Vaasan kaupungintalon julkisivun Valtionhoitajat -reliefin paljastustilaisuudesta tulee täyteen tämän vuoden joulukuussa 100 vuotta.
Tiedossani ei ole ainakaan vielä järjestetäänkö tuolloin aiheesta jotain Vaasassa tai Helsingissä, jossa on tämän korkokuvan toinen, alkuperäinen versio (katso tämän blogipostauksen alin kuva).
Kuvat: AN, Vaasan kaupungintalon julkisivun reliefi Valtionhoitajista
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_valtionhoitaja
Suomen valtionhoitajat
Valtionhoitaja (ruots. riksföreståndaren) oli Suomen väliaikainen valtionpäämies vuosina 1918–1919. Sisällissodan päätyttyä toukokuussa 1918 hallituksen joukkojen eli valkoisten voittoon Suomesta kaavailtiin kuningaskuntaa. Valtionhoitajan valitsi tynkäeduskunta hoitamaan hallitsijan tehtäviä siihen saakka, kunnes maahan saataisiin kuningas.
Ensimmäiseksi valtionhoitajaksi eduskunta valitsi 18. toukokuuta 1918 senaatin puheenjohtajan P. E. Svinhufvudin, joka kannatti saksalaissuuntausta ja kuningaskuntaa. Eduskunnan päätöksessä puhuttiin vain korkeimman vallan keskittämisestä yhdelle henkilölle, ja nimitystä valtionhoitaja alettiin käyttää vasta myöhemmin. Valtionhoitajan valitseminen ei perustunut Suomen silloisiin perustuslakeihin eikä päätöstä tehty perustuslainsäätämisjärjestyksessä, tosin se hyväksyttiin yksimielisesti ilman äänestystä. Muita ehdokkaita tehtävään ei ollut.
Svinhufvudin johdolla Suomeen yritettiin syksyllä 1918 saada saksalaissyntyinen kuningas ja valinta kohdistui lopulta Hessenin prinssi Friedrich Karliin. Alustavasta suostumuksestaan huolimatta prinssi joutui kuitenkin lopulta kieltäytymään Suomen kruunusta Saksan keisarikunnan hävittyä ensimmäisen maailmansodan ja luhistuttua. Tämä johti samalla käytännössä koko Suomen kuningaskuntahankkeen kaatumiseen. Ympärysvallat vaativat Suomen saksalaismielisen johdon vaihtoa. Joulukuussa 1918 Svinhufvud erosi valtionhoitajan tehtävästä ja eduskunta valitsi hänen seuraajakseen ratsuväenkenraali Gustaf Mannerheimin, jonka johdolla maahan alettiin valmistella tasavaltaista valtiomuotoa.
Suomen valtiomuodon vahvistuttua lopullisesti tasavallaksi maan viralliseksi valtiopäämieheksi asetettiin tasavallan presidentti. Valtionhoitaja Gustaf Mannerheim oli ehdolla presidentiksi eduskunnan suorittamassa ensimmäisessä presidentinvaalissa kesällä 1919, mutta hän hävisi selvästi vastaehdokkaalleen Kaarlo Juho Ståhlbergille.
Kumpikin Suomen valtionhoitajista toimi myöhemmin myös tasavallan presidenttinä. Ensimmäinen valtionhoitaja Svinhufvud oli presidenttinä vuosina 1931–1937 ja Mannerheim vuosina 1944–1946.
Lainaus päättyy
Kohteen esittely löytyy mm. täältä
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/12/valtionhoitajien-korkokuva.html
VALTIONHOITAJIEN KORKOKUVA
Korkokuva paljastettiin itsenäisyyspäivänä 6.12. 1924.
Pehr Evind Svinhufvud 18.5.1918 - 2.12.1918 Carl Gustaf Mannerheim 12.12.1918 – 25.7.1919 Suomen valtionhoitajina)
Vaasan taideyhdistyksen lahjoitus puheenjohtajansa professori Karl Hedmanin aloitteesta. Taideteos rahoitettiin yleisellä rahankeräyksellä.
