sunnuntai 22. marraskuuta 2026

Tunteikas Leif Färding -ilta

Teksti ja kuvat: Ansku

Palosaaren kirjastossa vietettiin tunteikas ilta keskiviikkona 18.11. Kirjaston lukusaliin oli kokoontunut Leif Färdingin ystäviä ja tuttavia sekä hänen runoistaan pitäviä ihmisiä.

Reima Luukkanen muisteli ystäväänsä, Runonkuljat lausuivat Färdingin runoja ja lopuksi myös Gösta Ekström luki ruotsiksi kääntämiään Färding-runoja. Illan aikana moni pyyhki silmiään.


 


Leif Färding (1951-1984) syntyi Gävlessä, mutta vietti nuoruutensa Vaasassa.  Hän luki mm. Baudelairea, Rimbaudia, beatrunoutta ja mystis-uskonnollisia tekstejä. Hän oli erilainen, boheemi ja komea. Vuonna 1970 hän muutti Helsinkiin ja ns. boheemiryhmä hajosi. Ryhmä, johon myös Reima Luukkonen kuului,  oli kokoontunut Korsholmanpuistikon kämpässä. "Boheemiveljet" etsivät hyviä fiiliksiä, lukivat paljon ja keskustelivat. Välillä kämpällä kävi taitelijoita. Punaviiniäkin kului. Reima Luukkanen viittasi alustuksessaan Riitta Jallinojan ansiokkaisiin tutkimuksiin boheemista elämästä.

Helsingissä Färding tutustui underground- ja taiteilijapiireihin. Hän sai tekstejään julkaistua mm. Ultra-undergroundlehdessä. Esikoiskokoelma Maailmaa minä rakastan ilmestyi vuonna 1971. Kokoelma jäi kuitenkin marginaaliin. Vasta myöhemmin se on saanut huomiota lukijoilta, jotka ovat ymmärtäneet Färdingin luonto- ja maailmankuvaa. Färding oli mukana vaihtoehtoliikkeissä koko 70-luvun. Hän oli Juha Olavisen ja muiden oraansuojelijoiden kanssa perustamassa Helsinkiin Suomen ensimmäistä kasvisravintolaa. 

Viimeiset elinvuotensa Färding asui Vaasassa. Färding nousi tunnustetuksi lyyrikoksi, mutta menetti aikaisin elämänhalunsa. Hän katosi syksyllä 1983 ja löytyi vasta seuraavana keväänä kuolleena Gerbyn metsästä, jossa hän makasi kynttilä otsallaan. Leif oli kertonut kaikille, että haluaa pois maailmasta, sillä hän koki epäonnistuneensa elämäntehtävässään. ”Vaikka Färdingin elämä sameni, runous pysyi kirkkaana”, kirjoittaa Antti Nylen runoantologian Kasvojesi valossa (2000) jälkisanoissa.

Ihan kuin ihminen kuuntelisi ilmestyi postuumisti 1984.  Kokoelman runot ovat lyhyitä ja kirkkaita. 

Yle Areenassa on Tapio Parkkarin haastattelu Leif Färding eli rajun taiteilijaelämän. Ystävät ja kollegat kertovat hänestä Ylen Elävä arkistossa Hippisukupolven runoilija Leif Färding.

Vaasan kaupunginkirjaston kahvilassa oli pitkään kaunis ruukku. Leif Färdingin runoihin ihastunut taiteilija Catharina Kajander lahjoitti muistoruukun Vaasan kaupunginkirjastolle 1998. Ruukussa on Leif Färdingin runokokoelmien nimiä. 

Vaasan kaupunki on muistanut runoilijaa nimeämällä Gerbyn Storbergetin metsässä mutkittelevan polun Leif Färdingin poluksi. Vajaan kilometrin mittainen polku yhdistää Saratien ja Rastipolun toisiinsa. 

Illan aikana tajusin yhteyden Atomirotan (Mikko Sarjanen) ja Leif Färdingin välillä. 

