Karhu 1 ja Suomen ilmavoimien synty

 

Ilkka Virtanen

 

Vaasa ja Pohjanmaa vahvasti mukana Suomen Ilmavoimien ja siviili-ilmailun syntyvaiheissa

Vapaussodan mukana Suomeen syntyivät Ilmavoimat

On yleisesti tunnettua, että Suomen ilmailu sai alkunsa vapaussodan aikana, kun senaatin hallituksen joukoiksi nimeämä, kenraali Mannerheimin johtama valkoinen armeija sai käyttöönsä ruotsalaisen kreivi Eric von Rosénin sille lahjoittaman F1 Thulin Typ D lentokoneen. Kone laskeutui 6.3.1918 Vaasaan, Kaupunginselälle lähelle Kalarantaa.

Kuva 1. Eric von Rosénin lahjoittama F1 Thulin Typ D lentokone on laskeutunut Kaupunginselälle. Koneen lentäjä luutnantti Nils Kindberg seisoo koneen edessä, von Rosén tuli matkustajana koneen mukana Vaasaan

Kuva 2. Suomen ilmailun muistomerkki

 

Tämän Ilmavoimien ensimmäisen koneen elinikä jäi kuitenkin lyhyeksi. Se tuhoutui jo 16.4.1918 Tampereella. Näsijärven Naistenlahdesta moottorikoelennolle noussut kone syöksyi Näsijärven jäälle niin, että sekä koneen ruotsalainen ohjaaja Karl Westman että vaasalainen mekaanikko Sigurd Nylund menettivät henkensä. Kyseessä oli Ilmavoimien ensimmäinen ihmishenkiä vaatinut onnettomuus. Onnettomuuspaikan läheisyyteen Näsijärven rannalle on 2010 pystytetty graniittinen muistomerkki muistolaattoineen. Sigurd Nylund on haudattu Vaasan v. 1918 sankarihautaan.

Kuva 3. F1 Thulin Typ D:n turman muistomerkki Tampereella

 

Ilmavoimien lentokoneiden rinnalle alkoi 1920-luvulla kehittyä myös siviili-ilmailua. Jyväskylän Keljossa asuneet Karhumäen veljekset Niilo, Valto ja Uuno kuuluvat alan pioneereihin. Niilo ja Valto Karhumäki aloittivat syksyllä 1924 lentokoneen rakentamisen kotitalonsa tuvassa. Työssä oli mukana myös eräitä kylän miehiä, nuorin veli Uuno tuli mukaan myöhemmin. Kone sai nimen Karhu 1. Niilo Karhumäki oli suorittanut alkuvuodesta 1924 Ilmailuvoimien reserviohjaajakurssin Viipurissa ja saanut lentolupakirjan.

Vapaussodan tapahtumilla vaikutusta myös siviili-ilmailun alkuvuosiin

Karhu 1:n ensimmäinen onnistunut lento tapahtui 100 vuotta sitten 25.3.1926. Ensilennon kunniaksi Niilo Karhumäen poika Pekka Karhumäki järjesti Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla juhlatilaisuuden, jossa käsiteltiin tähän historialliseen tapahtumaan liittyviä asioita. Me vaasalaiset tämän kirjoittaja ja JP 27 Perinneyhdistyksen Vaasan osaston puheenjohtaja Raimo Latvala saimme kutsun tilaisuuteen varsin erikoisesta syystä. Ensilento oli onnistunut, kun veljekset olivat lopulta löytäneet riittävän tehokkaan moottorin koneen nostamiseksi ilmaan. Moottorilla on historia, joka liittyy Pohjanmaahan ja meidän harrastusalueisiimme: vapaussodan, suojeluskuntajärjestön ja jääkärien historiaan sekä näihin liittyvään perinnetyöhön. Raimo Latvalalla oli tilaisuudessa esitys näistä aiheista.

