Wikipedia 25 vuotta

Wikipedia viettää tänä vuonna 25 v. juhlavuottaan

Oli aika mahtavaa lukea, että suomalaiset wikipedistit olivat yksi seitsemästä tämän vuoden Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajista.

Wikipedistit eli Wikipedia-artikkeleita kirjoittavat ja muokkaavat wikimedistit ovat vapaaehtoista työtä tekeviä kirjoittajia ja valokuvaajia.

Linkki Wikipediaan - Vapaa tietosanakirja - lue Wikipediaa kielelläsi 

Wikipediaa ylläpitää Wikimedia-säätiö, voittoa tavoittelematon järjestö.

https://www.wikipedia.org/

 

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie jakoi vuoden 2026 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot.

Katso enemmän

https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/tiedonjulkistamisen-valtionpalkinnot-seitsemalle-yhteisollisen-tiedon-rakentajalle

Lainaus

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot seitsemälle yhteisöllisen tiedon rakentajalle

opetus- ja kulttuuriministeriö

Julkaisuajankohta 8.6.2026

”Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on jakanut seitsemän tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä. Palkintojuhlaa vietetään 8. kesäkuuta Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulussa.

Vuoden 2026 palkitut ovat työllään lisänneet kansalaisten tietämystä ja virittäneet yhteiskunnallista keskustelua. Palkitut tekevät maailmasta ymmärrettävämpää tavalla, jossa yhdistetään tutkimusta, kokemusta ja havaintoja. Palkinnoista kaksi on yhteisöpalkintoja ja yksi palkinto myönnetään postuumisti.

– Tiedonjulkistaminen on demokratian keskeinen perusta. Se tekee monimutkaisesta maailmasta ymmärrettävämmän, vahvistaa luottamusta ja luo edellytyksiä rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Huolellisesti tuotettu tieto auttaa meitä jäsentämään maailmaa, tekemään parempia päätöksiä ja siten rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kommentoi…”  (jatkuu)

 

Katso koko luettelo (7 kpl) palkinnonsaajista yllä olevasta linkistä

Yksi palkituista on:

”Suomalaiset wikipedistit pitkäjänteisestä ja yhteisöllisestä työstä avoimen tiedon rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi

25-vuotias Wikipedia on kaikille avoin verkkotietosanakirja. Wikipedisti puolestaan on henkilö, joka kirjoittaa ja muokkaa Wikipediaa, usein nimimerkin suojassa, osana neutraalia ja yhteisöllistä hanketta. Talkoisiin saavat osallistua kaikenlaiset ihmiset nuorista vanhoihin, amatööreistä huippututkijoihin, oikeistolaisista vasemmistolaisiin ja ateisteista uskoviin.

Kymmenet tuhannet suomalaiset wikipedistit ovat antaneet panoksensa erityisesti suomen- ja ruotsinkielisiin sekä pohjoissaamen- ja inarinsaamenkielisiin Wikipedioihin. Myös englanninkielinen Wikipedia ja muut kieliversiot olisivat toisenlaisia ilman suomalaisia kirjoittajia. Suomalaiset wikipedistit rakentavat koko maailmalle Suomi-kuvaa kirjoittamalla asioista, jotka ovat suomalaisille tuttuja ja tärkeitä.

Kaikille suomalaisille wikipedisteille omistettu tiedonjulkistamisen valtionpalkinto luovutetaan Wikipedian sekä muiden Wikimedia Foundationin ylläpitämien palveluiden käyttöä edistävälle Wikimedia Suomi ry:lle.

Jos Wikipedia suljettaisiin, moni tiedon tarvitsija olisi nopeasti pulassa.

Yhteisöpalkinto 20 000 euroa osoitetaan Wikimedia Suomi ry:lle.”

