Vaasan Oopperayhdistys 70 v.

 

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta / tapahtumat

https://www.vaasa.fi/tapahtumat/vaasan-oopperayhdistys-70-vuotta-juhlakonsertti/

Vaasan Oopperayhdistys 70 vuotta – juhlakonsertti

Seitsemän vuosikymmentä oopperaa, laulun hurmaa ja suuria tunteita!

Vaasan Oopperayhdistys juhlii 70-vuotista taivaltaan näyttävällä juhlakonsertilla Vaasan kaupungintalolla lauantaina 14. marraskuuta. Illan aikana kuullaan rakastettuja oopperaklassikoita sekä kotimaisen oopperan helmiä – musiikkia, joka kertoo samalla Vaasan oopperatoiminnan pitkästä ja elävästä historiasta. 

Juhlakonsertin solisteina laulavat Reetta Haavisto, sopraano, Minna-Sisko Mutanen, mezzosopraano, Ville Salonen, tenori ja Mika Nikander, bassobaritoni. Keskeisessä roolissa on Vaasan oopperakuoro johtajanaan Paavo Halonen. Pianistina toimii Aapo Luoma.

Konsertin juontavat Vaasan Oopperayhdistyksen Mika Nikander ja Vaasan kaupunginteatterin johtaja Seppo Välinen.

 

Lauantai 14.11.2026 klo 19.00, Vaasan kaupungintalo

Peruslippu 36 €

Eläkeläiset, opiskelijat 34€

 

Jakanut / AN (maksullisen tilaisuuden mainos jaetaan tällä sivustolla koska kyse on merkittävästä vaasalaisen yhdistyksen järjestämästä kulttuuritilaisuudesta)

...

Mielipidekirjoitus Ilkka-Pohjalaisessa 8.10.2026

Oopperakaupunki Vaasa

Sirpa Sainio

 

Vaasan Ooppera -yhdistyksen perustamisesta tulee itsenäisyyspäivänä kuluneeksi 70 vuotta. Vaasan Oopperan kuoro juhlii sitä lauantaina 14.11. konsertilla kaupungintalon juhlasalissa.

Irma Rewell oli oopperan tulisielu, joka tunsi rahankin. Hänellä oli kyky tehdä ennakkoluulottomasti yhteistyötä ja saada ihmiset sitoutumaan.

Ilman Vaasan kaupunginorkesteria, Vaasan kaupunginteatteria, Vaasan Oopperan kuoroa ja muita yhteistyökumppaneita ei oopperoiden tuotanto olisi kaupunkiin juurtunut. Yhteistyö on jatkunut Irma Rewellin kuoleman jälkeenkin.

Tuotantovastuu siirtyi vuonna 2018 Vaasan kaupunginteatterille. Korona, sota Ukrainassa ja säästökuurit ovat koetelleet oopperanystäviä, mutta teatterinjohtaja Seppo Välisen ohjaama, kaupunginteatterissa esitetty Tosca oli yhtä juhlaa vuonna 2025.

Ja nyt meillä on lupa odottaa Vaasan Oopperan ensimmäisen esityksen kunniaksi uutta oopperaa Vaasan kaupunginteatterissa tammikuussa 2028.

Irman oopperalle naureskeltiin aikoinaan. Mutta Irma Rewell kuuluu niiden vaasalaisten mesenaattien ja kulttuuripersoonien joukkoon, joille vaasalaiset saavat olla kiitollisia kulttuuriperinnöstä ja -aarteistaan.

Vaasan kaupunginorkesterin Oopperakonsertissa 29.10. yhdeksän Mirjam Helin -akatemian laulajaa solisteina näyttivät, että Vaasa on oopperakaupunki. Kun ylikapellimestari, loistava Anna-Maria Helsing astui saliin, tiesivät soittajat, että nyt ei säästellä. Sen tiesi salintäysi yleisökin, eikä pettynyt.