 

Kuva 4. Pekka Karhumäki avasi tilaisuuden kertomalla isänsä suojeluskunta- ja sotilaspalveluajoista sekä hakeutumisesta ilmailun pariin

 

Karhu 1:tä oli ensin yritetty ilmaan Karhumäen perheen veneen moottorilla. Moottori oli teholtaan 2-3 hv, se sai koneen kyllä liikkeelle ja pieniin pomppuihinkin, mutta mistään lentämisestä ei kuitenkaan ollut kysymys. Niilo Karhumäki oli syvästi isänmaallinen mieleltään ja hän oli liittynyt paikalliseen suojeluskuntaan jo 15-vuotiaana. Koneensa moottoriongelmaan ratkaisua hakiessaan hän sai tietoonsa, että suojeluskunnalla oli Harley Davidson merkkinen moottoripyörä, jonka moottorin teho oli 11 hv. Karhumäen onnistui ostaa tämä pyörä lentokoneen moottoria varten. Harley Davidsonin moottorilla ilmaan nousu onnistui. Yksipaikkaisen koneen lentäjänä toimi Niilo Karhumäki.

 

Kuva 5. Karhu 1 Jyväskylän Keljossa järven jäällä. Niilo Karhumäki oikealla

Niilo Karhumäki ei moottoripyörää ostaessaan välttämättä tiennyt sen aikaisempaa historiaa. Asiakirjoista on kuitenkin selvinnyt, että kyseinen moottoripyörä oli yksi niistä 8:sta Harley Davidsonista, jotka tulivat Suomeen aselaiva Equityn mukana sen saapuessa Suomeen lokakuun lopussa 1917 ja purkaessa lastinsa Maksamaan Västerössä 31.10. ja Larsmon Tolvmangrundetilla 1.11. Laivassa oli lastia 150 tn, mikä jaettiin suunnilleen tasan näiden kahden kohteen kesken. Lastina oli mm. 6500 venäläistä Mosin-Nagant kivääriä, 500 Mauser pistoolia, 30 venäläistä Maxim-konekivääriä, 4500 käsikranaattia ja 2,6 miljoonaa patruunaa. Equityn mukana Suomeen tuli myös 8 jääkäriä, joiden tehtävänä oli aloittaa suojeluskuntalaisten kouluttaminen Pohjanmaalla. Ryhmää kutsuttiin johtajansa Juho Heiskasen mukaan Heiskasen staabiksi. Moottoripyöriä ei lähteissä yleensä mainita lastin koostumusta kuvattaessa. Asiakirjat kuitenkin tuntevat nämä pyörät ja tiedetään, että kolme niistä nostettiin maihin Västerössä ja loput Larsmossa. Equityllä on merkittävä asema vapaussodan, suojeluskuntajärjestön jajääkäriliikkeen perinnetyössä erityisesti Pohjanmaalla.

 

Kuva 6. Aselaiva S/S Equity, alkuaan englantilainen rahtilaiva, jonka saksalaiset olivat kaapanneet käyttöönsä

 

Niilo Karhumäen ostaman Harley Davidsonin ja sen moottorin tiet erosivat. Moottoripyörä myytiin ja samoin kävi moottorille sen tultua tarpeettomaksi teholtaan liian vaatimattomana lentokäyttöön. Moottoripyörän omistajahistoria on tarkasti dokumentoitu, erilleen joutuneen moottorin suhteen tilanne oli välillä pitkään tuntematon. Harley Davidsoneista kiinnostuneen moottoripyöräharrastajan hankittua pyörän kokoelmiinsa hän onnistui tavoittamaan myös sen alkuperäisen moottorin. Pyörä on nyt kunnostettu merkittävän historian omaavana museoesineenä alkuperäiseen asuunsa, ajokäyttöön sitä ei ole tarkoitettu. Kunnostus- ja puhdistustyöt on tehty maltillisesti, esimerkiksi uudelleen maalauksia ja muita vastaavia toimenpiteitä ei ole tehty. Pyörä on ainoa jäljellä oleva kahdeksasta ”Equity-pyörästä”.