 

Lainaukset päättyvät

 

…

Kuva: AN 5.9.2016

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/02/jaakari-patsas-25-helmikuuta-1958.html

 

Inspiraattori -nimimerkillä tein wikipediaan suurehkon urakan kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin Suomen Wikimedian puheenjohtajana oli Heikki Kastemaa. Heikin kanssa opiskeltiin samalla vuosikurssilla kuvataiteen opettajiksi. Heikki on elämänsä varrella ehtinyt tehdä paljon muutakin kuin opetustyötä, mm. erittäin merkittävän uran toimittajana ja kirjoittaja, myös kansainvälisesti.

Tämä  alla olevan linkin luettelo ja samaan aikaan tekemäni blogikirjoitusten sarja / Rojekti X = hanke, saa paljolti kiittää Heikkiä siitä, että patsaskuvauksia Vaasassa toteutettiin ja tietoja kerättiin suunnitelmallisesti.

Luettelo Vaasan julkisista patsaista, muistomerkeistä on saatu jo ”lähes täydelliseksi” wikipedia artikkeliksi. Tekstit, kuvat, lähdeviitteet ovat tietenkin edelleen kenen tahansa kirjoittajan (kirjautuneen) täydennettävissä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4 

Tuo kuva Jääkäripatsaasta on myös mukana luettelossa. Se on julkaistu lisenssillä, joka mahdollistaa kuvan vapaan käytön. Kuvaa on käytettykin joissakin yhteyksissä, mm. historioitsija, professori Lasse Kankaan kirjoittamassa hienossa kirjassa Sanan voimalla. Artturi Leinosen elämä.

Vaasan julkiset patsaat, muistomerkit eivät valitettavasti ole kovin hyvin tunnettuja muualla Suomessa. Katsottavaa, esiteltävää olisi yllin kyllin. Niin täällä paikan päällä kuin myös muuallakin vaikkapa kuvanveistäjien elämäntyötä esittelevissä pienempien paikakuntien museoissa.   

Jääkäripatsaan tekijän kuvanveistäjä Lauri Leppäsen tuotannosta on parhaillaan näyttely Huittisten museossa, Lauri Leppänen - valon ja varjon mestari. Päänäyttelyssä siellä on nyt kesällä esillä presidentti Risto Ryti - juuret Huittisissa, - siis jo tämän takia museossa kannattaa vierailla!  

Linkki Huittisten museoon (tarkista aukioloajat)

https://www.huittinen.fi/vapaa-aika/museo/

Lainaus museon sivuilta

Kuvanveistäjä, professori Lauri Leppänen (1895–1977) oli tuottelias ja monipuolinen taiteilija, joka keräsi vaikutteita niin kansalliseepos Kalevalan säkeistä kuin eurooppalaisesta taidemaailmasta. Leppäsen tuotantoon kuuluu lukuisia muotokuvia ja useita julkisia veistoksia. Jääkäritausta toi Leppäselle runsaasti erilaisia sotamuistomerkkitöitä sekä sankarihautojen muistomerkkitilauksia.

Lauri Leppänen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Huittisissa. Käsityöläissuvun vesa oli pienestä pitäen kiinnostunut taiteista ja käsillä tekemisestä. Perheen muutettua Helsinkiin Leppäselle avautui mahdollisuus opiskella kuvataiteita. Opintojen jälkeen tie vei kuitenkin jääkärikoulutukseen Saksaan, ja kuvanveistäjän ura pääsi käyntiin vasta 1920-​luvulla.

Näyttely on läpileikkaus Leppäsen laajasta ja monipuolisesta tuotannosta. Esillä on teoksia taiteilijan koko uran ajalta, 1920-​luvulta 1970-​luvulle. Näyttely valottaa myös Leppäsen henkilöhistoriaa.

...

Ps.

Jos käyt Huittisten museossa (itse olen menossa heinäkuussa), ota jokunen kännykkäkuva, ja laita niitä tulemaan sähköpostilla minulle. Katsotaan saadaanko jotain mielenkiintoista päivitettyä Lauri Leppäsen Jääkäripatsas kohde-esittelyyn. 

