Abit penkkariajelulla, 2026

 

Kuvat: AN 5.2.2026

Riemua riitti, meno oli perinteisen äänekästä -  ja karkkeja heiteltiin katujen varsilla oleville!

Aurinkoinen sää suosi , kylmä sääkään ei tuntunut nuoria haittaavan. 

 

Knut Nybergin Vaasa valokuvat 100 vuoden takaa

 

Kuvat: Knutin kuva vuodelta 1926,Vaasan ortodoksinen kirkko.
Alempi on minun 3.2.2026 ottama kuva samasta kohteesta.

Toivon kovasti, että Vaasan vesitorniin voisi vuoden tai kahden kuluttua nousta ylös ja päästä sieltä  valokuvaaman näille kahdelle aivan mahtavan hienolle kaupunkinäkymälle NYT -kuvaparit! 

Kuvat: Knut Nyberg 1927-1928 

Kuvalainaukset eri fb-sivustoilta

Jos Sinä olet innostunut tällaisesta ennen ja nyt kuvaparien tekemisestä ja haluat jakaa tekemiäsi kuvia ja niihin liittyviä tietoja, niin laita tulemaan sähköpostia tännepäin! 

Tämä sivusto on vapaa, riippumaton ei-kaupallinen julkaisukanava kaikille halukkaille. 

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Sivuston ylläpitäjä,
Kotiseutuhistorian harrastaja
Luonto- ja kaupunkikuvaaja

Fredrika Runebergin kuuluisin resepti

 

Lainaus Ilkka Virtasen Fb:sta

"Runebergin päivä lähestyy (5.2.). Tulee pian aika hakea värkit esille Runebergin torttujen (tai leivosten Fredrika Runebergin mukaan) leipomiseksi. Kuvassa on leivoksen alkuperäisohje Porvoon museon intendentti Marketta Tammisen suomentamana. Resepti on peräisin teoksesta Fredrika Runeberg: Reseptikirja, joka perustuu Fredrika Runebergin reseptimuistiinpanovihosta tehtyyn suomenkieliseen laitokseen, tekijänä mainittu Marketta Tamminen. Teosta saa ainakin  Porvoon Runeberg-museosta ... 

Jos mittayksiköt eivät ole tuttuja, niin tiedoksi, että naula on 425 g. Ainessuhteita katsoessani mieleeni tuli, että voita ja sokeria on aika friskisti. Pläkkimuotteja saattaisi löytyä Pikkukyrön Pläkkarimuseosta

Fredrika Runebergin potretti 

Alkuperäinen ohje käsinkirjoitettuna 

Naulan symboli (FR on käyttänyt naulasta vain tätä symbolia)

 ...

Lisää aiheesta, Runebergintortun reseptistä Fredrika Runebergista voi lukea wikipediasta 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Runebergintorttu

100 vuotta sitten ja nyt: Vaasan vesitorni

 

Wasa Vaasa Knut Nyberg 1926

Kuvalainaus fb:sta

Täsmälleen samalle kuvauspaikalle en tänään mennyt, pystynyt menemään. Vesitornin ympäristössä kun on nykyään joka suunnassa monenlaista rakennusta, uutta ja jo meidän tämän päivän vaasalaisten mielestä vanhaakin rakennusta. Sadassa vuodessa kaupunkikuva on muuttunut melkoisesti.

Siksipä kuvasin kohdetta eri suunnista. Ihan helppoa ei ole päätellä mistä suunnasta Knut kuvansa otti. Jokin näistä alla olevista minun kuvaamistani vesitorni versioista on ainakin suunnilleen samoilta jalanjäljiltä kuvattu kuin tuo ylinnä oleva upealla käsialalla signeerattu talvikuva. 

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg 31.1.2026 

aimonyberg(at)gmail.com

Perusfaktat Vaasan vesitornista voi lukea esim. Wikipediasta
 (viimeisimmät tiedot mm. menossa olevasta remontista ja tulevasta uudesta Vaasan vesitornista puuttuvat - artikkeli päivittynee aikanaan)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_vesitorni

Tällainenkin kuva Vaasan vesitornista löytyi - Knut Nybergin kuvaama myös sadan vuoden takaa.