Kun puhallan hahtuvapalloon laskuvarjot kieppuvat iloisesti tuulessa ja sanaton poikani nauraa. Olen pysähtynyt katsomaan tätä. 

****** 

Etsin maata, olkia ja olkapäätä, etsin katosta, jonka alla voisin syntyä. Vierin kivenä kivien yli, meren rannalla olen veistokseksi kivettynyt puu. Sormeni ovat jääkylmät, ei sulata niitä kevät, minä vain kuljen syntymäpaikkaani etsien.

Leif Färding, Levoton oksa, keinuva sydän 1977 


 

 

perjantai 20. marraskuuta 2026

Marraskuun kirjavinkit

Teksti: Ansku

Kuva: Kati Vuorenmaa 

Kun marraskuu makaa päällä, on hyvä rauhoittua ja ottaa mukava lukuasento. Vaasa LittFest-tapahtumassa sain hyviä kirjavinkkejä mutta uusia kirjoja joutuu vähän odottelemaan.

Tässä muutamia vinkkejä marraskuun lukuiltoihin: 

Lisa Brennan-Jobs, Pikkusintti. WSOY, 2018

Yritin aikoinaan lukea Steve Jobs -elämäkertaa mutta se jäi kesken. Pikkusintin sen sijaan luin mielenkiinnolla. En tiennyt Jobsin tyttärestä mitään, mutta ristiriitainen isä-tytär-suhde aiheena tuntui todella kiinnostavalta. Steve Jobs kielsi isyytensä vuosia ja kävi tapaamassa Lisaa ja tämän äitiä harvoin. Hän halusi kuitenkin olla päättämässä lapsen nimestä. Hän jopa nimesi ensimmäisen suunnittelemansa mikrotietokoneen Lisaksi. 

Steve Jobsin oli vaikea myöntää, että tytär on hänelle tärkeä.  Sairastumisensa myötä hän yritti parantaa välejään Lisaan. Hän pyysi anteeksi sitä, ettei osannut olla parempi isä ja viettänyt aikaa tyttärensä kanssa, kun tämä oli pieni. Jonkinlaiseen sovintoon isä ja tytär lopuksi pääsivät. Kirja aiheutti ilmestyessään mediamylläkän, kiivasta keskustelua ja kritiikkiä.

Frode Grytten, Päivä jona Nils Vik kuoli. WSOY, 2025

Nils Vik ajaa kyytivenettä Norjan pohjoisella vuonolla. Hän on ajanut sitä  pojasta asti. Nyt Nils on ikämies ja lähdössä viimeiselle matkalleen. Lääkäri on sanonut, ettei sydän enää kauan jaksa. Päivä jona Nils Vik kuoli on Nilsin viimeisen päivän ja matkan kuvaus. Hän tekee tavalliset aamutoimet, sulkee ovet ja jättää jo edesmenneen vaimonsa Martan toivomuksesta yhden valon ovelle palamaan. Nils tietää lähtevänsä vuonolle viimeistä kertaa. Vaikka kyse on viimeisestä matkasta, romaani ei ole
surumielinen vaan valoisa. Todella vahva lukukokemus.

Anita Hellöre, Mestari Frans : Kuurosokean miehen merkityksellisen elämän tarina. Suomen
kuurosokeat, 2024

Luin Anne Puumalan kirjoittaman artikkelin Villilapsi vuoden 2025 lopussa Ilkka-Pohjalaisesta ja lainasin pian sen jälkeen kirjastosta Anita Hellören kirjoittaman elämäkerran. Elämäkerta on aavistuksen kotikutoinen mutta valaisee hyvin 1800-luvulla syntyneen Frans Lejonin elämää. Frans syntyi aviottomana piika-Sofialle hyvin köyhiin oloihin.  Ihmisten hyvyys ja auttamisen halu mahdollistivat kuitenkin Fransille mielenkiintoisen ja ihmeellisen elämän. Myös tutkija Hannu Salmi on kirjottanut Fransin tarinan. Hänen teoksensa Tunteiden palo oli tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas vuonna 2022.