Aimo Nyberg

aimonyberg(at)gmail.com

Kuvisope, eläkkeellä

Kaupunki- ja luontokuvaaja
Kotiseutuhistorian harrastaja

 

Kävin pitkästä aikaa Vaasan merimuseolla

 

Teksti- ja kuvalainaus TH:n fb:sta

 

TANJA HIETIKKO

Oon käynyt Vaasan merimuseossa viimeksi joskus ysärillä, kun se oli muistaakseni vain yhden huoneen setti. Hämmästys olikin suuri, kun näin nyt koko ison suolamakasiinin verran eri laivojen pienoismalleja (myös surullisen kuuluisan Kingin keulavisiirin), haaksirikkoutuneista hylyistä löydettyjä esineitä, tietoa eri majakoista (kuten Bengtskärissä, täälläkin yhteys Eiffel-torniin ja Pariisiin Henry Lepaute'iin) ja kurjasta elämästä eristyksissä näillä majakkaluodoilla, vanhojen satamien pienoismalleja, kiinnostavia välineitä kuten sumutorven ja radiohiljaisuuden osoittavan kellon jne. jne. Yhdestä pienoismallista äkkäsin myös, miksi Vaasan yliopistossa on se niin pitkä rinteessä kulkeva käytävä ja miksi sen nimi on Tervahovi: Paikallahan on ennen ollut juuri saman mallinen tervahovi! Minä 70-luvun lapsena muistan vain tyhjän hiekkakentän, jolla pelattiin neljää maalia.

Kun kelluin keikan jälkeen meren aalloissa, tuli taas hinku lukea lisää Pumpulienkelien jatkoa ja muuta Vaasan ja Präntöön lähihistoriaan liittyvää kirjallisuutta. Kuten myös Hanko-trilogiaa eteenpäin. Kun nyt eka selättäis käynnin frankkien maalla.

...

Linkki Vaasan Merimuseon sivuille

https://www.vaasanmerimuseo.fi/

Kukkakävelylle Vaasan puistoihin

  

On taas niin kaunista katseltavaa – livenä Vaasan keskustan puistikoilla ja puistoissa!

Kuva: Meccu. Revontuliatsaleat Tiklaspuistossa

Ja aivan mahtavasti tästä väriloistosta ja kukkien asettelusta kerrotaan viime vuosien tapaan netissä Vaasan kaupungin sivuilla/ Vihersuunnittelu ja -rakentaminen / Viheralueet - Planering och anläggning av grönområden / Grönområden.

PDF tiedostossa on 20 toinen toistaan värikkäämpää sivua, yksityiskohtaisia kuvauksia kohteiden kukkalajikkeista, asetelmien ryhmittelystä, hienoja kuvia puistoalueista jne.

Tämän kaiken voi siis lukea jo vaikka kotona – ja innostua sitten lähtemään ulos puistoihin nauttimaan Vaasan kesästä!

KUKKIVA VAASA

Kukkakävely 2026

BLOMSTRANDE VASA

Blomster-promenad 2026

https://www.vaasa.fi/app/uploads/2026/05/kukkaesite_2026_nettitaso.pdf

On syytä nostaa hattua, antaa suurta arvostusta kaupunkimme viheralueista vastaaville – suunnittelijoille ja rakentajille ja ennen kaikkea myös päivittäistä huolenpitotyötä tekeville vakituisille ja kesätyöntekijöille. Kiitos!

Vaasa on yksi Suomen kauneimmista kesäkaupungeista – minun mielestäni - ja uskon monen muunkin olevan samaa mieltä.

 

Lainaus sivulta

Lähde kukkakävelylle Vaasan keskustassa ja nauti kesäkukista!

