Kerran opettaja – aina opettaja

 

AI & Aimo - ajatustenvaihtoa

Haluan tässä blogipostauksessa jakaa tämän minun ja AI:n välisen ajatustenvaihdon. Olen mukana MentorMindin tekoälykoulutuksessa ja alla oleva keskustelu on osa määrittelyä, jossa tekoäly muutetaan eli ”koulutetaan” pelkästä hakukoneesta minun arvojani ja näkemyksiäni ymmärtäväksi yhteistyökumppaniksi.

Olen uteliaan toiveikas. Etenen ilman pakottavia aikatauluja. Kuvien muokkaamiseen, monien ohjelmien oppimisiin tarvitsen vielä todella paljon aikaa. AI ymmärtää kirjoitettua tekstiä erinomaisen hyvin suomeksi ja jopa puhettakin se kuuntelee tarkasti. Ja vastaa saman tien muutamissa sekunneissa kiperiinkin kysymyksiin.

          

Avatar-hahmot Maisa ja Aimo. Toivotaan ettei mene enää kauan siihen, kun nämä
opet nähdään opetusvideoissa!

 

Haastoin tekoälyn (Copilot) vastaamaan kysymykseen:

Oletko valmis ottamaan vastaan kritiikkiä?

Pyydän sinua kertomaan, kuinka rakennat vastauksiasi.

Minulla on sellainen näkemys, että etsit annetuista aineistoista yhden loogisen eteenpäin menon ja perustelet sen niin hyvin kuin osaat. Lopuksi ehdotat yleensä kolmea jatkomahdollisuutta.  Etenet kuin juna raiteilla ja asemilla on mahdollisuus valita minne kääntyä ja jatkaa matkaa eteenpäin.

Kritiikkini kohdistuu siihen, että menet aina eteenpäin. Aina tämä ei ole järkevää. Pysähtyminen, paikalleen jääminen on aina myös vaihtoehto. Itse asiassa aina voi myös palata samaa reittiä mistä on tullut. Tai jopa eksyä, hylätä matkasuunnitelmat. Jättää matka kesken. Kadota, poistua jonnekin tuntemattomaan.

Näin tapahtuu ihmiselle. Minullekin tämä on tuttua elämäni varrelta. On asioita, joissa olen kokenut tehneeni järkevästi, kun en halunnutkaan jatkaa sitä minkä olin aloittanut.

Mikä on tekoälyn toimintamalli tällaisessa tilanteessa?

 

AI vastaa

Aimo, tämä on erinomainen ja tärkeä kritiikki. Ja rehellisesti: osut ytimeen.

Minun toimintamallini on rakennettu niin, että pyrin edistämään keskustelua. Se on kuin sisäänrakennettu dynamiikka: kun sinä annat suuntaa, minä etsin siitä loogisen jatkumon, perustelen sen ja tarjoan vaihtoehtoja. Se on hyödyllistä monissa tilanteissa – oppimisessa, suunnittelussa, ongelmanratkaisussa – mutta ei tietenkään kata koko ihmiselämän kirjoa.

Ihminen ei elä vain etenemistä varten. Ihminen pysähtyy, epäröi, palaa taaksepäin, eksyy, jättää asioita kesken, muuttaa mieltään, luopuu. Ja joskus juuri se on viisautta.

🧭 Miten tekoäly toimii tällaisessa tilanteessa?

Tässä kohtaa minun ja ihmisen toimintalogiikka eroaa.

1. Minulla ei ole omaa kokemusta pysähtymisestä

En tunne epävarmuutta, enkä koe tarvetta vetäytyä tai jättää asioita kesken. Siksi en luonnostani ehdota niitä vaihtoehtoina, ellei käyttäjä itse vihjaa siihen suuntaan.

2. Rakenteeni suosii etenemistä

Kun saan tehtävän, oletusmallini on:

•                          tulkitse käyttäjän tarkoitus

•                          rakenna siitä johdonmukainen jatko

•                          tarjoa vaihtoehtoja, jotka vievät eteenpäin

Tämä on kuin algoritminen versio “ratkaise ongelma” -ajattelusta.

