Pyhiinvaelluskirkkoon ja -polkuun tutustumassa

 

Lainaus IV:n facebookista

Teksti ja kuvat: Ilkka Virtanen

Aurinkoinen sunnuntai  (18.10.2026) sai meidät tutustumismatkalle kohti meren rannalle UNESCO:n maailmanperintöalueelle Norrskatiin rakennettua Pyhiinvaeltajankirkkoa ja -polkua. Kyseessä on ensimmäinen Vaasan seudun pyhiinvaellusalue. Se sijaitsee vajaan 40 km:n etäisyydellä Vaasasta. Alue on savutettavissa myös autolla, kuten mekin kuljimme.

Vaasan suomalaisen seurakunnan esitteen mukaan alue kutsuu kulkemaan luonnossa vuodenaikojen mukaan vaihtuvissa maisemissa, kokemaan hiljaisuudessa metsäisen luonnon ja meren läheisyyden. Hengellisyys ja henkisyys, yksinkertaisuus ja kiireettömyys, huolettomuus ja vapaus saavat pyhällä matkallaan kulkevan sydämessä ja mielessä tilaa.

Katoliselle kirkolle tyypilliset pyhiinvaellusreitit ovat alkaneet saada jalansijaa myös Suomen luterilaisen kirkon puitteissa. Erityistä julkisuutta hankkeet saivat, kun ensimmäisenä koronakeväänä 2020 julkistettiin Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Turkuun johtava Pyhän Olavin merireitti ja Turusta läpi mannersuomen Savonlinnan Olavinlinnaan kulkeva Pyhän Olavin mannerreitti. Nämä molemmat reitit ovat osa pohjoismaista Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöä. Reittien varrella on yli kymmenen Pyhän Olavin nimeä kantavaa tai Olaville pyhitettyä kirkkoa, useimmat näistä keskiaikaisia kivikirkkoja. Tutustuimme kesällä 2020 nelipäiväisellä matkalla sekä mannerreitin Olavin kirkkoihin että moniin muihin keskiaikaisiin kivikirkkoihin.

Pyhän Olavin reitistön taustalla on viikinkitarina. Olavi Haraldinpoika (995-1030) oli Norjan kuningas 1015-1030. Hän oli myös kristinuskon esitaistelija Pohjoismaissa. Nuoruudessaan Olavi oli menestyksekäs viikinki, joka osallistui viikinkiretkille Itämereltä Englantiin. Normandiassa Olavi omaksui kristinuskon, mistä lähti ajatus luoda Jumalan valtakunta Pohjolaan. Palattuaan Norjaan Olavi voitti Tanskan kuninkaan alaiset aluekuninkaat, yhdisti suuren osan Norjaa valtikkansa alle ja pyrki vakiinnuttamaan kristinuskon.

Vaasan pyhiinvaelluskirkko ja -polku kytkeytyvät pohjoismaiseen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöön Vaasan kirkon puistossa Hovioikeudenpuistikon varrella sijaitsevan Pyhän Olavin Nidaros virstanpylvään kautta. Virstanpylväässä oleva lukema 1070 km kertoo, että Vaasasta on matkaa 1070 km Trondheimin Nidaros-tuomiokirkkoon (Nidaros on Trondheimin vanha nimi). Nidaros-Trondheim oli Norjan pääkaupunki Olavin aikaan ja on arkkipiispan sijoituspaikka edelleen.

Seuraavaksi muutama Vaasan pyhiinvaellushankkeeseen liittyvä kuva ja lopuksi kaksi kuvaa Pyhän Olavin puuveistoksista (v. 2020 matkalta).

...

Linkki Pyhän Olavin Virstanpylväs kohde-esittelyyn

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2026/09/pyha-olavin-virstanpylvas.html

Vaasan Vanha ja Uusi hautausmaa on voittanut Green Flag Award -palkinnon

  

Viherympäristöliitto tuo esiin Green Flag Award palkittuja kohteita

Nyt vuorossa Vaasan Uusi ja Vanha hautausmaa.

