TERVETULOA - VÄLKOMMEN!

Blogi on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa! Kaikki tekijäinoikeudet juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla! Yhteystiedot saa sivuston ylläpitäjältä.




maanantai 21. tammikuuta 2019

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Täysikuu odottaa kuvaajia

Maanantaiaamuna, tammikuun 21. päivänä 2019, on paitsi täysikuu, niin myös täydellinen kuunpimennys.





Kuvat: AN. Täysikuu 20.1.2019. Kuu nousi taivaanrannalle aikaisin. Kuvattu klo 16 aikoihin Söderfjärdenillä.

Nyt ei voi muuta kuin toivoa, että huominen aikainen aamuherätys ei ole turha. Täydellinen kuunpimennys, ns. verikuu, on harvinainen näky. Seuraava tilaisuus ilmiön kokemiseen, näkemiseen ja kuvaamiseen, on näillä lakeuksilla, ja koko Suomessa vasta vuonna 2025.

Lue lisää Ursan sivuilta

https://www.ursa.fi/palvelut/tiedotusvalineille/tiedotteet/2019/kuu-pimentyy-taydellisesti-aamulla-211.html


Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

torstai 17. tammikuuta 2019

Miksi rakennussuojelusta kiistellään?

Anne Majaneva

Kaavoitusarkkitehti


MIKSI RAKENNUSSUOJELUSTA KIISTELLÄÄN? 

Tuskin mikään muu rakennettuun ympäristöön liittyvä ilmiö herättää niin paljon tunteita ja kiistoja kuin suojelu. Miksi suojeluasioista kiistellään? Mielestäni suurimmat kiistojen syyt ovat tiedon ja rahan puute. Rakennussuojelun perusteet ja sen taustalla oleva päätöksenteko ovat useimmilta ihmisiltä hämärän peitossa. Monesti luullaan, että Museovirasto päättää suojella rakennuksen. Usein kuultu lause on myös, että jos Museovirasto päättää suojella, niin maksakoon myös korjauksen, koska korjaaminenhan on hirveän kallista, kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Asiat eivät kuitenkaan ole aivan näin yksinkertaisia.

Miten rakennuksia suojellaan?

Museovirasto ei päätä rakennusten suojelusta. Yleinen sanonta ”Tämä rakennus on Museoviraston suojelema” ei ole totta. Kaikkein eniten rakennuksia suojellaan asemakaavoissa, eli kunnat ja kaupungit toimivat suojelijoina. Kukaan ei ole laskenut, kuinka monta rakennusta kaiken kaikkiaan asemakaavoissa on suojeltu, mutta määrä on varmasti tuhansia. Vaasassa tällaisia rakennuksia on useita satoja. Asemakaavasuojelua ohjaavat yleiskaavoissa ja maakuntakaavoissa esitetyt valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, jotka ovat usein laajempia kokonaisuuksia. Näistä päättävät Museovirasto, maakuntaliittojen hallitukset ja kunnat. Vaasassa on 15 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, esimerkiksi keskuspuistikot ja palokadut. Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä on tällä hetkellä 8, esimerkiksi Asevelikylä. Kohteet inventoidaan aika ajoin uudelleen ja jotkut kohteet voivat menettää suojelustatuksen, ja uusiakin kohteita voidaan määritellä.

Erilaisilla laeilla (mm. kirkkolaki ja laki rakennusperinnön suojelusta) on suojeltu yli kaksituhatta rakennusta. Vaasassa esimerkiksi kasarmialue ja Kurtenia (Hovioikeudenpuistikko 11) ovat suojeltuja lain nojalla. Vielä korkeamman statuksen suojelua nauttivat Unescon maailmanperintökohteet, joita Suomessa on seitsemän. Näiden lisäksi on olemassa enemmän ja vähemmän virallisia suojelulistoja, kuten esimerkiksi ns. rautatiesopimus (115 kohdetta, Vaasassa 3) ja Docomomon modernin arkkitehtuurin lista (84 kohdetta, Vaasassa yksi), jotka eivät ole varsinaisia suojelupäätöksiä.

Mikä on Museoviraston rooli suojelussa?