 

”Equity – Karhu 1” moottoripyörällä on seuraavat ominaisuudet:

- Merkki Harley Davidson Model F, vuosimalli 1915, valmistusmaa USA

- Kuutiotilavuus 1000 ccm, teho 11 hv, kolme vaihdetta, ketjuveto

- Varustuksena nopeusmittari, carbidivalo, poljinkäynnistys (vain vm 1915).

 

Kuva 7. Harley Davidson Model F 1915 alkuperäisessä varustuksessaan

 

Moottoripyörä on yksityisomistuksessa. Siihen on kuitenkin mahdollisuus tutustua kesällä 2026 Lahdessa sijaitsevan Suomen Moottoripyörämuseon näyttelyssä.

Sadan vuoden takainen onnistunut Karhu 1:n ensilento merkitsi alkua merkittävän ilmailualan yritystoiminnan syntymiselle. Se johti myöhemmin Veljekset Karhumäki Oy:n ja lentoyhtiö Kar-Airin perustamiseen. Veljekset Karhumäki Oy tunnetaan erityisesti ainutlaatuisesta ilmavalokuvien kokoelmastaan. Kokoelmissa on noin 40 000 ilmavalokuvaa vuodesta 1929 alkaen. Talvisotaan mennessä yhtiö oli kuvannut yli 400 paikkakuntaa, muun muassa sotien jälkeen luovutettuja alueita. Kuvaukset jatkuivat sotavuosia lukuun ottamatta säännöllisesti 1970-luvulle asti. Vaasa on ollut hyvin suosittu kuvaskohde, kuvien lukumäärä on satalukuinen.

Kuva 8. Vaasan keskustaa v. 1935, Karhumäen Veljekset N:o 2632

Veljekset Karhumäki Oy aloitti 1950 reittilennot Suomessa ja tilauslennot ulkomaille. Uudeksi nimeksi tuli Karhumäki Airways, joka muuttui vuonna 1957 Kar-Airiksi. Yhtiö koki 1960-luvulla useita onnettomuuksia ja joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Finnair tuli osakkaaksi yhtiöön ja tällä tuella toimintaa pystyttiin jatkamaan. Finnairin omistajaosuus kasvoi vuosien mittaan niin, että Kar-Air sulautui kokonaan Finnairiin vuonna 1996. Veljekset Karhumäki Oy jatkaa edelleen toimintaansa mm. ilmakuvakokoelman haltijana ja kuvien myyjänä.

 

Ilkka Virtanen

Kuvat Wikipedia, Krigsveteranmuseet i Vasa, moottoripyöräkuvat kirjoittajan

 

 

Purkitettua vanhaa lukurauhaa

Teksti ja kuvat: Ansku

Suomen ensimmäinen lainakirjasto, Vaasan Luku-Kirjasto perustettiin 2. elokuuta 1794 Luku-seuran osakkaiden ”huviksi ja ajankuluksi”. Kirjastosta lainattiin kirjoja myös muille kuin Lukuseuran omille jäsenille pientä maksua vastaan. Kirjastosta muodostuikin nopeasti kaikille kaupunkilaisille avoin lainakirjasto. Kirjasto sijaitsi Vaasan hovioikeudessa. Tätä kirjastoa pidetään Suomen yleisten kirjastojen "äitinä".

Luku-Kirjaston toiminta hiipui vähitellen ja loppui kokonaan vuonna 1844 Venäjän sensuurin vaikeuttaessa toimintaa.

Vaasan kaupunginkirjastossa on 30 Luku-Kirjastosta säilynyttä nidettä. Ne löytyvät Suomen kirjastomuseon tiloista, pääkirjaston kolmannesta kerroksesta. Osa niteistä on digitoitu opetusministeriön tuella kesällä 2009, ks. https://digi.kirjastot.fi/collections/show/404. 

