Ilkka Virtanen on jakanut omalla fb-sivullaan upean neljän postauksen matkakertomuksen Lapuan vierailulta. Matkan järjesti Tikanojan taidekodin Ystävät ry.
Kiitos Ilkka, että saan laittaa nämä tekstit ja kuvia tältä retkeltänne myös tämän blogin sivuille innostukseksi muillekin osallistumaan tällaisille eri yhdistysten järjestämille tutustumismatkoille.
Teksti ja kuvat
ILKKA VIRTANEN
Kahden viimeisimmän lauantait säät ovat olleet suosiolliset
lähimatkailulle. Osallistuimme 15.8. 2026 Tikanojan Taidekodin
ystäväyhdistyksen koko päivän matkalle Lapualle. Kohteina olivat Jokilaakson
matkailupuutarha, Kosolan talo, Vanhan Paukun kulttuuri- ja museokeskus sekä
risteily Lapuanjoella(!). Ajattelin kirjata muistona matkasta kutakin kohdetta
muutamalla kuvalla erillisinä erinä.
Jokilaakson matkailupuutarha sijaitsee tuomiokirkon
naapurina Lapuanjokeen laskevan Nurmonjoen varrella pienen kosken partaalla.
Kasvisto on monipuolinen lajiselostuksineen. Me tutustuimme alueeseen aika
yleisesti, koska halusimme lyhyehkön ajan puitteissa tutustua myös (ohjelmaan
kuulumattomiin) tuomiokirkkoalueen muistomerkkeihin, kirkko ei ollut avoinna.
Kukkivien kasvien määrä puistossa oli runsas, mutta Vaasan kävelykatu, muut
puistikkokadut ja puistot ovat nykyisin niin upeat, että erityistä
elämyksellisyyttä ei tavoitettu.
Kirkkopuiston tärkeimmät muistomerkit ovat sotien 1939–1945 sankarihautojen muistomerkki (Yrjö Liipola), Vapaussodan muistomerkki (Yrjö Liipola) ja JP 27 jääkärien hautamuistomerkki (Lauri Leppänen). Mielenkiintoisia yhtymäkohtia Vaasan muistomerkkeihin. Vaasassa on Liipolan Suomen Vapaudenpatsas ja Leppäsen Jääkäripatsas (tälläkin valtakunnallinen status).
Kuvia matkailupuutarhasta, Lapuan tuomiokirkkoalueesta ja muistomerkeistä
Kukkaistutuksia puolitoistavooningisen pohjalaistalon yhteydessä
Osa viime sotien sankarihaudoista ja Yrjö Liipolan muistomerkki
Jääkärikapteeni Lauri Leppäsen JP 27:n lapualaisille jääkäreille veistämä hautamuistomerkki; jääkärit ovat saaneet oman hauta-alueensa. Toinen hauta oikealta on jääkärieversti Matti Laurilan, josta yhdessä hänen vapaussodassa kaatuneiden Matti-isänsä ja Ilmari-veljensä kanssa on tullut etelä-pohjalaisia legendoja
Yrjö Liipolan Vapaussodan muistomerkki on saanut paikan aivan Tuomiokirkon tuntumassa
Toinen Lapuan tutustumiskohteemme (minulle pääkohde) oli
kuuluisa Kosolan talo, yli 200 vuotta vanha pohjalaistalo. Talon
viestintäpäällikkö ja historiaopas Heli Karhumäki vie talon sisällöltään ja
esitystavaltaan erinomaisessa esittelyssään kuulijat läpi kuohuvien vuosien ja
vuosikymmenien.
Talon värikäs asukashistoria kulkee Ruotsin ja Venäjän
vallan ajoilta itsenäiseen isänmaahan ja sen kipukohtiin. On koettu sotaa ja
rauhaa, menestystä ja konkursseja sekä häjykulttuurin vaiheet. On osallistuttu
sortovuosien synnyttämään itsenäistymisliikkeeseen, jääkäriaktivismiin ja
vapaussotaan. On eletty Lapuan liikkeen ja IKL:n nousu ja tuho, vastavoimana
veisuuta rakastavan körttiliikkeen talkoovoima.
Talon esittelylehti tiivistää talon olemuksen seuraavasti.