Kuva lainaus fb:sta

Jos Sinä innostut kuvaamaan ENNEN JA NYT kuvia Vaasasta,
tämä sivusto on mitä mainioin paikka jakaa näitä kuvia!

MATTI VARSTALA, Mannerheim-ristin ritari nro 26, muistolaatta

 

Mannerheim-ritari n:o 26 Matti Varstala –

Mannerheimriddaren nr 26 Matti Varstala

 

Rauhankatu 14 Vaasa – Fredsgatan 14 Vasa

Varstalan koti ennen sotia – Varstalas hem före kriget

Paljastus – avtäckning 29.1.2006

Kuvat: AN

Varstala (ent Willman) Matti

Ritari 26

Sotilasarvo luutnantti

Syntyi 31.10.1919 Vaasassa, kaatui 25.6.1944 Konkkalassa, haudattu Vaasan evankelis-luterilaisen seurakunnan sankarihautaan.

Katso enemmän tietoja sivustolta MANNERHEIM-RISTIN RITARIT

https://marskinritarit.fi/ritarit/varstala-ent-willman-matti/

Katso myös Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Varstala 

Lainaus

Vänrikki Varstala nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 16. lokakuuta 1941. Hänet ylennettiin luutnantiksi 31. toukokuuta 1942 Varstala toimi jatkosodassa joukkueenjohtajana ja kaatui 25. kesäkuuta 1944.

Ritariksi nimittämistä koskevissa perusteissa mainittiin seuraava:

26.8. suoritti vänrikki Varstala johtaen esimerkillisesti jääkärijoukkuettaan läpimurron Kilteeltä Perojoen yli Leipäsuolle avaten täten III/JR 47:lle tien Summan-Lähteen lohkolla olevien vihollisasemien taakse.

10.9. vänrikki Varstala valtasi joukkueellaan tärkeän Valkeasaaren aseman ajaen vahvan vihollisosaston pakoon joukkueen kärsimättä tappioita.

13.9. vänrikki Varstala johti vahvistettua komppaniaa vallaten samana aamuna menetetyn Valkeasaaren aseman takaisin ajaen tällöin hyökkäyksen suorittaneen vihollisen vahvan osaston (600 miestä) pakosalle aiheuttaen tälle huomattavia tappioita.

Varstalan kaatumisesta kertoo muistelman muodossa alikersantti Pohjola (JR 48:n I pataljoona) Paavo Rintalan kokoamassa teoksessa Sodan ja rauhan äänet.[1] [2]

Varstalan kaatumisesta kerrotaan myös Antti Niemisen kirjassa Tie Tali-Ihantalaan : Konekiväärimiehen päiväkirja 1941–1944

Myös Antti Tuurin kirjassa MANNERHEIM-RISTIN RITARIT (sivuilla 50 -52) kerrotaan kattavasti Matti Varstalan sotilasuran vaiheet. 

Lainaus, viimeinen kappale, s. 52 "Matti Varstala osallistui Suursaaren valtaukseen kevättalvella 1942 ja ylennettiin pian sen jälkeen luutnantiksi. Hän kaatui Tali-Ihantalan torjuntataistelujen aikana juhannusyönä 1944 Konkkalassa."  

Aineiston koonti: Aimo / aimonyberg(at)gmail.com

EINO WENÄLÄINEN, Mannerheim-ristin ritari nro 38, muistolaatta

 

EINO WENÄLÄINEN, Mannerheim-ristin nro 38, muistolaatta

Tämä blogipostaus päivittää aikaisemman (2017/04) tehdyn kohde-esittelyn

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/04/nama-puuttuvat-tammikuun-listalta.html

 

Mannerheim-ritari n:o 38 Eino Wenäläinen –

Mannerheimriddaren nr 38 Eino Wenäläinen

Ajurinkatu 18 Vaasa – Formansgatan 18 Vasa

Wenäläisen viimeinen koti – Wenäläinens sista hem

Paljastus – avtäckning 29.1.2006

Paljastuspuhe – avtäckningstal: Lauri Luutonen

 

Otetaan AI apuun tietojen etsimiseen ja löytämiseen! Näin saadaan tiivistetyt tietopaketit jakoon meidän kaikkien iloksi!