Kukkakävely Vaasan keskustassa on 3,5 km pitkä. Se kulkee Kauppatorin, puistikoiden ja puistojen läpi sekä rantaa pitkin. Reitin varrella on penkkejä, joilla voi pitää taukoa.

Gör en blomsterpromenad i Vasas centrum och njut av sommarblommorna!

Blomsterpromenaden i Vasas centrum är ca 3,5 km lång. Den går via Salutorget, esplanaderna och parkerna samt längs stranden. Längs rutten finns bänkar där man kan ta en paus.

 Aineiston jako: AN

aimonyberg(at)gmail.com

Ps. kuvat kukista ovat kesän suosikkiaiheita. 

Jos haluat jakaa kuviasi tällä sivustolla, se käy helposti.

Lähetä minulle sähköpostiin muutama kuva ja  kerro mistä ja milloin ne on kuvattu, niin julkaisen ne tai osan kuvista mahdollisimman pian!

Puolustusvoimain lippujuhlapäivä 4.6. 2026 Vaasassa

 

Lainaus IV:n fb-sivulta

 

ILKKA VIRTANEN

Puolustusvoimain lippujuhlapäivää vietettiin Vaasassa tänään arvokkaan juhlavissa puitteissa. Aluksi kokoonnuttiin klo 9 Kasarmintorin Perinnemuurille lipunnostoon ja seppeleenlaskuun vaasalaisten joukko-osastojen Perinnemuurille. Kumpaakin tapahtumaa kunnioitti riviin järjestäytynyt veteraanien perinneyhdistysten ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteisöjen lippulinna (21 lippua).

Perinnemuurilta siirryttiin Sotilaskotiin, missä Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Pasi Heinua julkisti tervehdyspuheensa jälkeen Tasavallan presidentin päättämät upseeriylennykset ja Heinuan aluetoimiston päällikkönä toteuttamat aliupseeriylennykset.

Tilaisuudessa palkittiin myös maanpuolustustyössä ansioituneita aktiivitoimijoita. Vaasan yliopiston rehtori Minna Martikaiselle luovutettiin Porin prikaatin joukko-osastoristi, kapteeneille (res.) Juha Ala-Aho ja Hannu Isomöttönen luovutettiin Reserviupseeriliiton kultaiset ansiomerkit. Viisi Pohjanmaan Maanpuolustuskillan jäsentä sai Vapaussodan Perinneliiton Sinisen ristin Vaasan Sotaveteraanimuseon hyväksi tekemästään pitkäaikaisesta työstä. Rehtori Martikainen kiitti puheessaan tilaisuuden järjestäjiä ylennettyjen ja palkittujen puolesta. Itse asiassa puhe oli luonteeltaan tilaisuuden juhlapuhe.

Sami Siltavuoren johtama MPK:n Maanpuolustusorkesteri esitti juhlan aikana runsaasti isänmaallista musiikkia. Lopuksi oli sekä suolaisen että makean kahvileivän höystämä kahvitarjoilu. Ennen kotiin lähtöä kuultiin vielä Jääkärien marssi, luonnollisesti kunnioittavasti seisaalleen nousten.

 

 Perinnemuurin alue on saanut kauniit kukka-asetelmat edustalleen

Lippulinna saapumassa lipunnoston ja seppeleenlaskun kunnianosoitukseen

Lippuvartio ja lippulinna asemissaan

Kielekkeinen valtiolippu liehuu vapaan isänmaan kunniaksi (kuva Pasi Jussila)

 Evl Pasi Heinuan tervehdyspuhe

Viisi Sinisen ristin saajaa palkinnon luovuttajineen

Minna Martikainen pitämässä vaikuttavaa puhettaan

Sami Salmivuori johtaa puhallinorkesteriaan

Kuvat: IV

Maankohoamisilmiö - missä oli merenpinta 20 vuosisataa sitten?