Heikki Hiilamo, Helsingistä Himalajalle : Keski-ikäisen reppureissaajan päiväkirja. Rosebud, 2025

Keski-ikäinen professori ottaa vuorotteluvapaata ja lähtee kahden kuukauden reppureissulle Intiaan ja Nepaliin äitinsä ja isosisänsä jalajäljissä. Hiilamo pohtii elämänsä suuntaa ja suhtautumistaan muihin ihmisiin. Nepalissa Hiilamo osallistuu kymmenen päivän meditaatioretriittiin. Tästä Kirkko ja kaupunki on kirjoittanut 24.10.2025 jutun Meditaatioretriitti Nepalissa muutti Heikki Hiilamon suhtautumista ihmisiin ja elämään –  ”Opin, että voin ottaa itseni ja muut vähän rennommin”.  Kirja antoi paljon ajateltavaa. 

Päivi Pekanheimo, Katoava äiti. Atena, 2026

Kirja alkaa pysäyttävästi. Muistisairas äiti kävelee junanraiteilla. Sivullinen huomaa naisen ja junat saadaan pysäytettyä ajoissa.  Katoava äiti on on omakohtainen tietokirja. Äiti on ollut aina tärkeä ihminen tyttären elämässä. Hän on kannatellut ja huolehtinut.  Äiti saa Alzheimer-diagnoosin ja alkaa kadota niin fyysisesti kuin henkisestikin. Hän karkailee, päätyy rautatielle ja tyttären maailma romahtaa. Päivi Pekanheimo menettää äitinsä mutta löytää hänet uusista paikoista: valokuva-albumeista, kirjeistä, mielenkiintoisista sitaateista, joita äiti on kirjoittanut muistiin. Koskettava Katoava äiti tarjoaa lohtua mutta myös tietoa muistisairauden kanssa eläville.

Riku Saatsi, Yönistujat. Gummerus, 2025

Romaanin perhe on lähtenyt evakkomatkalle Suistamosta, missä suurin osa väestöstä oli ortodokseja ja puhui karjalan kieltä. Pohjanmaan kautta perhe päätyy itä-Suomeen. Kun Tatjana-mummu kuolee, hänelle järjestetään ruumiinvalvojaiset, yönistujat. Vainaja pestään ja kuolinvaatteeseen puettuna laitetaan makaamaan tuvan ikoninurkkaukseen. Läpi yön perhe, sukulaiset ja tuttavat valvovat vainajan vierellä.  

Evakkoja eivät kaikki suinkaan ota hyvin vastaan. Tulijoita pidetään henkisesti alemmalla tasolla olevina ja likaisina ryssinä. Kielen, uskonnon ja tapojen takia tätäkin perhettä ryssitellään ja kummastellaan. Lapsia kiusataan koulussa ja koulumatkoilla. Perheen äiti päättääkin, että sulauduttava kantaväestöön keinolla millä hyvänsä. Hän opettelee suomen kieltä, käy heränneiden seuroissa ja alkaa kutsua itseään Anniksi (Anastasia, Nasti). Perheen isää hän kutsuu Heikiksi (Feodor). Isä-Feodor ei tästä pidä:" Meillä ei ollut jäljellä muuta kuin nämä tavat, jotka olivat vieraita paikkakuntalaisille, mutta tekivät meistä täälläkin niitä ihmisiä joita olimme. Jos luopuisimme tavoistamme ja kielestämme, kävisimme äkkiä ontoiksi kuin munankuoret, joista kallisarvoinen sisin oli puhallettu ulos."

Yönistujat kertoo Riku Saatsin oman suvun tarinaa ja on omistettu kirjailijan isälle ja kaikille, jotka ovat joutuneet luopumaan omasta kielestään. 