NYT vuoden 2026 alusta alkaen on tämän ylläpitämäni Rojekti X = hankkeen kohde-esittelyjen päivittämiseen otettu avuksi tekoäly.
Jos huomaat alla olevassa virheitä, toivon sinun ilmoittavan niistä pikaisesti, jotta voin korjata virheet / ja myös lisätä mukaan uutta aineistoa.

Rojekti X = hankkeen inspiraattori, sivuston ylläpito
https://rojektixon.blogspot.com/

Aimo

aimonyberg(at)gmail.com

 

Kysymys tekoälylle:
KerroMannerheim-ristin ritarin nro 38 Eino Wenäläisen elämänkerta tiivistetysti.

+ ai MOI ! (tämä käyttöön ottamani merkintä kertoo, että tekstit/ kuvat olen tehnyt tekoälyn kanssa)

Tekoälyn (Copilot) vastaus:

Tässä tiivis ja selkeä katsaus Mannerheim-ristin ritarin nro 38, Eino Edvin Wenäläisen, elämänvaiheisiin. Hän on yksi niistä suomalaisista sotilaista, joiden tarina on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle, vaikka hänen tekonsa olivat poikkeuksellisen rohkeita.

Perustiedot

•                          Syntynyt: 1.3.1921 Turussa

•                          Kuollut: 10.7.1997 Vaasassa

•                          Sotilasarvo: Alikersantti

•                          Yksikkö: Jääkäripataljoona 4

•                          Mannerheim-ristin ritari: nro 38, nimitys 19.11.1941

Sotavuodet ja uroteot

Wenäläinen palveli jatkosodassa konepistoolimiehenä ja tuli tunnetuksi erityisestä rohkeudestaan. Hänen Mannerheim-ristin perusteluissaan korostettiin toistuvia, uhkarohkeita ja ratkaisevia tekoja:

•                          21.7.1941, Salmi: tuhosi vihollisen miehittämän kuorma-auton niin, ettei yksikään päässyt pakoon.

•                          24.7.1941, Kaukojärvi: kiersi vihollisen konekivääripesäkkeen taakse, tuhosi sen ja kantoi haavoittuneen toverinsa turvaan kovassa tulessa.

•                          5.9.1941, Ilinskoe: tuhosi käsikranaateilla viholliskorsun koko miehistön.

Hänet kuvattiin "erikoisen rohkeaksi, innokkaaksi ja tehtävissään omantunnontarkaksi" sotilaaksi.

Siviilielämä

Sodan jälkeen Wenäläinen palasi tavalliseen arkeen, kuten monet muutkin rintamamiehet:

•                          Rakennusmies Vaasassa: 1946–1969

•                          Koneasentaja Etelä-Pohjanmaalla: 1969–1986

•                          Vaasan Reservinaliupseerien perustajajäsen ja kunniajäsen

Hänet haudattiin Vaasaan, ja hänen muistolleen on pystytetty muistolaatta.

Kokonaiskuva

Eino Wenäläinen oli tyypillinen esimerkki suomalaisesta sotilaasta, joka teki sodassa poikkeuksellisia tekoja mutta eli sodan jälkeen vaatimattoman, työn täyteisen elämän. Hänen tarinansa kertoo sekä henkilökohtaisesta rohkeudesta että siitä, miten ritarit palasivat sodan jälkeen rakentamaan maata.

Jos haluat, voin myös koota hänestä laajemman elämäkerran, kertoa hänen taisteluistaan tarkemmin, tai etsiä tietoa hänen perheestään ja taustastaan.