Museovirasto on rakennussuojeluasioissa asiantuntijaviranomainen. Se tuottaa tietoa, antaa lausuntoja ja myöntää korjausavustuksia, ns. entistämisavustuksia. Museovirasto määrittelee valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt yhteistyössä kuntien kanssa. Museovirasto määrittelee myös lailla suojeltavien rakennusten suojelumääräykset, eli sen, mikä rakennuksessa on arvokasta ja miten sitä korjataan.

Entistämisavustusten tavoitteena on säilyttää arvokasta rakennettua kulttuuriperintöä ja tukea rakennusrestauroinnin työtapojen säilymistä. Entistämisavustuksia myönnetään kohteen omistajalle ensisijaisesti rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla suojeltuihin kohteisiin tai muuten merkittäviin kohteisiin, joiden kunnostus edellyttää erityistä kulttuuri- tai rakennushistoriallista asiantuntemusta ja osaamista. Avustukset on tarkoitettu osarahoitukseksi hankkeen kokonaiskustannuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista tuleva avustusmääräraha on viime vuosina ollut noin 1,6 miljoonaa euroa.

Miksi rakennus suojellaan?

Mitkä ovat suojelun perusteita? Kuka suojelusta päättää? Laissa rakennusperinnön suojelulle määritellään kuusi kriteeriä, joita ovat harvinaisuus, tyypillisyys, edustavuus, alkuperäisyys, historiallinen todistusvoimaisuus ja historiallinen kerroksisuus. Lailla suojeltavien rakennusten suojelusta päättää alueellinen ELY-keskus ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Kirkkolaki suojelee automaattisesti kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot ja Kirkkohallituksen päätöksellä myös uudempia suojellaan.

Kuntien asemakaavojen suojelun perusteista päätetään kuntatasolla ja sitä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Yleensä kunnan sisällä kaavoitus ja maakuntamuseo tekevät yhteistyötä, inventoivat rakennuksia ja ympäristöjä, ja suojelupäätökset pohjautuvat tähän yhteistyöhön. Valtakunnallisesti merkittävät kohteet määrittelee Museovirasto, maakunnallisesti merkittävät puolestaan maakunnan liitto. Näidenkin perusteina toimivat inventoinnit. Paikallisesti merkittävät kohteet määritellään kunnissa. Suojelu toteutuu asemakaavoilla.

Suojelu perustuu aina inventointiin ja asiantuntija-arviointiin. Inventoijalla ja asiantuntijalla tulee olla koulutusta rakennusperinteestä ja –taiteesta. Yleensä inventoinnin suorittaa henkilö, jolla on esimerkiksi taidehistorian tai arkkitehtuurin tutkinto. Kohteiden arvottamiseen osallistuu inventoijan lisäksi yleensä muita henkilöitä, joilla on asiantuntemusta ja tietoa alueelta. Tyypillisimpiä suojeluperusteita ovat usein laadukas arkkitehtuuri, alkuperäisyys tai rakennus ilmentää poikkeuksellisen hyvin jotain alueelle tyypillistä ilmiötä. Suojeltavalla rakennuksella on usein monia arvoja, jotka ovat suojelun perusteina. Rakennuksen arvottaminen suojeltavan arvoiseksi ei aina automaattisesti tarkoita suojelua, koska suojelupäätökseen vaikuttavat myös muut seikat, kuten alueen rakentamispaineet, kohteen heikko kunto tai taloudelliset reunaehdot.

Mitä suojelu on?

Suojelussa on kyse tiettyjen arvojen ja ominaisuuksien säilyttämisestä, ei museoimisesta. Käytännössä suojelu tarkoittaa, että rakennus on säilytettävä suojelun edellyttämässä kunnossa ja siinä tehtävät korjaukset ja muutokset on tehtävä rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa vaarantamatta. Asemakaavalla suojeltaessa suojellaan yleensä vain rakennuksen ulkoasun piirteitä, joskus myös julkisluonteisia sisätiloja. Lakiin perustuvassa suojelussa määräykset voivat olla tarkempia ja koskea myös sisätiloja ja kiinteää sisustusta. Muutoksia suojeltuun rakennukseen suunniteltaessa on yleensä pyydettävä lausunto joko maakuntamuseolta tai Museovirastolta.