Alex Schulman, 17. kesäkuuta. Nemo, 2025

Romaanin päähenkilö on Vidar, joka on erotettu opettajan työstä oppilaan kanssa sattuneen yhteenoton takia. Opettaja alkaa penkoa isänsä jäämistöä ja löytää puhelinluettelon, johon on merkitty perheen kesämökin lankapuhelinnumero. Hetken mielijohteesta Vidar soittaa numeroon. Puheluun vastaa edesmennyt isä! Vidar soittaa numeroon yhä uudelleen ja uudelleen. Jokainen puhelu vie hänet samaan päivään, 17. kesäkuuta 1986. Välillä puheluun vastaa isä, välillä äiti tai sisko, joskus jopa hän itse lapsena. Lukija ymmärtää vähitellen, että tuona kesäkuun päivänä on tapahtunut jotakin kohtalokasta.

Alex Schulman on tullut tunnetuksi perhesuhteita käsittelevistä romaaneistaan, ja ne ovat saaneet varsinkin Ruotsissa valtavasti huomiota. 

Jäin miettimään, että mihin elämäni päivään minä haluaisin soittaa. 


 


 


 

 

tiistai 17. marraskuuta 2026

Asemakaavaehdotus (ak1123) nähtävillä, kuulutusaika 6.11.–7.12.2026

 

Katso Vaasan kaupungin sivulta

https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/kehittyva-vaasa/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/vireilla-olevat-asemakaavat/hietasaari-ja-sisasatama-ak1123/

Lainaus

MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA

Asemakaavaehdotus nähtävillä: Hietasaari ja Sisäsataman (ak1123)

Asemakaavatyö koskee Hietasaaren aluetta sekä kaupunginrantaa Vaskiluodon sillan ja Vaasan Sähkön välisellä alueella.

Asemakaavaehdotus sekä siihen liittyvä materiaali on nähtävänä Tammipihan palvelupisteessä

(Teräksenkuja 1) ja kaupungin verkkosivulla www.vaasa.fi/ak1123. Mahdolliset muistutukset tulee toimittaa kaavoitukseen 6.11.–7.12.2026 sähköpostitse: kaavoitus@vaasa.fi, postitse: Kaavoitus, PL 2, 65101 VAASA

tai käyntiosoitteeseen Kirkkopuistikko 26A.

Alueidenkäyttölaki 65 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 27 §

Lisätietoja: www.vaasa.fi/kaavoitus, kaavoitus@vaasa.fi tai 040 188 4187




Kuvat: Vaasan kaupunki

 

…

 

Yllä olevasta linkistä löytyy ko. asemakaavaluonnoksen tiedot, karttakuvia ja mm. monikymmensivuisia selostuksia.

 

Erittäin mielenkiintoista luettavaa ainakin historiasta kiinnostuneille löytyy jo aikaisemmin julkaistusta tausta asiakirjasta:
Alla olevasta linkistä voit lukea paljon mielenkiintoista historiaa!  

HIETASAARI - KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS JA MAISEMA-ANALYYSI, 2021, 76 sivua VAASAN KAUPUNGIN KAAVOITUS

https://www.vaasa.fi/app/uploads/2023/09/1e22b198-hietasaaren-kulttuuriymparistoselvitys_optimized.pdf

 

Pari kuvalainausta






 

…


KUVIA HIETASAARESTA, vanhaa ja uutta valokuvaa löytyy katsottavaksi myös

KUVAGALLERIA / VALOKUVAUSKISA sivustolta:

https://vkaicv.nettisivu.org/hietasaari-sando-testisivu/

Sivusto on Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen VKA ry – ICV rf ylläpitämä.
Valokuvakisassa palkinnot arvotaan kaikkien kuvia lähettäneiden kesken tammikuussa 2027.
Ohjeet osallistumiseen löytyvät sivulta. Nyt marraskuun puolessa välissä kuvagalleriaan on saatu jo 96 kuvaa. Ja lisää mahtuu vielä vaikka toiset sata kuvaa!  

