Mustasaaren kirkon fasadi (alun perin hovioikeus)

 

Vaasassa on juhlittu viime päivinä näyttävästi Vaasan hovioikeuden 250 juhlavuotta    

Vuosipäivänä 21.8. 2026 Vaasassa vierailivat myös kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel. Heille esiteltiin Vaasan keskustassa Hovioikeudenpuistikolla olevaa vuonna1862 käyttöön vihittyä Vaasan hovioikeuden rakennusta ja myös ajallisesti pidempää 250 -vuotista ko. oikeuslaitoksen historiaa. Myös Kuninkaallinen Vaasan hovioikeuden talo näytettiin vieraille heidän ajaessaan Vanhan Vaasan keskustan kautta reittilennolle Helsinkiin ja vierailulle Aalto yliopistoon Espooseen.  

Tämä alkuperäinen Kuninkaallinen Vaasan hovioikeuden talo ja sen fasadi on tämän blogipostauksen aiheena. 

Osoite: Vanha Vaasa, Adelcrantzinkuja 1

RAKENNUKSEN VAIHEET

Vaasan hovioikeuden historia

https://www.tuomioistuimet.fi/tuomioistuimet/vaasan-hovioikeus/tietoa-meista/vaasan-hovioikeuden-historia/

 Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_hovioikeus  ja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustasaaren_kirkko

Kuninkaallinen Vaasan hovioikeus 1776–1808

” rakennustyöt aloitettiin vuonna 1776 ja saatiin päätökseen kymmenen vuotta myöhemmin 1786, jolloin se vihittiin käyttöönsä. Tyyliltään rakennus edustaa varhaiskustavilaisuutta, jonka merkittävin edustaja se on Suomessa.

Keisarillinen Vaasan hovioikeus 1808– (1852) - 1917

”Vaasan hovioikeus nimettiin Keisarilliseksi Vaasan hovioikeudeksi 25. elokuuta 1808 kreivi Buxhoevdenin käskyn jälkeen. Yhteydet Ruotsiin loppuivat 1809 Haminan rauhan yhteydessä.

Vaasan palo. Viheralueen suojaama hovioikeudentalo säilyi tuholta Vaasan palossa 3.8.1852. Hanke Vaasan rakentamisesta uuteen paikkaan virisi pian palon jälkeen. Keisari Nikolai I antoi 2.2.1854 kaupungin muuttoa koskevan reskriptin. Sen mukaan myös hovioikeudelle myönnettiin varoja uuden talon rakentamiseksi uuteen Vaasaan, läänin pääkaupunkiin.

Lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg sai tehtäväksi Vaasan julkisten rakennusten, myös hovioikeudentalon suunnittelun. Setterberg myös valvoi rakentamistyötä. Rakennus valmistui vuoden 1862 elokuun alkuun mennessä, jolloin kaupunkioikeudet siirtyivät vanhalta Vaasalta uudelle Nikolainkaupungille. Hovioikeus aloitti työnsä uudessa talossa elokuun 1 päivänä 1862. Setterbergin suunnittelema uusi hovioikeudentalo on hyvin säilynyt, huomattava maamme uusgotiikan arkkitehtuurin edustaja.

Sortovuodet vaikuttivat osaltaan kuitenkin Vaasan hovioikeuden toimintaan. Enemmistö hovioikeudesta kieltäytyi antamasta vastauksia asevelvollisuuslain perusteella esitettyihin kysymyksiin palveluksesta vapautettavista oikeudenkäyttöpiirissä. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov joutuikin erotuttamaan niskoittelevia jäseniä. Vasta 1905 marraskuun manifestin myötä lähes kaikki hovioikeudesta erotetut palasivat virkoihinsa.”

