Liiketoimintaa symboloiva reliefi

 

ILKKA VIRTANEN

Seinäreliefi tuo esiin vanhan arvotalon toiminnan historiallisen ytimen

Raastuvankatu 31:n arvotalolla monivaiheinen ja monipuolinen koulutushistoria

Raastuvankatu 31:n kaksikielisen kansakoulun julkisivu

Yksi Vaasan keskeisistä arvorakennuksista on Raastuvankatu 31:ssä sijaitseva vuonna 1892 kansakouluksi valmistunut rakennus. Koulun arkkitehteinä toimivat Waldemar Backmansson ja Fredrik Thesleff. Koulun vihkiäiset pidettiin vuotta myöhemmin, Uno Cygnaeuksen syntymäpäivänä 12.10.1893. Koulu toimi aluksi kaksikielisenä, kumpikin kieliryhmä sai omat tilansa. Rakennus edusti aikansa huippua, siinä oli keskuslämmitys ja se oli ensimmäinen sähköllä valaistu koulu. Sekä itse koulun että rakennuksen merkityksellisyyttä kuvaa mm. se, että Zacharias Topelius kirjoitti vihkiäistilaisuutta varten koululle juhlarunon ja rakennuksen julkisivu palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä v. 1900 ensimmäisellä palkinnolla.

Koulu toimi kaksikielisenä vuoteen 1913 asti, jolloin samaan kortteliin Kauppapuistikon varrelle valmistui ruotsinkielinen kansakoulu. Koulu jatkoi suomenkielisenä vuoteen 1939, jolloin opetus siirtyi Raastuvankadun naapurikortteliin valmistuneeseen Keskuskouluun. Vuodesta 1903 alkaen eri puolilla kaupunkia toiminut kaksikielinen Vaasan Kauppakoulu sai näin vapautuneista tiloista itselleen vakinaisen toimipaikan. Kauppakoulun rinnalle tuli 1945 kauppaopisto ja kouluista muodostettiin Vaasan Kauppaoppilaitos.

Kauppaoppilaitoksen toiminta laajeni suurten ikäluokkien seurauksena voimakkaasti 1960-luvulla. Samanaikaisesti pitkään vireillä ollut hanke saada kauppakorkeakoulu Vaasaan johti tulokseen v. 1966, toiminta käynnistyi 1968. Katse siirtyi tilojen osalta ydinkeskustan ulkopuolelle Ruutikellarintielle. Sinne valmistuivat uudet tilat kauppaoppilaitokselle 1969, kauppakorkeakoulu sai Raastuvankadun tilat. Lukuvuosi 1968 – 1969 toimittiin yhdessä Raastuvankadulla.

Myös kauppakorkeakoulu kasvoi, uusien tieteenalojen myötä siitä tuli 1980 Vaasan korkeakoulu ja 1991 Vaasan yliopisto. Lisätiloja hankittiin aluksi eri puolilta kaupunkia, 1980-luvun lopussa hankinnat keskitettiin Palosaarelle entisen Vaasan Puuvillatehtaan alueelle, kun oli varmistunut yliopiston uudisrakennushankkeen toteutuminen 1990-luvulla. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui 1994 ja toinen kolme vuotta myöhemmin. Lisätilojen hankkiminen Puuvillatehtaan tiloja edelleen kunnostamalla mahdollisti yliopiston sijoittuminen kokonaisuudessaan Palosaaren kampukselle ennen vuosisadan vaihtumista.

Raastuvankadun tilojen vapauduttua yliopistolta ne saneerattiin Vaasan ammattikorkeakoulun käyttöön. Tiloihin sijoitettiin 2004 ammattikorkeakoulun liiketalouden laitos. Tämä puolestaan muutti 2016 Palosaaren korkeakoulukampusalueelle ja tilalle tuli Vaasa-opisto. Vuoden 2021 alussa Vaasa-opisto ja Vasa Arbis yhdistyivät ja muodostivat kaksikielisen Alma-opiston. Almalla on Raastuvankadun kiinteistön lisäksi käytössä Arbiksen aiemmin käyttävät tilat Kirkkopuistikolla.