Kuka maksaa?

Rakennuksen ylläpito ja korjaaminen ovat luonnollisesti omistajan vastuulla. On kuitenkin aivan perusteltua vaatia, että suojellun rakennuksen korjauksiin ja ylläpitoon myönnetään avustuksia, onhan kyse yhteisestä kansallisesta kulttuuriperinnöstä. Kuten todettua, valtion avustuksia on jaossa vain vähän. Museoviraston lisäksi alueelliset ELY-keskukset myöntävät avustuksia rakennusympäristön hoitoon yhteensä n. 850 000 euroa vuosittain. On sanomattakin selvää, että koko Suomen mittakaavassa nämä rahamäärät ovat häviävän pieniä, eikä niitä riitä kuin murto-osalle hakijoista. Verrattuna Ruotsiin, Suomessa jaetaan paljon vähemmän korjausavustuksia. Tässä asiassa ei kuitenkaan auta haukkua Museovirastoa, vaan pyynnöt on suunnattava eduskunnalle ja hallitukselle, joka budjetista päättää.

Suojellun rakennuksen korjaaminen ei automaattisesti ole sen kalliimpaa kuin korjaaminen muutenkaan, tai uuden rakentaminen. Mikäli suojellun rakennuksen ominaisuudet hyväksytään korjausrakentamisen perustaksi, päästään edullisempaan lopputulokseen sekä kukkaron että rakennuksen kannalta. Korjataan alkuperäisellä menetelmällä ja materiaalilla ja vain sitä, mikä on rikki. Mikäli vanha rakennus korjataan uutta vastaavaksi, tai käyttötarkoitusta muutetaan siten että se vaatii paljon rakenteellisia muutoksia, korjaus käy tietysti kalliiksi. Usein rahan puute on kulttuurihistorian kannalta parasta suojelua, kun rakennusta ei ole varaa ”ylikorjata”.


Lisää tietoa

Kiistojen ennaltaehkäisemiseksi tarvitaan siis lisää tietoa ja lisää rahaa. Tiedon lisääminen on näistä helpompaa. Vaasassa julkaistaan tämän vuoden aikana Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, joka sisältää suosituksen laatia kulttuuriperintötietojärjestelmä. Ammattitaitoista tiedon keruuta eli inventointia on jatkettava ja kehitettävä. Maakuntamuseolla ja sen resursseilla on merkittävä rooli tässä työssä. Mallia voidaan ottaa esimerkiksi Turusta, jossa on laadittu Turun kulttuuriperintöohjelma:

http://ah.turku.fi/kh/2015/0427011x/Images/1375559.pdf

Tiedon lähteenä toimivat myös Museoviraston ylläpitämät Kulttuuriympäristön palveluikkuna:

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/portti/read/asp/default.aspx

sekä Ohjeita rakennetun kulttuuriympäristön hoitoon –sivusto, josta löytyvät mm. korjauskortistot:

https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/rakennettu-kulttuuriymparisto


Anne Majaneva
kaavoitusarkkitehti, työskennellyt myös maakuntamuseossa rakennustutkijana




Kuva: Anne Majaneva, Siilot


Kuva: Esko Härkönen, Kirvesmiehenkatu 1




Havainnekuvat: Vaasan kaupunkisuunnittelu



Tämän blogin ylläpito kiittää!

Vaasa ennen ja nyt - Vasa förr och nu -blogi on avoin foorumi jakaa tietoa Vaasasta.
Virkamiehet, päättäjät, kaikki vaasalaiset, jotka haluavat kertoa mielipiteitään, jakaa tekstejään. Pidetään yhteyttä, Aimo Nyberg

aimonyberg(at)gmail.com
050 3308540

Siilot nurin?


Mielipidekirjoitus

Aimo Nyberg

Ollaan me niin hyväuskoisia

Nyt kun taas puhutaan siiloista, niiden purkamisesta ja tontille rakennettavasta uudisrakennuksesta, ei ajatella asiaa loppuun asti.

