Mainio idea Ari Sundbergilta

 

Ari Sundberg (krönika / Wasa Station)

Katso kirjoitus Vasabladetista (tilaajille)

https://www.vasabladet.fi/vasa/video-gamla-busstationen-borde-planeras-om-fran-grunden/

Video: Gamla busstationen borde planeras om från grunden

8 mars 2026

Efter att Wasa Station begravdes har det inte varit mycket prat om den gamla busstationen. Nu skulle det vara dags att begrava det gamla och tänka om allt, från grunden.

Utsikten vi aldrig får se. Inget tornhus, inget köpcenter, ingen konsertlokal. Konceptet för den gamla busstationen borde tänkas om helt och hållet. Arkivbild.

...

Arin näkemys on hyvin perusteltu: asuntorakentamiseen on Vaasassa useita muitakin kohteita, jotka odottavat toteuttamista. Musiikki- ja kongressikeskus voidaan toteuttaa yhteistyössä Wärtsilän ja kaupungin kanssa entiselle konepaja-alueelle. Uutta kauppakeskustakaan ei tähän kohtaan keskustaa tarvita – aloitetaan ideointi, ajattelu aivan alusta.

Ari Sundberg ehdottaa alueen muuttamista esim. puistoksi.

Mainio idea! Alue on pinta-alaltaan sen kokoinen, että hyvällä suunnittelulla siihen saa erinomaisen ja monipuolisen kaupunkipuiston!

Aika näyttää kuinka tässä käy? Joka tapauksessa ajattelu menee uusiksi ja ideoita varmaan syntyy eri tahojen toimesta.  – Pieniä puita, kasvillisuutta asfaltin koloissa näkyi jo viime kesänä – kuin ennakoiden: kyllä tänne puistoalue hyvin sopii!

Jako ja kommentointi: aimonyberg(at)gmail.com

 

 

Valokuvia esillä kirkon kryptassa ja museolla

 

Pari ajankohtaista valokuvanäyttelyä:

Näyttelyn juliste 

Maanantaina 16.3 on avointen ovien päivä, jolloin klo 10 -14 paikalla on kerhon jäseniä kertomassa kuvista ja kerhon toiminnasta.

TOINEN mielenkiintoinen valokuvanäyttely on parhaillaan esillä Pohjanmaan museossa.

Yön ja päivän kulkijat

3.12.2025-29.3.2026

Pohjanmaan museossa Terranovassa on luontokuvaajien Benjam Pöntisen ja Jukka Risikon valokuvanäyttely. Näyttelyn päähahmot ovat eläimet: ketut, pöllöt, liito-oravat ja monet muut kanssakulkijat poikasineen. Valokuvien valikoima edustaa eteläpohjalaista luontoa ja on hyvä läpileikkaus sen lakeusmaisemasta ja metsistä eläimineen…

Lue lisää Pohjanmaan museon sivuilta

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/nayttelyt-ja-tapahtumat/yon-ja-paivan-kulkijat/

 

Benjamin Pöntinen ja Jukka Risikko kertovat kuvistaan

Aika: 7.3.2026

klo 13.00 – 15.00

Paikka: Pohjanmaan museo

Museokatu 3

Kuvaesitys: Yön ja päivän kulkijat

Esityksessä lapualaiset luontokuvaajat Benjam Pöntinen ja Jukka Risikko kertovat, miten heidän yhteisnäyttelyn kuvat ovat syntyneet. Näyttelyn päähahmoja ovat eläimet: ketut, pöllöt, liito-oravat ja monet muut kanssakulkijat poikasineen. Valokuvien valikoima edustaa eteläpohjalaista luontoa ja on hyvä läpileikkaus sen lakeusmaisemasta ja metsistä eläimineen. Esityksessä molemmat kuvaajat kertovat, mitä kuvien taltiointi on vaatinut. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä molemmille kuvaajille. Tervetuloa!

Kuvaesitys on suomeksi.

Luento sisältyy museon pääsylippuun.

Kuva: AN. Hienon yleisöluennon pitäjät Benjam Pöntinen (vas) ja Jukka Risikko

Jukka Risikkoon ja hänen valokuviinsa voi tutustua netissä

https://risikkophoto.weebly.com/

Ja Benjamin Pöntiseen ja hänen valokuviinsa voi tutustua mm. hänen kirojensa kautta. 