Raastuvankatu 31:n arvotalo on ollut jo yli 130 vuotta koulutuskäytössä. Ensimmäiset vajaat 50 vuotta se palveli kansakouluna yleissivistävää koulutusta sen alimmalla tasolla. Yleissivistävään koulutukseen palattiin Vaasa-opiston myötä 2016, nyt aikuiskoulutuksen tasolla. Ohjelmassa on kulttuuria ja harrastustoimintaa tukevaa koulutusta mutta myös tutkintotavoitteista opiskelua eri korkeakoulujen vaatimusten mukaisesti. Välillä olevat 75 vuotta koulutusalana on ollut liiketalous, joko kokonaan tai ainakin siihen vahvasti painottuen. Edustettuina ovat olleet koulutuksen kaikki tasot: ammattikoulu, ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, korkeakoulu ja yliopisto.

Seinäreliefi muistuttaa rakennuksen keskeisistä vuosikymmenistä

Reliefi ”Kauppa, teollisuus ja merenkulku” Alma-opiston juhlasalissa

Tultuani 1981 Vaasaan työpaikkani sijaitsi ensimmäiset 13 vuotta edellä tarkastellussa rakennuksessa, myöhemmin Palosaarella. Tämä kirjoitus on syntynyt seurauksena minulle esitetystä kysymyksestä. Kysyttiin, tunnenko nykyisen Alma-opiston juhlasalissa sijaitsevan reliefin syntyhistorian: milloin se on paljastettu ja sijoitettu salin etuseinälle (joka aiemmin oli salin takaseinä), kuka on reliefin veistänyt ja kuka on mahdollinen lahjoittaja? Reliefissä on kolme neitosta (kukaties antiikin jumalatarta), joilla kullakin on symbolinen esine sylissään. Esineet symboloivat kauppaa, teollisuutta ja merenkulkua. Siis vahva viittaus liiketoimintaan.

Tunnistin ja muistan kyllä reliefin, mutta en muista koskaan kuulleeni tai esimerkiksi kauppakorkeakoulun tai yliopiston historiikeistä tai muista julkaisuista lukeneeni sen historiasta mitään. Viittaus kauppakorkeakoulun toimialaan on kuitenkin vahva. Ryhdyin selvittämään asiaa. Otin yhteyttä muutamiin kauppakorkeakoulun alkuvaiheissa mukana olleisiin toimijoihin, mutta kukaan heistä ei tiennyt asiasta muuta kuin reliefin olemassaolon. Sain kuitenkin vihjeen, että reliefi on saattanut olla paikallaan jo kauppaoppilaitoksen aikana. Ongelmana oli kuitenkin se, että kauppaoppilaitoksen toiminnasta rakennuksessa on kulunut jo lähes 60 vuotta. Yhteydenotto Jussi Hietikkoon, joka toimi kauppaoppilaitoksen opettajana ja myöhemmin rehtorina 1968 – 1993, tuotti kuitenkin tuloksen. Hänellä ei ollut itseäni parempaa muistikuvaa reliefistä, mutta käydessään läpi kirjahyllyään hän löysi sieltä Vaasan Kauppaoppilaitoksen kurssijulkaisun 1959 – 1961, jossa oli kuva reliefistä ja lyhyet, osin vajavaiset tiedot reliefistä. Julkaisu on ajalta ennen Jussin opettajakautta, mutta se onkin kuulunut Jussin jo edesmenneen Tuula-puolison kokoelmiin. Tuula oli suorittanut merkonomin tutkinnon Vaasan Kauppaoppilaitoksessa.

Reliefi teoksessa Vaasan Kauppaoppilaitoksen kurssijulkaisu 1959 - 1961

Vaasan Kauppaoppilaitoksesta on laadittu myös historiikki ajalta 1903 – 1993 (1993 tapahtui koulutusuudistus, missä alakohtaiset koulut ja opistot lakkautettiin ja opistoista kehittyi pääosin ammattikorkeakoulujen laitoksia ja koulutason yksiköt yhdistettiin monialaisiksi ammattioppilaitoksiksi). Historiikissa on mahdollisesti tietoa reliefistä. Teosta on Vaasan kaupunginkirjastossa vain yksi kappale, joka ei ole lainattavissa, siihen voi kylläkin tutustua kirjaston tiloissa. Tämä olisi ollut seuraava työvaiheeni, ellei asia olisi ratkennut onnekkaan sattuman kautta. Kurssijulkaisun tietojen perusteella pystyin hieman täydentämään siinä esitettyjä tietoja. Reliefin lahjoittaja on kauppaneuvos Lauri Koivisto, tunnettu seinäjokelainen liikemies. Reliefin on veistänyt kuvanveistäjä Jussi Koivusalo, ansioitunut etelä-pohjalaissyntyinen taiteilija. Reliefi nimeltään ”Kauppa, teollisuus ja merenkulku” on vuodelta 1960.