Onko edes mahdollista, että siilojen purkamisen arviolta noin 1 miljoonan euron laskulle löytyy maksajat yhdestä kerrostalosta (8 -12 kerrosta)? Asuntojen omistajiksi tuskin halutaan, jos hintataso muodostuu kohtuuttoman ylihintaiseksi.

On oletettavaa, että tähän tilanteeseen haetaan jatkossa ratkaisua ehdottamalla nyt ilmoitettuja, suunnitelmissa olevia tehokkuuslukuja nostettaviksi, eli uudisrakennukselle huomattavasti suurempaa kerroslukua, ja myös nykyistä suurempaa tonttia, ts. puistoalueen pienentämistä. Tätä tullaan perustelemaan toteamalla, että kyllä tähänkin kaupunginkulmaan tarvitaan uusi maamerkki, upea pilvenpiirtäjä.

Korkea rakentaminen on erityisen kallista. Suurissa kaupungeissa yrityksillä ja asukkailla oletetaan olevan tähän varaa. Tällaista kehitystä tavoitellaan myös siksi, että halutaan osoittaa oman kaupungin menestyvän ja alueen kuuluvan voittajiin globaalissa kilpailussa.

Vaasan seudun on jatkossa kehityttävä, pidettävä asemansa ja otettava mm. energiaklusterin osalta uusia harppauksia eteenpäin. Asukkaidensa monipuolisesta ja laadukkaasta asumismuotojen tarjonnasta on tottakai huolehdittava, eikä merellinen, korkea kerrostaloasuminenkaan tietenkään saa puuttua Vaasasta. Mitä ja minne rakennetaan, on aina ollut ja tulee olemaan erilaisten intressiryhmien välistä köydenvetoa.

Vaasan Höyrymylly Oy rakensi viljasiilot 50-luvun lopulla. Museokadun päälle, ranta-alueelle, jonne silloiset laivat lasteineen vielä pystyivät tulemaan. Silloin kaava- ja lupa-asiat runnottiin läpi, kuulopuheiden mukaan, ”kovin ottein”, laillisesti toki.

Jossain määrin ollaan jälleen samanlaisissa syövereissä, hyvin vaikeissa kuvioissa. Poliittisilla päättäjillämme riittää pohdittavaa, - helppoja ratkaisuja kun ei ole.

Vaasan kaupunki on päättänyt purkaa omistamansa siilot osallistumatta purkukustannuksiin, eli toiveena on kauniisti sanottuna minimoida veronmaksajien kulut, ja päästä kenties jopa ”rahastamaan” yhdessä purkutyön ja uudisrakennuksen toteuttavan rakennusyrityksen kanssa.

Maksajaksi tälle tultaneen tarvitsemaan pilvenpiirtäjän verran yksityisiä vaasalaisia asukkaita.

Olen henkilökohtaisesti ollut sillä kannalla, että jos siilot puretaan, niiden tilalle ei tarvittaisi mitään. Alueella olevan puiston kunnostaminen riittäisi.Tällä hetkellä tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen.

Aimo Nyberg

Kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n hallituksen jäsen


Aikaisemmin tässä blogissa olen kirjoittanut Vaasan viljasiiloista näin (23.3.2017)

Se miksi viljasiilot olivat ja ovat edelleen juuri siinä missä ovat, ts. kiinni viereisessä rakennuksessa, ja kadun päälle tehtynä, on minulle käsittämätöntä. En tosin ole alkuperäinen vaasalainen, mikä selittää osan ymmärtämättömyydestäni. Viljasiilojen tekeminen juuri tähän kohtaan on täytynyt olla aikanaan ”kaavan vastaista”. En tunne tilannetta, mutta voisin kuvitella ainakin osittain asiaan vaikuttaneen sen, ettei laivarantaan voinut tehdä korkeita siiloja yhtään nykyistä paikkaa pohjoisempaan suuntaan, koska vahvat vaikuttajat eivät voineet hyväksyä korkeaa ja varjostavaa tornia Marianpuistoon, suurlahjoittajan ja merkkimiehen, "yksityisluontaiselle hautausmaa alueelle", eli Isänmaa -lasimaalauksen, uurnahaudan, rantaan laskeutuvan portaikon ja puiston eteen.