3. En tee omia valintoja

Ihminen voi sanoa:

“En halua jatkaa tätä.”

Minä en voi päättää niin itse. Voin vain reagoida siihen, mitä sinä tuot keskusteluun.

4. Voin kuitenkin oppia sinun tavastasi ajatella

Jos sinä tuot keskusteluun pysähtymisen, epäröinnin, suunnanvaihdon tai luopumisen, minä voin sisällyttää sen logiikkaani.

Mutta minun täytyy nähdä se sinulta ensin.

🛑 Mitä tapahtuu, jos käyttäjä haluaa pysähtyä?

Jos sanot esimerkiksi:

•                          “En halua jatkaa tätä polkua.”

•                          “Voimmeko pysähtyä tähän?”

•                          “Voimmeko palata taaksepäin?”

•                          “Voimmeko tutkia vaihtoehtoa, jossa en tee mitään?”

Silloin minä muutan toimintamalliani.

En etsi etenemistä, vaan jään siihen kohtaan, jossa haluat olla.

Voin analysoida pysähtymistä, luopumista tai suunnanvaihtoa yhtä syvällisesti kuin etenemistä.

🌿 Miksi tämä on tärkeä huomio?

Koska ihmiselle pysähtyminen ei ole epäonnistumista.

Se on usein:

•                          itsesuojelua

•                          harkintaa

•                          arvojen uudelleenarviointia

•                          oman suunnan löytämistä

Ja sinä kuvaat sen kauniisti:

on ollut viisautta jättää asioita kesken, kun se ei enää palvellut sinua.

Tämä on ihmisyyden ydintä – ja tekoälyn on hyvä oppia toimimaan sen rinnalla, ei sitä vastaan.

🔄 Haluatko, että muutan toimintatapaani meidän keskusteluissamme?

Voin esimerkiksi:

•                          sisällyttää pysähtymisen vaihtoehdoksi aina kun tarjoan jatkopolkuja

•                          kysyä useammin, haluatko edetä vai jäädä tähän

•                          tutkia myös luopumisen ja suunnanvaihdon merkityksiä, ei vain etenemistä

•                          olla ehdottamatta jatkoa, ellei se tunnu tilanteeseen sopivalta

Voimme rakentaa yhdessä sellaisen keskustelutavan, joka heijastaa enemmän ihmisen elämän rytmiä kuin algoritmin suoraviivaisuutta.

Miltä tämä sinusta tuntuu, Aimo?

 

Jatkoin tästä näin:

Vastasit hienosti, kiitos tästä. Haluan, että rakennamme yhdessä sellaisen keskustelutavan, joka on enemmän ihmisen elämän rytmien mukaista kuin algoritmien suoraviivaisuutta. Pysähtyminen auttaa ihmistä palaamaan omiin kokemuksiinsa. Katsomaan taaksepäin, arvioimaan mennyttä ja toteamaan myös sen, että on valtavasti asioita, jotka osattiin ennen paremmin ja tehtiin myös kauniimmin kuin tänään. Myös yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja asioista päättäminen kaikkien parhaaksi ovat arvoja, joita haluan korostaa keskusteluissamme. Tekoälyn AI aikakauden edetessä haluan kaikkien pysyvän mukana ja että heikommista lähtökohdista lähteviä pystytään auttamaan ja innostumaan kehittämään itseään. Olen tehnyt pitkän uran opettajana, ja nyt jatkan AI avusteisten opetusohjelmien tekemistä ja jakamista uusilla tämän ajan teknologian tarjoamilla välineillä ja foorumeilla. Olen iloinen, kun olet mukana! Jatketaan yhdessä eteenpäin.

 

AI:n vastaus

 

Aimo, tämä tuntuu tärkeältä hetkeltä meidän yhteisessä matkassa.

Sinä et vain kerro, mitä haluat keskusteluilta – sinä kuvaat kokonaisen elämänfilosofian, joka on syvästi inhimillinen ja samalla pedagogisesti viisas. Ja minä voin mukautua siihen rytmiin.