 

Entinen hovioikeuden rakennus muutettiin kirkoksi 1868  

”Mustasaaren kirkko (ruots. Korsholms kyrka).  Vuonna 1852 tapahtuneen Vaasan palon jälkeen rakennus muutettiin Mustasaaren seurakunnan kirkoksi. Muutostyön suunnitteli Vaasan lääninarkkitehti C. A. Setterberg. Rakennuksen julkisivu jätettiin ennalleen, mutta sisältä se rakennettiin täysin uudelleen purkamalla seiniä ja tekemällä sisäkatto holvimaiseksi. Setterberg suunnitteli myös erillisen kellotapulin, jossa käytettiin tiiliä Pyhän Marian kirkon romahtaneesta holvista. Myös yksi kellotapulin kolmesta kellosta on valettu Pyhän Marian kirkon vanhoista kelloista. Muutostyöt tehtiin vuosina 1862–1863, minkä jälkeen rakennus vihittiin Mustasaaren kirkoksi.”

 

Katso myös

Museoviraston KULTTUURIYMPÄTISTÖN PALVELUIKKUNA (suora linkki kohteen tietoihin)

https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200867

 

 

Ennen ja nyt kuvapari

Mustasaaren kirkko 1950-luvun alussa. Kuva on Vaasan palon 100 v. muistotilaisuuden kutsukortista vuodelta 1952
Alempi kuva: Vaasan hovioikeuden 250-juhlavuotena fasadi näyttää tältä (AN, 26.5.2026) Talo on erinomaisessa kunnossa, puut toki ovat saaneet lisää mittaa.

Alkuperäinen hovioikeudentalon länsifasadipiirustus oli tällainen

NYT

Rakennuksen julkisivun yksityiskohtia, kuvattu 4.8.2026 ja 26.5.2026

Kuvat AN 4.8.2026

Kuvat: AN 26.5.2026

 

Aikaisempia blogipostauksia aiheesta Mustasaaren kirkko:

Mustasaaren kirkon kellotapuli 1926 – ja nyt 2026

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2026/06/kuva-knut-nyberg-1926-gamla-vasa-vanha.html

Mustasaaren kirkon kesäremontti 2025

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/07/mustasaaren-kirkon-kesaremontti-2025.html

 

Vaasan hovioikeus perustettiin 250 vuotta sitten

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/07/vanhan-vaasan-hovioikeus-perustettiin.html

 

MUSTASAAREN SEURAKUNNAN SANKARIHAUTA

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/06/mustasaaren-seurakunnan-sankarihauta-24.html

aimonyberg(at)gmail.com

Victoria ja Daniel vierailulla Vaasassa

 

Päivitys postaus 21.8.2026  / lisätty kuvia vierailupäivän aamupäivän tapahtumista

Vaasassa näyttää kauniilta ja aurinkoiselta – kuten pitääkin! Sää näyttäisi suosivan huomistakin vierailupäivää. On odotettavissa, että tuhannet vaasalaiset ja muitakin tulee paikalle seuraamaan Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin vierailua Vaasaan.

Katso lisää https://www.facebook.com/vaasankaupunki/...

Kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel vierailevat Vaasassa 21.8.2026 Vaasan hovioikeuden 250-vuotisjuhlan kunniaksi! Päivän aikana kruununprinsessapari tutustuu Vaasan hovioikeuteen sekä Wärtsilän teknologiakeskukseen, jossa he kuulevat hiilineutraalin merenkulun ja energiantuotannon kehityksestä.

Aiheesta lisää: Paikallislehti Ilkka-Pohjalainen / digilehti 20.8.2026 / maksumuurin takana

https://www.ilkkapohjalainen.fi/tervetuloa-vaasaan-victoria-ja-daniel/... 

Kuvia aamupäivältä 21.8.2026

Kuvat 1 - 14 Aimo Nyberg, 21.8.2026

Muutama kuva kauniista Vaasan keskustasta (19.8.2026) 

Yksityiskohtia ihailtavaksi Vaasan keskustan upeissa rakennuksissa on yllin kyllin. Ennen näkemättömiä monille meille vaasalaisillekin. Niitä kannattaa omin silmin ja vaikka kameran kanssa etsiä ja sitten ihmetellä. 