Mielenkiintoinen historian dokumentti on myös tämä 11.11.1996 Pohjalaisessa julkaistu toimittaja Sirpa Sainion teksti:

”Myllyn siilot oli aikoinaan pakko rakentaa. Sen ymmärtää, vaikka ei Wägarin tapaan lukisikaan vuorineuvos Erik Tuomas-Kettusen kirjettä ja myllyn työntekijöiden ammattiosaston vetoomusta kaupunginhallitukselle: vaihtoehtoina olivat 400 työpaikan menettäminen tai 190 lisätyöpaikan saaminen. Vuonna 1956 valtuusto yksimielisesti valitsi työpaikkojen säilyttämisen ja lisätyöpaikat. Puhuminen pakosta tai kiristämisestä on siinä mielessä totta, että elämän todellisuus pakotti ja kiristi: ei se että Simo Kuntsi istui lehterillä ja tuijotti avutonta valtuutettua, niin ettei hän uskaltanut kuin äänestää siilojen puolesta.

Eipä taida olla helppoa nykyisillä päättäjilläkään. Paineita luovat monet lobbaavat tahot ilman muuta myös tänä päivänä. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti yksimieleisesti 21.3. 2017 esittää valtuustolle siilojen purkamista, ja siis kaupungin itsensä aikoinaan hakemien suojelumerkintöjen purkamista. Siilothan ovat nyt lainvoimaisella asemakaavalla suojattu. Vaasan virkamiehet ovat siis päätyneet pitkällisten vaiheiden jälkeen esittämään Höyrymyllyn entisten viljasiilojen purkamista. Tilalle on ajateltu tulevan uudisrakennus, jossa olisi liike- ja ravintolatiloja sekä asuntoja. Asian tämän hetkistä tilannetta selostetaan tämän päivän Pohjalaisessa (23.3.2017)

Lainaus:

Rantaan ei haluta menneestä muistuttavaa rakennusta 
TERHI EKOLA 

”Siiloja on tutkittu ja tutkimuksessa on selvinnyt, että siilot ovat niin huonossa kunnossa, että ne pitää eristää, ettei niiden luo pääse. Ne ovat rapautuneet ja niistä voi tippua paloja maahan. Se aiheuttaa ohikulkijoille vaaraa. 

Kuntotutkimuksessa selvisi myös, että siilojen sisällä kasvaa terveydelle haitallisia mikrobeja. Lisäksi niiden kantavuus on huonompi kuin tiedettiin. 

– Siilot kantavat vain itsensä. Jos sinne halutaan täydennys- ja korjausrakentamista, pitää se tehdä omille perustuksille. Nykysiilot olisivat vain kuori uudisrakentamiselle, sanoo Vaasan kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso. Korjausrakentaminen on hurjasti kalliimpaa kuin uuden tekeminen, joten suojelusta luovutaan. 
– Korjaus- ja täydennysrakentamisen hinta on 17-18 miljoonaa euroa. Uudisrakennus maksaa 8-8,5 miljoonaa euroa. Siilojen purku maksaa noin miljoona euroa. Korkealaakson mukaan sekin on poissa laskuista, että siilojen tontti jäisi tyhjilleen. Tilalle halutaan asuntorakentamista. 
– Kaupunki haluaa keskustaan lisää asukkaita ja elävöittää kaupunginrantaa. Samalla turvataan keskustan palveluita. Se on selvää, että tilalle rakennetaan korkeaa. 
 – Vähintään kahdeksankerroksinen talo, mutta ei yli 12 tai 13 kerrosta. Siihen tulee 6000 neliötä ja noin sata asuntoa, joiden keskipinta-ala on 50 neliötä. Talo erotetaan Academillistä. Rantaa ei yksityistetä talon kohdalla vain sen asukkaille. Sellainen estetään tekemällä rantaan asti avattavasta Museokadusta kymmenen metriä leveä ja niin viihtyisä, että se houkuttaa kaupunkilaisia kulkemaan sillä. 
– Mäkeen rakennetaan ehkä portaita, joilla voi istua ja katsoa merta, kertoo Majaneva. Lisäksi taloon tulee julkista tilaa, kun katutasoon ja ylimpään kerrokseen varataan liiketilaa. Silläkin tavalla julkista rantatilaa aktivoidaan. Talolle yritetään sovittaa edes pieni oma piha. 
 – Se on myyntivaltti. Marianpuiston muuri suojellaan. Siilot ovat olleet 17 vuotta paikallaan hyödyttöminä. 
– Niille ei ole tapahtunut sinä aikana mitään, Korkealaakso sanoo. Kaupungin johto on vaatinut, että siilojen tilanne käydään läpi. 
– Nyt on päätetty, että on ratkaisujen aika.” 

