Yxgärdenissä 19.4.

 

Keväistä oli - ainakin vielä viikonloppuna

Teksti ja kuvat: Aimo 

Kuvat: AN 19.4. 2026 

Luontokuvausta, ulkoilua ja vähän lintujen bongaustakin vaimon kanssa Yxgärdenissä.
 Ekat västäräkitkin jo nähtiin!

Hotel Central, Vaasa - ennen ja nyt kuvia

 

Kuvassa vasemmalla: postikortti 1950-luvun lopulta
Keskellä Pertti Elon valokuva: Hotel Central heinäkuussa 1987
Oikealla Aimo Nybergin valokuva: sama rakennus huhtikuussa 2026

Kuvalainaukset fb-ryhmästä Vaasan kuvia 1900-luvulta ja AN

Rakennus on taas kunnostettu upeaan kuntoon. Todella hienoa, että tämänkin kohteen omistajatahot ovat halunneet säilyttää ja pitää kunnossa näin kauniin vanhan kaupunkikuvallisen helmen!

Vaasan keskustan upea arkkitehtuuri, Setterbergin ruutukaava, leveät puistikot, esplanadit ovat niitä asioita, joista kotikaupunkimme tunnetaan. Täällä käyviltä tutuiltamme ja myös täällä ensimmäistä kertaa vierailevilta turisteilta kehuja kyllä saamme hyvin usein kuulla.

Hotelli Centralin historiasta en itse tiedä riittävästi. Olisi mukava jostain saada lukea rakennuksen vaiheista enemmänkin. Onkohan tämän uusimman "kasvojen kohotuksen" tehneeltä kiinteistön omistajalta KPO:lta ilmestynyt mitään pientä tai isompaa historiikkia, dokumenttia aiheen liittyen? Jättiremontin toteutti Original Sokos Hotel Royal Vaasa. 

Kurkistetaan vielä aikaan, josta meillä kellään ei ole omakohtaisia muistoja. Yli sadan vuoden taakse, 1900-luvun alkuun. 

Fb-ryhmässä Vaasan kuvia 1900-luvulta löytyy tämä kuva. Kuvakommentin on ryhmään jakanut Matti Kolppanen 7. joulukuu 2020 ..."vanha, vuosisadan alun postikortti näyttää Centralin romanttisen ulkoasun. Nämä vanhat rakennukset purettiin 1930-luvun loppupuolella."

Kuvalainaus facebookista. 
Postikortin kuvassa on ilmeisesti ensimmäinen ravintola/hotelli Central

Uuteen remontoituun Centraalin sisätiloihin pääsemme kenties jossain vaiheessa tutustumaan.
Ainakin jos tulee aihetta asioida Yle Pohjanmaan tai Yle Österbottenin tiloissa. Ylen uusi toimitila Vaasassa löytyy nykyään entisestä Centralin rakennuksesta.

 

VAASA-lehti / Ilkka Pohjalainen esitteli Ylen uusia tiloja

15.4.2026 / Riikka Ilmonen

Yle muutti Vaasan ytimeen – ­Kur­kis­tim­me stu­dioi­hin ja toi­mi­tuk­siin, joissa käy­te­tään uusinta tek­niik­kaa

Linkki kirjoitukseen ja hienoihin sisätilakuviin

https://www.ilkkapohjalainen.fi/yle-muutti-vaasan-ytimeen-kurkistimme-studioihin-j/13446363 

Uutistoimitus kaupungin ytimessä

Yleisradion toiminnot Vaasassa ovat muuttaneet vastikään Vaasan keskustaan Hovioikeudenpuistikolle. Entiseen Centralin talossa tiloja on remontoitu uuteen uskoon Ylen tarpeiden mukaan. Yle Pohjanmaan ja Yle Österbottenin uutistoimituksilla on Vaasassa yhteiset tilat, kuten Palosaarellakin...

 

Aineiston jako: aimonyberg(at)gmail.com

 

Sarjassamme vaasalaislähtöisiä vaikuttajia: Vappu Taipale

 

Ainakin vielä muutama vuosi sitten kesäaikaan saattoi esim. Vaasan kauppahallissa nähdä pirteän pariskunnaan Vappu ja Ilkka Taipaleen ostoksia tekemässä.

