajaan asianosallisten, eri intressiryhmien vastuunkantoon. Pitkäjänteinen, demokraattinen asioiden eteenpäin vieminen on paras onnistumisen tae, myös meillä Vaasassa.
Aimo Nyberg
varapuheenjohtaja
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – ICV rf