Lainaus Wikipediasta

Benjam ”Benga” Pöntinen (s. 1953 Lapua) on suomalainen luontovalokuvaaja ja tietokirjailija. Luontokuvaajana Pöntinen on erikoistunut erityisesti liito-oraviin, lepakoihin ja lintuihin. Vuosina 1988–2011 hän on julkaissut 21 valokuvakirjaa, osallistunut kahden luontoaiheisen elokuvan tekemiseen ja ollut mukana vuosina 1979–2012 yli kahdessakymmenessä valokuvanäyttelyssä Suomessa ja muualla.[2][3] Pöntinen asuu Lapualla ja on töissään kuvannut paljon eteläpohjalaista luontoa ja maisemaa.

Pöntiselle myönnettiin vuonna 2013 Suomen valokuvajärjestöjen keskusliiton Finnfoto-palkinto ja vuonna 2016 taiteilijaeläke.

Katso lisää Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Benjam_P%C3%B6ntinen

Pohjanmaan museon vaihtuvien näyttelyiden tila on kovin pieni. Muutamia kuvia Risikolta ja Pöntiseltä on sinne saatu ripustettua. Oikeastaan harmittavan vähän. 
Kellaritilan auditoriossa (kovin pieni tila sekin oli tällä kertaa täynnä kuulijoita ja katsojia) Risikon ja Pöntisen pitämä luento oli erinomaisen hieno - uskomattoman hienoja kuvia valkokankaalla ja sellaiset selostukset, joita harvoin pääsee kuulemaan! 

Kuva: AN

Aineiston jakanut: aimonyberg(at)gmail.com 

 

Jääkäriperinteen vaaliminen voimissaan Pohjanmaalla

 

Ilkka Virtanen

Kuninkaalliseen Preussin Jääkäripataljoona 27:ään kuuluneiden jääkärien perinteen vaalijoista tärkeimmät yhteisöt Puolustusvoimien ohella ovat 1972 perustetut Jääkärisäätiö ja Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys. Nämä jatkavat jääkärien oman 1921 perustetun ja 1988 toimintansa lopettaneen perinneyhteisön - Jääkäriliiton - työtä. Jääkärisäätiö keskittyy perinnetyön taloudelliseen tukemiseen ja Perinneyhdistys vastaa varsinaisesta toiminnasta.

Pääyhdistykseen kuuluu 14 alueellista osastoa, jotka nykyisin ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä. Jäsenrekisteri, jäsenmaksujen keräys ja allokointi pääyhdistyksen ja osaston kesken hoidetaan kuitenkin pääyhdistyksen toimesta keskitetysti. Samoin yleinen tiedotustoiminta, jossa keskeisenä osana on jäsenlehti Parole. Alueelliset osastot ovat kooltaan ja toimintansa laajuuden osalta hyvin erikokoisia. Alueen väestömäärän lisäksi selittävänä tekijänä on erityisesti alueen osuus Saksassa koulutuksen saaneista lähes 2000 jääkäristä. Tämä tekijä näkyy hyvin selvästi Pohjanmaan maakunnallisten osastojen toimintaedellytyksissä ja toiminnassa.

Vanhin alueellisista osastoista on Vaasan osasto, jonka toimialue kattaa Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Painopiste toiminnassa – myös aikanaan jääkärien lukumäärässä – on Vaasan ja Pietarsaaren välisellä alueella. Osasto perustettiin 16.11.1976, joten osasto saavuttaa tänä syksynä 50 vuoden iän. Primus motorina osastoa perustettaessa oli vaasalainen Ole Fagernäs, jääkärikenraalimajuri Uno Fagernäsin poika.

Uno Fagernäsin jääkäritaival alkoi hänen kotipitäjästään Teerijärveltä Keski-Pohjanmaalta. Ole Fagernäs toimi osaston puheenjohtajana 30 vuotta. Osaston ensimmäisen jäsenistön muodostivat 14 jääkärien ensimmäisen sukupolven jälkeläistä. Huomionarvoista on, että Jääkäriliiton lopetettua 1988 toimintansa 15 siihen kuulunutta jääkäriä liittyi osaston jäseniksi. Osaston nykyinen jäsenmäärä on 80, puheenjohtajana toimii Raimo Latvala.