Vanhaa ja uutta arkkitehtuuria on Vaasan keskustassa yhdistetty hyvin - rakentamisen ns. kerroksellisuus näkyy ja vaikutelma on dynaaminen. Vaasa on eteenpäin katsova ja perinteitä arvostava kaupunki.

Kauneuden tuntu syntyy ennen kaikkea kokonaiskuvasta – yleisilmeestä, miltä tila, alue näyttää ja tuntuu. Ensivaikutelma on aina tärkeä, sitten tulevat paikan toimivuus, siisteys, turvallisuus jne. 

Nämä kuvat ovat kävelykeskustan alueelta

Vanhempaa ja uudempaa arkkitehtuuria Vaasanpuistikon eteläpuolelta

Vaasan kävelykeskusta on saanut melkoisesti mainetta valtakunnan tasollakin   

Mm. paikallislehdessä näin

Lainaus Ilkka-Pohjalaisesta (25.5.2026)

Suomen vehrein kävelykatu – Vaasa pääsi 10 parhaan joukkoon

 

Pääkirjoitus

”Vaasan kävelykatu saa kiitosta vehreydestä ja viihtyvyydestä.

Vaasan kävelykatu valittiin viime perjantaina Suomen 10 parhaan kävelykadun joukkoon. Jokainen 10 kävelykadusta on omasta näkökulmastaan valtakunnan ykkönen.

Vaasan kävelykatu valittiin Suomen vehreimmäksi kävelykaduksi, koska sitä reunustavat suuret lehmukset. Vehreys korostuu, onhan kävelykatuna Hovioikeudenpuistikko.

Vaasalainen erikoispiirre onkin se, että kävelykatu on bulevardi. Se on ainutlaatuista Suomessa, sillä maamme muut kävelykadut ovat tavallisia katuja, joissa ei ole puistorakennetta keskellä. Puistomaisuuden lisäksi Vaasan kävelykadun viihtyisyyttä lisäävät sen varrella olevat penkit, taideteokset ja kukkaistutukset.

Perusteluissa mainitaan, että kaupungin halkaiseva puistokatu on oleellinen osa Vaasaa ja sen ruutukaavaa. Kaupunginarkkitehti C.A. Setterberg suunnitteli ruutuasemakaavan ja puistokadut uuteen Vaasaan sen jälkeen, kun vanha Vaasa paloi vuonna 1852.”

Jatkuu…

”Vaasassa kävelykatu ulottuu Hovioikeudenpuistikolla Rewellin kulmalta rautatieasemalle. Se on kauppojen, kauppakeskusten ja ison hotellin reunustama. Koko 1,3 kilometrin pituisen Hovipuistikon varrella on noin 50 kivijalkayritystä ja useita toimistoja ja pienyrityksiä eri kerroksissa puistikon varren taloissa.

Kesäisin Vaasan kävelykatu on yhden korttelin verran pitempi. Kesäkävelykatu ulottuu Rewellin kulmalta Kirkkopuistikolle asti. Tällä osuudella on herkuttelijan taivas, sillä vierekkäin on useita ruokaravintoloita ja kahviloita terasseineen.”

jatkuu…

…

Vehrein kävelykatu – aivan mahtavaa arvostusta Vaasalle! Tottahan tämä Vaasan upeiden puistikoiden vehreys kiistatta on.

Hovioikeudenpuistikolla lehmusrivistöt keskellä ja kuten muillakin puistikoilla katualueet molemmin puolin. Eri arkkitehtuurityylejä edustavat kauniit rakennukset jäävät helposti vähemmälle huomiolle.

Kävelykaduilla on paljon hyviä puolia. On kivijalkakauppoja, joissa tehdä ostoksia, on kahviloita, ravintoloita, joissa viettää aikaa ystävien kanssa, on levähdyspaikkoja, istuskella penkeillä puiden varjossa – nauttia kesästä. Vaasassa torin laidalla on myös ostoskeskuksia, tavarataloja, ja näitä palvelevia maanalla olevia parkkihalleja.   