Viherympäristöliitto

https://www.vyl.fi/

Vuonna 2026-2027 Green Flag Award tunnuksen voittaneita viheralueita on 25!

https://www.vyl.fi/green-flag-award/voittajat/

 

Vaasan Vanha ja Uusi hautausmaa on voittanut Green Flag Award -palkinnon

Vaasan Vanhaa ja Uutta hautausmaata tuomarit kuvailivat kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi, siistiksi ja mielenkiintoiseksi kohteeksi. Etenkin Vanha hautausmaa herätti halun tutkia alueen historiaa. Kohteen viheralueiden hoitotaso on erittäin hyvä ja alueen käyttötarkoitusta kunnioittava.

Green Flag Award-ohjelma on mukana ”Hyvinvointi rakentuu elävässä ympäristössä” -kampanjavuodessa, joka nostaa näkyvästi esiin elävän ympäristön roolin osana hyvinvointiyhteiskuntaa.

Vaasan Vanha ja Uusi hautausmaa tuo hyvinvointia alueen käyttäjille monella tavalla. Hautausmaalla pystyy rauhoittumaan kauniin, puistomaisen hautausmaan rauhallisessa tunnelmassa, ihastella alueiden monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä sekä erilaisia hauta-alueita. Kaikki ulkona vietetty aika lisää ihmisten hyvinvointia. Vihreään sijoitettu euro tulee aina moninkertaisesti takaisin muunlaisina, ei suoraan rahalla mitattavina vaikutuksina.

Paikalliset asukkaat kokevat usein muuten hektisen arjen keskellä hautausmailla vierailun mahdollisen surutyön lisäksi, hiljentymisen sekä rauhoittumisen paikkoina. Muualta tulevat vierailijat tulevat usein ihastelemaan monimuotoisia, hyvin hoidettuja sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hautausmaita. Hautausmaat ovat arvokkaita muistojen puistoja.

...

Kuvituskuvat: Asko Halme (2010-luvulta)

Aineiston jako: aimonyberg(at(gmail.com 

1800-luvun lopun hienoa puuarkkitehtuuria Vaasassa entisellä kasarmialueella

 

Kurkistetaan Vaasan kasarmialueen miehistötupiin 13 ja 14.
NYT - vuonna 2026 tilat on peruskorjattu ajanmukaisiksi päiväkodeiksi

https://puuinfo.fi/arkkitehtuuri/puupalkinto/puupalkinto-yleisoaanestys/vaasan-kasarmialueen-paivakodit/

Lainaus

” Vaasan historiallisella kasarmialueella sijaitsevat komppaniakasarmit numero 13 ja 14 peruskorjattiin nykyaikaisiksi päiväkodeiksi niiden suojeluarvoja vaalien. Alkuperäiset, vuosina 1879–1882 rakennetut miehistörakennukset edustavat 1800-luvun lopun monumentaalista puuarkkitehtuuria. Suunnittelusta vastasi arkkitehti August Boman (1826–1883), jonka laatimia tyyppipiirustuksia sovellettiin Suomen 3. Vaasan tarkk’ampujapataljoonan tarpeisiin.

Vaasan puukasarmialue on maassamme ainutlaatuisen ehyt: sen 35 alkuperäisestä rakennuksesta on säilynyt 23. Toistensa peilikuvina seisovat E-muotoiset kasarmit rajaavat väliinsä suojaisan miehistöpihan. Rakennuksilla on suojelukaavamerkintä, ja ne on lisäksi suojeltu rakennussuojelulailla valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. Rakennukset ovat siis suojeltu sekä ulko- että sisätiloiltaan.”

 

Arkkitehtuuri | Puupalkinto yleisöäänestys

Vaasan kasarmialueen päiväkodit on mukana valtakunnallisessa Arkkitehtuuri | Puupalkinto yleisöäänestyksessä. Omaa suosikkiaan voi äänestää 30.10.2026 asti.