 

Meteoria - Vierailukeskus keskellä Suomen kauneinta meteoriittikraatteria

Katso paikan hienot nettisisut –  ja samalla yleiset aukioloajat (turistiryhmät opasvarausten kautta)

https://meteoria.fi/fi

Meteorian lintutorni/ näköalatorni on saanut oivallisen lisän - "metrimitan" kuvaamaan merenpinnan tasoa vuosina 1900 - 1300. Vaasan seudulla maan kohoaminen on ollut lähemmäs 1 cm vuodessa. 

Kun hieman lisään kuvaan asteikkoa ylöspäin, niin voimme havainnoida miltä maisema Söderin meteoerittikraatterin kohdalla näytti vuonna 0 eli pari tuhatta vuotta sitten. 

Kuva ja kuvanmuokkaus: AN, 2.6.2026. Meteoria lintutorni 

 

Kuvat: AN

Sää suosi tällä kertaa myös pilvibongausta.
Toki aika hienoa oli nähdä myös merikotka,  - tällä kertaa lepäämässä keskellä viheriöivää peltoa.  

Toinenkin hauska "metrimittari" löytyy Söderfjärdenin läheltä.

Kun noustaan ylös kraatterin reunaa Markenintietä pitkin ajaen/ kävellen niin kivimerkit ovat tien oikealla reunalla. Tänä päivänä kivet ja tekstit ovat jo hieman ajan patinoimia ja ne saattavat jäädä kiireisille kulkijoille huomaamatta. 

Katso aikaisempi blogipostaus: Rantaviivakivet Sundomissa

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/04/rantaviivakivet-sundomissa.html

Rantaviivakiviä Markenintiellä

Maankohoamisilmiöstä johtuen Vaasan seudulla rantaviiva siirtyy merelle päin, ja samalla siis maa-alueita kohoaa merestä, nykyään n. 0,8 cm vuodessa. Vuosituhannessa siis noin 10 m. Öjbergetin ylimmät kalliot ovat nykyään yli 50 metriä merenpinnasta, ts. 4–5000 vuotta sitten siellä oli vain pieni luoto myrskyävällä merellä.

Tätä maankohoamisilmiötä on havainnollistettu hienosti Markenintien varteen laitetuilla Rantaviivakivillä.

Missä merenpinta oli Vaasan seudulla n. 3500–500 vuotta sitten, sen nämä soikeat, upeat luonnonkivet meille hyvin osoittavat. Näitä rantaviivakiviä on useita, alhaalla tienristeyksestä alkaen aina mäen päälle asti (pysäköintipaikalta voi lähteä kävelykierrokselle Öjbergetin laelle asti).

Kuva: AN. Rantaviivakivi 500 AD

aimonyberg(at)gmail.com 

Mustasaaren kirkon kellotapuli 1926 – ja nyt 2026

 

Kuva: Knut Nyberg 1926, Gamla Vasa – Vanha Vaasa

 

Tässä K. Nybergin hienossa mustavalkoisessa valokuvassa nähdään Mustasaaren kirkon kellotapuli.

Valokuvansa Knut on taitavasti rajannut esittämään vain kirkon takana olevaa ja siis kirkosta erillisenä olevaa rakennusta, kellotapulia.

Monikaan ei tätä arkkitehtonista hienoutta ole ajatellut. Kellotapulin voi koko korkeudessaan ja kokonaan nähdä vain menemällä kirkon sisäänkäynnin ohi – kirkon takapihalle.

Kirkon fasadin, julkisivun suunnalta kellotapuli kyllä näkyy, mutta näkyvillä on vain tämän erillisen rakennuksen katto risteineen.

 

Mustasaaren kirkon osoite Vanhassa Vaasassa on Adelcrantzinkuja 1.

Rakennuksen on suunnitellut Carl Axel Adelcrantz ja se on valmistunut hovioikeuden käyttöön v. 1776. Vaasan palon jälkeen rakennus muutettiin Mustasaaren kirkoksi. Käyttöönotto tapahtui vuonna 1863. Lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg teki uudisrakennuksen piirustukset. Kellotapuli on otettu käyttöön 1870-luvulla. 