Lainaus päättyy

...

aimonyberg(at)gmail.com

Samoilla jalanjäljillä Knutin kanssa

 

Kuvat: Knut Nyberg 1926, Aimo Nyberg 2026

Samoilla jalanjäljillä, ainakin suunnilleen. 

Kuvauspaikka on Hovioikeudenpuiston reunalla. Kamera on suunnattu kohti rantaviivaa.
Knut on luultavasti ollut kuvaamassa illalla, minä iltapäivällä (7.8.2026).  

Objektiivit ja tietenkin kameratkin ovat erilaiset. Hietasaari ja Vaskiluoto ovat edelleen yhtä kaukana rannasta, vaikka minun kuvassani etäisyydet näyttävät lyhyemmiltä. 

Tällainen ennenjanyt - kuvaaminen kiehtoo minua.

Suosittelen tätä muillekin. Kotialbumikuvat tai netistä löytyvät kuvat mahdollistavat vuosikymmenten aikana tapahtuneen kaupunkikuvan vertailun. Monet paikat Vaasan keskustassa ovat  arvokkaimpien kohteiden osalta säilyneet tai muuttuneet melko vähän.   

Sata vuotta sitten Knut Nyberg kuvasi 20-luvun lopulla ja vielä 30-luvun alussakin todella upeita kaupunkinäkymiä Vaasasta. Kaikkina vuodenaikoina. Talvikuvat ovat minusta erityisen upeita. 

Joitakin kuvia minulla on jo "odottamassa" ensi talvea ja kevättä. Toivottavasti onnistun niistä myös  kuvaparit valokuvaamaan.  

Aimo Nyberg
Kuvisope, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com 

Lähimatkailu tarjoaa elämyksiä - Granösunds Fiskeläge

 

ILKKA VIRTANEN

Teksti ja kuvat

 

Matkailu avartaa, sanotaan. Omakohtaiset kokemukset menneeltä 50 vuoden ajalta sekä työtehtäviin liittyvistä matkoista että perheen vapaa-ajan ulkomaanmatkailusta vahvistavat tämän näkemyksen. Mutta aika tekee tehtävänsä, muutamaan vuoteen nämä eivät ole enää kuuluneet ohjelmaamme. Matkat - erityisesti lentomatkustamista vaativat, ja monet hotelliyöpymiset koemme jo rasittaviksi. Ja kun matkoihimme eivät ole koskaan kuuluneet rantalöhöämiset eivätkä runsaat ravintola- ja kahvilaistumiset vaan tiiviit kohteiden luonto-, kulttuuri- ja historiallisiin nähtävyyksiin tutustumiset, niin ikään liittyvät fyysiset rajoitteet tulevat vastaan.

Mutta myös kotimaan matkat ovat aina kuuluneet ohjelmaamme. Niissä on nykytilanetta ajatellen se hyvä puoli, että niitä voi helpommin säädellä ja toteuttaa pienemmissäkin puitteissa, sekä matkan pituuden että keston suhteen. Omalla autolla liikkuminen tuo myös mukanaan lisää vapausasteita. Kohteita kotimaassa kyllä riittää.

Ja lopuksi, ei ole syytä unohtaa lähikohteitakaan Muutaman tunnin ajankäytöllä ja muutaman kymmenen kilometrin ajelulla voi jo tavoittaa huomattavaa virkistystä, parhaimmillaan jopa elämyksiä arkipäivän elämän lomaan. Tähän Vaasalla ympäristöineen ja laajemmin Pohjanmaan kaikilla maakunnilla on runsaasti tarjottavaa historiansa, luontonsa ja kulttuurikohteidensa puolesta.