 



Kuva 46

Ajankohta: 1903. Valokuvaaja: Nyblin Wasa. Kuvan on jakanut Mano Forsman.

Kuvateksti: Hietasaaren uimalaitos, Wasan Uimaseuran jäseniä. Isoäitini uimamaisteri Elsa Lingonblad (naim. von Essen) oikealla seisoen.

 

Blogipostauksen koonnut: aimonyberg(at)gmail.com



torstai 12. marraskuuta 2026

Vaasan Taidehalli 60 v.

 

Lainaus Vaasan Taiteilijaseuran sivuilta

https://www.vaasantaiteilijaseura.fi/

AVAJAISET | VERNISSAGE PE/FRE 13.11. 18–20

Vaasan Taidehallista taitaa tulla ”pop”

13.11. – 29.11.2026



Vaasan Taiteilijaseura juhlistaa Vaasan Taidehallin 60-vuotista taivalta näyttelyllä, jossa sukelletaan Taidehallin syntyhistoriaan arkistojen ja paikallislehtien julkaisujen kautta. Näyttelyssä nähdään lisäksi näyttelyjulisteita sekä harvinaista kuvamateriaalia ajalta ennen Taidehallia, jolloin tila toimi paloasemana. 

Näyttelyn aineiston on koonnut Vaasan Taiteilijaseuran nimeämä näyttelytoimikunta (Erkki Alakoski ja Paula Blåfield) ja sen on kuratoinut kuvataiteilija Elena Nestorova yhteistyössä näyttelytoimikunnan kanssa.

Näyttelyn yhteydessä järjestetään myös mielenkiintoinen luento, jossa 37 vuotta paloesimiehenä toiminut Håkan Björksten kertoo kaupungintalon historiasta ja vaiheista. Luennon kielenä on suomi, mutta yleisö voi esittää kysymyksiä ja kommentteja sekä suomeksi että ruotsiksi. 

LUENTO
Håkan Björksten
La 14.11.
klo. 14-16
Kahvitarjoilu

Näyttelyyn, avajaisiin ja luennolle on vapaa pääsy ja esteetön kulku. Lämpimästi tervetuloa!

 

Näyttely on toteutettu Pohjanmaan liiton tuella

 

Jakanut: AN

 


keskiviikko 11. marraskuuta 2026

Tiede & Taide -tapahtuma Vaasassa 12.11.

 

Suomen Kulttuurirahasto järjestää tapahtuman Vaasassa 12.11.2026


Mitä jos? Tiede & Taide -ilta Vaasassa

https://skr.fi/tapahtuma/mita-jos-tiede-taide-ilta-vaasassa/


Missä: Teatteri Ritz , Kirkkopuistikko 22 A, Vaasa

Milloin: to 12.11. klo 17–19

Vapaa pääsy

Suomen Kulttuurirahaston Tiede & Taide -illoissa taiteilijat, tutkijat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat kohtaavat ajankohtaisten kysymysten äärellä. Kauden Tiede & Taide -iltojen yhteisenä teemana on demokratia, ja aihetta käsitellään kussakin kaupungissa tieteen, taiteen ja ajankohtaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden kautta, paikallista näkökulmaa unohtamatta. 

Vaasan Ritzissä 12.11.2026 kysytään, miten tekoäly, sosiaalinen media ja informaatiovaikuttaminen muokkaavat demokratiaa, luottamusta ja yhteistä todellisuuttamme. Miten säilytämme kyvyn käydä rakentavaa keskustelua ajassa, jossa jokaisella näyttää olevan omat faktansa?

Keskustelua käyvät toimittaja Alma Onalin luotsaamana kirjoittaja Marko Jäntti, tutkijatohtorit Ville-Pekka Niskanen ja Jenni Räikkönen sekä professori Tanja Sihvonen… jatkuu 



Kuva- ja tekstilainaukset yllä mainitulta sivulta

Aineiston jakanut / AN




maanantai 9. marraskuuta 2026

Vaasan Oopperayhdistys 70 v.