Näyttelyn nimi Fortuna viittaa antiikin Rooman onnen ja sattuman jumalattareen

 

Tässä muutama kuva tänään avatusta näyttelystä / Pohjanmaan museo

Fortuna – pelit kulttuurihistoriasta nykytaiteeseen

7.11.2026 – 7.3.2027

Näyttelyn tiedot, aukioloajat ym. löytyvät museon kotisivulta

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/pohjanmaan-museo/

 

Kuvat: Aimo Nyberg

Loppuun vielä lainaus Vaasan kaupungin sivulta

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/uusi-nayttely-johdattaa-pelien-historian-eri-aikakausille-pohjanmaan-museossa/

 

Uusi näyttely johdattaa pelien historian eri aikakausille Pohjanmaan museossa

Julkaistu: 6.11.2026

 

Pohjanmaan museo avautuu 7.11.2026 uusin näyttelyin. Fortuna – pelit kulttuurihistoriasta nykytaiteeseen esittelee pelaamisen historiaa pelien varhaisimmista muodoista lähtien. Esillä on harvinaisia pelikokoelmia, kulttuurihistoriallisia esineitä 1700-luvulta lähtien, taidehistoriallisia helmiä ja pelillistä nykytaidetta. Samaan aikaan avautuu Terranovan luonnontieteellisen perusnäyttelyn uusi näyttely. Lisäksi museon pysyvää kokoelmanäyttelyä on täydennetty uusilla teoksilla.

Näyttely Fortuna – pelit kulttuurihistoriasta nykytaiteeseen tarkastelee pelien merkitystä ajankuluna, oppimisen välineenä ja yhteiskunnan peilinä. Esillä on muiden muassa Vaasan museoiden harvinaisia pelikokoelmia ja esineitä, kuten 1700–1800-luvun pelipöytiä. Mukana on myös merkittävien suomalaisten nykytaiteilijoiden, kuten Harold Hejazin, Marita Liulian, Reija Meriläisen ja Maria Nordbäckin teoksia.

 

Pelit kulttuurin ja yhteiskunnan peilinä

Näyttely ammentaa hollantilaisen kulttuurihistorioitsijan Johan Huizingan tunnetusta homo ludens -käsitteestä, jonka mukaan leikki ja pelaaminen ovat keskeinen osa ihmisyyttä.

Näyttelyn nimi viittaa antiikin Rooman onnen ja sattuman jumalattareen Fortunaan. Onnea jakaessa jumalattarena Fortuna ylitti yhteiskunnallisia raja-aitoja, ja hänen juhliinsa saattoivat osallistua myös yhteiskunnan vähäosaisimmat. Näyttelyn nimiteoksena nähdään Eeva Peuran maalaus Fortuna (2022), jossa todellisuus ja fantasia, mennyt ja nykyisyys limittyvät toisiinsa. Teoksessa esiintyy myös suomalaisille tuttu Juho Jussilan Fortuna-lautapeli, jonka varhainen versio on esillä näyttelyssä.

 

Näyttely esittelee tunnettujen pelien, kuten shakin sekä erilaisten lauta- ja korttipelien historiaa ja kulttuurisia merkityksiä. Samalla se tarkastelee, miten pelit ovat kulkeneet maanosasta ja kulttuurista toiseen sekä muovanneet ihmisten tapoja viettää aikaa yhdessä… jatkuu

Aineiston jakanut: aimonyberg(at)gmail.com

Ensimmäinen valokuva Suomessa on kuvattu Turussa

 

Kuva- ja teksti lainaus fb-ryhmästä Kirkkohistorian kahinaa

https://www.facebook.com/Kirkkohistoriankahinaa/...

” 3. marraskuuta 1842 kuvattiin ensimmäinen valokuva Suomessa, tai ainakin ensimmäinen kuva, jonka tunnemme. Se kuvattiin kaupungissa, joka on muutenkin historiassamme ollut monessa asiassa ensimmäinen, nimittäin tietysti Suomen Turussa.