Liiketoimintaa symboloiva reliefi ansaitsee edelleen paikkansa Alma-opiston juhlasalin seinässä. Se kertoo omalta osaltaan siitä, miten suuri vaikutus reliefin sijoituspaikkarakennuksella on ollut kauppaopin ja kauppatieteiden kehitykselle Vaasassa. Vaikuttavin on kauppakorkeakoulun kehittyminen näissä tiloissa 23 vuodessa yliopistoksi. Yliopistoksi, jonka kauppatieteet ovat nykyisin alallaan Suomen johtavia niin koulutuksessa kuin tutkimuksessa.

Teksti ja kuvat: Ilkka Virtanen

 

 

Valokuvauskisa - fototävling HIETASAARI - SANDÖ

 

Valokuvauskisa

sivun päivitys 10.9.2026

Valokuvakisa on nyt käynnissä!
HIETASAARI - SANDÖ Förr och NU – ennen ja NYT 2026

Katso ohjeet, kisan säännöt VKA ry - ICV rf kotisivulta

https://vkaicv.nettisivu.org/ valikon kohta HIETASAARI - SANDÖ

Uudemmat kuvat: Vaasan kaupunki

Keskellä vanhaa tekstiä Vasabladetista vuodelta 1860

Hietasaaressa vietettiin mukava Green leaf -tapahtuma lauantaina 5.9.2026

Tilaisuuden järjesti Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf.

Tilaisuudessa syntyi idea näyttää nykypäivän vaasalaisille (ja tietenkin muillekin) Hietasaarta ja myös saaren aikaisempaa historiaa valokuvakilpailun avulla!

Vanhoja valokuvia Hietasaaresta on tosi paljon jo jaettu erilaisilla somen foorumeilla. Jos jollakin on vielä kotialbumeissa / dialippaissa ns. ennen julkaisemattomia paperivalokuvia tai diakuvia, ne kannattaa skannata tai uudelleen kuvata digitaaliseen muotoon. Ja osallistua niillä valokuvakisaan!

Tai jos olet kuvannut tämän vuoden aikana, tai kuvaat vielä ennen lokakuun loppua Hietasaaressa, voit myös näillä kuvilla osallistua kisaan!

Hietasaari - Sandö

Förr och NU – ennen ja NYT 2026 

Kisa on avoin kaikille - myös muille kuin vaasalaisille!

Osallistujien kesken arvotaan palkintoja: mm.  3 lahjakorttia a’ 50,00 € / FOTOCENTER

Kisaan lähetettävien kuvien kaikki oikeudet pysyvät kuvan ottaneella henkilöllä.
Kuville lähettäjä antaa kisan järjestäville tahoille luvan jakaa lähetettyjä kuvia ei kaupallisessa viestinnässä (VKA ry – ICV rf, Vaasan kaupunki ja Vaasaennenjanyt blogi).
Lähetettävien kuvien määrää ei rajoiteta. Kuvatiedostojen tulee olla someen sopivia.
Kuvia saa muokata, rajata, mutta kuviin ei saa lisätä mitään. 

 

NYT KUVIEN tulee olla kuvattu 1.1.2026 – 31.12.2026

ENNEN KUVIEN tulee olla vanhoista paperikuvista / diakuvista digitoituja (mielellään ennen julkaisemattomia ns. kotialbumikuvia) ja tietenkin myös digikuvilla ennen vuotta 2026 saa kisaan osallistua!

Kuvat lähetetään 10. tammikuuta 2027 mennessä sähköpostilla osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com ja kuvia laitetaan esille KUVAGALLERIAAN Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen sivuille.

Kuvien katseluilta ja voittajien arvontatilaisuus järjestetään tammikuussa 2027.

 

 

 

Hietasaari - eilen, tänään

 

Tällainenkin hieno teksti Hietasaaresta löytyy

Lainaus kirjasta PUISTOJA VAASASSA JA UUMAJASSA
Vaasan kohde nro:10. HIETASAARI - EILEN, TÄNÄÄN (sivut 68 - 69)

Kirja on Merenkurkun neuvoston julkaisu vuodelta 2004, tekstit Christinen Bonn ym. 
Projektiryhmän puheenjohtajana Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta Riitta Kankaanpää-Waltermann