 

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta / tapahtumat

https://www.vaasa.fi/tapahtumat/vaasan-oopperayhdistys-70-vuotta-juhlakonsertti/


Vaasan Oopperayhdistys 70 vuotta – juhlakonsertti




Seitsemän vuosikymmentä oopperaa, laulun hurmaa ja suuria tunteita!

Vaasan Oopperayhdistys juhlii 70-vuotista taivaltaan näyttävällä juhlakonsertilla Vaasan kaupungintalolla lauantaina 14. marraskuuta. Illan aikana kuullaan rakastettuja oopperaklassikoita sekä kotimaisen oopperan helmiä – musiikkia, joka kertoo samalla Vaasan oopperatoiminnan pitkästä ja elävästä historiasta. 

Juhlakonsertin solisteina laulavat Reetta Haavisto, sopraano, Minna-Sisko Mutanen, mezzosopraano, Ville Salonen, tenori ja Mika Nikander, bassobaritoni. Keskeisessä roolissa on Vaasan oopperakuoro johtajanaan Paavo Halonen. Pianistina toimii Aapo Luoma.

Konsertin juontavat Vaasan Oopperayhdistyksen Mika Nikander ja Vaasan kaupunginteatterin johtaja Seppo Välinen.

 

Lauantai 14.11.2026 klo 19.00, Vaasan kaupungintalo

Peruslippu 36 €

Eläkeläiset, opiskelijat 34€

 

Jakanut / AN (maksullisen tilaisuuden mainos jaetaan tällä sivustolla koska kyse on merkittävästä vaasalaisen yhdistyksen järjestämästä kulttuuritilaisuudesta)

...



Mielipidekirjoitus Ilkka-Pohjalaisessa 8.10.2026

Oopperakaupunki Vaasa

Sirpa Sainio

 

Vaasan Ooppera -yhdistyksen perustamisesta tulee itsenäisyyspäivänä kuluneeksi 70 vuotta. Vaasan Oopperan kuoro juhlii sitä lauantaina 14.11. konsertilla kaupungintalon juhlasalissa.

Irma Rewell oli oopperan tulisielu, joka tunsi rahankin. Hänellä oli kyky tehdä ennakkoluulottomasti yhteistyötä ja saada ihmiset sitoutumaan.

Ilman Vaasan kaupunginorkesteria, Vaasan kaupunginteatteria, Vaasan Oopperan kuoroa ja muita yhteistyökumppaneita ei oopperoiden tuotanto olisi kaupunkiin juurtunut. Yhteistyö on jatkunut Irma Rewellin kuoleman jälkeenkin.

Tuotantovastuu siirtyi vuonna 2018 Vaasan kaupunginteatterille. Korona, sota Ukrainassa ja säästökuurit ovat koetelleet oopperanystäviä, mutta teatterinjohtaja Seppo Välisen ohjaama, kaupunginteatterissa esitetty Tosca oli yhtä juhlaa vuonna 2025.

Ja nyt meillä on lupa odottaa Vaasan Oopperan ensimmäisen esityksen kunniaksi uutta oopperaa Vaasan kaupunginteatterissa tammikuussa 2028.

Irman oopperalle naureskeltiin aikoinaan. Mutta Irma Rewell kuuluu niiden vaasalaisten mesenaattien ja kulttuuripersoonien joukkoon, joille vaasalaiset saavat olla kiitollisia kulttuuriperinnöstä ja -aarteistaan.

Vaasan kaupunginorkesterin Oopperakonsertissa 29.10. yhdeksän Mirjam Helin -akatemian laulajaa solisteina näyttivät, että Vaasa on oopperakaupunki. Kun ylikapellimestari, loistava Anna-Maria Helsing astui saliin, tiesivät soittajat, että nyt ei säästellä. Sen tiesi salintäysi yleisökin, eikä pettynyt.