Kuvaaja oli piirilääkäri Henrik Cajander (1804–1848). Hän otti mainittuna päivänä kuvan kameralla, joka toimi dagerrotypia -menetelmällä. Kuvassa esiintyy etualalla niin sanottu Nobelin talo, joka sijaitsi nykyisen Uudenmaankatu 8:n kohdalla. Talo oli tuolloin varsin nuori, vuosina 1837–1838 rakennettu, ja oli saanut nimensä ruotsalaiselta suunnittelijaltaan arkkitehti Immanuel Nobelilta. Tämä oli sittemmin tunnetuksi tulleen Alfred Nobelin isä, siis sen Nobelin, joka keksi dynamiitin ja joka testamentillaan perusti Nobel-palkinnon…”  jatkuu

 

Tiedetäänkö mikä kuva ja kenen kuvaama on Vaasan ensimmäinen valokuva?

Jos jollain on tästä lisää ja tuoreempaa tietoa, niin jatketaan aiheesta lisää myöhemmin. Alla olevat tiedot ja lainaukset ovat Katariina Anderssonin kirjasta WASA FOTOGRAFIER under 1800-talet – WAASALAISVALOKUVAAJIA 1800-luvulla.

Kirja on Pohjanmaan museon julkaisu vuodelta 1993.

Kirjan kansi

Tämä valokuva on kirjassa aloitusaukeamana (tässä siis kahdessa kuvassa).

” Yksi vanhimpia tunnettuja näkymiä uudesta Vaasasta. Valokuva on otettu kaupungin kirkosta luultavasti vuonna 1868…”

 

Kuvat kirjan sivuilta 54 ja 55. Kaksi vanhaa vaasalaisnäkymää, noin vuodelta 1870

 

Katariina Anderssonin kirja on hyvin mielenkiintoinen, ansiokas esittely Vaasassa toimineista valokuvaajista ja valokuvaamoista.
Kirja ja Pohjanmaan museon näyttely ”Waasalaisvalokuvaajia” (avattiin marraskuun 3. päivänä 1992) oli osa suomalaisen valokuvauksen 150 – v. juhlavuotta.

 

1900-luvun kaupunkikuvaajat – heitäkään ei pidä unohtaa

Katariina Anderssonin 1800-lukua käsittelevälle kirjalle olisi mielestäni tärkeää saada jatkoa. 1900-luvun Vaasaa kuvanneita valokuvaajia on paljon, hyvinkin tunnettuja ja myös tuntemattomimmiksi jääneitä kauniin Vaasamme tunnelmia ja tilanteita tallentaneita valokuvaajia. Kaupunkinäkymiä ovat tallentaneet erityisesti lehtikuvaajat, ja myös useat erilaisten dokumenttien tekijät mm. lentokoneesta kaupunkeja valo- ja elokuvanneet tahot. 

Mainitaan tässä nyt yksi minua innoittanut 1920-luvun lopulla ja vielä 1930-luvalla Vaasaa ansiokkaaksi kuvannut: Knut Nyberg. Hänen erinomaisia mustavalkoisia valokuvia olen ihaillut mestarillisina ajankuvina, jotka ovat toimineet minulle myös kiehtovana haasteena mennä näille samoille paikoille kuvaamaan ennen ja nyt kuvia. Kokonainen vuosisata kuvien välillä antaa mahdollisuuden katsoa näkymää sekä kaupunkitilan että aikakauden muutoksina. 
Pohjanmaan museolla on suurehko määrä hänen ottamiaan kuvia. Mm. postikortteina, joita aina silloin tällöin myös jaetaan tämän päivän somen kanavilla.   