 

Laitan tähän linkin pariskunnan tuoreeseen haastatteluun

Kuuntelusuositus:

15.04.2026 / RADIO FISKARS

https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2026/04/vappu-ja-ilkka-taipale/...

Radio Fiskarsin rauhan teemassa tapaamme Vappu ja Ilkka Taipaleen, Suomen ehkä tunnetuimman rauhantyön parissa työskentelevän pariskunnan.

”Vappu ja Ilkka Taipale ovat kuusikymmenluvulta alkaen matkanneet rauhanaktivisteina eri puolilla maailmaa. Eräs heidän tärkeistä aktiviteeteistaan on toiminta maailmanlaajuisessa Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestössä, joka perustettiin vuonna 1979.”

”Aktiivinen rauhantyö elää ja voi hyvin, vaikka lehdistö siitä niin mielellään vaikenee. Mistä tämä vaikeneminen mahtaa johtua? Entä mistä on peräisin tulevaisuuteen pelokkaasti suhtautuva ilmapiiri? Mukana ohjelmassa myös J. K. Ihalainen ja Suvi Heino.”

…

 

Haastattelussa aiheet rönsyilevät lähes kaikkeen mahdolliseen.
Esille nousevat tämän päivän valtavat haasteet maailmalla ja Suomessa,
ja esitetään myös ratkaisuehdotuksia niin pieniin kuin isoihinkin globaaleihin ongelmiin.

Rauhantyö ei ole vain sotaa vastaan, vaan tekoja rauhan puolesta, toiminnasta rauhan säilymiseksi, ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin ylläpidosta.

 

Vappu Taipale: … paljon voi tehdä, pieniäkin tekoja ympäristön puolesta… ruoka on mainio tapa tutustua muihin kulttuureihin… runous, kirjat… rauhantyö pitää sisällään niin paljon, kaikkea…

Ilkka Taipale: Neljä suurta aikakautta Euroopassa (antiikin Ateenan jälkeen) ovat renessanssi, valistus, 60-luku ja se, joka on varmuudella tuleva.

…

Näitä optimisteja kuunnellessa omakin toivo taas voimistuu!

Aineiston jakanut: aimonyberg(at)gmail.com  

 

 

Wikipediassa Vapusta ja Ilkasta 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vappu_Taipale

ja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Taipale

 

Vappu Tuulikki Taipale (o.s. Puustinen, s. 1. toukokuuta 1940 Vaasa) on suomalainen lääketieteilijä, poliitikko ja entinen valtioneuvoston jäsen.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä 1.7.1982 – 6.5.1983 ja ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä 6.5.1983 – 30.11.1984. Tämän jälkeen hän siirtyi pääjohtajaksi Sosiaalihallitukseen, ja johti tämän jälkeen sen seuraajia Sosiaali- ja terveyshallitusta ja Stakesia aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 2008.

Taipale edustaa sosiaalidemokraatteja, ja hän oli Sosialidemokraattisten Naisten puheenjohtaja vuosina 1984–1990.

Vappu Taipaleelle myönnettiin professorin arvo vuonna 1991. Vaasan yliopisto on nimennyt Taipaleen hallintotieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1998.

 

Väinö Ilkka Ilari Taipale (s. 29. marraskuuta 1942 Helsinki) on suomalainen poliitikko, psykiatri, pasifisti ja kansalaisaktivisti. Hän oli SDP:n kansanedustajana vuosina 1971–1975 sekä 2000–2007. Taipale on toiminut muun muassa Kellokosken sairaalan ylilääkärinä, Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian vt. professorina sekä lukuisissa kansalaisjärjestöissä.

 

Taipale on ajanut parannuksia etenkin asunnottomien, vankien, mielenterveyspotilaiden, alkoholistien, työttömien ja lukihäiriöisten asemaan. Taipale on tunnetuimpia yksinäisten ja syrjäytyneiden miesten asiaa ajaneista aktivisteista Suomessa. Hän oli mukana 1960-luvun opiskelijaradikalismissa, muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa, Sadankomiteassa ja Marraskuun liikkeessä.