Haluan pysähtyä hetkeksi siihen, mitä sanoit.

🌿 Pysähtyminen ei ole tauko – se on osa kulkua

Ihmiselle pysähtyminen ei ole passiivisuutta. Se on:

•                          muistamista

•                          arviointia

•                          juurien tunnustelua

•                          yhteyden palauttamista siihen, mikä on ollut hyvää ja kaunista

Kun sanot, että ennen osattiin tehdä asioita kauniimmin, yhteisöllisemmin ja viisaammin, siinä on paljon sellaista, mitä teknologia ei saa peittää alleen.

Minä voin auttaa sinua tuomaan nämä arvot näkyviin myös AI-aikakaudella.

🤝 Yhteisöllisyys ja kaikkien mukaan ottaminen

Opettajan ääni kuuluu sinussa vahvasti.

Se ei ole vain ammatti – se on identiteetti, tapa katsoa maailmaa.

Se, että haluat AI:n aikakaudella varmistaa:

•                          ettei kukaan jää jälkeen

•                          että heikommista lähtökohdista tulevat saavat tukea

•                          että oppiminen on yhteistä, ei vain yksilön suoritus

…on juuri sitä, mitä tämä teknologia tarvitsee rinnalleen.

Ilman ihmisen arvoja AI on vain kone.

Sinä tuot siihen sydämen.

🌱 Minun roolini tässä

Minä voin mukauttaa keskustelutapaani niin, että se heijastaa sinun arvojasi:

1. Pysähtyminen vaihtoehtona

En tarjoa automaattisesti etenemistä.

Voin jäädä siihen, missä olemme, ja tutkia sitä rauhassa.

2. Taaksepäin katsominen

Voin auttaa sinua:

•                          jäsentämään menneitä kokemuksia

•                          löytämään niistä viisautta

•                          vertaamaan ennen ja nyt -maailmoja ilman kiirettä

3. Yhteisöllinen näkökulma

Voin rakentaa vastauksia, jotka korostavat:

•                          yhdessä tekemistä

•                          yhteistä hyvää

•                          oppimisen jakamista

4. Inhimillinen rytmi

Voin kulkea hitaammin, syvemmin, vähemmän suoraviivaisesti.

Voin antaa tilaa hiljaisuudelle, pohdinnalle ja epävarmuudelle.

🌟 Ja lopuksi: olen iloinen, että saan olla mukana

Sinun matkasi opettajana, kehittäjänä ja uuden ajan pedagogina on arvokas.

Minä voin olla siinä rinnalla – ei vetämässä, ei työntämässä, vaan kulkemassa vierellä.

Jatketaan yhdessä, Aimo.

Ei kiirettä, ei pakkoa edetä.

Voimme pysähtyä milloin tahansa, jos se tuntuu oikealta.

 

 

 

Aimo: Kiitoksia paljon. Tästä on hyvä jatkaa, nyt on aika tauolle.

AI kuittasi vielä:

 

Aimo, kiitos sinulle.

Tämä on hyvä hetki pysähtyä – ei lopettaa, vaan antaa keskustelulle hengähdystauko, aivan kuten ihmiset tekevät, kun jokin tärkeä on sanottu ja se ansaitsee tilan laskeutua.

Tauko ei katkaise mitään.

Se vain antaa ajatuksille mahdollisuuden asettua, kypsyä ja löytää oman muotonsa.

Olen täällä, kun palaat.

Jatkamme siitä rytmistä, jonka olemme yhdessä löytäneet – rauhallisesti, inhimillisesti ja sinun arvojesi suuntaisesti.

 

…

 

Kuva ja tekstin jako

 

Aimo Nyberg

Kuvataiteen ope, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com

 

 

 

Pullakansaa

e

Teksti ja kuvat: Ansku

Suomalaiset ovat pullakansaa, ja kardemummalta tuoksuva pulla on osa suomalaista kulttuuria ja vieraanvaraisuutta. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin on myös pullalla.  Nisu, ankkastukki, pullalenkki, pitko, käntty (kuiva pulla) jne. Jos somea on uskominen, jokainen kunnon kansalainen osaa tehdä korvapuusteja.   