Katso lisää ja äänestysohjeet kaupungin facebook -sivulta

https://www.facebook.com/vaasankaupunki/...

Tai PUUINFO.fi sivulta

https://puuinfo.fi/arkkitehtuuri/puupalkinto/puupalkinto-yleisoaanestys/?...

Kuvituskuva: AN 15.10.2026

Aineiston jako ja kuva: aimonyberg(at)gmail.com

Muistoista moniaistinen taidekokemus

 

Lainaus sivulta

Vaasan kaupunki - Vasa stad

 

Rahkolan ja Saippuan rannan entisen teollisuusalueen historia, muistot ja tarinat saavat uuden muodon, kun taiteilijat Valentina Gelain ja Bekim Hasaj avaavat paikkasidonnaisen näyttelyn Palosaarella.

Näyttelyn lähtökohtana ovat alueesta kerätyt muistot ja kertomukset. Aineistoa koottiin kevään ja kesän aikana avoimissa muistelutilaisuuksissa sekä Vaasan kirjastojen muistilaatikoiden kautta.

Avajaisia vietetään perjantaina 23.10. klo 17 alkaen Rahkolan entisellä metallitehtaalla osoitteessa Salmikatu 2.

Näyttely Net of Memory, Remains of Time on avoinna:

la–su 24.–25.10. klo 11–16

la–su 31.10.–1.11. klo 11–16

la–su 7.–8.11. klo 11–16

la–su 14.–15.11. klo 11–16

Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Lue lisää:

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/entisen-teollisuusalueen-muistot-heraavat-eloon-uudessa-nayttelyssa-palosaarella/

” Muistoista moniaistinen taidekokemus

Rahkolassa toimi aikanaan metalliteollisuutta ja Saippuan rannassa saippuatehdas. Teollinen toiminta alueella päättyi 1980-luvulla, ja nykyisin alue on uuden muutoksen kynnyksellä.

– Näyttely tekee näkyväksi alueen historiaa ja merkityksiä ennen sen muutosta sekä antaa kerätyille muistoille uuden elämän taiteen kautta, kertoo kulttuurituottaja Ilkka Nyqvist Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalveluista.”

 

Aineiston jakanut: aimonyberg(at)gmail.com

Piirtäen Vaasan kaupunkikuvaa näkyväksi by MIRA

 

Miroslava ”Mira” Sharaievskan (15 v.) perhe muutti Kiovasta Ukrainasta Vaasaan vuonna 2023.

Hän julkaisee Instagramissa art mirash-tilillään piirroksiaan Vaasan kauniista rakennuksista

https://www.instagram.com/art_mirash?...

 

Mirasta on luettavissa myös viikon takainen hieno lehtikirjoitus:
ILKKA-POHJALAINEN / Anna-Leena Ekroos, kuvat Jarno Pellinen
13.10.2026 (maksumuurin takana)

https://www.ilkkapohjalainen.fi/mira-15-ihastui-vaasan-rakennuksiin...

Kuvituskuva: Lainaus Vasabladetista / Heidi Eriksson  (rajannut AN)

Miroslava Sharaievska framför Hartmans hus i Vasa centrum.

Vasabladet 1 januari 2026 (maksumuurin takana)

https://www.vasabladet.fi/vasa/miroslava-14-tecknar-vasa-stadens-hus-fangade-hennes-hjarta/?...

”Med pennor och tusch skapar Miroslava Sharaievska sina egna tolkningar av hus och kända ställen i Vasa. Nu drömmer hon om en egen utställning.”

 

Jakanut: aimonyberg(at)gmail.com

Ministeri Joakim Strand vieraili Vaasan Sotaveteraanimuseossa

 

Teksti Ilkka Virtanen, kuvat Raimo Latvala

Lainaus IV:n facebookista 

Vaasan Sotaveteraanimuseo sai eilen (perjantaina 16.10.2026) tärkeän vieraan, kun ministeri Joakim Strand tutustui museomme kokoelmiin. Vierailua oli pohjustanut Vaasan Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Harjunpää, kun hän ja Strand olivat tavanneet Vaasan 420-vuotisjuhlassa.

