Vaasan hovioikeus perustettiin 250 vuotta sitten

 

 

Kartta on kuvattu Vanhan Vaasan museossa 28.6.2025. Vanhan Vaasan museossa on useampikin kartta Vaasasta ennen kaupungin paloa 1852. Tässä kartassa on vuosiluku 1839 (Plan af Wasa stad).
Hovioikeus puistokujineen, linnakumpu, kirkko ympäristöineen ym. julkiset rakennukset näkyvät ruutukaavakartassa erinomaisen hyvin. 

 

 

 

 

 

 

Vanhan Vaasan museon näyttelyn materiaaleihin kannattaa käydä perehtymässä ihan ajan kanssa.
Yllä olevasta J.G Hedmanin piirustuksesta vuodelta 1851 Näkymä Korsholman valleilta näkee tosi hienosti, miltä Wasassa todennäköisesti näytti ennen kuin kaupunki tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa 1852.

Hovioikeus ja puistokatu (Hof Rätts Allen) eivät suurpalossa tuhoutuneet, vaikka lähes kaikki muu menetettiin.

Hovioikeuden pitempi historia, nyt siis jo 250 vuotinen historia on jäänyt unohduksiin tämän päivän vaasalaisilta. Ehkäpä siksi, että rakennus on nykyään, - ja on ollut jo ”ikuisesti” eli vuodesta 1863 alkaen Mustasaaren seurakunnan kirkko. Hovioikeus siirrettiin ”uuteen” Vaasaan merenrantaan C. A. Setterbergin ruutukaavaan uudelle Hovioikeudenpuistikolle.

Lainaus Wikipediasta

”Vuonna 1852 Vaasa paloi lähes kokonaan, minkä vuoksi Vaasan kaupungin keskusta päätettiin siirtää lähemmäs rannikkoa, noin seitsemän kilometriä luoteeseen. Hovioikeuden talona toiminut rakennus oli yksi harvoista tulipalossa säilyneistä. Palossa tuhoutui muun muassa keskiaikainen Pyhän Marian kirkko, joka oli toiminut vaasalaisten pyhäkkönä siihen asti.

Uuteen Vaasaan rakennettiin Pyhän kolminaisuuden kirkko ja myös Vaasan hovioikeus sai uuden talon. Rakennus seisoi nyt käyttämättömänä ja koska Vaasan maalaiskunta oli edelleen ilman kirkkoa, keisari päätti lahjoittaa sen seurakunnalle, kirkoksi muutettavaksi. Muutostyön suunnitteli Vaasan lääninarkkitehti C. A. Setterberg. Rakennuksen julkisivu jätettiin ennalleen, mutta sisältä se rakennettiin täysin uudelleen purkamalla seiniä ja tekemällä sisäkatto holvimaiseksi. Setterberg suunnitteli myös erillisen kellotapulin, jossa käytettiin tiiliä Pyhän Marian kirkon romahtaneesta holvista. Myös yksi kellotapulin kolmesta kellosta on valettu Pyhän Marian kirkon vanhoista kelloista. Muutostyöt tehtiin vuosina 1862–1863, minkä jälkeen rakennus vihittiin Mustasaaren kirkoksi.”

…

Erinomainen kirjoitus Vaasan hovioikeuden perustamisesta 250 vuotta sitten julkaistiin Ilkka-Pohjalaisessa kesäkuun 18. päivänä 2025.

Lainaan tekstistä muutaman kohdan:

 

SAKARI LAUKKANEN

Vaasan hovioikeuden presidentti

Vaasan hovioikeuden perustamisesta 250 vuotta 20.6.2025

https://ilkkapohjalainen.fi/yleisolta/vaasan-hovioikeuden-perustamisesta-250-vuotta-2062025   

(lehden tilaajille)

Lainaus

Vaasan hovioikeus perustettiin 20.6.1775. Hovioikeus sai kuninkaan valtakirjan vihkiäisjuhlassa 28.6.1776. Ensimmäinen istunto pidettiin 21.8.1776.

Hovioikeus juhlii 250-vuotista toimintaansa vuonna 2026 yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa.

Yleisölle suunnattuina tapahtumina valmistellaan avointen ovien päivää, kaupungin museon juhlanäyttelyä ja juhlakirjaa.

-          ja vielä lainaus kirjoituksen lopusta

"Koska hovioikeuden perustamissuunnitelmista ei ole tietoa, voidaan varsin vapaasti pohtia niitä syitä, että hovioikeus sijoitettiin Vaasaan.