Vaasan osaston toiminta vireää ja monipuolista

Osaston vuosipäivää vietetään Jääkäripataljoona 27:n pääjoukon kotiutumisen ja Vaasaan saapumisen muistona 25. helmikuuta. Tämä Jääkäripäivän vietto on osaston vuosikalenterin omista tapahtumista tärkein. Joka viides vuosi päivää vietetään Vaasassa valtakunnallisena tapahtumana, johon osasto luonnollisesti osallistuu, tietyiltä osin myös järjestelyihin. Muina vuosina Jääkäripäivällä on omat pitkät ja vakiintuneet perinteet.

Päivän vietto aloitetaan iltapäivällä kunnioittamalla jääkärien muistoa kunniakäynneillä tärkeimmillä Vaasassa sijaitsevilla jääkärien muistomerkeillä. Vaasan vanhalla hautausmaalla on sankarihautausmaan tuntumassa Vaasaan haudattujen 64 jääkärin muistomerkki (Annikki Nurminen 1995). Muistomerkille lasketaan kukkalaite.

Hautausmaalta siirrytään merenrantaan Hovioikeudenpuistoon, alueelle, missä jääkärit 25.2.1918 nousivat maihin. Puistossa olevalle Jääkäripatsaalle (jääkärikapteeni LauriLeppänen 1958) lasketaan havuseppele. 

Kolmantena kohteena on vuorossa Kasarmintorin Perinnemuuri. Kolmiosaisessa Perinnemuurissa (Annikki Nurminen 1976) on yli 30 muistolaattaa joukko-osastoille, jotka ovat olleet sijoitettuna Vaasaan tai jotka on täällä perustettu sotaan lähtöä varten. Päämuurissa on kaksi jääkäriliikkeeseen liittyvää laattaa, Jääkäripataljoona 27:n ja Kaartin Jääkäripataljoonan (KJP) laatat. KJP toimi Vaasassa 1918 – 1934 ja sen palveluksessa oli runsaasti JP 27:n jääkäreitä. Muurin asianomaiselle sivustalle lasketaan kukkalaite. Oheiset kuvat ovat tämän vuoden Jääkäripäivän satoa.

 

Jääkäripäivän vietto jatkuu osaston sääntömääräisellä kevätkokouksella Vaasan Sotilaskodissa. Kokouksen jälkeen nautitaan yhteinen jääkäripäivällinen Sotilaskodin Jääkärihuoneessa. Jääkäripihvin painikkeena on Marskin ryyppy, marsalkan vanhemman adjutantin Ragnar Grönvallin alkuperäisreseptin mukaan omatoimisesti sekoitettuna (Alkon nykytarjonnasta aiheutuvana sovelluksena).

Toimintakalenteriin kuuluu myös käynti ja seppeleenlasku aselaiva Equityn Vöyrin (Maksamaan) Sandvikenin rannassa olevalle muistomerkille lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Käynnillä muistetaan aseita Saksasta suojeluskuntalaisille tuoneen laivan saapumista paikalle ja lastin purkua. Laivan mukana saapui myös kahdeksan jääkäriä, ns. Heiskasen staabi.

Osasto osallistuu pitkin vuotta alueen runsaan muistomerkkikokonaisuuden huoltotehtäviin ja avustaa jääkärien omaisia jääkärihautojen hoidossa ja ylläpidossa esiintyvissä tehtävissä. Tähän liittyvänä erillishankkeena toteutettiin vuonna 2019 Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan jääkärihaudat ja -muistomerkit esittelevän 200-sivuisen kuvateoksen julkaiseminen.

Varsinaisen oman toiminnan lisäksi osasto on aktiivisesti yhteistyössä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Kansallisten juhlapäivien viettoon sekä Puolustusvoimien ja muiden järjestöjen tapahtumiin osallistutaan joko osaston edustuksena (mm. osaston lippu lippulinnassa) tai aktiivisten jäsenten toimesta. Esimerkiksi nyt viimeisimmässä kevätkokouksessa vahvistettiin edellisen vuoden toimintakertomus, joka sisälsi toistakymmentä tällaista osaston osallistumistapahtumaa.

Kuva 1.