Tulossa ensi vuoden puolella 

Pohjanmaan museon sivuilla on nähtävänä tulevan vuoden 2027 näyttelyt. Mukana on tämä erityisen kiinnostava valokuvaaja Gunnar Bäckmanin näyttely
17.4.–29.8.2027
Gunnar Bäckman - Valotuksia: 1959–2027

Lainaus museon sivulta

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/nayttelyt-ja-tapahtumat/gunnar-backman-valotuksia-1959-2027/

 

”Vaasalaisen valokuvaajan Gunnar Bäckmanin (s.1946) retrospektiivinen näyttely tarjoaa ainutlaatuisen aikamatkan erilaisiin arkisiin tapahtumiin ja muuttuviin maisemiin Vaasassa ja sen lähiympäristössä. Esillä on Bäckmanin pitkän dokumentaarisen uran kohokohtia ja tuoreimpia valokuvataiteellisia teoksia. Valokuvaaja on asunut suurimman osan elämästään Vaasassa ja työskennellyt sekä lehtikuvaajana että kuvapäällikkönä Vasabladetissa.  

Bäckman aloitti valokuvaamisen 1950-luvun lopulla ja hän kuvaa yhä muuttuvaa kaupunkikuvaa ja sen ympäristöä. Rinnalla kulkee taiteellinen työskentely, jossa kuvaaja syventää visuaalista ilmaisuansa. Kiinnostus vanhoja ja hylättyjä taloja kohtaan on kulkenut läpi elämän. Taiteilijan Houses Where Nobody Lives -sarja (2024) hyödyntää analogista monikerroksellista valokuvatekniikkaa tarinan kerronnassa.”

 

Aineiston koonnut: aimonyberg(at)gmail.com

 

PS.

Ja haluan vielä tähän loppuun muistuttaa, että tämä vaasaennenjanyt -blogi on kaikille Vaasaa kuvaaville ja vaasalaisista aiheista kirjoittaville avoin ja vapaa julkaisufoorumi.
Myös vanhat kotialbumikuvat, diakuvat, dokumentit, tarinat menneiltä vuosikymmeniltä kiinnostavat kovasti tämän blogin seuraajia.

Ota rohkeasti yhteyttä, tehdään yhdessä tälle sivustolle pieniä tai isompiakin blogipostauksia.
Nettiin tallennetavat tekstit ja kuvat ovat muiden löydettävissä ja parhaimmillaan hyödyksi mm. historiantutkimukselle /väitöskirjojen tekijöille jne.   

t. sivuston ylläpito: Aimo Nyberg

 

Ruotsalaisuuden viikko - Svenska veckan 2026

Teksti ja kuvat: Ansku

Ruotsalaisuuden viikkoa vietetään marraskuussa ruotsalaisuuden päivän 6.11. yhteydessä. Tarjolla on runsaasti kulttuuritapahtumia ruotsiksi 2.-6.11.2026.

Viikon aikana halutaan nostaa esiin Suomen monipuolista ruotsinkielistä kulttuuritarjontaa. Tapahtuman koordinoinnista vastaa Svenska Finlands folkting, joka haluaa tarjota kulttuurielämyksiä myös niille, jotka asuvat kaukana ruotsinkielisistä kulttuurilaitoksista, kuten esim. teattereista. Tapahtumat ovat yleensä ilmaisia, ja niitä järjestetään myös kouluissa ja päiväkodeissa, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus osallistua tilaisuuksiin. 

Ruotsalaisuuden viikon verkkosivustolta löytyy kaikki tapahtumat alueittain. Monipuolisella ohjelmatarjonnalla halutaan luoda uusia elämyksiä ja kokemuksia kaikille kiinnostuneille, taustasta ja kielestä riippumatta. 

Kaikki Vaasan ja Mustasaaren tapahtumat löytyvät osoitteesta: https://svenskaveckan.fi/orter/vasa-korsholm 

Tässä muutamia poimintoja:

Tiistai 3.11.2026 klo 16-17 ja 17-18 Upptäck Trefaldighetskyrkan

Oppaana Barbro Nedermo, Vaasa-Mustasaari-oppaat. 