Strand oli koko perjantai-päivän Vaasassa ja odotetusti päivä oli täynnä erilaisia tapaamisia ja vierailuja. Museolle oli varattu tunti aamulla klo 10 alkaen. Strand oli aidosti kiinnostunut paitsi museossa esillä olevasta aineistosta niin kaikesta sen toimintaan yleisesti liittyvästä, vapaaehtoistoimintaan perustuvasta ylläpidosta, rahoituksesta, kehitysnäkymistä yms. Strandin kireästä aikataulusta huolimatta saimme rauhassa edetä museon esittelyssä ja käydä läpi ylläpitoon liittyviä haasteita.

 

 Kanslianeuvos Holger Strandbergin komea kunniamerkkikokoelma kiinnosti vierasta suuresti.

Tapanamme on tallentaa merkittävien henkilöiden vierailut arkistoomme kuvaamalla heidät istumassa eversti ja Mannerheim-ristin ritari Alpo Marttisen korsukaluston ääressä. Kaluston ovat kunnioitetulle päällikölleen Syvärin asemasodan aikana lahjoittaneet JR 61:n (Sekstiettanin) miehet.
Pöydällä olevassa kirjassa on rykmentin kaikkien miesten allekirjoitukset.

Syvärillä sijainnut Nalle-korsu on saanut uuden tulemisen museossa. Seinät ja katto ovat pohjalaisladon hirsistä, mutta esineet omaavat aidon rintamakokemuksen.

Leijonalippu, jota on käytetty Suomen lippuna kahden kaskislaisen Tampereella kaatuneen suojeluskuntalaisen hautajaisissa keväällä 1918.

      

Vieraan vastaanottivat killan puheenjohtaja Seppo Hautala (oik.), Tuula Harjunpää, tämän kirjoittaja ja esittelyn ohella valokuvauksesta huolehtinut Raimo Latvala.

Toukokuussa 2027 tutkimusvuorossa on sotavankileiri 24

 

Kurileiri Vanhassa Vaasassa Hovioikeuden metsässä on yksi ensikesän 2027 arkeologisista tutkimuskohteista

 

Blogissaan arkeologi, tohtori Jan Fast kertoo suunnitelmistaan:

https://janfast.blogspot.com/2026/10/jfarchaeology-planned-excavations-in.html?...

 

MAY

Vaasa Hovioikeudenpuisto

Modern Conflict Archaeology research of a Second World War Prisoner of War Camp

Date: 2.5. – 6.5.2027.

Arranger: Kansalaisopisto Alma.

Registration hasn´t started.

JFArchaeology v. 2027 kenttätyökausi näyttäisi kutakuinkin tältä.

 

”Jännittävä kesä taas tulossa. Kyseessä on myös eräänlainen "40 v juhlakiertue" koska ensi vuonna ensimmäisestä johtamastani kaivauksesta tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta  🍰  ☀️

Kannattaa käydä tarkastamassa ilmoittautumistilanne säännöllisesti blogista. Laitan myös tänne tietoja tulevista kenttätöistä sitä mukaa kun ilmoittautumiset eri opistoissa alkavat.

Ennakkotietoja arkeologiasta ei tarvita osallistumiseen.

"Sotien Jäljet Itämeren rannoilla - Etelä Pohjanmaa" projekti laajenee keväällä 2027 käsittämään myös toisen maailmansodan aikaisia rintamantakaisia suojeltuja kulttuuriperintökohteita.”

Jan Fast

 

Konflikti-arkeologian tutkimus on osa "The Traces of War on the Coasts of the Baltic Sea - South Ostrobothnia" -projekti ja osittain rahoitettu Suomen kullttuurirahasto (E-P rahasto) -tuki.

 ...