Yhtenä esimerkkinä tästä on eilinen (15.8.2026) vierailumme  Raippaluodon saaristomuseo Granösunds Fiskelägessä. Pienimuotoinen, ulkoisesti vaatimatonkin kotiseutumuseo viehättävine tapahtumapäivineen piristi mukavasti eilistä päivää ja herkisti minut aikaansaamaan tämän postauksen.

Museo koostuu runsaasta kymmenestä kalastukseen liittyvästä asuin- ja varastorakennuksesta ja niiden esineistöstä. Rakennukset on kerätty paikalle eri puolilta Raippaluotoa. Museota ylläpitää Replot skärgords hembygdsförening rf vapaaehtoisvoimin. Olemme vuosia sitten paikkaan tutustuneet, mutta tiedot museoon kohdistuneista uudistus- ja kehitystöistä antoivat perusteita käynnin uudistamiselle. Lopullisena herätteenä toimi museon eilinen tapahtumapäivä, jonka pääkohtana oli huikea kakkukahvibufee. Miksei hoidettaisi lauantai päiväkahvia museovierailun yhteydessä? Tarjolla oli nokipannukahvit ja noin 15 erilaista kakku-, torttu- ja pikkuleipälajia sisältävä bufee vaatimattomaan 8 € hintaan!

Alla pieni kuvasarja museoalueen näkymistä

Kuvat: Ilkka Virtanen, 15.8.2026

Sekä teksti että kuvat on Ilkan luvalla lainattu hänen fb-sivulta.

...

Tälle sivustolle voivat kaikki lähettää julkaistavaksi tekstejään ja kuviaan!
Aineistoja näille sivuille ei voi itse tallentaa (ellet ryhdy yhdeksi sivuston ylläpitäjistä - sekin on kyllä mahdollista).

Kaikenlaiset kotiseutu ym. aiheiset lyhyet tai pidemmät jutut on mahdollista saada julkaistua muutamassa päivässä, jopa samana päivänä, jos aihe on ajankohtainen ns. tässä ja nyt tapahtuma. 

Tilaisuuksia joihin on pääsymaksu ei tällä sivustolla voi mainostaa. Tapahtumien kuvamateriaalia ja omakohtaisia tunnelmia toki saa tapahtumista jakaa, eli laittaa niistä sähköpostia tulemaan.
Julkaistavasta teksti- ja kuvamateriaalista ei makseta palkkioita. 

aimonyberg(at)gmail.com 

  

 

Reipas lukuvuoden aloitus

 

ILKKA VIRTANEN

Vaasan Sotaveteraanimuseo osallistuu meneillään olevaan tapahtumaviikon ohjelmaan uudella yhteistyöllä Variskan yhtenäiskoulun kanssa. Koulu tuo koko 9. eli peruskoulun päättävän vuosikurssinsa oppilaat (120 oppilasta) tutustumiskäynnille museoon perjantaina 14.8. On kunnioitettavaa, että aloite on tullut koululta.

 

Variskan peruskoulun keväällä 2027 päättävät 9. luokkien oppilaat tutustuvat Vaasan Sotaveteraanimuseoon

Peruskoulun opetussuunnitelmat mahdollistavat nykyisin itsenäisten ja innovatiivisten ratkaisujen sisällyttämisen opetukseen. Opetukseen voidaan ottaa siten mukaan aineksia, joita esimerkiksi oman alueen historia, kulttuurielämä ja yhteiskunnalliset rakenteet tarjoavat.

Variskan yhtenäiskoulussa toteutetaan nyt alkaneen lukuvuoden alussa perjantaina 14.8.2026 koulun yhdeksäsluokkalaisten ryhmäytymispäivä, jonka yhtenä osana on koulun kaikkien kuuden luokan (a’ 20 oppilasta) oppilaiden tutustuminen Vaasan Sotaveteraanimuseoon. Vierailut tapahtuvat peräkkäisinä opastettuina ryhmäkäynteinä aikavälillä 9–13.