Eilen

Hietasaari on aina ollut Vaasalle tärkeä viheralue ja Setterbergin asemakaavassa vuodelta 1855 Hietasaari on varattu puistoalueeksi. Vaasalaiset halusivat jo vuonna 1860, että alue muutettaisiin yleiseksi puistoksi ja Hietasaaressa järjestettiin varojen keräämiseksi huvitilaisuuksia mm. karuselleineen. Hietasaari oli 1900-luvn alussa hyvin suosittu juhla- ja retkeilyalue, jolle tultiin aidalla varustettua ponttonisiltaa pitkin. Silta korvattiin 1920-luvun lopulla maapengersillalla. Sillan valmistuttua vuonna 1929 saarelle alettiin rakentaa uimarantaa.
Hietasaaren ensimmäinen uimalaitos rakennettiin jo 1903. Hietasaaressa järjestettiin lukemattomia uintimestaruuskilpailuja, myös Suomen mestaruuskilpailuja, vuoteen 1962 saakka, jolloin uimahalli rakennettiin. Suurimmillaan uimalaitos koostui 25 metrin kilpailuradasta 10 metrin hyppytorneineen sekä kolmesta muusta osastosta hyppytorneineen, yhdestä yleisestä osastosta ja yhdestä miesten ja yhdestä naisten osastosta. Vuonna 1938 rakennettiin kahvila- ja pukuhuonerakennus. Rakennus muistuttaa edelleen Hietasaaren suuruudenajoista. 
Keskellä saarta oli 1930-luvulla tenniskenttä huoltorakennuksineen. Tämä laitos sai sotien jälkeen tehdä tilaa leirintäaluetoiminnalle, jonka yhteydessä saaren kaakkoisrannalle rakennettiin huoltorakennus, joka on olemassa edelleen.  

Tänään (2004)

Kun leirintäalue siirrettiin Vaskiluotoon, Hietasaaresta tuli puistoalue, joka on ahkerassa käytössä etenkin kesäisin. Uimaranta on kaupungin suosituin läheisen sijaintinsa ansiosta. Lämpiminä kesäpäivinä kaikenikäiset tungeksivat nauttimaan auringosta ja merestä. Saaressa järjestetään vuosittain erilaisia juhlia ja tilaisuuksia ja saaren keskellä on pieni esiintymislava. Pingviinit - avantouintiyhdistys on rakennuttanut  saaren luoteisrannalle saunan laitureineen. 
1930-luvulla rakennettu rakennus on edelleen alkuperäisessä käytössään kesäkahvilana ja pukuhuoneina.
Puistossa on avoimia nurmikoita, kiemurtelevia sorakäytäviä ja suuria vanhoja puita. Puusto on runsas ja tavallisimmat puulajit ovat koivu, kuusi, leppä, pihlaja ja tuomi.

Merenkurkun neuvoston julkaisussa vuodelta 2004 Puistoja Vaasassa ja Uumajassa on hienot esittelyt Vaasan puistoista (22 puistoa) ja Uumajan puistoista (17 puistoa). Tekstien kirjoittajina on suuri joukko ympäristöalojen ammattilaisia: Christine Bonn, Anders Enetjärn, Karin Eriksson, Karin Hanno, Ann Holm, Jeanette Joelsson, Jorma Panu ja Frida Sandberg. 

...

On Hietasaareen parin viime vuosikymmenen aikana tullut jotain uuttakin - matonpesupaikka, pingviineille uusi sauna, uusia yrittäjiä kuten kahvilatoimintaa, ranta-aktiviteetteja jne.

Kuva AN, 5.9.2026 Hietasaari

Viime lauantaina Green Leaf -tapahtumassa / siivoustalkoissa otettiin esille ajatus koota nettiin 
KUVAGALLERIA HIETASAARESTA 

Aihe etenee: VALOKUVAUSKISAA valmistellaan! 

Millaisia valokuvia Hietasaaresta, niin vanhoja kuin uusiakin voimme vielä löytää ja jakaa niitä kaikkien iloksi - ja tehdä samalla näkyväksi tämän upean saaren historiaa. 

Aiheesta lisää lähipäivinä tällä vaasaennenjanyt sivustolla ja valokuvakisan järjestävän yhdistyksen 
VKA ry - ICV rf kotisivuilla https://vkaicv.nettisivu.org/

aimonyberg(at)gmail.com

Kaupunkipuistojen merkitys Vaasassa

 

Maisema-arkkitehti Nanna Kemppinen, 5.9.2026 Hietasaaren Green Leaf -tapahtuma

Kaupunkipuistojen merkitys

Kaupunkipuistot ovat usein tärkeimpiä ihmisten päivittäisiä viher- ja luontoympäristöjä tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla. Monitoiminnalliset kaupunkipuistot tukevat asukkaiden hyvinvointia ja tarjoavat tilaa virkistykselle, kohtaamisille sekä luonnon kokemiselle. Kaupunkipuistojen arvo muodostuu niiden sosiaalisista, toiminnallisista, ekologisista, kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista merkityksistä.