Vaasa oli keskiajalla silloisen Pohjanmaan (Botten) ja länsirannikon keskus. Korsholman linnasta Vanhassa Vaasassa hallinnoitiin jo 1400-luvulla sen piiriin kuuluneita alueita Merenkurkun molemmin puolin Västerbottenissa ja Österbottenissa. Vaasan kaupunki oli perustettu vuonna 1606 ja pian sen jälkeen sinne oli perustettu ensimmäinen koulu. Vaasa oli vahva tervakaupan keskus, vaikka aikakauden talouspolitiikka vaikeuttikin sen mahdollisuuksia käydä ulkomaankauppaa suoraan.

Kehitystä jarruttaneet talouden rajoitukset kuitenkin poistuivat Kustaa III:n aikana, kehitys pääsi vauhtiin ja asukasluku kasvoi. Vaasan hovioikeus kuitenkin perustettiin kaupunkiin, jossa kirjoilla ollut väkiluku oli vain noin 700.

Vaasa sijaitsi myös suhteellisen lähellä ”maan yläosan asukkaita”, joiden oikeudenhoidosta kuningas kantoi huolta. Sisämaassa ei ollut oikein varteenotettavia kaupunkeja hovioikeuden sijoituspaikaksi, mutta pohjoisempana olisi ollut Oulu, joka oli samanikäinen ja samantyyppinen tervakaupunki kuin Vaasa. Se oli asukasmäärältään suurempi kuin Vaasa, mutta lienee kärsinyt 1700-luvun alun sodista ja vainoista Vaasaa pahemmin.

Varmasti Vaasan historialliset ja kulttuuriset yhteydet Ruotsiin painoivat vaa´assa Vaasan eduksi kuninkaan miettiessä uuden hovioikeuden sijoituspaikkaa. Laivayhteys Ruotsiin oli jo tuohon aikaan tärkeä.

Mikä merkitys mahtoi olla sillä, että kuninkaan isä, kuningas Aadolf Fredrik oli omalla maakuntamatkallaan vuonna 1752 vieraillut myös Pohjanmaalla?

Hovioikeuksien perustaminen on nähtävä osana kuninkaan vallan vahvistamista oikeudenhoidossa. Kihlakunnantuomarit oli keskiajalla valittu vaaleilla, joihin kuninkaan valta ei ulottunut. Oikeudenhoidolla oli vahva kansanvaltainen perinne. Kuninkaan aseman vahvistuessa uuden ajan alussa kuningas alkoi jo 1500-luvulla nimittää myös kihlakunnantuomarit. Näistä viroista muodostui vähitellen läänityksiä, eivätkä aateliset useinkaan itse toimittaneet käräjiä, vaan istunnot jäivät erilaisten apulaisten hoidettavaksi.

Ensimmäiset hovioikeudet – hovin oikeudet – 1600-luvulla perustettiin eri puolille laajenevaa valtakuntaan varmistamaan kuninkaan vallan ulottuminen oikeudenhoitoon. Valtakunnan lakien noudattamisen ja alioikeustuomareiden toiminta annettiin hovioikeuksien valvottavaksi. Ehkä tässä oli myös yksi itsevaltaisen Kustaa III:n motiivi perustaa Suomeen uusi hovioikeus. Näin hän varmisti omasta lähipiiristä nimittämänsä hovioikeuden presidentin ja henkilökohtaisesti nimittämiensä tuomareiden välityksellä suoran vaikutusvallan Suomen syrjäisemmille alueille. Tällaisena kuninkaan vallan etäpäätteenä Vaasa oli varsin luonteva valinta hovioikeuden sijoituspaikaksi."

Lainaukset päättyvät 

 

  

Mustasaaren kirkko 1950-luvun alussa (Kuva on Vaasan palon 100 v. muistotilaisuuden kutsukortista)

…

Eikä unohdeta näitä mahdollisuutta saada aiheesta lisää tietoja!

Visit Vaasa kesäbussi 2025

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/visit-vaasan-kesabussi/ 

Vanha Vaasa ja Vähäkyrö (Fyrry - Pläkkyrimuseo)

Tiistait: 15.7. ja 29.7. 2025

Torstait: 10.7. ja 24.7. ja 7.8.2025

Hinnat meno paluu 10 € aikuinen ( 2€ lapsi 3- 12 v) 

 

Vaasa – Mustasaari oppaiden Opastettu kävelykierros Vanhassa Vaasassa

https://vaasamustasaarioppaat.fi/ 

10.7.2025 klo 17.00 – 18.30

14.8.2025 klo 17.00 – 18.30

Koe historiallinen Vanha Vaasa opastettuna ja kuule mm. Vaasan palosta, Korsholman linnanvalleista, kurileiristä, Vaasan hovioikeudesta ja Pyhän Marian kirkosta.

Lähtö: Vanhan Vaasan museo, Kauppiaankatu 10.

Lippu on ostettava netissä viimeistään 12 h ennen kierrosta.

 

Aineiston koonnut:

Aimo Nyberg
Kotiseutuhistorian harrastaja

Kuvisope, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com