Talo on toiminut neljän eri suvun kotina, suurmaatilana sekä 24 yrityksen,
verstaan ja puodin liiketilana, Talosta on lähdetty sotiin ja seuroihin,
vankilaan ja Amerikkaan, muilutuksiin ja eduskuntaan.
Kuvia Kosolan talosta
Talon esittelysarjan aloituskuva
Ja tässä talo Kosolankadulta omin silmin katsottuna. Kadun suuntainen osa on talon vanhin osa, ikkunoiden määrä on kaksinkertaistunut, katutasossa oli alkujaan myös kolme ovea liiketiloihin. Taustalla Lapuan tuomiokirkko, välissä on Lapuanjoki.
Talon joensuuntainen osa on kaksi ja puoli vooninginen ja varsin mittava
Tuomiokirkon läheisyys on varmaan vaikuttanut siihen, että Kosola toimi yli 40 vuotta Herättäjäyhdistyksen toimipaikkana
Puuveistos Moukarimiehet kuvaa Lapuanliikkeen ensimmäistä, paljon kohua herättänyttä terroritekoa, vasemmistolehti Työn Äänen kirjapainon särkemistä Vaasassa 28.3.1930. Lapualta, Ylistarosta ja Kyrönmaalta lähteneet 13 miestä kävivät aamuyöllä moukaroimassa paino- ja latomokoneet käyttökelvottomiksi. Kun asiassa alkoi poliisitutkinta, yhteensä 72 miestä ilmoittautui tekijöiksi vaikeuttaakseen tutkintaa
Lottajohtaja ja kansanedustaja Hilja "Hurja-Hilja" Riipinen tekoälyllä tehdyllä autenttista vastaavuutta tavoittelevassa toteutuksessa.
Vanha Paukku on Lapuan kulttuuri- ja museokeskus, jonka
muodostavat vuoden 1976 räjahdyksestä jäljelle jääneistä rakennuksista
kunnostetut tilat sekä alueen uudisrakennukset. Seuraavassa muutama kuva
Patruunatehtaan museosta, Pyhälahden valokuvaamomuseosta ja vuoden 1808
näyttelystä (määräaikainen). Taidemuseoissa esillä olleet ripustukset eivät nyt
vedonneet puoleensa.
Kuvia Vanhasta Paukusta
Patruunan latauskone, johon tullut toimintahäiriö aiheutti lataamon räjähdyksen ja 40 henkilön menehtymisen (pääosin lataamossa työskennelleitä naisia)
Pyhälahden Valokuvaamon studiokameroita
Vuoden 1808 aikaista esineistöä
Suomen sodan (1808–1809) aikainen sotilasasu ja miekkoja. Suomen sodan ensimmäinen taistelu käytiin 14.7.1808 Lapualla Kosolan talon lähimaastossa. Taistelu oli Ruotsille (Pohjanmaan Rykmentille) voitollinen
Lapuan retkipäivään kuului myös risteily jokiveneellä
Lapuanjoella. Vaasan näkökulmasta jokiristeily kuullosti ensi alkuun lähinnä
huvittavalta. Mutta pitihän osallistua, kun se ohjelmaan kuului. Mutta tunnin
matka Vanhalta Paukulta alajuoksun suuntaan ja takaisin ylitti kaikki
odotukset. Joki rehevine rantoineen ja vanhoine arvorakennuksineen oli
viihtyisä ja mielenkiintoinen. Suuri ansio oli myös aluksen kipparilla Kai
Pöntisellä, joka koko matkan ajan selosti rantojen näkymiä. Sujuva ja
sisällöltään ansiokas selostus toi kuulijoilla runsaasti uutta tietoutta
Lapuasta ja sen historiasta, semminkin kun matkan varrella olivat nähtävänä
monet näiden tapahtumien tunnusmerkeistä. Hieno päätös Lapuan käynnille.
Kuvia jokiveneristeilyltä
Risteilyaluksen kippari ja
mainio oppaamme ruorin ja mikrofonin ääressä. Rehevät rannat ja sillat
odottavat edessä
Välillä tehtiin piipahdus Lapuanjokeen laskevalle Nurmonjoelle. Edetä voitiin aamulla nähdyn Matkailupuutarhan kupeessa olevalle pienelle koskelle
...