Kaupunkipuistot ovat tärkeitä asukkaiden henkisen hyvinvoinnin lähteitä. Ne toimivat virkistys-, ulkoilu- ja liikuntaympäristöinä, vapaa-ajan vieton ja palautumisen paikkoina sekä kohtaamis- ja tapahtumapaikkoina. Kaupunkipuistot ovat monelle myös olennainen osa päivittäistä arkiympäristöä esimerkiksi työ- ja koulumatkojen varrella. Samalla ne toimivat kaupunkielämän näyttämöinä muun muassa kulttuuritapahtumille, opiskelijatapahtumille ja virallisille vierailuille. Kaupunkipuistojen käytettävyyden kannalta keskeistä on hyvä saavutettavuus. Mitä saavutettavampia kaupunkipuistot ovat, sitä paremmin erilaiset käyttäjäryhmät pääsevät nauttimaan kaupunkiluonnosta ja voivat hyödyntää puistojen tarjoamia virkistys- ja hyvinvointipalveluja. Puistojen saavutettavuuden on muun muassa todettu lisäävän ihmisten liikkumista ja parantavan näin heidän fyysistä terveyttään.

Sosiaalisen ja toiminnallisen näkökulman lisäksi kaupunkipuistot tarjoavat runsaasti ekosysteemipalveluita eli luonnon ihmisille tuottamia aineettomia ja aineellisia hyötyjä, jotka ovat keskeisiä ihmisten sekä yhteiskunnan hyvinvoinnille. Kaupunkipuistojen tuottamia ekosysteemipalveluita ovat muun muassa erilaiset säätely- ja ylläpitopalvelut.

Puustoiset puistot sitovat hiilidioksidia, ilmansaasteita ja muita epäpuhtauksia parantaen ilmanlaatua paikallisella tasolla. Lisäksi kaupunkipuistot osallistuvat mikroilmaston säätelyyn ja auttavat hillitsemään lämpösaarekeilmiötä tasaamalla lämpötilaeroja sekä viilentämällä kaupunkitilaa puiden varjostavan ja haihduttavan vaikutuksen ansiosta.

Puistoalueet ovat lisäksi tärkeitä hulevesien hallinnassa, sillä niillä voidaan imeyttää, varastoida ja viivyttää sade- ja sulamisvesiä. Puistoja, puistikoita ja muuta kaupunkivihreää kaupunkiympäristössä turvaamalla voidaan keventää kaupunkialueen viemäriverkoston kuormitusta ja vähentää hulevesitulvien riskiä.

Kaupunkipuistot ylläpitävät ja turvaavat osaltaan myös kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Puistot tarjoavat kaupunkiympäristössä viihtyvälle eliöstölle kulkureittejä sekä ruokailu- ja asuinpaikkoja. Erityisesti rantapuistoissa monimuotoisuusarvo on usein korkea, koska alueella yhdistyvät puistoympäristössä ja rannoilla viihtyvä lajisto sekä vesiekosysteemit.

Kantakaupungin puistoihin liittyy myös maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia merkityksiä. Vaasan rantapuistovyöhyke ja pitkiä näkymäakseleita muodostavat kantakaupungin puistikot perustuvat Carl Axel Setterbergin vuonna 1855 laatimaan asemakaavaan, joka ohjasi uuden Vaasan rakentamista vuoden 1852 suurpalon jälkeen. Rantapuistovyöhyke ja puistikot ovat näin ollen osa alkuperäistä Vaasan jälleenrakennusvisiota ja säilyttäneet tunnusomaisen kaupunkikuvallisen asemansa tähän päivään asti. Setterbergin kaavan puistikkojen muodostamaa viheryhteyttä rantaan on edelleen käytetty Vaasan viheraluejärjestelmässä, jossa yhtenä lähtökohtana on ollut, että asukkaat pääsevät rantaan vihreitä laaksoyhteyksiä hyödyntämällä. Historiallinen, osana keskustaa säilynyt rantapuistovyöhyke muodostaa yhdessä merimaiseman ja Vaasan tärkeimpien hallinto- ja virastorakennusten kanssa monumentaalista kulttuurimaisemaa. Rantapuistovyöhyke julkisine ja historiallisine rakennuksineen sekä Vaasan keskuspuistikot ja palokadut ovatkin tunnustettu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY).