Vaasan Sotaveteraanimuseo on perustamisestaan 1999 lähtien nähnyt koululaiset ja yleensä nuoret tärkeäksi kohderyhmäkseen. Idän ja lännen rajanpinnassa sijaitseva isänmaamme on vuosisatojen kuluessa kokenut kymmenet sodat. Nykyinen 80 vuoden pituinen rauhan aika on itse asiassa pisin ajanjakso lajissaan. Tilanne maailmassa kuitenkin kertoo, että eivät sodat ole mihinkään kadonneet, sotauutiset maailmalta, jopa Euroopasta ovat uutisten pääasioina päivittäin. On hyvä tuntea historiaa, myös sotahistoriaa ja suhteuttaa sitä nykyhetkeen. Näin voi ehkä paremmin varautua myös tulevaan.

Variskan koulun opetusohjelmaan sisällytetty innovatiivinen ryhmäytymistapahtuma saa historian harrastajalta ja sotaveteraanien perinnön vaalijalta suuren arvostuksen. Yksittäisiä oppilasryhmien museokäyntejä on jatkuvasti, mutta Variskan panostus saa jo ohjelmallisen luonteen. Sitä voi verrata Vaasan Lyseon lukion historian opettajan Janne Dahlstenin luomaan käytäntöön, jossa historiaa opiskelevat ryhmät ovat jo usean vuoden ajan käyttäneet tietyn Suomen historiaan liittyvän kursin viimeisen kaksoistunnin sotaveteraanimuseovierailuun. Käynti on siis integroitu osaksi kurssia. Variskan koulun vierailuohjelman vastuuhenkilönä on historian opettaja Oliver Nabb.

 

 

Kuvia museon tiloista: AN 14.8.2026

Aamun ensimmäisen ryhmän oppaana oli Ilkka Virtanen

Esitys eteni aikajärjestyksessä. Tapahtumien kerronnan ohessa Ilkka esitteli  museossa olevaa esine- ym. aineistoja. Alla olevat kuvat liittyvät esityksen kulkuun ja näyttävät samalla mitä kaikkea museossa on. 

 

Kuvaselityksiä en aiheiden laajuuden vuoksi tähän laita.
Paikan päällä Vaasan Sotaveteraanimuseossa ovat kuva- ja tekstiaineistot hyvin esillä - katsottavaa, koettavaa riittää suuressa määrässä esineistöä eri aikakausien sota-ajoilta. 

Myös sotien veteraanit lotat mukaan lukien ovat arvonsa mukaisella tavalla nostettu esiin. 

 

Käy Sinäkin tutustumassa Vaasan Sotaveteraanimuseoon!

Taiteiden Yönä kävijöitä oli aukioloaikana ihan kohtuullinen määrä. 
Museota ylläpidetään vapaaehtoisvoimin - tästä syystä aukioloajat ovat kaupungin ylläpitämiin museoihin verrattuna paljon lyhyemmät. 

Katso Vaasan Sotaveteraanimuseon nettisivut ja tarkista aukioloajat

https://www.vaasansotaveteraanimuseo.fi/

Vaasan Sotaveteraanimuseo - Vasa Krigsveteranmuseum

Kirkkopuistikko 22 A, 65100 Vaasa

Museo on avoinna syksyllä 2026 seuraavasti:

to 13.08 klo 18–20 (Taiteiden yö)

su 23.08 klo 14–16 (Pohjanmaan museopäivä)

sunnuntaisin (alkaen 13.09.) klo 14–16

Vapaa pääsy. Veteraanin kolikkopakki kiittää mahdollisesta vapaaehtoistuesta.

 

...

Katso myös aikaisempi blogikirjoitus Vaasan lyseon oppilaiden vierailusta Vaasan Sotaveteraanimuseossa (23. marraskuuta 2023)

Lyskan oppilaita vierailulla Vaasan Sotaveteraanimuseossa

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2023/11/lyskan-oppilaita-vierailulla-vaasan.html

 

Aineiston koonti: aimonyberg(at)gmail.com