 

 

Kirjastomuseossa on myös kaappi, jossa nuo ensimmäisen lainakirjaston kirjat säilytettiin.

Tänään, huhtikuun ensimmäisenä päivänä klo 13-15 Suomen kirjastomuseossa voi tutustua Vaasan Luku-Kirjaston kirjoihin ja ihastella upeaa kirjakaappia. Lisäksi tarjolla on purkitettua vanhaa lukurauhaa, jota voi nauttia sillin ja kuraveden kera. 

  

 

 

 

 

 

Kuukauden kuvat: Maaliskuu 2026

Kuva: Ansku, 1.3.2026

Kuva: Kaija Mäkinen, 2.3.2026

Kuva: Tapani Tikkala, 14.3.2026

Kuva: Aimo Nyberg, 17.3.2026

Kuva: Jouko Keto 29.3.2026

Kuukausikuvien kaikki oikeudet ovat kuvien alla mainituilla valokuvaajilla!

KUUKAUSIKUVAT teemaa jatkuu. Eli tähän postaukseen kokoan taas ajankohtaisia valokuvia (maaliskuu 2026) muutamilta kuvaajilta, jotka antavat valokuviaan jakoon tälle sivustolle.

Tämä blogi on avoin, vapaa julkaisupaikka myös Sinun valokuvillesi! Myös anonyymisti. 

Kännykkäkameralla tai millä vaan kameralla kuvatuille digikuville. 

Kuvien jakamisesta tälle sivustolle ei makseta korvausta - kyse on vain jakamisen ilosta - ja meille muille tulevasta hyvästä mielestä saada nähdä muiden ottamia valokuvia, tallennettuja hetkiä kotikaupungistamme.

Kuvien tulee olla meneillään olevan kuukauden aikana kuvattuja ja kuvauspaikan Vaasassa. 

Kuvat ja tiedot kuvauspaikasta ja kuvaajasta lähetetään sähköpostilla tämän vaasaennenjanyt -blogin ylläpitoon, osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Yhden itse ottamani kuvan lataan sivustolle näin loppukuusta, ja jos muiltakin tulee kuvia ko. kuukauden loppuun mennessä lisään nämä kuvat aikajärjestyksessä tähän samaan blogipostaukseen.

MAALISKUUN kuvien lähettämiseen on aikaa siis vielä tiistaihin 31.3. iltaan asti.

Lähde sinäkin mukaan tähän "kuukausikuvaus projektiin"! Kuvat saavat tietenkin olla tässä kuussa aiemmin jo muualla jaettuja (fb, jne.)

Tämä on yksi keino monipuolistaa, tehdä mielenkiintoisemmaksi tätä kaupunkiblogiamme. 

Myös uusien kirjoittajien toivon innostuvan ja tulevan mukaan tätä blogia tekemään! Ja huom! kirjoitusten aiheet saavat olla juuri sitä, mitä Sinä haluat julkaista tällä sivustolla. Siis vaikka tämä sivusto on nimeltään Vaasa ennen ja nyt - Vasa förr och nu, kaikenlainen muukin asioiden pohdinta, kunkin omien kiinnostusten kohteiden esille tuonti sopii erinomaisen hyvin.  

Näillä mennään kohti kevättä ja kesää 2026!  

Kuviasi, tekstejäsi odotellessa, toivotan antoisia kameran ulkoilutusreissuja kaikille!

t. Aimo 

Mihin 50 000 € laitetaan?

 

Äänestä mikä osallistuvan budjetoinnin ideoista toteutetaan 50 000 eurolla.

Kyllä – minä äänestin jo!

Linkki äänestämiseen löytyy Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/

Lainaus sivulta

Vaasan kaupunki on tänä vuonna varannut asukkaiden ideoiden toteutukseen 50 000 euroa. Green Leaf -vuoden kunniaksi kaikki äänestettävät ideat edistävät kestävyyttä sekä lisäävät ympäristön ja vaasalaisten hyvinvointia.