Kokoontuminen kirkon pääovella. Vi samlas vid Trefaldighetskyrkans huvudingång.

 

Tiistai 3.11.2026 klo 18-19 Poesi på Brändö - Gunnar Högnäs 

I serien Poesi på Brändö möter Nicko Smith aktuella poeter. 

Paikka/Plats: Palosaaren kirjasto/Brändö bibliotek

 

Keskiviikko 4.11.2026 klo 18-19 Litterërnst: Simon Ventus

Paikka/Plats: Bistro Ernst Salonger 

 

Torstai 5.11.2026 klo 18-19 LittFest bokcirkel - Tritonus av Kjell Westö 

Paikka/Plats: Vaasan kaupunginkirjasto/Vasa stadsbibliotek, Venny 

 

Perjantai 6.11.2026 klo 17.30-18.30 Brandgator och bakgårdar i lyktors sken

Oppaana Barbro Nedermo, Vaasa-Mustasaari-oppaat.

Kokoontuminen Semaforipuistossa heti rautatieylikäytävän jälkeen. Samling: Semaforparken strax bakom järnvägsövergången.

Ota oma lyhty mukaan, jos sinulla on. Ta gärna med en egen lykta om du har en.

 

 

Kirja elää ja voi hyvin

Teksti ja kuvat: Ansku

Maailmanlaajuisesti tunnetuin ja vanhin kirjamessuperinne juontaa juurensa 1400-luvun Frankfurtiin. Suomessa kirjamessujen historia alkaa Turusta. Ensimmäiset messut järjestettiin 1990 Turun Messukeskuksessa. Tapahtuman ideoi aikoinaan Kari J. Kettula, ja se on kasvanut yhdeksi maan suurimmista kulttuuritapahtumista. Turun ensimmäisillä messuilla oli 10 150 kävijää.

Helsingin kirjamessut järjestettiin ensimmäisen kerran 2001 Helsingin Messukeskuksessa kirja-alan toiveesta. Tänä vuonna messujen teema oli kieli. Helsingissä pohdittiin kielen kehitystä ja merkitystä. Kääntäminen ja käännökset olivat tietenkin myös esillä. Ohjelma oli ennätyksellisen laaja. Yli 1 000 ohjelmaa 17 lavalla ja esiintyjiä oli yli 2 000.  Messut tekivätkin uuden kävijäennätyksen, yli 112 214 kävijää! Verkkolipuilla kirjailijahaastatteluja seurattiin 15 000 kertaa. 

 

Kirjamessuja on järjestetty viime vuosina myös muissa kaupungeissa mm. Jyväskylässä, Tampereella ja Oulussa. Näillä messuilla on paljon samoja kotimaisia kirjailijoita haastateltavana kuin Turussa ja Helsingissä mutta pienten tapahtumien etu on tunnelma. Iso hallimmainen messukeskus kuormittaa aisteja. Kirkkaita valoja, melua, tungosta ym. 

Onneksi oma esiintymiseni Helsingissä oli sunnuntaina, sillä messukeskuksessa oli vähemmän väkeä kuin lauantaina. Väentungoksessa ei ole mukava kierrellä osastoilla tai käydä kuuntelemassa kirjailijoita. Helsingin Messukeskuksessa on kirjamessujen lisäksi viini- ja ruokatapahtuma, Antikvariaattiset kirjamessut ja Levymessut.

Vaasassa järjestetään aidosti kaksikielinen kirjallisuustapahtuma Vaasa Littfest - Vasa Littfest. Tapahtuma juhlii 25-vuotista taivaltaan marraskuussa 2026. Toisin kuin perinteiset suuret myyntiiin suuntautuneet kirjamessut, LittFest keskittyy syväluotaaviin keskusteluihin, kohtaamisiin ja laatukirjallisuuteen.