...

LUE ENEMMÄN, aiheesta kertoo ilmaisjakelulehti VAASA 11.11.2026  / Pia Timberg

Vaasan Oopperayhdistys täyttää 70 vuotta. Yhdistys juhlii pyöreitä juhlakonsertilla Vaasan kaupungintalolla

https://nakoislehti.ilkkapohjalainen.fi/91f72ee5-fff9-4adf-8427-6ad4038d4a5e/8




perjantai 6. marraskuuta 2026

Näyttelyn nimi Fortuna viittaa antiikin Rooman onnen ja sattuman jumalattareen

 

Tässä muutama kuva tänään avatusta näyttelystä / Pohjanmaan museo

Fortuna – pelit kulttuurihistoriasta nykytaiteeseen

7.11.2026 – 7.3.2027

Näyttelyn tiedot, aukioloajat ym. löytyvät museon kotisivulta

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/pohjanmaan-museo/

 






















Kuvat: Aimo Nyberg


Loppuun vielä lainaus Vaasan kaupungin sivulta

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/uusi-nayttely-johdattaa-pelien-historian-eri-aikakausille-pohjanmaan-museossa/

 

Uusi näyttely johdattaa pelien historian eri aikakausille Pohjanmaan museossa

Julkaistu: 6.11.2026

 

Pohjanmaan museo avautuu 7.11.2026 uusin näyttelyin. Fortuna – pelit kulttuurihistoriasta nykytaiteeseen esittelee pelaamisen historiaa pelien varhaisimmista muodoista lähtien. Esillä on harvinaisia pelikokoelmia, kulttuurihistoriallisia esineitä 1700-luvulta lähtien, taidehistoriallisia helmiä ja pelillistä nykytaidetta. Samaan aikaan avautuu Terranovan luonnontieteellisen perusnäyttelyn uusi näyttely. Lisäksi museon pysyvää kokoelmanäyttelyä on täydennetty uusilla teoksilla.

Näyttely Fortuna – pelit kulttuurihistoriasta nykytaiteeseen tarkastelee pelien merkitystä ajankuluna, oppimisen välineenä ja yhteiskunnan peilinä. Esillä on muiden muassa Vaasan museoiden harvinaisia pelikokoelmia ja esineitä, kuten 1700–1800-luvun pelipöytiä. Mukana on myös merkittävien suomalaisten nykytaiteilijoiden, kuten Harold Hejazin, Marita Liulian, Reija Meriläisen ja Maria Nordbäckin teoksia.

 

Pelit kulttuurin ja yhteiskunnan peilinä

Näyttely ammentaa hollantilaisen kulttuurihistorioitsijan Johan Huizingan tunnetusta homo ludens -käsitteestä, jonka mukaan leikki ja pelaaminen ovat keskeinen osa ihmisyyttä.

Näyttelyn nimi viittaa antiikin Rooman onnen ja sattuman jumalattareen Fortunaan. Onnea jakaessa jumalattarena Fortuna ylitti yhteiskunnallisia raja-aitoja, ja hänen juhliinsa saattoivat osallistua myös yhteiskunnan vähäosaisimmat. Näyttelyn nimiteoksena nähdään Eeva Peuran maalaus Fortuna (2022), jossa todellisuus ja fantasia, mennyt ja nykyisyys limittyvät toisiinsa. Teoksessa esiintyy myös suomalaisille tuttu Juho Jussilan Fortuna-lautapeli, jonka varhainen versio on esillä näyttelyssä.

 

Näyttely esittelee tunnettujen pelien, kuten shakin sekä erilaisten lauta- ja korttipelien historiaa ja kulttuurisia merkityksiä. Samalla se tarkastelee, miten pelit ovat kulkeneet maanosasta ja kulttuurista toiseen sekä muovanneet ihmisten tapoja viettää aikaa yhdessä… jatkuu


Aineiston jakanut: aimonyberg(at)gmail.com




LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...