Vaasan rantapuistot ja kantakaupungin puistikot ovat tärkeä osa kaupungin identiteettiä. Merellisyys, historialliset kerrostumat, kulttuuriperintö ja kaupunkiluonto kohtaavat puistoalueilla tiivistyen tunnistettavaksi kaupunkimaisemaksi, jonka ominaispiirteiden vaaliminen ja säilyttäminen on tärkeää myös tulevaisuudessa.

 ...

Asemakaavan valmistelut etenevät vielä. Luonnos valmistunee tämän vuoden aikana

Viime lauantain tapahtumassa Hietasaaressa paikalla olleet saivat kuulla Maisema-arkkitehti Nanna Kemppisen esityksen kaupunkipuistojen merkityksestä ja tämän jälkeen toisenkin esityksen Hietasaaren kehittämissuunnitelmista. Saaren historiasta ja suunnitelmista kertoi Kaavoitusarkkitehti Emma Widd. 

Hietasaari- ja Sisäsatama asemakaavan nro 1123

on tarkoitus korvata alueen aikaisempi vuonna 1855 vahvistettu Setterbergin laatima asemakaava (Vaasan vanhin edelleen voimassa oleva asemakaava)

Netistä Vaasan kaupungin sivuilta löytyy tämänkin asemakaavan etenemisestä erinomaisen hyvin tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia tulevasta.

https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/kehittyva-vaasa/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/vireilla-olevat-asemakaavat/hietasaari-ja-sisasatama-ak1123/ 

Kuvat ja aineiston koonti: aimonyberg(at)gmail.com

Valokuvakisa idea – toteutetaanko?

 

Kuvia Hietasaaresta,  miltä saari näyttää, näkymiä merelle päin, kaupungin suuntaan...

Hietasaaressa tapahtuu / on joskus tapahtunut... juhlia, festareita, kohtaamisia...

Sivun päivitys 7.9.2026

Kyllä, valokuvakisa toteutetaan! Idea on saanut innostuneen vastaanoton ja on jo toteutuksessa eli kunhan kilpailun ohjeet, säännöt vielä ensin vahvistetaan järjestävän tahon eli VKA ry - ICV rf:n hallituksessa. Sen jälkeen on kisan julkistaminen. Erityisesti toivotaan Hietasaari aiheisia valokuvia, joissa on vanhempaa kuvamateriaalia saaressa vietetystä ajasta - kotialbumien paperikuvia tai diakuvia -uudemmatkin digiaikamme kuvat aina selfiekuviin asti ovat kisaan tervetulleita!   

Tässä yksi kuvakooste - viime lauantai-iltapäivänn tapahtumasta.

Kuva: AN, 5.9.2026 Hietasaari.
Oliver Schulte-Tigges veti lavalla melkoisen livemusiikki shown!  

...

Kuvat: AN 2.9.2026. Näkymiä Hietasaaressa ja Hietasaresta

Huomenna lauantaina 5.9. Hietasaaren Green Leaf- tapahtumassa ohjelmassa on:

Elävää musiikkia

Esittelyt aiheista:

-Hietasaaren kehittämissuunnitelmat

-Kaupunkipuistojen merkitys

Siivoustalkoot

Ilmainen tarjoilu, mehua ja naposteltavaa

 

Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tutustua Hietasaaren tulevaisuuden suunnitelmiin, viettää mukavaa aikaa luonnon äärellä. Tilaisuus sopii kaikenikäisille ja on avoin kaikille kiinnostuneille.

Järjestäjä:

Vaasan Kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry

Tapahtuma on osa Vaasan Green Leaf -ympäristöpalkintovuoden palkintoa.

Vaasan Kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry kutsuu sinut ja perheesi mukaan viettämään mukavaa iltapäivää Hietasaareen!

Sivun päivitys: 6.9.2026
KUVAT / AN ja VK

Katso enemmän VKA ry - ICV rf sivustolta https://vkaicv.nettisivu.org/

Iltapäivän ohjelma saatiin vietyä läpi suunnitellusti

Aurinko paistoi ajoittain vahvasti - ja välillä tuulenpuuskat, sadekuurot muistuttivat paikalle saapuneille syksyn alkaneen. Sateenkaaret, muuttolintujen parvet taivaalla - aavistus ruskanvärejäkin oli jo puissa.