 

…

Yllä olevan tekstin kokoamisessa tekoäly ilmoittaa käyttäneensä mm. näitä lähteitä:

Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Wen%C3%A4l%C3%A4inen

Muistolaatat sivusto

https://epmuisto.fi/page452.html

 

Mannerheim-ritareille kunniaa

Vaasan sotaveteraanimuseossa paljastettiin muistotaulu

https://lipas.uwasa.fi/~itv/publicat/Mannerheim_ritarit.htm

josta tämä lainaus:

 

Sirpa Sainio (28.1.2002 Vaasa-lehti)

Viisi pohjalaista Mannerheim-ristin ritaria sai tammisunnuntaina muistotaulun Vaasan sotaveteraanimuseoon. Puheenjohtaja Ilkka Virtanen sanoi Pohjanmaan maanpuolustuskillan osoittavan näin kunniaa ritareille ja heidän urotöilleen.

Puheessaan Virtanen siteerasi ylipäällikön päiväkäskyä 34 talvisodan päätyttyä. Siinä hän kiittää sotilaitaan - kuin omia poikiaan - suurtöistä, teoista, jotka vuosisatoja tulevat loistamaan historian lehdillä.

- Näille ritareille kuuluu moninkertaisesti se tunnustus, jonka ylipäällikkö yleisesti antaa suomalaisen sotilaan urheudelle, taistelumoraalille ja isänmaanrakkaudelle.

Muistotaulun on suunnitellut Ralf Wendlin. Muistotaulu kertoo tuleville polville perustiedot ritarien elämästä ja ansioista, joiden perusteella kunniamerkki ja ritarin arvo on myönnetty. Valokuvat puhuvat puolestaan: sankaritekoja tekivät nuoret pojat.

Pohjalaiset Mannerheim-ristin ritarit ovat: numero 26 joukkueen johtaja, vänrikki Matti Varstala, joka kaatui 25. kesäkuuta 1944; numero 38 konepistoolimies, korpraali Eino Wenäläinen; numero 102 ryhmänjohtaja, alikersantti Arvid Nordin Närpiöstä; joukkueenjohtaja; numero 109 vääpeli Harald Storbacka Ähtävältä ja numero 132 komppanianpäällikkö, kapteeni Carl-Birger Kvikant Kokkolasta. Hän kaatui 17. kesäkuuta 1944.

Pitää miettiä ensin ja tehdä kerralla

Sotaveteraanimuseossa pidettyyn tilaisuuteen oli kutsuttu myös Mannerheim-ristin ritarien omaisia. Eino Wenäläisen tytär, Raija Reinisalo liikuttui muistamisesta. Hänen isänsä kuolemasta on nelisen vuotta: monenlaiset asiat tulivat mieleen.

Raija Reinisalo katselee isänsä kuvaa. Ritarimerkin saadessaan hän oli 20-vuotias. Kun hänen omat poikansa siinä iässä lähtivät armeijaan, äitiä pakkasi itkettämään . . .

Isän ritarimerkki ja kunniakirja olivat kotona Kotirannalla, myöhemmin Huutoniemellä aina seinällä Mannerheimin kuvan kanssa. Raija Reinisalo sanoo olleensa aina ylpeä isästään.

- Joskus kyllä nimiteltiin lahtarin tyttäreksi - mutta se oli sitä aikaa.

Eino Wenäläinen teki elämäntyönsä asentajana Etelä-Pohjanmaan Voimassa. Hän oli sellaisen miehen maineessa, jonka ei tarvinnut tehdä samaa työtä kahteen kertaan.

- Pitää miettiä ensin ja tehdä sitten, oli isän opetus.

Raija Reinisalo uskoo hänen toimineen niin sodassakin. Vasta vanhemmalla iällä hän oli puhunut sota-asioista.

 

Sotaveteraanimuseolle valmistui kirjasto

Sotaveteraanimuseossa otettiin tammisunnuntaina käyttöön laajennus, johon on sijoitettu kirjasto. Sen on järjestänyt ja luetteloinut Mårten Holmberg. Lahjoituksia museolle tulee koko ajan lisää. Kirjastoon saatiin sijoitetuksi mm. kristiinankaupunkilaisen Carl Sjöblomin Syvärillä valmistama korsukalusto. Jykevän pirtinpöydän tuolien istuimet ja selkänojat on tehty tuohesta.

Kirjaston rakennustyön ovat talkoilla tehneet sodanaikaiset sotilaspojat.