Vaasaan haudattujen jääkärien muistomerkille kukkalaitteen laskivat Erkki Seppelin (vas.), Kaj Sandström ja Pauli Glader (kuva Raimo Latvala)

Kuva 2.
Jääkäripatsas saa seppeleensä Seppo Hautalan (vas.) ja osaston puheenjohtaja Raimo Latvalan toimesta (kuva Aimo Nyberg)

Kuva 3.
Jääkäripatsas seppeleineen (kuva Monica Latvala)

Kuva 4.
Perinnemuurin JP 27:n ja KJP:n muistolaatat sisältävälle päämuurille kukkalaitteen laskivat Ilkka Virtanen (vas.) ja Håkan Ekman Pietarsaaresta (kuva Monica Latvala)

Kuva 5.
Jääkäripäivällinen Vaasan Sotilaskodin jääkärihuoneessa on edennyt jo kahvitteluvaiheeseen; seinustojen komea kuvasarja jääkärien saapumisesta Vaasaan 25.2.1918 juhlistaa tilaisuutta
(kuva Raimo Latvala)

Kuva 6.
Kansallisina juhlapäivinä maanpuolustusjärjestöt toimivat yhteistyössä; sotaveteraanien alulle panemaa kynttilälyhtyjen sytyttämistä sankarihaudoilla itsenäisyyspäivän aamuhämärässä jatketaan edelleen, sankarihautausmaan kupeessa sijaitseva jääkärien hautamuistomerkki saa omat kynttilänsä, Perinneyhdistyksen Vaasan osaston aloitteesta muistomerkki sai valaistuksen muutama vuosi sitten (kuva Ilkka Virtanen)

Käräjät - erinomainen lukukokemus

Markus Nummi, Käräjät

Teksti ja kuva: Ansku 

On kevät 1938 ja nuorehko lääninetsivä Juho Iivonen saapuu ensimmäiselle komennukselleen pieneen pitäjään Etelä-Pohjanmaalle tutkimaan sikiönlähdetysepäilyjä. Mieleltään järkkynyt Vilja-täti on sysännyt liikkeelle tapahtumaketjun, joka saa Tarvajoen sekaisin. Käräjille päätyy suuri määrä tarvajokisia. Peräti 38 ihmistä saa tuomion.

Markus Nummi on nostanut eläkkeellä olevan lääninetsivän muistelemaan tapahtumia. Toinen ääni on kertojalla, joka keskittyy Viljaan ja tämän veljen Fransin perheeseen. Yksi kirjan juonne on nuoren saksalaisen kesävierailu opettaja-Fransin perheessä. Natsiaate on aistittavissa. Sota jättää jälkensä Tarvajokeen. Sankarihautausmaa täyttyy ja sodasta palaa miehiä, jotka eivät ole samanlaisia kuin lähtiessään. Mutta elämä jatkuu.

”Nyt vuosien jälkeen ja monen surujuhlan läpi näen sen toisin. Ei yhden talon suru ole koko kylän suru, ei yksi ja sama. Sellaisia me kaikki ihmiset olemme. Ajattelemme omia murheitamme ja ilojamme, hyvä kun jaksamme naapurin puolesta tipauttaa yhden kyynelen. Elämä jatkuu, pakko vain on jatkua ja hyvä että jatkuu. Oikeus ja kohtuus pitää olla suremisessakin: käräjät käydään, tuomio saadaan, rangaistus kärsitään ja siitä mennään eteenpäin. Ei pidä jäädä loppuelämäkseen kahlaamaan kyynelvesiin.” 

 

Romaani ammentaa tositapahtumista

Teoksen alkusykäys on ollut Nummen suvussa kerrotut tarinat teuvalaisista ja käräjistä, joita käytiin 1930-luvulla.  Markus Nummi tutki Vaasan maakunta-arkistossa (nyk. Kansallisarkiston Vaasan yksikössä) arkistoja ja teki muutenkin tarkkaa taustatyötä. Kirjailija on kertonut tarkistaneensa mm. vuoden 1938 säätiloja ja auringon lasku- ja nousuaikoja. Käräjät-kirjan kirjoittamiseen Nummelta menikin kahdeksan vuotta. Kirjassa Teuva on vaihtunut Tarvajoeksi.