Vaasa on vuoden 2026 European Green Leaf -kaupunki. Euroopan komission myöntämä palkinto annetaan kaupungeille, jotka edistävät kestävää kehitystä ja tekevät määrätietoista työtä ympäristön ja ilmaston hyväksi.

Voittajaa voi äänestää 29. maaliskuuta asti.

…

Yksi aikaisempien vuosien toteutetusta osallistuvan budjetoinnin kohteista on Onkilahden kirsikkapuisto (katso blogipostaus tämän vuosikymmenen alusta)

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2021/05/kiitos-kaupungille-kirsikkapuista.html

 

Jako: aimonyberg(at)gmail.com

Hyvää Minna Canthin päivää, tasa-arvon päivää!

 

Kuva: AN 19.3.2026

Lainaus Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Canth  

”Sisäasiainministeriö on suosittanut yleistä liputusta Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon johdosta vuodesta 2003. Helsingin yliopisto merkitsi Minna Canthin päivän vakiintuneeksi liputuspäiväksi vuodesta 2007 alkaen. Hän on ensimmäinen suomalaisnainen, joka on saanut oman liputuspäivän, 19. maaliskuuta. Liputuspäivän virallisena nimenä on Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä…”

 

Kuopiossa Minna Canthin nimi tulee vastaan monessa, on Minna Canthin katu (kuten on myös Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella), on Minna Canthin puisto, jossa voi käydä katsomassa ”kansakunnan jalustalle” nostettua ensimmäistä Suomessa naiselle tehtyä muistomerkkiä.

Kuvanveistäjä Emil Halosen tekemä kirjailija ja vaikuttajanaisen Minna Canthin pronssinen veistos on paljastettu Canthin kuoleman 40-vuotismuistopäivänä 12.5.1937.

Emil Halonen ehdotti Kuopion kaupungille vuonna 1932, että se päättäsi pystyttää muistopatsaan, mutta kaupunki vastasi, ettei rahaa ollut.

”Emil Halonen ymmärsi tarkkaan hankkeen historiallisen merkityksen. Patsaita suomalaisille merkkimiehille oli pystytetty 1860-luvulta lähtien, mutta vasta nyt ensimmäiselle vaikuttajanaiselle” (lainaus kirjasta Suomalaisuutta veistämässä, Minna Kettunen, Tammi 2019)

Viidessä vuodessa hanke kuitenkin toteutui.

Kuvat: AN, 2021

Lainaus sivustolta https://kanttila.fi/

”Minna Canth oli ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja yrittäjä. Minnan salonki Kanttilassa oli kuuluisa kohtaamispaikka. Siellä keskusteltiin mm. tasa-arvosta ja yhteiskunnallisista uudistuksista, mikä vaikutti lopulta mm. naisten ja köyhien miesten äänioikeuden toteutumiseen Suomessa vuonna 1906.”

 

Suomi on jo usean vuoden ajan ollut ja on taas tänäkin vuonna maailman onnellisin maa! Asiasta uutisoitiin tänään 19.3. 2026. Aamu TV:ssä tästä keskusteltiin ja onnellisuuden yhtenä perusteena me suomalaiset pidämme tyytyväisyyttä siihen kaikkeen mitä Suomi tänään on. 

Hyvinvointivaltiomme eikä poliittinen demokratiammekaan ole syntynyt itsestään. Yhteiset hyviksi toimintatavoiksi kehittyneet mallimme elää yhdessä ja päättää asioistamme demokraattisesti ovat pitkän työn tulosta.