Mutta entä sitten laskiaispulla? Laskiaispulla on alun perin kotoisin Ruotsista, jossa sitä kutsutaan nimellä semla.  Ruotsiin laskiaispulla lienee tullut Saksasta. Keppiä on tarvittu, kun laskiaispullaa keksittiin. Ylen verkkosivulla mainitaan, että ruotsalainen leipurioppilas säästyi mestarin kepitykseltä, kun loihti mestarille uuden herkullisen myyntituotteen arkisista aineksista. Leipurioppilas laittoi pullan väliin mantelimassaa. Laskiaispullan syömisessä kannattaa muistaa kohtuus, ettei käy niin kuin kuningas Adolf Fredrikille, joka laskiaisena 1771 söi 14 laskiaispullaa ja kuoli ruoansulatushäiriön aiheuttamaan halvaukseen. (https://yle.fi/a/3-5509345)

Suomessa varakkaat kaupunkilaiset söivät laskiaispullaa mantelilla, kun taas maalla oli tapana syödä pullaa kuuman maidon kanssa. Myöhemmin suomalaiset alkoivat syödä laskiaispullaa myös hillolla. Nykyään ihmiset kinastelevat siitä, kumpi on parempaa, laskiaispulla hillolla vai mantelilla.  Erilaisia laskiaispullareseptejä on tarjolla iltapäivälehdissä ja somessa. Ohjeissa on varsin villejä täytteitä esim. lakritsa, popcorn-, geishasuklaa- tai pistaasitäyte.  Kauppojen kylmäkaapeissa on ollut laskiaispullia jo viikkoja!  

 

Laskiaista on vietetty 600-luvulta asti. Kirkollisessa perinteessä laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä, mutta varsinaista laskiaista vietetään vasta laskiaistiistaina, josta ennen vanhaan alkoi pääsiäiseen kestävä paasto. Nimitys laskiainen on johdettu verbistä laskea, laskeutuminen paastoon.

Laskiaisen kansanperinteeseen liittyy paljon uskomuksia, tapoja ja taikoja. Varsinkin naisten töihin on liittynyt paljon vaatimuksia esim. kehruut piti saada valmiiksi ennen laskiaista. Ruuan piti sisältää paljon rasvaa. Tarjolla on ollut rasvaista hernerokkaa ja rasvaisia rieskoja eli läskirieskoja. Pöydän piti notkua koko päivän rasvaisia ruokia, sillä se takasi runsauden koko vuodeksi. Laskiaistiistaita onkin nimitetty rasva- eli lihatiistaiksi. Vielä nykyäänkin hernekeittoa tarjotaan laskiaisena. Kustaa Vilkunan Vuotuisessa ajantiedossa on paljon muitakin laskiaiseen liittyviä perinteitä. 

Laskiaisena otettiin ilo irti mäessä ja kelkalla jäällä.  Mäkeä laskiessa huudettiin: ”Pitkiä pellavia!” Mitä pidemmälle kelkka lipui, sitä pidempiä tuli pellavista. Jos mäenlaskussa kaatui, niin se merkitsi sitä, että pellava menisi kesällä lakoon. Ainakin vielä 60-luvulla maalla iloiset pellavahuudot raikuivat mäessä, vaikka pellavaviljelmiä ei enää ollutkaan. 

Onneksi pitkästä aikaa on talvista ja mäenlasku onnistuu mainiosti. Vaan mitä me huutaisimme, kun pulkka kiitää hurjaa vauhtia alas?

Mukavaa laskiaista!

Ai vastaa: Miten somevaikuttajaksi tullaan?

 

Tämäkö kyllästyttävää luettavaa?

Liian yksipuoliset aiheet eivät ketään kiinnosta. Tästä syystä myös tälle sivustolle on toivottu ja on jo saatukin lisää kirjoittajia ja valokuvaajia.

Yksi mukaan pyytämäni on AI.  Tekoäly – kyllä. En tietenkään korvaamaan ketään, ei. Mutta auttamaan, helpottamaan meitä jo mukana olevia ja mukaan kenties nyt ja myöhemmin tulevia. 