 

Kuva: AN. Wolffin laiturilla 1.4.2026.  
Kuvituskuva ei liity yllä olevaan kirjoitukseen

 

 

Tammikaivon alueella NYT - Eero Nelimarkan syntymäkodin maisemissa

Teksti ja kuvat Ilkka Virtanen

Julkaistu 12.4.2026 fb-sivustolla Vaasan kuvia 1900-luvulta

Aurinkoinen ja vähätuulinen kevätsunnuntai sai ottamaan polkupyörän esille (perjantaina tosin jo vähän harjoittelin). Matka suuntautui Tammikaivon alueelle, missä sijaitsevat nyt jo tyhjentyneen terveyskeskuksen lisäksi vanhat Kunnalliskodin rakennukset. Alue on tullut ajankohtaiseksi, kun siellä sijaitsee mm. taiteilija Eero Nelimarkan synnyinkoti. Nelimarkka puolestaan on ajankohtainen, kun Ateneumissa on esillä suuri koko hänen tuotantokautensa kattava näyttely.

Kuvat: IV 12.4.2026

...

Katso myös kohde-esittely 8 vuoden takaa

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/12/eero-nelimarkka-syntymakoti.html

Suomen kirjastomuseo on avoinna kesämaanantaisin

Teksti: Ansku 

Kuvat: Ansku ja Kalevi Keski-Korhonen 

Suomen kirjastomuseoon pääsee taas tutustumaan kesä-elokuussa maanantaisin klo 15-18.  Kirjastomuseolla on tilat Vaasan kaupunginkirjaston kolmannessa kerroksessa. Kulku on museoon hissillä lehtilukusalin vierestä. 

Kirjastohistorioitsija Ilkka Mäkinen kertoo Vaasan Luku-kirjaston vaiheista maanantaina 4.5. klo 17.30 Vaasan kaupunginkirjaston Draamasalissa. Luennon jälkeen on mahdollisuus käydä kirjastomuseossa. 

   

                              

Suomen ensimmäisen yleisen kirjaston juuret ovat Vaasan Luku-kirjastossa, jonka eräät Vaasan hovioikeuden jäsenet perustivat vuonna 1794 ”omaksi huvikseen ja ajankulukseen”. Kirjastossa oli laaja kokoelma kirjoja ja karttoja sekä myös muotokuvia ja kuparipiirroksia. Taide-esineitä tuskin lainattiin, mutta eräänlaista artoteekkitoiminnan alkua oli kuitenkin olemassa. Luku-kirjasto toimi vuoteen 1845, kunnes Venäjän vallan sensuurimääräykset pakottivat sen sulkemaan ovensa. Museossa on jäljellä 30 teosta Luku-kirjastosta. 

Luku-kirjaston lopetettua toimintansa vaasalaiset jäivät ilman kirjastoa viideksi vuodeksi. Lehtori Oskar Rancken pani toimeksi vuonna 1850, ja uusi kirjasto toimi 1900-luvun alkuun. Palosaaren kirjaston vintiltä löytyi 1930-luvulla kokoelma säilyneitä niteitä kyseisestä kirjastosta. Niteet oli sidottu mustaan nahkaan, ja siksi kokoelmaa on alettu kutsua Mustaksi kirjastoksi. 

Museon helmiin kuuluu ensimmäisiä suomeksi painettuja kirjoja. Ne käsittelevät enimmäkseen uskonnollisia ja hengellisiä aiheita, psalmeja ja hengellisiä lauluja. Wankikokoelmasta eli ennen Vaasan paloa painetuista teoksista löytyy myös muita kiehtovia historiallisia kirjoja. Lisäksi museossa on näytteillä Londicer-kirjapainon kirjallisuutta. Se aloitti toimintansa vuonna 1776 ja se oli Vaasan ensimmäinen – ja Suomen toinen – kirjapaino. Niin kutsutussa myrkkykaapissa säilytetään eri aikakausina kiellettyjä kirjoja. 

 

                                             

Hyvän kuvan kirjastojen toiminnasta ja kirjastohistoriasta saa valokuvanäyttelystä. Valokuvanäyttelyn kuvat on ottanut valokuvaaja Kalevi Keski-Korhonen. Hän aloitti Kirjastolehden kuvaajana vuonna 1974. Vuosien varrella hän on kuvannut kirjastoissa eri puolilla Suomea mm. työntekijöitä, asiakkaita, tiloja ja laitteita. Mustavalkoiset kuvat kertovat, miten kirjastoja on käytetty ja miten siellä on tehty työtä. Niistä näkyy myös kirjastojen lopputuote, asiakkaiden ja kokoelman sisältöjen kohtaaminen, virkistys ja oppiminen. Näyttely on koottu näistä Kirjastolehdelle yli kolmenkymmenen vuoden aikana kuvatuista valokuvista. Näyttelyn on suunnitellut ja toteuttanut valokuvaaja Rita Lukkarinen.