IDEA VALOKUVAUS ”KILPAILUSTA”

Tapahtuman aikana kuulostellaan paikalla tulleiden ajatuksia, mielipiteitä ideasta järjestää kaikille valokuvaamisesta kiinnostuneille niin harrastajille kuin ammattilaisillekin avoin ja ilman väline- ja tekniikkarajoituksia toteutettava Valokuvauskisa - fototävling

Hietasaari - Sandö

Förr och NU – ennen ja NYT 2026

 

Kisa on avoin kaikille! Myös muille kuin vaasalaisille.

Osallistujien kesken arvotaan palkintoja: mm.  3 lahjakorttia a’ 50,00 € / FOTOCENTER

Kisaan lähetettävien kuvien kaikki oikeudet pysyvät kuvan ottaneella henkilöllä.
Lähetettävien kuvien määrää ei rajoiteta. Kuvien tulee olla tiedostokooltaan sosiaaliseen mediaan sopivia.
Kuvilleen lähettäjä antaa kisan järjestäville tahoille luvan jakaa näitä kuvia eteenpäin ei kaupallisessa viestinnässä (VKA ry – ICV rf, Vaasan kaupunki ja Vaasaennenjanyt blogi).

NYT KUVIEN tulee olla kuvattu 1.1.2026 – 31.10.2026 (31.12.2026?)

ENNEN KUVIEN tulee olla vanhoista paperikuvista / diakuvista digitoituja (mielellään ennen julkaisemattomia ns. kotialbumikuvia)

Kuvat lähetetään viimeistään 5. marraskuuta 2026 sähköpostilla (ilmoitetaan myöhemmin)

Kuvien katseluilta ja voittajien arvontatilaisuus järjestetään marraskuussa 2026/tammikuussa 2027

 

HUOM! Päätöstä tämän kisan järjestämisestä ei ole tehty. VKA ry – ICV rf:n hallitus arvioi onnistumisen mahdollisuudet seuraavassa hallituksen kokouksessa. Asia käydään läpi vielä myös Vaasan kaupungin tahojen (kaavoituksen, viestinnän) kanssa.

Jatkosta tiedotetaan asukasyhdistyksen nettisivuilla
https://vkaicv.nettisivu.org/  ja tällä vaasaennenjanyt sivustolla.

Kuvalainaus Vaasan kaupungin kaavoituksen julkaisusta

Kuva: Vaasan kaupungin viestintä

vaasaennenjanyt - blogin ylläpito
aimonyberg(at)gmail.com 

 

 

 

 

Monille vaasalaisille tuttu rakennus

 

Kun kuljen kaupungilla, niin jostain syystä kännykkäkamera on hyvin usein käsissäni. Kuvaan kaikenlaisia näkymiä, kaunista Vaasaa missä vaan satun kulkemaan.

Rakennukset ovat yksi kiinnostuksen kohteistani. Muitakin isoja teemoja minulla on, kuten muistomerkit, patsaat, Vaasan julkinen taide, niin vanhat kuin uudetkin teokset.

Kaupunkikuvan ajallinen muutos on nähtävissä, kun katselee ja vertailee valokuvia, jotka on kuvattu samoilla paikoilla eri vuosikymmenillä, jopa eri vuosisadoilla.

 

Tämä rakennus on uskoakseni hyvin monille syntyperäisille vaasalaisille tuttu ja merkityksellinen.

Kuvat: AN 27.8.2026. Ylimmät kuvat ovat rakennuksen takaa, merenpuolelta. Viimeisenä kuva nykyisestä sisäänkäynnistä. Enää ei näistä ovista mennä Vaasan synnytyssairaalaan – tämä osasto on nykyään toisaalla melkoisen suureksi laajentuneessa Vaasan keskussairaalassa. Vanhemmista vaasalaisista aika moni on varmaankin tästä rakennuksesta ja ovesta kannettu ulos maailmaan.

 

Tässä vielä vanhempia kuvia sairaala-alueelta (lainauksia fb-sivuilta)

Loppuun ennen ja nyt kuvapari
Sairaala alue nähtynä Raastuvankadun suunnalta

Kuvat: AN, Ylempi on 90-luvun alkua, diakuvasta skannattu kuva ja alempi kuva samalta parvekkeelta 3.9.2026 ilta-auringon valossa kuvattu kuva (rajaus hieman leveämpi)

aimonyberg(at)gmail.com

Hietasaaressa tapahtuu! (5.9.2026)

 

Vanha Vaasa postikortti, ilmakuva Hietasaaresta (lainaus fb:sta ryhmästä Vaasan kuvia 1900-luvulta))

Tervetuloa Hietasaareen 5.9.2026

Hietasaari on Vaasan rakastetuimpia virkistysalueita, todellinen helmi kaupungin ytimessä.