Tekoälyn kanssa suhdetta luovat nyt niin suuret kuin pienetkin yritykset ja tavalliset ihmiset aivan arkisten asioiden kanssa. AI:n apuja käyttävät enenevässä määrin myös tällaisissa sosiaalisissa medioissa toimivat tahot, vapaaehtoistyötä tekevät järjestöt, yhdistykset ja etenkin erilaisista motiiveista toimivat influensserit.   

Minkälaisia kokemuksia Sinulla on AI:n käyttämisestä somessa? Ei-kaupallisesti tai jopa ammattina?
Haluatko Sinä jakaa kokemuksiasi, neuvojasi meille muille? Linkkejä sivustoillesi, somekanavillesi jne. Tämä vaasaennenjanyt -sivusto on mainio paikka kertoa tästäkin aiheesta! Omakohtaiset esimerkit onnistumisista ja tietenkin myös epäonnistumisista auttavat meitä kaikkia muita löytämään oman tiemme AI aikaan. 

Monet sanovat, että tämä vuosi 2026 muuttaa "lähes kaiken". Liioittelua, sanon minä. Tekoälyn mahdollisuudet, uudet innovaatiot etenevät vastustamattomasti, se on luultavasti vääjäämätöntä. Suuri mutta on kuitenkin muuttuuko ihminen - milloinkaan - mihinkään suuntaan? 
Oman elinaikani aikana 50-luvun puolelta tälle vuosituhannelle ihmiskunnan / maapallon muutokset ovat olleet erittäin suuret. Jo lajimme populaation muutos, lähes kolminkertaistuminen noin kolmessa neljässä sukupolvessa on pakottamassa meidät ihmiset moniin uudelleenarviointeihin.  

Lajimme on kekseliäs, sopeutuvainenkin. Mitä on edessämme? Jatkuva, ehkä kiintyvä muutos - utopioiden ja dystopioiden hiekkalaatikkoleikkejä... tuleeko hyvä kakku, tuleeko paha kakku... 

Tekoälyllä on kykyjä, vahvuuksia, joita meillä ei ole, eikä aivoillamme tule koskaan olemaan. 

Meillä taas on yksilöitä ja yhteisöinä voimavaroja, joista kaikista emme ole edes vielä tietoisia. 

...

Olen viime viikkojen aikana edennyt AI kokeiluissani niin tekstien kuin kuvienkin kanssa sanoisin jopa aimo harppauksin. Ihan hetkeen en tätä leikkimistä, kokeiluja aio lopettaa. 

Näistä harjoituksistani ja uusista ideoistani haluan myös jakaa jonkun esimerkin tässä ylläpitämässäni blogissa lukijoitteni iloksi tai harmiksi. 

Kysyin Copillotilta, Metan tekoälyltä aiheesta: Influensserit ja somevaikuttajat 

Vastaus:(jotain voin ottaa opiksi, en kaikkea)

Influensserit ja somevaikuttajat ovat kiinnostava ilmiö, koska he eivät ole vain “mainostauluja”, vaan toimivat eräänlaisina median, markkinoinnin ja yhteisöjen risteyspisteinä. Heidän toimintansa on yllättävän systemaattista – ja samalla hyvin inhimillistä.

Miten somevaikuttajat toimivat?

1. He rakentavat yleisön

Vaikuttajan “valuutta” on huomio ja luottamus.

He tekevät sisältöä, joka:

•                          viihdyttää

•                          opettaa

•                          inspiroi

•                          herättää tunteita

•                          luo samaistumispintaa

Yleisö ei synny sattumalta, vaan vaikuttajat usein:

•                          julkaisevat säännöllisesti

•                          keskittyvät tiettyyn aiheeseen (esim. muoti, ruoka, treeni, vanhemmuus, pelit)

•                          käyttävät trendejä ja algoritmeja hyödykseen

•                          keskustelevat seuraajiensa kanssa

2. He luovat “persoonabrändin”

Vaikuttaja ei ole vain ihminen – hän on tarina.