Minna Canthille pystytetty muistomerkki ja hänen 110 vuotta kuolemansa jälkeen saamansa liputuspäivä ovat tärkeitä asioita. Tällaiset fyysiset kohteet ja valtakunnallinen jokavuotinen huomio muistuttavat meille tänäänkin, tekevät näkyväksi Minnan ja kaikkien muidenkin tasa-arvon ja demokratiamme puolesta tehneiden ja tekevien työn merkittävyyden.   

 

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Kuvat aikaisemmasta blogikirjoituksestani: Kuopioon Minna Canthin kotikaupunkiin

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2021/08/kuopioon-minna-canthin-kotikaupunkiin.html

Monan katse – romaani, joka avartaa ymmärrystä

 

Kuva kirjan kannesta

 

MAISA

Lukusuositus

 

Thomas Schlesser

Monan katse

Otava 2025, 406 sivua

 

21.1. 2026 Vaasan kaupungin kirjasto järjesti tilaisuuden kirjavinkkauksesta Vaasan senioriopettajille. Lainasin tilaisuuden jälkeen Monan katse nimisen romaanin.

Mona on pariisilainen 10-vuotias tyttö, joka sokeutui tunniksi läksyjä tehdessään. Tästä alkoivat silmälääkärikäynnit. Äiti ajatteli myös, että terapiakäynnit silmälääkärin lisäksi olisivat varmasti hyväksi.

Ukki ilmoitti, että hän voi viedä Monan kerran viikossa terapeutille.  Ukki ei terapeuteista oikein välittänyt. Sen sijaan hän suunnitteli terapiakäyntien sijasta, että Monan on nähtävä länsimaisen taiteen merkkiteoksia ennen kuin hän sokeutuu – jos hän edes sokeutuu?

Ukin suunnitelma oli 52 viikkoa eli 1 vuosi joka viikko keskiviikkoisin yhden merkkiteoksen esittely. Teosten luona edettiin niin, että ensin Mona katseli itsekseen teosta ja ukki seurasi vieressä Monan reaktioita. Kun tyttö oli mielestään katsellut tarpeeksi teosta, alkoi ukki kertomaan teoksesta ja taiteilijasta, ja näin he saivat aikaan keskustelun.

He kävivät kolmessa pariisilaisessa museossa. Ensin Louvressa, sitten Orsayn museossa ja lopuksi Pompidou-keskuksessa, joka on modernin taiteen museo. Aloitettiin vanhoista romantiikan aikaisista teoksista ja käsiteltiin ehkä vaikeimmat modernin aikakauden teokset viimeiseksi. Esille tulivat siis taiteen eri aikakaudet ja eri kausien suuntaukset esim. surrealismi ja kubismi.

Kun kyseessä on romaani, niin suvun historian salaisuus, josta ei ole puhuttu, seuraa myös juonessa mukana, ja paljastuu kirjan lopussa. Tämä on huikea romaani.

Kirjailija on syntynyt vuonna 1977. Hän on taidehistorioitsija, professori Ekole Polytechniquessa ja Hartung-Bergman-säätiön johtaja. Hän on kirjoittanut aikaisemmin hyviä tietokirjoja. Tämä on hänen ensimmäinen romaaninsa. Kirja on ollut valtava menestys ympäri maailmaa. Se rikkoi Ranskan myyntiennätyksiä ja sen käännösoikeudet on myyty 60 maahan.

On helppo yhtyä kirjan kannen lauseeseen ” Schlesser halusi valita kirjaan taidehistorian merkkiteoksia, mutta myös taiteilijoiden vähemmän tunnettuja töitä. Häntä on ylistetty romaanin tarkasta, koskettavasta ja opettavaisesta katseesta kuvataiteisiin”.

Taiteen tuntemus itselläni on vähäistä. Kirja avasi minulle huikean kokemuksen taidemaailmasta. Lukukokemuksen jälkeen öljyväritöihin, akvarelleihin, patsaisiin, ja kollaaseihin osaan nyt kiinnittää katseeni uudella tavalla.  