  

Kirkko on tänä päivänä Mustasaaren ruotsalaisen seurakunnan pääkirkko, ja siellä pidetään myös Mustasaaren suomalaisen seurakunnan musiikkitilaisuuksia, konfirmaatiomessuja ja kirkollisia toimituksia.

Tänä kesänä Vanhan Vaasan museossa on esillä näyttely Vaasan hovioikeuden 250-vuotisesta historiasta. Näyttely kertoo Vaasan hovioikeuden varhaisvaiheista, sen toiminnasta ja vaikutuksesta vaasalaisten ja koko historiallisen Pohjanmaan elämään.

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/vaasan-hovioikeus-250-vuotta-juhlanayttely-avautuu-vanhan-vaasan-museossa-kesaksi/

”Vaasan hovioikeuden syntysanat lausuttiin vuonna 1775. Hovioikeus perustettiin kuningas Kustaa III:n päätöksellä osana valtakunnallista hallinto- ja oikeuslaitoksen uudistusta. Hovioikeus aloitti toimintansa nykyisessä Vanhassa Vaasassa vuonna 1776. Näyttely kertoo hovioikeuden perustamisesta aina 1800-luvun puoliväliin ja hovioikeuden muuttoon Vaasan palon jälkeen uuteen oikeustaloon.

Näyttelyssä esitellään hovioikeuden perustamiseen liittyviä seremonioita ja vallankäyttöä, ensimmäisen hovioikeustalon suunnittelua ja rakentamista sekä hovioikeuden virkamiesten ja heidän perheidensä elämää Vaasassa. Esillä on myös pienoismalleja, kuvallista aineistoa ja kertomuksia hovioikeuden arjesta, oikeudenkäytöstä ja hallinnosta.”

 

Hovioikeustalosta kirkoksi

”Näyttelykokonaisuus käsittelee lisäksi hovioikeuden talon myöhempiä vaiheita. Vanha rakennus säilyi Vaasan palossa vuonna 1852 ja hovioikeus toimi siellä aina vuoteen 1862 asti. Tämän jälkeen rakennus muutettiin kirkoksi, mikä merkitsi suuria muutoksia sen sisätiloihin. Sisätilat toteutettiin lääninarkkitehti C.A. Setterbergin suunnitelmien mukaan. Mustasaaren kirkko vihittiin käyttöön 3.9.1863. Näyttely avaa myös tätä rakennushistoriallista murrosta.”

Näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Vaasan museot. Näyttelyn toteutuksessa yhteistyökumppanina on ollut Vaasan hovioikeus yhteyshenkilönään hovioikeuden notaari Tiina Holm. Lisäksi näyttelyn tekemiseen ovat osallistuneet valokuvaaja Gunnar Bäckmanin lisäksi seuraavat tahot: Aalto-yliopisto, Vaasan kaupungin arkisto, Mustasaaren seurakuntayhtymä, Suomen kirjastomuseo ja Pietarsaaren museo.

Vanhan Vaasan museo on avoinna 7.5.–29.8.2026 keskiviikosta lauantaihin klo 10–17. Museoon ei ole sisäänpääsymaksua. Näyttely on esillä museon 2. ja 3. kerroksessa. Museon ensimmäisessä kerroksessa on kahvila, joka on avoinna museon aukioloaikoina.