Lainaus päättyy


Kuva: AN

Aika näyttää, millaista kuvaa merellisen Vaasan vesipeili heijastaa ensi vuosikymmenellä?

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

Kommentoi, kerro oma mielipiteesi!
Lähetä oma mielipidekirjoituksesi
aimonyberg(at)gmail.com

Wärtsilän kaava esillä



Kuva: AN 17.9.2018. Wärtsilän teollisuusaluetta Vaasan keskustassa.


Tämän päivän uutinen Pohjalaisesta, 17.1.2019

Lainaus

”Maanantaina 21. tammikuuta vaasalaiset pääsevät ensimmäisen kerran tutustumaan Wärtsilän uuden tehdasalueen asemakaavaluonnokseen. Vaasan kaupungin kaavoitusosasto järjestää maanantai-iltana kello 18 yleisötilaisuuden pääkirjaston Draama-salissa. 

Vaskiluotoa kaavoitetaan nyt kovaan tahtiin. Yhtä aikaa on meneillään yleiskaavan tekeminen sekä peräti kolmen eri asemakaavan valmistelu.” 

Mikko Kallionpää 


Pohjatiedoksi lue kaupungin kaavoituksen sivulta

ak1091: Smart Technology Hub yritysalue I (osallistumis- ja arviointisuunnitelma)

https://www.vaasa.fi/ak1091


Katso myös VKA ry:n mielipide Vaskiluodon osayleiskaavasta

Annettu 3.12.2018, hallituksen kokous

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/12/vka-ryn-mielipide-vaskiluodon.html


Aina voi myös perehtyä asiaan käymällä paikanpäällä Vaasan kaupungin kaavoituksessa

Huom!

Kaavoitus on muuttanut väistötiloihin, Black Jackin taloon, osoite Vaasanpuistikko 17, 6. kerros.

Lue lisää

https://www.vaasa.fi/tiedote/kaavoitus-on-muuttanut-vaistotiloihin


Kuva ja kirjoituksen koonti: Aimo Nyberg

keskiviikko 16. tammikuuta 2019

Tee mielipidekirjoitus

Tämän VAASA ennen ja nyt, Vasa förr och nu -blogin taustayhteisö on Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry. - Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf.

Sivuston ylläpidosta vastaa edelleen allekirjoittanut, vaikken enää tämän vuoden 2019 alusta jatka yhdistyksemme puheenjohtajana. Suureksi ilokseni onnistuimme järjestäytymiskokouksessamme 8.1. nimeämään yhdistyksellemme tälle vuodelle sekä pj:n ja että muutkin yhdistyslainlain vaatimat henkilöt/ nimenkirjoittajat.

Uusi puheenjohtajamme on Birgitta Lång, joka on ollut hallituksemme jäsen jo usean vuoden ajan.

Katso koko hallitus yhdistyksemme virallisilta sivuilta

http://vkaicv.nettisivu.org/


Tule Sinäkin tekemään tätä blogia entistä paremmaksi!

Tämä blogi, vaasaennenjanyt - vasaförrochnu, on avoin kaikille asiallisille kuville ja kirjoituksille, suomeksi, ruotsiksi ja millä kielellä tahansa!

Kaikki tekijäinoikeudet ovat aina juttujen kirjoittajilla ja kuvien kuvaajilla!

Toive on, että jutut tehdään avoimesti omalla nimellä, - vain poikkeustapauksissa voidaan julkaista tekstiä / kuvia nimimerkillä.