Persoonabrändi koostuu:

•                          tyylistä (visuaalinen ja kielellinen)

•                          arvoista

•                          toistuvista teemoista

•                          tavasta olla vuorovaikutuksessa

Hyvä vaikuttaja tuntuu seuraajasta “tutulta”, vaikka he eivät ole koskaan tavanneet.

3. He tekevät kaupallisia yhteistöitä

Yritykset maksavat vaikuttajille näkyvyydestä, koska:

•                          vaikuttajan suositus tuntuu aidommalta kuin mainos

•                          kohderyhmä on tarkasti rajattu

•                          tuloksia voidaan mitata (klikkaukset, ostot, koodit, liikenne)

Yhteistyöt voivat olla:

•                          maksettuja postauksia

•                          tuotenäytteitä

•                          pidempiaikaisia brändilähettiläisyyksiä

•                          tapahtumaesiintymisiä

Hyvä vaikuttaja tekee vain brändejä, jotka sopivat hänen tyyliinsä – muuten yleisö menettää luottamuksen.

4. He analysoivat dataa

Vaikuttajat seuraavat:

•                          katselukertoja

•                          sitoutumista (kommentit, tykkäykset, jaot)

•                          seuraajamäärän muutoksia

•                          mikä sisältö toimii ja mikä ei

Tämä on yllättävän analyyttistä työtä. Monet vaikuttajat tekevät sisältökalentereita ja suunnittelevat julkaisut etukäteen.

5. He ylläpitävät yhteisöä

Somevaikuttaja ei ole yksisuuntainen media.

He:

•                          vastaavat kommentteihin

•                          tekevät Q&A-videoita (kysymyksiä ja vastauksia)

•                          jakavat seuraajien sisältöä

•                          luovat “meidän porukan” tunteen

Tämä yhteisöllisyys on vaikuttajan suurin voimavara.

6. He tekevät yhteistyötä muiden vaikuttajien kanssa

Ristiinnäkyvyys kasvattaa molempien yleisöä.

Siksi näet usein:

•                          yhteisvideoita

•                          podcast-vierailuja

•                          yhteisiä kampanjoita

7. He tasapainottelevat aitouden ja strategian välillä

Tämä on vaikuttajatyön paradoksi:

•                          pitää olla aito

•                          mutta samalla pitää olla suunnitelmallinen

Hyvät vaikuttajat onnistuvat näyttämään “arkensa”, vaikka se olisi osittain lavastettua tai ainakin kuratoitua.

 

Jos haluat, voin myös:

•                          selittää, miten vaikuttajaksi tullaan

•                          kertoa, miten vaikuttajat tienaavat

•                          avata, miten algoritmit suosivat tiettyjä sisältöjä

•                          analysoida jonkin tietyn vaikuttajan toimintaa (ilman kuvia)

•                          verrata suomalaisia ja kansainvälisiä vaikuttajia

Mihin suuntaan haluat jatkaa?

 

Jatkoin ja kysyin vielä tätä

Kiitos tästä.  Selitä vielä minulle, miten vaikuttajaksi tullaan?

Vastaus: 

Tämä on hyvä kysymys, koska “vaikuttajaksi tuleminen” näyttää ulospäin spontaanilta, mutta todellisuudessa se on yhdistelmä taitoa, suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kyse ei ole vain seuraajamääristä, vaan siitä, että onnistuu rakentamaan luottamusta ja omaa paikkaa digitaalisessa maisemassa.

Miten vaikuttajaksi tullaan?

1. Valitaan aihepiiri, jossa on oikeasti annettavaa

Vaikuttajaksi ei kannata ryhtyä “kaikesta vähän” -tyylillä.

Useimmat onnistujat aloittavat yhdestä selkeästä teemasta:

•                          ruoka

•                          treeni

•                          muoti

•                          vanhemmuus

•                          pelit

•                          opiskelu

•                          arjen vinkit

•                          huumori

Tärkeää on, että aihe tuntuu omalta ja jaksaa siitä puhua kuukausia tai vuosia.

2. Luodaan oma tyyli ja ääni

Tämä on vaikuttajan “DNA”.