Taustatietoja (lainaus kirjasta Vaasan patsaat ja muistomerkit, Vaasan kaupunki 2008)
Pehr Evind Svinhufvud (1861–1944) osallistui jo vuonna 1894 valtiopäiville ja kului aatelissäädyn pieneen suomenkieliseen vähemmistöön. Eduskunnan puhemiehenä hän toimi vuosina 1907–1912. Svinhufvud karkotettiin Siperiaan vuosiksi 1914–1917.
Marraskuussa 1917 Svinhufvud muodosti porvarillisen senaatin, joka antoi 4.12. 1917 esityksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomen tasavallaksi. Valtionhoitajana Svinhufvud toimi 18.5.1918 –12.12.1918. ja tasavallan presidenttinä vuosina 1931–1937.
Carl Gustaf Mannerheim (1867–1951) erosi Venäjän armeijasta vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Mannerheim toimi vapaussodan joukkojen ylipäällikkönä 26.1.1918 – 31.5.1918. Valtionhoitajakautenaan 12.12.1918 – 25.7.1919 hän vahvisti Suomen uuden hallitusmuodon 17.7.1919.
Mannerheim ylennettiin sotamarsalkaksi vuonna 1933. Hän toimi Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä vuosina 1939–1949. Tasavallan presidenttinä Mannerheim oli vuosina 1944–1946. Mannerheim sai Suomen Marsalkan arvon 75-vuotispäivänään vuonna 1942.
Kuva AN
Loppuun vielä teksti- ja kuvalainaus sivulta
P.E. Svinhufvudin muistosäätiö / Sisällissota, valtionhoitaja
https://www.svinhufvudinmuistosaatio.fi/svinhufvudin-elama/sisallissota-valtionhoitaja/
”Toukokuussa 1919 Helsingin yliopiston filosofinen tiedekunta myöntää Svinhufvudille ja Mannerheimille kunniatohtorin arvon. Yliopisto teettää reliefin Svinhufvudista ja Mannerheimista.”
Vaasassa on muutamia yli satavuotiaita muistomerkkejä. Lähellä kaupungintaloa ovat esim. Joachim Kurténin rintakuva ja Zacharias Topeliuksen patsas, reippaasti yli satavuotiaita molemmat.
23.5. (1908) Joachim Kurtén, Emil Wikström,
Kaupungintalon puisto, Hovioikeudenpuistikko
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/joachim-kurten-23-toukokuuta-1908.html
22.5. (1915) Zacharias Topelius, Emil Wikström,
Kirkko- ja Hovioikeudenpuistikon risteys
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/zacharias-topelius-22-toukokuuta-1915.html
Ps.
Tänään 25.7.2024 on tasan 105 vuotta siitä, kun Suomen eduskunta valitsi maamme ensimmäiseksi presidentiksi J. K. Ståhlbergin. Näin se silloin meni:
Lainaus Wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Castr%C3%A9nin_hallitus
” Castrénin hallitus antoi eduskunnalle tasavaltaisen hallitusmuotoesityksen. Eduskunta hyväksyi hallitusmuodon 12. päivänä kesäkuuta.”
”Suomen ensimmäisen presidentinvaalin suoritti eduskunta 25. heinäkuuta 1919, ja siinä tasavallan presidentiksi valittiin Kansallisen Edistyspuolueen ehdokas, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti K. J. Ståhlberg. Toinen pääehdokas oli Suomen valtionhoitaja Gustaf Mannerheim. Ratkaisu oli poliittinen kompromissi, jota ehdotti suuressa valiokunnassa kokoomuksen kansanedustaja E. N. Setälä. Sosiaalidemokraatit halusivat presidentin valinnan kuuluvan eduskunnalle ja oikeistopuolueet valitsijamiehille.”
Aimo Nyberg
Kotiseutuhistorian harrastaja
Kaupunki- ja luontokuvaaja
aimonyberg(at)gmail.com