Kirjan kieli on rikasta, tarina kulkee hienosti ja ihmisten kohtalot koskettavat monella tavalla.  Markus Nummen ote on hyvin inhimillinen. Tuomo Parikan suunnittelemassa kannessa on kansakoulun vinttikamarin ikkuna, josta Vilja-täti seuraa kylän ja koulun elämää. Lasi eristää hänet kylästä ja kyläläisistä, mutta hän on itse näkyvillä. 

Markus Nummen Käräjät on saanut Veijo Meri -palkinnon ja se voitti myös Runeberg-palkinnon yleisöäänestyksen. Ja olihan Käräjät myös kisaamassa Pohjalaisen kirjallisuuspalkinnosta. 

 Käräjät näyttämölle

Tampereen Työväen Teatteri julkisti helmikuussa 125-juhlavuoden syksyn pääohjelmiston sekä juhlaensi-illan. Juhlanäytelmä on Markus Nummen romaaniin perustuva Käräjät, jonka ohjaa maamme merkittävimpiin teatterintekijöihin kuuluva Sirkku Peltola. Peltola vastaa myös näytelmän dramatisoinnista. Teatterin verkkosivun mukaan lippuja on jo myyty noin 12 000. Mielenkiinnolla odotan teatteriesitystä.

 

Vaasan upein rakennus - tutustumaan pääsee toukokuussa 2026!

 

Hieno esittely 250 vuotta täyttävästä Vaasan hovioikeudesta

"Hovioikeuden presidentillä Sakari Laukkasella on kenties Vaasan komein työhuone. Katto on viisi metriä korkealla. Ikkunoitakin on viisi, joista näkymät moneen suuntaan, myös merelle päin."

Jo tällaisten kirjoitusten ja kuvien takia kannattaa olla ILKKA-POHJALAISEN tilaaja!

Tilaajille:

https://www.ilkkapohjalainen.fi/vaasan-upein-rakennus-paljastaa-yllatyksia-koskett/12842541

Ilkka-Pohjalainen, 1.3. digilehti

Vaasan upein ra­ken­nus pal­jas­taa yl­lä­tyk­siä – Kos­ket­ta­va viesti so­ta-ajal­ta löytyi vuo­si­kym­me­niä myö­hem­min

Teksti: Johanna Westermark

Kuvat: Riikka Austen

 

Vaasan hovioikeuteen pääsemme tutustumaan toukokuussa

Tänä vuonna 250-vuotisjuhlavuottaan viettävä Vaasan hovioikeus avaa ovensa myös yleisölle. Meitä uteliaita varmasti riittää. Odotetavissa on melkoinen kiinnostus – näin uskallan ennustaa. Sen verran vaikeaa on ollut päästä taloon tutustumiskäynneille viimeisten noin kymmenen vuoden aikana.

Parilla tutustumiskäynnillä olen ollut mukana. Laitan näillä esittelykierroksilla valokuvaamiani kuvia tähän katsottavaksi täydennykseksi yllä olevaan lehtijuttuun.

 

Hovioikeuteen tutustumassa – kevätkokous pidetty (blogipostaus 16.5.2014)

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2014/05/kevatkokous-pidetty.html 

Lyhyesti: muutama kuva Hovioikeudesta (blogipostaus 3.5.2023)

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2023/05/lyhyesti-muutama-kuva-hovioikeudesta.html

 

Vaasan hovioikeus perustettiin 250 vuotta sitten (blogipostaus 7.7.2025)

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/07/vanhan-vaasan-hovioikeus-perustettiin.html

 

 

Kuvat: AN

Kuva: Vesa Katajisto 

Kuukauden kuvat: Helmikuu 2026

 

Kuva: Aimo Nyberg 5.2.

Kuva: Kaija Mäkinen, 13.2. 

Kuva: Göran Puutio, 17.2.

Kuva: Henri Koskinen, 20.2.

Kuva: Veikko Siponkoski, 21.2.2026 Kuvauspaikka Laihialla

Kuva: Ilkka Virtanen, 24.2.

Kuva: Risto Peitsaro, 25.2. 

Kuvat: Aimo Nyberg 25.2.

Kuukausikuvien kaikki oikeudet ovat kuvien alla mainituilla valokuvaajilla!

KUUKAUSIKUVAT teemaa jatketaan myös tänä vuonna 2026. Eli tähän postaukseen kokoan taas ajankohtaisia valokuvia (helmikuu 2026) muutamilta kuvaajilta, jotka antavat valokuviaan jakoon tälle sivustolle.