Festivaali on alusta asti ollut aidosti kaksikielinen (suomi ja ruotsi) ja se nostaa vahvasti esiin sekä suomalaista että pohjoismaista kirjallisuutta. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Vaasan kaupunki yhdessä useiden kulttuuri- ja kirjallisuusjärjestöjen kanssa. Tilaisuuksia järjestetään ympäri kaupunkia, Vaasan kaupunginkirjastossa,  kaupungintalolla, kaupunginteatterissa, Alma-opistossa sekä paikallisissa ravintoloissa ja kahviloissa. 

Jokaisella festivaalilla on oma vaihtuva teemansa, joka sitoo keskustelut yhteen. Tämän vuoden teema Vaasassa on Heijastus - Reflektion. 

Vaasa Littfestin ohjelma 

 

 

Lokakuun kuukausikuvia Vaasasta 2026

 

Kuva: Seppo Pesonen, 2.10.2026

Kuva: Meccu Kärkkäinen, 13.10.2026

Kuva: Esa Siltaloppi, 18.10.2026

Nämä kolme yllä olevaa valokuvaa ovat mukana myös HIETASAARI – SANDÖ kuvagalleriassa, johon on saatu kokoon jo hyvä määrä Ennen ja nyt – Förr och nu kuvia. ”Valokuvauskisa” jatkuu tämän vuoden loppuun. Tähän kaikille avoimeen kuvagalleriaan voi ihan kuka vaan saada esille Hietasaari aiheisia kuvia. Katso lisää ja OSALLISTU VALOKUVAKISAAN, jonka järjestää VKA ry – ICVrf.

https://vkaicv.nettisivu.org/hietasaari-sando-testisivu/

Kuvat: Ilkka Virtanen, 4.10.2026

Matti Hauptin veistos ”Valon synty” (1974). Vanhat romppalaiset ovat kuulemma nimenneet veistoksen uudelleen: Romppalaisen palkkakuoppa.

Tapani Tikkala, 23.10.2026, C.A. Setterbergin muistomerkki

Patsaiden ja muistomerkkien kuvaavilta rohkenen toivoa saavani kuvia (kaikkina vuodenaikoina), joita voin laittaa mukaan täydentämään Vaasan patsaat, muistomerkit ja laatat esittelysivustoa. Tämä jo 8 vuotta edennyt nettisivusto on vaiheessa, jossa kohde-esittelyjä päivitetään mahdollisilla lisätiedoilla ja myös uusilla kuvilla. Ja kun uusia kohteita Vaasaan tulee, ne pyritään esittelemään aina pikimmiten. 

https://rojektixon.blogspot.com/

Kuvat: Anneli Ketonen, 2.10.2026. Tuttu rakennus sisältä ja ulkoa – viimeinen käynti ennen purkua

Kuva: Helinä Lehtinen, 10.10.2026. Uudistunut Tikanojan taidekoti

Kuvat: Risto Peitsaro 26.10.2026. Purkukohteita Wärtsilän alue ja Palosaaren opiskelija-asunnot

Kuva: Tapani Tikkala, 26.10.2026. Suvilahden uusi pyöräilyrata

 

Näiden kuukausikuvien kaikki oikeudet ovat kuvien alla mainituilla valokuvaajilla!

 

...

 

MARRASKUUN kuvia – lähetä kuviasi heti kun niitä olet kuvannut! Osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Kuukausikuvagalleriastamme tulee entistäkin parempi, kun useampi kuvaaja haluaa jakaa kuviaan meidän kaikkien iloksi!

Ja huom! Samoilla marraskuun ja joulukuun kuvillasi voit ottaa osaa myös Hietasaari valokuvauskisaan ja olet silloin mukana 3 x 50 euron ym. palkintojen arvonnassa!

Tähän vielä pieni vinkki kuvaamiseen: mielenkiintoisia kuvia saa usein hetkistä, jolloin ollaan ”jollain rajalla”, jokin muutos tapahtuu. Kun talvi saa yliotteen syksystä, kun… pienet asiat/ suuret käänteet – kuvaaja valitsee ajan ja paikan. Mutta sattumillakin on sijansa miltä kuvasi lopulta näyttää.