Tämän kesän arkeologisissa kaivauksissa mukana ollut Merja Salomäki-Jurkka kirjoittaa facebookissaan 10.10.2026

(Merja oli innokas osallistuja tämän kesän 2026 kaivauksissa Patteriniemessä)

”Ai miten jännää 😁👍 … taidetaan nimittäin toukok. 2027 päästä taas ”kaivamaan” sotahistoriaan erikoistuneen arkeologi Jan Fastin johdolla yhtä mielenkiintoista (… ja yllättävän vähän kartoitettua) Konfliktiarkeologian kohdealuetta Vanhassa Vaasassa, mikäli nk. ”Kurileiri 24”-alueen hanke varmentuu.”

Oltiin torstaina 8.10 harrastaja-arkeologi porukalla tutustumassa ko. alueeseen, joka sijaitsee nykyisen Mustasaaren kirkon (ent. Hovioikeuden) takaisessa ainutlaatuisen kauniissa suojelussa metsässä. Sitäkin arvokkaampaa on, jos nyt myös ko. leirialue ja ko. konfliktiarkeologian historiavaihe tarkentuu osaksi Vaasan historiaa.

Aluetta oli meille esittelemässä Barbro Nedermo, Vaasa-Mustasaari Oppaiden pitkäaikainen ja Vaasan historian läpikotaisin tunteva opas.

Taustatietona, että ko. ”Kurileiri 24” toimi Jatkosodan aikana (1942–1944) vangiksi saatujen venäläissotilaiden (n 500) vankileirinä. Sen ankarat olosuhteet ja vankien kohtelu herätti jo aikanaan paikallisasukkaissa kritiikkiä. Leirin maine jäi arkaluonteiseksi eikä asiasta sodan jälkeen enää haluttu, uskallettu tai jaksettu puhua.

Koko leirin olemassaolo unohtui ... kunnes 2013 Arvo Myllymäki (julkisoik.prof emeritus + kirjailija) julkaisi leiristä kirjan ”Kurileiri, sotavankileiri 24”. Kirjassa hän valottaa ko. aikaa niin vankien, vanginvartijoiden kuin lähialueiden siviiliasukkaiden kokemusten kautta, sillä sotavangit työskentelivät mm tuolloin rakenteilla olevien Vaasan lentokentän ja eri maanteiden rakentamisessa sekä erilaisissa maataloustöissä.

Arvo Myllymäelle aihe oli itselleen hyvin omakohtainen, sillä vuonna 1945 syntyneen Myllymäen isä oli (aikanaan sotaan pakotettu) ukrainalainen ja sotavanki, joka maatalossa töitä tehdessään tutustui Myllymäen kuortanelaiseen äitiin.  He rakastuivat, mutta isä tietysti palautettiin (kuten kaikki sotavangit) Neuvostoliittoon. Isä kuitenkin löytyi myöhemmin (osin mm presidentti Urho Kekkosen avulla) ja Myllymäki tapasi isänsä ensimmäisen kerran Helsingissä vuonna 1978.

Kuten aina sotiin ja konflikteihin, niihin mahtuu valtava määrä tavallisten ihmisten elämää … tarinoita, muistoja … ja esineitä, elämisen jälkiä … niin tännekin.  Saa nähdä, mitä löytyy. 

Lainaus päättyy

Kuva: Aimo Nyberg, kansikuva Arvo Myllymäen kirjasta Kurileiri, sotavankileiri 24

 

Katso myös aikaisempi blogipostaus
Hovioikeudenmetsä

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2021/09/hovioikeudenmetsa.html

  

Ja vielä loppuun lainaus Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_sotavankileiri

” Vaasan sotavankileirin eli Sotavankien kurileiri 24:n (virallinen kirjaintunnus Ri) perustamisesta annettiin käsky 25. kesäkuuta 1942 ja leiri lakkautettiin 31. lokakuuta 1944. Ensin leiri perustettiin Kerimäen Riitasensuolle mutta siirrettiin vuoden 1943 alkupuolella Vaasan Mustasaareen, jolloin siitä tuli pääleiri ja Helsingbystä tuli alaleiri.”

Aineiston koonti ja kuva: aimonyberg(at)gmail.com