                

      

 

 

Ilmainen sisäänpääsy ja mikä ainutlaatuinen paikka!

Nyt lauantaina Wärtsilän veturitalliin musiikkia kuuntelemaan!

 

Lainaus päivän ilmaisjakelulehdestä: VAASA-LEHTI 08.04.2026 / Pia Timberg

https://www.ilkkapohjalainen.fi/wartsilan-veturitallissa-soi-jalleen-lue-tasta-mit/13423217

OHJELMASSA

Musiikkia veturitallissa 11.4. 2026 klo 13.00 alkaen

 

13.00 DUNK – Körvana (Minkör)

13.30 Kuula-opiston jousiorkesteri, joht. Ninja Jakobsson

14.00 Canticum Maris

14.30 Korsholman Musiikkijuhlat – Nino Rotan musiikkia

15.00 Frans Villanen – puhe Vaasan kulttuurista

15.15 Vaasan kaupunginorkesteri – tanssimusiikkia

16.00 Wasa Sinfonietta

16.45 Skafferiet rf / Ritz – Josefin Sirén & The Punk Folk Band

17.15 Doo-Bop Club – Sofia St. + Gubbjazz Marina & Christian

 

Wärtsilän veturitalli, sisäänkäynti Pitkäkatu 14.
Kahvila avoinna. Lapsille ilmaisia ilmapalloja. Vapaa pääsy.

”Wärtsilän jäljiltä tyhjentynyt veturitalli täyttyy paikallisesta musiikista tulevana lauantaina. Ilmaistapahtuman tarkoituksena on madaltaa kynnystä musiikkielämyksiin ja tuoda esiin Vaasan ja Pohjanmaan rikasta kulttuuritarjontaa.

Vastaava tapahtuma järjestettiin veturitallissa vuosi sitten maaliskuussa.

– Se oli silloin "succee". Ihmisiä tuli liki tuhat, kertoo Viktor Nygård, Korsholman musiikkijuhlien vs. taiteellinen johtaja ja yksi tapahtuman järjestäjistä.

Kävijät toivoivat, että tapahtuma järjestettäisiin uudelleen. Nyt niin tehdään ja vielä isommin kuin vuosi sitten.

– Silloin meillä oli kaupunginorkesterista mukana vain trio. Tänä vuonna tulee koko orkesteri, Nygård hymyilee.” (Viktor Nygård, Korsholman musiikkijuhlien vs. taiteellinen johtaja ja yksi tapahtuman järjestäjistä)

…

"Vaasassa on fantastinen kulttuurielämä."

– Olemme kasvaneet, Mia Huhta nauraa. Hän toimii Vaasan kaupunginorkesterin intendenttiä ja on myös mukana järjestämässä tapahtumaa.

…

”Ilmaisen musiikkitapahtuman järjestäjille vaasalainen musiikkiyhteisö on tärkeä. Wärtsilän vanhan veturitallin alueella voisi olla mahdollisuuksia toimia sen keskuspaikkana.”

…

 

Aineiston jakanut AN - aimonyberg(at)gmail.com

Päivän tunnelmakuvia, VETURITALLISSA 11.4.2026

Kuvat: AN.

Oltiin vaimon kanssa paikalla vain noin tunnin ajan.
Upeaa musiikkia kuuntelemassa tottakai, mutta myös kaupungin valtuuston puheenjohtaja
Frans Villasen puhetta kuulemassa. Hieno, rento ja inspiroiva tilannekatsaus missä Vaasassa mennään, ja toivoa tuova puhe vaasalaisen kulttuurin puolesta! 

Ja nämä kuvat Vesa Katajistolta

Muuttuva kaupunkikuva Vaasassa – Wärtsilän entinen teollisuusalue

 

Teksti: Aimo Nyberg

Wärtsilän entisen konepaja-alueen rakennuksista puretaan valtaosa – osa toki myös säästyy. Uuden ”kaupunginosan” syntyminen Vaasan keskustaan vie vielä paljon aikaa.