Museon pysyvä näyttely kertoo Suomen itsenäistymisen ajoista viime sotien päättymiseen asti. Kuvia, esineitä, pukuja, laitteita, aseita ja pienoismalleja on esillä. Vasta valmistunut vitriini odottaa mitalikokoelmia.

Vaihtuva näyttely kertoo maaliskuun puoliväliin saakka JR 13:ssa palvelleiden sotaretkestä. Yksityisiä valokuvia ja piirustuksia on runsaasti esillä. Seuraavana on vuorossa JR 61:n näyttely.

Sotaveteraanimuseo toimii kellarissa Kirkkopuistikko 22 A. Se on auki yleisölle sunnuntaisin kello 14–16 ja keskiviikkoisin kello 12–16. Ryhmät voivat sopia ajasta puhelimella 3129 894.

 

…

 

Loppuun vielä Vaasan Sotaveteraanimuseon tiedot

https://www.vaasansotaveteraanimuseo.fi/

 

Vaasan Sotaveteraanimuseo - Vasa Krigsveteranmuseum

Kirkkopuistikko 22 A, 65100 Vaasa

Puh. (06) 312 9894 tai 050 313 6740 (vain museon aukioloaikoina!)

HUOM!

Museo on suljettuna joulutauon ja lattiaremontin johdosta tammikuun 2026 loppuun asti!

Kuukauden kuvat: Tammikuu 2026

Kuvat: AN 4.1.2026

Kuva: Tapani Tikkala 14.1.2026

Kuva: Risto Peitsaro 22.1.2026

Kuva: Tapani Tikkala 25.1.2026

Kuva: Matti Autio, 27.1. 2026

Kuukausikuvien kaikki oikeudet ovat kuvien alla mainituilla valokuvaajilla!

KUUKAUSIKUVAT teemaa jatketaan myös tänä vuonna 2026. Eli tähän postaukseen kokoan taas ajankohtaisia valokuvia (tammikuu 2026) muutamilta kuvaajilta, jotka antavat valokuviaan jakoon tälle sivustolle.

Tämä blogi on avoin, vapaa julkaisupaikka myös Sinun valokuvillesi! Myös anonyymisti. 

Kännykkäkameralla tai millä vaan kameralla kuvatuille digikuville. 

Kuvien jakamisesta tälle sivustolle ei makseta korvausta - kyse on vain jakamisen ilosta - ja meille muille tulevasta hyvästä mielestä saada nähdä muiden ottamia valokuvia, tallennettuja hetkiä kotikaupungistamme.

Kuvien tulee olla meneillään olevan kuukauden aikana kuvattuja ja kuvauspaikan Vaasassa. 

Kuvat ja tiedot kuvauspaikasta ja kuvaajasta lähetetään sähköpostilla tämän vaasaennenjanyt -blogin ylläpitoon, osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Yhden itse ottamani kuvan lataan sivustolle näin loppukuusta, ja jos muiltakin tulee kuvia ko. kuukauden loppuun mennessä lisään nämä kuvat aikajärjestyksessä tähän samaan blogipostaukseen.

TAMMIKUUN kuvien lähettämiseen on aikaa siis vielä lauantaihin 31.1. iltaan asti.

Lähde sinäkin mukaan tähän "kuukausikuvaus projektiin"! Kuvat saavat tietenkin olla tässä kuussa aiemmin jo muualla jaettuja (fb, jne.)

Tämä on yksi keino monipuolistaa, tehdä mielenkiintoisemmaksi tätä kaupunkiblogiamme. 

Myös uusien kirjoittajien toivon innostuvan ja tulevan mukaan tätä blogia tekemään!

Ja huom! kirjoitusten aiheet saavat olla juuri sitä, mitä Sinä haluat julkaista tällä sivustolla. Siis vaikka tämä sivusto on nimeltään Vaasa ennen ja nyt - Vasa förr och nu, kaikenlainen muukin asioiden pohdinta, kunkin omien kiinnostusten kohteiden esille tuonti sopii erinomaisen hyvin.  

Näillä mennään kohti kevättä, kesää 2026!  

Kuviasi, tekstejäsi odotellessa, toivotan antoisia kameran ulkoilutusreissuja kaikille!

t. Aimo