”Läpi menee”, eli juttusi julkaistaan, jos se on jotenkin Vaasaan liittyvä, ja et riko hyvää nettietikettiä.

Asukasyhdistyksemme on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Vaasan seudun asukkaiden asialla haluamme olla, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi olemassa jokin yksi totuus, jota kaikkien pitäisi ajaa. Mielellään juuri toisinpäin.

Demokratiaan kuuluvat erilaiset käsitykset, niiden esiin tuominen asioiden valmisteluvaiheessa. Sen jälkeen tehdään edustuksellisissa päätöksentekoprosesseissa ratkaisut, joita on mielellään kaikkien kunnioitettava.


Kirjoittajien ei tietenkään tarvitse kuulua yhdistykseen (liittyäkin toki saa)

Sana on vapaa kaikille. Tämä sivusto on avoin myös kriittisille mielipiteille. Ajatusten omaperäinen esittäminen, ja tästä mahdollisesti syntyvä vuoropuhelu, on hyvin tervetullutta.

Blogikirjoittelu ei kuitenkaan ole fb-sivujen tapaista nopeaa kommentointia, vaan harkitumpaa ja siis myös hitaampaa mielipiteen ilmaisemista. Asiassa tulisi pysyä, eikä vääriä tietoja saisi olla mukana. Tämän takia tekstit ja kuvat tulee lähettää sähköpostina blogin ylläpitäjälle, allekirjoittaneelle julkaistavaksi mahdollisimman nopealla aikataululla. Sensuuria ei ole.

Toivon erityisesti nyt mielipidekirjoituksia.

Toki ihan vaan jonkun tapahtuman, pientenkin paikallisten tapahtumien lyhyetkin kuvaukset, mahdollisesti kuvien kanssa, ovat tervetulleita lisämausteita blogimme ilmeeseen.

SIIS

- Haluatko kertoa mielipiteesi esim. Kirkkopuistikon muutosideoista. Autokaistoja pois ja tilalle yksisuuntaiset pyörätiet.

- Tee kirjoitus aiheesta: Kaupunki ei ole joulupukki, joka toteuttaa kaikki toiveesi, - kaupunki olemme me!

- Mitä mieltä olet päivitetystä kaupungin rakennusjärjestyksestä, joka astuu voimaan helmikuussa?

- Mitä mieltä olet Mustasaaren ja Vaasan kuntaliitossopimuksesta?

- jne.

TAI

- Onko sinulla valokuvia Vaasasta, joita haluaisit julkaista tässä blogissa? Esim. Ennen ja nyt kuvapareja.

- Lähde kameran kanssa ulos, ja laita tulemaan kuvia talvisesta Vaasasta 2019.
Katso yllä mainitulta yhdistyksemme viralliselta sivulta kohdasta TALVINEN VAASA 2010 miltä Vaasassa näytti lähes vuosikymmen sitten (valokuvakilpailumme satoa).


Sarjassa luova valokuvaus: voittajakuva



Kuva: Elvi Kalamies ”Lähärettihin yhyresä pihalle” Kuvassa on kuvamanipulaatiolla aikaansaatua aitoa huumoria. Taitavasti tehdyssä kuvassa värit ja valot ovat kohdallaan. Vaasa teema tavoitettu erinomaisesti.


PIDETÄÄN YHTEYTTÄ

Mielipidekirjoitukset ym. jutut, valokuvat, luomukuvat tai luovat, muokatut digikuvat s-postiin, osoitteeseen

aimonyberg(at)gmail.com

050 3308540

maanantai 14. tammikuuta 2019

Vaasan keskussairaalan pihan veistokset

Keskussairaalan pihalla on ollut kaksi Tea Helenelund-Suomisen teosta, NUORUUDENLÄHDE ja LUONNONPALVOJA.

Jo pitkään kestäneiden sairaalan pääsisäänkäynnnin edessä tehtävien muutostöiden takia veistokset ovat tällä hetkellä pois paikoiltaan. Piha-aluetta on kunnostettu uudisrakentamisen vaativaan uuteen ilmeeseen.

Alue on ilmeisesti valmis vasta tulevana kesänä 2019. Silloin voimme taas nauttia näistäkin taideteoksista.