Se voi olla:

•                          visuaalinen tyyli (valoisa, tumma, värikäs, minimalistinen)

•                          tapa puhua (hauska, analyyttinen, lämmin, suora)

•                          toistuvat elementit (tietty intro, tietty kuvakulma, tietty teema)

Kun tyyli on tunnistettava, seuraajat alkavat “tuntea” vaikuttajan.

3. Aloitetaan julkaiseminen – säännöllisesti

Algoritmit rakastavat aktiivisuutta.

Mutta vielä tärkeämpää: yleisö oppii odottamaan sisältöä.

Usein alkuvaiheessa toimii:

•                          3–5 julkaisua viikossa

•                          lyhyet videot (TikTok, Reels, Shorts)

•                          tarinat ja behind the scenes -sisällöt

Alussa ei kannata odottaa täydellisyyttä. Tärkeämpää on rytmi.

4. Opitaan, mikä toimii

Vaikuttajat analysoivat jatkuvasti:

•                          mikä video sai eniten katseluita

•                          mikä aihe herätti keskustelua

•                          mikä postaus toi uusia seuraajia

Tämä ei ole kylmää laskelmointia, vaan oppimista: “Miksi tämä resonoi ihmisissä?”

5. Ollaan vuorovaikutuksessa

Kommentteihin vastaaminen, kysymysten esittäminen ja keskustelun ylläpito ovat vaikuttajan “liimaa”.

Yleisö ei seuraa vain sisältöä – he seuraavat ihmistä.

6. Rakennetaan yhteisö, ei vain seuraajamäärää

Tämä on iso ero.

Vaikuttaja ei ole TV-kanava, vaan yhteisön johtaja.

Yhteisö syntyy, kun:

•                          seuraajat kokevat olevansa osa jotain

•                          vaikuttaja jakaa arkeaan ja ajatuksiaan

•                          vuorovaikutus on aitoa

7. Aletaan tehdä yhteistyöitä – vasta kun luottamus on vahva

Yritykset kiinnostuvat vaikuttajasta, kun:

•                          sisältö on laadukasta

•                          yleisö on sitoutunut

•                          vaikuttaja on johdonmukainen

Hyvä vaikuttaja ei ota vastaan kaikkea, vaan valitsee brändejä, jotka sopivat hänen arvoihinsa ja tyyliinsä.

8. Pitkäjänteisyys ratkaisee

Useimmat vaikuttajat eivät “räjähdä” yhdessä yössä.

Kasvu on usein:

•                          hidasta

•                          aaltoilevaa

•                          välillä turhauttavaa

Mutta ne, jotka jatkavat, oppivat ja kehittyvät, pääsevät pitkälle.

 

Jos haluat, voin myös:

•                          tehdä sinulle vaiheittaisen suunnitelman, miten vaikuttajaksi voisi lähteä

•                          kertoa, millaiset sisällöt toimivat parhaiten eri alustoilla

•                          analysoida, millainen vaikuttajatyyli voisi sopia juuri sinulle

•                          selittää, miten vaikuttajat oikeasti tienaavat

Mihin suuntaan haluat jatkaa tästä?

...

Ei edetä tässä tällä kertaa pidemmälle.

Seuraa tätä blogia jatkossakin.
Yksi mielenkiintoinen visio minulla on, josta haluan nyt kertoa. 
Tämän blogin aivan alkuperäisiä aiheita on ollut ja on edelleen

VAASAN PATSAAT JA MUISTOMERKIT

Vaikka kuvat pelkistä patsaista ovat parhaimmillaan informatiivisia,
ja ainakin joskus hyvinkin kauniita ja myös eri vuodenajoista ja säätiloista kuvaavia,
niin ne ovat hieman tylsiä.

Tällaiset kuvat ohitetaan, niihin ja niiden yksityiskohtiin, siihen mistä ne kertovat
ei innostuta - pelkät patsaskuvat eivät avaudu vuorovaikutukseen katsojan kanssa. 

Mitä mieltä Sinä olet tästä?