 

 

Vaasan kaavoituskatsaus 2026

 

Vaasan kaupungin kaavoituskatsaus 2026 on julkaistu (13.3.2026)

Tutustu, katso

https://www.vaasa.fi/app/uploads/2026/03/Kaavoituskatsaus_2026.pdf

 

Tämä vain verkossa julkaistava tietopaketti (34 sivua) pitää sisällään suuren määrän kohde-esittelyjä: tekstejä ja myös havainnekuvia ja valokuvia. Näihin tutustumalla saa hyvän kuvan siitä, mitä suunnitelmia kaupunkisuunnittelussa nyt ja jatkossa viedään eteenpäin.

On hyvä muistaa, että hankkeet muuttuvat usein kovinkin paljon jopa vuosia kestävien kaavoitusprosessien aikana. Eikä lainvoimaisiakaan kaavoja välttämättä toteuteta sellaisina kuin niistä on päätöksiä tehty.

Kaupunkisuunnittelu, kaavoitustyö on tärkeä osa toimivaa ja erilaiset intressit yhteensovittavaa sopimusyhteiskuntaa. Edelleen on niin, että lainsäädäntöä ei olla ”sujuvoitettu” niin pitkälle, että mitä tahansa ja minne vaan voi rakentaa täysin välittämättä muista.

Kaavoitukseen voi ja pitää vaikuttaa. Omia näkemyksiään tulee ehdottomasti kertoa / antaa lausuntoja vaiheissa, joissa kaavoitus näitä pyytää. Väärä järkyttäväkin tapa toimia on se, että asiassa herätään vasta silloin, kun jäljellä on vain viimeinen ja ikävin tapa eli tehdä valitus.

Joka vuotisissa kaavoituskatsauksissa on ollut aina myös ohjeet siitä, miten kaavoitukseen voi vaikuttaa. Tänä vuonna ohjeet löytyvät sivulta 33. 

Erilaisia näkemyksiä – ennakoin, että niitä löytyy useita muitakin, mutta tästä kohteesta niitä ainakin löytyy:

Lainaus kaavoituskatsauksesta, s. 30

”Vaskiluodon Niemen alue

Tarkastelualue kattaa Vaskiluodon koillisosia, joista Fennon hotellialueen lähiympäristö on osoitettu yleiskaavassa asuinkerrostaloille ja muulle kaupunkimaiselle asumiselle.

Niemeläntien itäpuolen kehittämistä ohjataan yleiskaavassa alueen jo toteutuneiden käyttötarkoitusten pohjalta. Aluetta on tutkittu laajasti Vaskiluodon osayleiskaavan yhteydessä, ja sitä koskevia selvityksiä on täydennetty vuosien 2024–2025 aikana.

Fennon hotellialueen lähiympäristö oli mukana vuoden 2023 kansainvälisessä Europan -arkkitehtikilpailussa. Kilpailuehdotuksilta toivottiin rikasta kaupunkirakennetta, joka mahdollistaa monipuolisia ja ekologisia, myös lapsiperheille soveltuvia asumis- ja viherratkaisuja. Yhteisöllisyyttä vahvistava kaupunkitila, kestävän elämäntavan mahdollistavat ratkaisut ja merellisyyden hyödyntäminen olivat myös tärkeitä arvostelukriteerejä. Kilpailussa parhaiten menestyneitä suunnitelmia tarkastellaan yhtenä vaihtoehtona asemakaavatyön pohjaksi.”

 

Kyse on siis Vaasan nykyisen leirintäalueen kohtalosta. Aikatauluja ei tämän kohteen etenemiselle tässä kaavoituskatsauksessa vielä kerrota. Aika näyttää mihin joskus päädytään.

Kuva: AN. Entisen Fenno-hotellin sisäänkäynti elokuussa 2013.

Siitäkin on jo vuosia, kun rakennus vihdoin purettiin.

Jotain uutta on varmasti tulossa, jossain vaiheessa.

 

 

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com