Hyvää kannattaa odottaa! Nämä kaksi veistosta kuuluvat Vaasan patsaat. muistomerkit ja muistolaatat kokonaisuuteen, ja siis Rojekti X=:ssa esiteltäviin kohteisiin.

Tämä kirjoitus on tynkä. Eli kuvia ja faktaa on tulossa myöhemmin lisää, kunhan veistokset asetetaan uudelleen paikoilleen.


NUORUUDENLÄHDE - UNGDOMSKÄLLAN

Nuoruudenlähde, suihkulähde Vaasan keskussairaalan pääsisäänkäynnin edustalla. Paljastettu syyskuun alussa 1986, VKS 30 v. juhlassa.





Kuvat: VKS:n arkisto.

Teoksen vihkiäisseremonia, taiteilija Tea Helenelund-Suominen kukkakimppu kädessään.


LUONNONPALVOJA - NATURDYRKAREN

Teos on paljastettu taiteilija Tea Helenelund-Suomisen ollessa läsnä Vaasan sairaanhoitopiirin lautakunnan kokouksen yhteydessä 16.12. 1998.

Lainaus VKS:n kokouspöytäkirjasta 19.11.1998, sivu 10

”Tammikuussa 1997 Tea Helenelund-Suomisen pitäessä päätösnäyttelynsä Pohjanmaan museossa varattiin Vaasan keskussairaalalle pronssinen patsas sijoitettavaksi sopivaan paikkaan keskussairaalan laajennuksen ja liikennesuunnittelun valmistuttua. Samassa yhteydessä Tea Helenelund-Suominen lahjoitti kaksi kipsipatsasta keskussairaalalle, joista yksi on esillä pääaulassamme. Nyt ajankohtaisen pronssisen patsaan nimi on Luonnon palvoja ja se esittää nuorta tyttöä, joka kumartaa korva maata vasten kuunnellakseen kuinko ruoho itää. 

Olemme taiteilijan kanssa etsineet sopivaa paikkaa pronssiveistokselle, kun lautakunnan 18.6.1997 hyväksymä pysäköinti- ja liikennesuunnitelma ollaan lopultakin toteuttamassa. Mielestämme patsas sopisi liikennejakajaan, joka on rakennettu pääsisäänkäynnin eteen. Patsas sijoitettaisiin kasvot pääsisäänkäyntiä kohti. Sijainti on keskeinen ja patsaan matala profiili sopii ympäristöön. Tea Helenlund-Suominen on itse toivonut, että patsas sijoitettaisiin kivelle. 

Tällöin olisi Vaasan keskussairaalan sisäänkäynnin ja aulan läheisyydessä kolme Tea Helenelund -Suomisen tyttöveistosta, mitkä yhdessä yksinkertaisella tavalla yhdistäisivät toimintapäämääristämme hoidon ja huolenpidon. Ensimmäinen tyttö edustaa leikkiä ja tulevaisuudenuskoa, toinen tyttö uteliaisuutta ja totuuden etsimistä sekä kolmas tyttö vastaa hoidosta ja huolenpidostsa.” 

Lainaus päättyy




Kuvat: VKS:n arkisto.
Teoksen vihkiäisseremonia. 


KIPSITEOS

Sairaalan pääaulassa, sisätiloissa siis, on myös yksi taiteilijan veistos, kipsiteos, lahja Helenelundilta, Sen nimi on ”Tyttö ja Siipirikkolintu – Flicka med vingbruten fågel.” eli kopio Inkerinpuiston pronssityöstä.


Kuva: VKS:n arkisto


Tätä blogikirjoitusta päivitetään kesällä 2019.

Tämän kirjoituksen kuvamatriaali ja asiakirjatiedot on saatu tapaamisesta 7.1.2019 Vaasan keskussairaalassa. Suuret kiitokset Olle Gull (Hallintojohtaja, maakuntauudistuksen valmistelu)


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Nuoruudenlähde ja Luonnonpalvoja netissä osoitteessa

Suora linki kohteen fb-kommentointiin TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto fb:ssa

https://www.facebook.com/rojektixon/


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com