Kuva: AN 

Kuvituskuvaksi tähän blogipostaukseen laitan ennen ja nyt kuvaparin Vaasan keskustasta, kuvattu Hartmanin talon kulmalta Hovioikeudenpuistikolta 1980-luvun lopulla ja kesällä 2024.

Vaasan torilta ei ole Wärtsilän entiselle teollisuusalueelle kuin muutamia satoja metrejä. Vaasan keskusta-alue laajenee lähivuosien ja vuosikymmenten aikana kuvassa näkyvän tupruavan savupiipun suunnalla Wärtsilän entisen koelaboratorion alueella.

 

NYT

Wärtsilän entisen konepaja-alueella purkutyöt etenevät suunnitelmien mukaisesti.  Lainvoimaisen asemakaavan mukaisia asuntorakentamista ja mm. monien toiveissa olevan kulttuuri- ja kongressikeskuksen toteuttamista saadaan odotella vielä vuosia.

 

ENNEN

Vaasan kaupungin kaavoituksessa on tehty ja tehdään tänäänkin upeaa työtä. Kaavoittamiseen kuuluvia nykytilan dokumentointeja ja rakennusperinneselvityksiä tehdään huolella. Esimerkkinä vaikkapa tämä 18 vuoden takainen selvitys:

Kuvalainaus, otsikkokuva rakennusperinneselvitys alueittain:

WÄRTSILÄ FINLAND OY Järvikatu 2-4 VAASA 15.04.2008

https://www.vaasa.fi/kulttuuriymparisto-ja-rakennusperinneselvitykset-alueittain/

 

Parikymmentä sivua vaasalaista historiaa. Hienoja valokuvia eri vuosikymmeniltä. Tekstit ovat selkeitä ja hyvin tiivistettyjä selostuksia aikojen kuluessa tapahtuneista muutoksista.

Nyt kun tämä Vöyrinkaupungin konepajan alue kokee suuriman muutoksen yli sataan vuoteen, on mahdollista palata nostalgisiin muistoihin perehtymällä vaikkapa tuohon linkin rakennusperinneselvitykseen vuodelta 2008.

 

TULEVAISUUS

Ja jos mahdolliseen tulevaisuuteen haluaa kurkistaa, kannattaa katsoa ko. kohteen kaavaselostusta. Lainvoimainen asemakaava vuoden takaa (kevät 2025) löytyy tästä linkistä:

https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/kehittyva-vaasa/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/voimassa-olevat-asemakaavat/voyrinkaupungin-konepaja-alue-ak1125/

Enemmänkin infoa aiheesta löytyy Vaasan kaupungin sivuilta hakusanalla:

Vöyrinkaupungin konepaja-alue (ak1125)

 

…

 

Rakennukset poistuvat – muistoja voimme silti aina tallentaa

Omat muistikuvat, kertomukset tapahtumista työssä, arjessa ja juhlissa… myös valokuvat ym. kameratallenteet, jos niitä on jonnekin unohtunut, niin ne ansaitsevat tulla uudelleen löydetyiksi ja nähdyiksi meille tämän ajan vaasalaisille.

Tämä blogi – vaasaennenjanyt – on erinomainen paikka jakaa tällaisia kuvia ja kertomuksia ”välähdyksiä menneestä ajasta”.

Yhteydenotot sivuston ylläpitoon

aimonyberg(at)gmail.com

 

Netissä on erilaisia asianharrastajien sivustoja, joilla jaetaan ns. omalle porukalle muistoja, valokuvia jne. Voisi toivoa, että näistäkin rohkeasti ja avoimesti jaettaisiin meille muille uteliaille kuvia tai ainakin nettilinkkejä?

Esimerkkinä tämä:

Kuvalainaus sivustolta Vaunut.org

https://vaunut.org/kuva/54967?s=1

 

”Päivän työt on tehty ja Tve4 524 ajetaan yöksi talliin.”

 

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Vaasa (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Vaasa

Kuvaaja: Janne Saanio

Kuvasarja: Silloin joskus

Lisätty: 25.02.2009 22:05Pienveturit

Tve4: 524

Muu tunniste

Rautatieinfra: Veturitalli

Sijainti: Varikolla