Saaressa on järjestetty erilaisia juhlia, festivaaleja ja kokoontumisia jo 1800- luvulta lähtien.

Hietasaareen rakennettiin vuonna 1903 uimalaitos hyppytorneineen, joka purettiin lopullisesti vasta 1970-luvulla. 1960-luvulla alueella sijaitsi jopa leirintäalue. Saarella sijaitsee edelleenkin yksi kaupungin suosituimmista uimarannoista, avantouimareiden tukikohta, venesatama, kesäkahvila ym. toimintoja. Ennen kaikkea Hietasaari on kaikille avoin viheralue, jonka rakentamattomat rannat mahdollistavat asukkaiden pääsyn luonnontilaiselle rannalle ja veden äärelle aivan keskustan tuntumassa.

Vaasa on vuoden 2026 European Green Leaf- kaupunki. Euroopan komission myöntämä palkinto annetaan kaupungeille, jotka edistävät kestävää kehitystä ja tekevät määrätietoista työtä ympäristön ja ilmaston hyväksi. Yhtenä Green Leaf- vuoden tapahtumista järjestää Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys lauantaina 5.9. 2026 Hietasaaressa kaikille avoimen ja ilmaisen yleisötilaisuuden, jossa mm. kerrotaan Hietasaaren kehittämissuunnitelmista ja kaupunkiviheralueiden yleisestä merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnille. Ohjelmassa on myös musiikkia ja pienimuotoista tarjottavaa. Lopuksi haravoidaan roskat pois koko saaresta.

Yhdistyksemme toivoo tilaisuuden lisäävän kaupunkiviheralueiden arvostusta sekä edistävän yhteisöllisyyttä ja muita Green Leaf- vuoden arvoja ja tavoitteita.

Kaupunki on myöntänyt tapahtumalle Ekobonus tukea. Kaupungin kuntatekniikka, kaavoitus, liikuntatoimi ja viestintä ovat monin tavoin auttaneet järjestelyissä. Suuret kiitokset heille kaikille.

Nähdään Hietasaaressa!

Osmo Ovaska

Pj, Vaasan Kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry

 

Välkommen till Sandö den 5 september 2026

Sandö är ett av Vasas mest älskade rekreationsområden, en riktig pärla i hjärtat av staden. På ön har det ordnats olika fester, festivaler och sammankomster ända sedan 1800-talet. År 1903 byggdes en badinrättning med hopptorn på Sandö, vilken revs slutgiltigt först på 1970-talet. På 1960-talet fanns det till och med en campingplats i området. På ön finns fortfarande en av stadens populäraste badstränder, ett högkvarter för vintersimmare, en småbåtshamn, ett sommarcafé och annan verksamhet. Framför allt är Sandö ett grönområde som är öppet för alla, och vars obebyggda stränder ger invånarna tillgång till en naturnära strand och till vattnet alldeles i närheten av centrum.

Vasa är European Green Leaf-stad 2026. Priset, som delas ut av Europeiska kommissionen, ges till städer som främjar en hållbar utveckling och arbetar målmedvetet för miljön och klimatet. Som ett av evenemangen under Green Leaf-året ordnar Invånarföreningen i centrala Vasa lördagen den 5 september 2026 ett öppet och gratis evenemang på Sandö. Där berättas det bland annat om utvecklingsplanerna för Sandö och om stadsgrönområdenas allmänna betydelse för invånarnas välbefinnande. Programmet bjuder också på musik och enklare servering. Slutligen krattar vi bort skräp från hela ön.

Vår förening hoppas att evenemanget ska öka uppskattningen för stadsgrönområden samt främja gemenskapen och andra värderingar och mål för Green Leaf-året.

Staden har beviljat evenemanget Ekobonus-stöd. Stadens kommunteknik, planläggning, idrottsväsende och kommunikation har på många sätt hjälpt till med arrangemangen. Ett stort tack till dem alla.

Vi ses på Sandö!

Osmo Ovaska

Ordförande, Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf

...

  Kaupunkiblogi vaasaennenjanyt on avoin "mainospaikka", tiedotuskanava tapahtumille, jotka ovat ilmaisia ja tarkoitettu kaikille, ts. vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille ym. voittoa tavoittamattomille tahoille / spontaaneille tempauksille. 

aimonyberg(at)gmail.com