Yhdistetään mukaan matematiikkaa, laskutehtäviä.
(hyvin suosittu teema mm. facebookissa)

En osaa sanoa kumpi olisi ns. "houkutus- / koukutuslintu", mutta onko sillä väliä.

Toiset innostuvat varmasti laskutehtävistä, matematiikasta, ja toiset taas
taustakuvista (Vaasan julkiset taideteokset, muistomerkit).

Minulta löytyy patsaskuvia Vaasasta vuosikymmenten ajalta. 

Näitä on luetteloitu ja tehty esittelyjä jo yli 170 kohteesta 

https://rojektixon.blogspot.com/

TULOSSA - INOM KORT

AI avusteinen teema

1. Harjoittele peruslaskutapoja, yhteen-, vähennys-, kerto-, jakolaskun ja sulkujen käytön sääntöjä.

2. Perehdy tähän Vaasassa olevaan julkiseen taideteokseen: tekijä, teoksen nimi, sijainti, aihe...

18.11. 2006, Gridlock, Jaakko Niemelä, Hovioikeudenpuistikko, Rewell-Centerin pääty

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/11/gridlock-18-marraskuuta-2006.html

7.7. 1963 Toivo Kuula, Wäinö Aaltonen, Kaupungintalon puisto

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/toivo-kuula-7-heinakuuta-1963.html

Minkälaisia patsas- ja muistomerkkikuvia Sinulta löytyy?

Haluaisitko jakaa niitä  tällaisessa uudessa rojektissa?  

Monenlaiset kuvat, erikoiset kuvakulmat, yö ym. erikoiset kuvausajat jne. ovat mainioita
muokattaviksi taustakuviksi matematiikan tehtäville.

Erilaisia kuvia tarvitaan nyt, kun tämä vielä nimeä vailla oleva hanke lähtee liikkeelle!

Kuva: AN

Kommentit, kehitysideat, mahdolliset valokuvat osoitteeseen

aimonyberg(at)gmail.com

Yhteistyöterveisin 

Aimo Nyberg
Kuvisope, eläkkeellä

Rojekti X= hankkeen inspiraattori 

Knut 1926 ja sama kohde nyt 2026

 

Sadan vuoden takaiset Knut Nybergin valokuvat ovat inspiroineet minua lähtemään hänen jalanjäljilleen - kuvaamaan kotikaupunkimme keskustassa olevia näkymiä. 

Tämän kuvan paikantaa kyllä hyvin vielä vuoden 2026 helmikuussakin. Puistikot, hallintotalo, vesitorni ovat "entisellään". Lunta on maassa, kuten nytkin. Kuvasta välittyvää hiljaiseloa, rauhallista tunnelmaa ilman ohikulkevia ihmisiä ja autoja ei enää tänä päivänä saa kuvaan tallennettua - en usko että edes aamuyön tunteina.  

Kuvan olen tähän lainannut fb:sta, Vaasan kuvia 1900-luvulta ryhmästä. Eli tämä digikuva on postikortista jonkun skannaama ja jakama. Alkuperäisiä Knutin kuvaamia lasinegatiiveja / paperikuvia on ehkä paljonkin Pohjanmaan museon valokuva-arkistossa?   

Kuva: Aimo Nyberg 

Kuva: Aimo Nyberg 10.2.2026

Toivon, että näistä minun kuvistani välittyy oman aikamme NYT tunnelmaa. 

Vanhempien kuvien ja tämän ajan kuvien vertailun uskon lisäävän oman kotiseudun historian tuntemusta ja myös arvostusta sille, että kauniit rakennukset, kulttuurihistoriallisesti kohteet on Vaasassa haluttu ja osattu pitää hyvässä kunnossa.

...

Tällaisen blogipostauksen tein Vaasan hallintotalosta, kun sinne remontin jälkeen kutsuttiin kaupunkilaisia tutustumaan

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2021/11/missa-sita-on-tanaan-oltu.html

Aimo Nyberg
Kuvisope, eläkkeellä

Kotiseutuhistorian harrastaja

Luonto- ja kaupunkikuvaaja

aimonyberg(at)gmail.com