Harmaata ja kaikenlaista muutakin mukavaa marraskuulle t. Aimo 

 

Pyhiinvaelluskirkkoon ja -polkuun tutustumassa

 

Lainaus IV:n facebookista

Teksti ja kuvat: Ilkka Virtanen

Aurinkoinen sunnuntai  (18.10.2026) sai meidät tutustumismatkalle kohti meren rannalle UNESCO:n maailmanperintöalueelle Norrskatiin rakennettua Pyhiinvaeltajankirkkoa ja -polkua. Kyseessä on ensimmäinen Vaasan seudun pyhiinvaellusalue. Se sijaitsee vajaan 40 km:n etäisyydellä Vaasasta. Alue on savutettavissa myös autolla, kuten mekin kuljimme.

Vaasan suomalaisen seurakunnan esitteen mukaan alue kutsuu kulkemaan luonnossa vuodenaikojen mukaan vaihtuvissa maisemissa, kokemaan hiljaisuudessa metsäisen luonnon ja meren läheisyyden. Hengellisyys ja henkisyys, yksinkertaisuus ja kiireettömyys, huolettomuus ja vapaus saavat pyhällä matkallaan kulkevan sydämessä ja mielessä tilaa.

Katoliselle kirkolle tyypilliset pyhiinvaellusreitit ovat alkaneet saada jalansijaa myös Suomen luterilaisen kirkon puitteissa. Erityistä julkisuutta hankkeet saivat, kun ensimmäisenä koronakeväänä 2020 julkistettiin Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Turkuun johtava Pyhän Olavin merireitti ja Turusta läpi mannersuomen Savonlinnan Olavinlinnaan kulkeva Pyhän Olavin mannerreitti. Nämä molemmat reitit ovat osa pohjoismaista Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöä. Reittien varrella on yli kymmenen Pyhän Olavin nimeä kantavaa tai Olaville pyhitettyä kirkkoa, useimmat näistä keskiaikaisia kivikirkkoja. Tutustuimme kesällä 2020 nelipäiväisellä matkalla sekä mannerreitin Olavin kirkkoihin että moniin muihin keskiaikaisiin kivikirkkoihin.

Pyhän Olavin reitistön taustalla on viikinkitarina. Olavi Haraldinpoika (995-1030) oli Norjan kuningas 1015-1030. Hän oli myös kristinuskon esitaistelija Pohjoismaissa. Nuoruudessaan Olavi oli menestyksekäs viikinki, joka osallistui viikinkiretkille Itämereltä Englantiin. Normandiassa Olavi omaksui kristinuskon, mistä lähti ajatus luoda Jumalan valtakunta Pohjolaan. Palattuaan Norjaan Olavi voitti Tanskan kuninkaan alaiset aluekuninkaat, yhdisti suuren osan Norjaa valtikkansa alle ja pyrki vakiinnuttamaan kristinuskon.

Vaasan pyhiinvaelluskirkko ja -polku kytkeytyvät pohjoismaiseen Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöön Vaasan kirkon puistossa Hovioikeudenpuistikon varrella sijaitsevan Pyhän Olavin Nidaros virstanpylvään kautta. Virstanpylväässä oleva lukema 1070 km kertoo, että Vaasasta on matkaa 1070 km Trondheimin Nidaros-tuomiokirkkoon (Nidaros on Trondheimin vanha nimi). Nidaros-Trondheim oli Norjan pääkaupunki Olavin aikaan ja on arkkipiispan sijoituspaikka edelleen.

Seuraavaksi muutama Vaasan pyhiinvaellushankkeeseen liittyvä kuva ja lopuksi kaksi kuvaa Pyhän Olavin puuveistoksista (v. 2020 matkalta).

...

Linkki Pyhän Olavin Virstanpylväs kohde-esittelyyn

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2026/09/pyha-olavin-virstanpylvas.html