Tämä blogi on avoin, vapaa julkaisupaikka myös Sinun valokuvillesi! Myös anonyymisti. 

Kännykkäkameralla tai millä vaan kameralla kuvatuille digikuville. 

Kuvien jakamisesta tälle sivustolle ei makseta korvausta - kyse on vain jakamisen ilosta - ja meille muille tulevasta hyvästä mielestä saada nähdä muiden ottamia valokuvia, tallennettuja hetkiä kotikaupungistamme.

Kuvien tulee olla meneillään olevan kuukauden aikana kuvattuja ja kuvauspaikan Vaasassa. 

Kuvat ja tiedot kuvauspaikasta ja kuvaajasta lähetetään sähköpostilla tämän vaasaennenjanyt -blogin ylläpitoon, osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Yhden itse ottamani kuvan lataan sivustolle näin loppukuusta, ja jos muiltakin tulee kuvia ko. kuukauden loppuun mennessä lisään nämä kuvat aikajärjestyksessä tähän samaan blogipostaukseen.

HELMIKUUN kuvien lähettämiseen on aikaa siis vielä lauantaihin 28.2. iltaan asti.

Lähde sinäkin mukaan tähän "kuukausikuvaus projektiin"! Kuvat saavat tietenkin olla tässä kuussa aiemmin jo muualla jaettuja (fb, jne.)

Tämä on yksi keino monipuolistaa, tehdä mielenkiintoisemmaksi tätä kaupunkiblogiamme. 

Myös uusien kirjoittajien toivon innostuvan ja tulevan mukaan tätä blogia tekemään!

Ja huom! kirjoitusten aiheet saavat olla juuri sitä, mitä Sinä haluat julkaista tällä sivustolla. Siis vaikka tämä sivusto on nimeltään Vaasa ennen ja nyt - Vasa förr och nu, kaikenlainen muukin asioiden pohdinta, kunkin omien kiinnostusten kohteiden esille tuonti sopii erinomaisen hyvin.  

Näillä mennään kohti kevättä ja kesää 2026!  

Kuviasi, tekstejäsi odotellessa, toivotan antoisia kameran ulkoilutusreissuja kaikille!

t. Aimo 

Ekologiseen kriisiin on ratkaisuja

 

Kuva kirjan kannesta

Teksti: Maisa

 

 

Juha Kauppinen

KERTOMUS MAASTA

Ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon

 

460 sivua, Siltala 2025

 

Kertomus maasta on Juha Kauppisen luontotrilogian kolmas osa. Ensimmäinen osa on Monimuotoisuus (Siltala, 2019) ja toinen osa on Heräämisiä (Siltala 2021). Jokainen kirja on itsenäinen osa. En itsekään ole lukenut kahta ensimmäistä osaa. Tämän kirjan ymmärtämiseen ei niiden lukemista välttämättä tarvitse.

Jos olet kiinnostunut ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta, on tämä teos oivallinen tuomaan tietoa syistä ja seurauksista näihin ongelmiin. Kirja tuo myös tietoa siitä, miten näitä kysymyksiä voidaan ratkaista ja saada näin maapallosta terveellisempi paikka asua ja elää. Mikään yksittäinen asia esim. sähköautot eivät ratkaise ilmastonmuutosta. Sähköauton ja akun valmistuksessa syntyvät päästöt ovat merkittäviä jopa suurempia kuin bensiini- tai dieselauton, kertoo kansainvälinen energiajärjestö IEA.     

Juha Kauppinen on tehnyt matkoja Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan ja tavannut tutkijoita, jotka ovat vuosikausia tutkineet ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kotimaisiakaan tutkijoita hän ei ole unohtanut, vaan on keskustellut monen suomalaisen asiantuntijan kanssa näistä ongelmista.

Kirjassa käsitellään myös luonnon merkitystä ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

Tiettyjen luonnontieteellisten sanojen ja käsitteiden ymmärtäminen etukäteen kuten biodiversiteetti, biomassa, fotosynteesi, eliöyhteisö… helpottaa kirjan lukua.

Suosittelen lämpimästi kirjaa. Sen tiedot ovat todella ajantasaisia, kun ilmestymisvuosi on 2025. Jopa Trump ja hänen politiikkansa on mainittu teoksessa.