 

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/nahtavyydet-ja-kayntikohteet/vanhan-vaasan-historia/

Mustasaaren kirkko (rauniokirkko, joka on nyt kesällä 2026 kunnostustöiden takia aidattuna, eikä sinne ole yleisöllä pääsyä)

"Jo 1300-luvun lopulla rakennettiin pieni harmaakivikirkko. Pohja oli suorakaiteen muotoinen ja se oli jaettu kolmeen laivaan. Kirkko omistettiin Pyhälle Neitsyelle ja sain nimekseen Sankta Maria. Kuningas Kaarle IX:n vuonna 1606 perustettua Vaasan kaupungin Mustasaaren pitäjään asutus kasvoi kirkon lähiympäristössä ja kirkko oli pian liian pieni. Tämän takia sitä 1649 suurennettiin huomattavasti. Vuosien 1749–53 aikana se muutettiin ristikirkoksi. Mahtavine holveineen, suurine urkuineen ja kauniine alttaritauluineen se oli vaikuttava pyhäkkö. Kaupungin palossa elokuun 3. päivänä 1852 komea kirkkokin vaurioitui pahoin. Nykyään siitä on jäljellä vain ulkoseinät."

"Palon jälkeen kaupunki siirrettiin noin 7 km lähemmäksi merta. Uuteen kaupunkiinsa vaasalaiset rakennuttivat uuden kirkon. Mutta maalaisseurakunta oli ilman pyhäkköä. Palossa vaurioituneesta kirkosta oli vaikeata korjauksellakaan saada uutta. Silloin avautui uusi mahdollisuus. Vaasan hovioikeuden rakennus oli palossa säilynyt vaurioitta. Talo seisoi käyttämättömänä, koska hovioikeus sai uuden rakennuksen uudessa Vaasassa. Keisari lahjoitti vanhan hovioikeusrakennuksen seurakunnalle kirkoksi muutettavaksi."

"Vaasan hovioikeuden perusti kuningas Kustaa III vuonna 1776. Rakennuksen piirustukset teki Carl Fredrik Adelcrantz. Työt suoritettiin nopeasti ja vuonna 1786 talo vihittiin tarkoitukseensa. Talo on yksi Kustaan aikaisen arkkitehtuurin kauneimpia luomuksia. Tästä talosta oli nyt tuleva kirkko. Lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg teki uudisrakennuksen piirustukset. Työt aloitettiin vuonna 1862 rakennusmestari Erkki Kuorikosken toimiessa työnjohtajana. Ensiksi rakennettiin erillinen kellotapuli. Tapulirakennukseen käytettiin tiiliä vanhan kirkon holvista. Yksi tapulin kolmesta kellosta on valettu palaneen kirkon vanhoista kelloista. Uuden kaupungin arkkitehti Carl Axel Setterberg suunnitteli kellotapulin, joka rakennettiin 1870-luvulla… jatkuu

 

…

Kuvat: Knut Nyberg 1926, Aimo Nyberg 2026
Samoilla jalanjäljillä

aimonyberg(at)gmail.com 

Katso myös edellinen postaus 1.6.2026, Mustasaaren kirkon kellotapuli

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2026/06/mustasaaren-kirkon-kellotornin.html

Mustasaaren kirkon kellotapulin arkkitehtoninen illuusio

 

Muistan kuulleeni taidehistorian luennolla – siis jo noin 50-vuotta sitten –Vanhan Vaasan onnistuneesta arkkitehtonisesta erikoisuudesta. Marika Hausen kertoi meille kuviksen opettajiksi opiskeleville erään hallintorakennuksen eli 1776 valmistuneen Vaasan hovioikeuden muuttamisesta Vaasan palon 1852 jälkeen kirkkorakennukseksi (käyttöönotto vuonna 1863).

Minulla ei tuolloin ollut minkäänlaista aavistusta siitä, että tulen muuttamaan Vaasaan. Täällä sitä on nyt sitten asuttu ja hyvin viihdytty jo 44 vuotta! Paikkakunnan valtavan hieno historia on tullut minulle vuosi vuodelta tutummaksi ja innostanut myös valokuvaamaan monia kohteita ja niiden upeita yksityiskohtia. Kamera on erinomainen muistikirja, luonnoslehtiö. Usein käy niin, että vasta kotona tietokoneen ääressä kuvia katsoessa ja muokatessa huomaa jotain, joka pelkillä silmillä katsellessa jäi näkemättä ja ymmärtämättä.

Tässä blogipostauksessa pyrin havainnollistamaan tuon jo taidehistorian opettajani esittämän kohteen hienouden.

 

Illuusio eli väärin tulkittu aistimus, tässä tapauksessa siis silmin nähtynä näyttäisi siltä, että kirkon torni olisi rakennuksen katolla.

Kun Linnankummulta lähtee kävelemään kohti kirkkoa ja seuraa katseellaan kirkon kellotapulia, niin se näyttäisi madaltuvan, putoavan kuin laskeva aurinko – ollen kuitenkin kokoajan täydellinen ja yhtenäinen osa kirkkorakennusta.

Kuva: Tapani Tikkala, 31.5.2026. Risti-muistomerkki Linnakummulla ja Mustasaaren kirkko

Kirkkoa on kunnostettu viime vuosien aikana juhlavuoden kunniaksi. Se on nyt näyttävässä kunnossa. Kannattaa käydä katsomassa ja kuvaamassakin.

Vanhan Vaasan museossa on parhaillaan kesänäyttely aiheena Vaasan hovioikeus 250-vuotta. Museon kolmannen kerroksen tiloihin koottu tietopaketti on ymmärrettävästi kovin teksti painotteinen. Omin päin asioihin perehtymiseen kannattaa varata aikaa. Opastetuilla kierroksilla ”pääsee helpommalla” ja saa kuulla monista mielenkiintoista tapahtumista ja tarinoitakin, kuten uskomuksia museorakennuksen kummituksista.

Kolmannen kerroksen tilassa pyörii ruudulla todella ansiokas 3D-animaatio Mustasaaren kirkosta (Aalto-yliopiston tuotantoa). Kuvia on kellaritiloista "naakkaperspektiiviin" saakka. Itselläni ei ollut juurikaan mitään tietoa kirkon kellarissa olevista huoneista. Jotkut tilat taitavat olla jossain käytössä, mutta ne eivät ole yleisölle avoinna.

Häkellyttävän upeasti tässä Aalto-yliopiston tekemässä videossa noustiin myös yläilmoihin, ja tarkasteltiin kirkkoa pihoineen lintuperspektiivistä. On tämä nykytekniikka ihmeellistä!

Alla olevat kuvat olen valokuvannut ko. ohjelmasta näyttöruudulta kännykkäkameralla. Kuvissa on pahoja heijastuksia ja väreilyä. Tästä huolimatta jaan muutaman kuvan havainnollistamaan alueen rakennusten sijainteja. 

Kuvat: AN, 30.5.2026.

 

Myös maan tasalta ihmisen ja kameran silmin havaitsee hyvin, että arkkitehtonisilla ratkaisuilla on osattu ennenkin toteuttaa (ehkä jopa paremmin kuin nykyään) kaunista, harmonista ja aikaa kestävää rakennettua maisemaa.

 

 

 

Kuvat: AN, toukokuu 2026

 

 

Aimo Nyberg

Kuvisope, eläkkeellä
Kotiseutuhistorian harrastaja

Kaupunki- ja luontokuvaaja

aimonyberg(at)gmail.com

 

 

Vanhan Vaasan museon näyttely

Vaasan hovioikeus 250 vuotta -juhlanäyttely Vanhan Vaasan museossa kesän ajan.

Vanhan Vaasan museo on avoinna 7.5.–29.8.2026 keskiviikosta lauantaihin klo 10–17. Museoon ei ole sisäänpääsymaksua. Näyttely on esillä museon 2. ja 3. kerroksessa. Museon ensimmäisessä kerroksessa on kahvila, joka on avoinna museon aukioloaikoina.

Katso lisää Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/vaasan-hovioikeus-250-vuotta-juhlanayttely-avautuu-vanhan-vaasan-museossa-kesaksi/