Pukinparta – Tragopogon pratensis

 

Erikoisuus kasvien maailmassa

Teksti ja kuvat: Aimo ja Maisa 

Kaunis kasvi, joka avaa mykerökukkansa vain aamuksi. Ja silloinkin vain, jos sadetta ei ole tulossa.

Kuvat: AN, 14.7.2026 klo 7 aamulla, Vanha Vaasa

Olemme vaimon kanssa tehneet ”vapaaehtoistyönä”/ harrastuksena pienimuotoista kasvien kartoitusta Vanhan Vaasan Linnakummulla. Siellä on viime vuosina tehty arkeologisia kaivauksia kahdessa paikassa. Tutkimusten jälkeen kaivuualueet on peitetty ja palautettu niityiksi. Mahdollisesti näillä ruuduilla tai jossain kohtaa Linnakumpua tutkimukset vielä jonain vuonna jatkuvat. 

Pukinparran tunnistamiseen meni vaimolta ja minulta hieman aikaa. Vaikeus oli siinä, että kyseisen kukan keltaiset kukat, mykeröt varren ja haarojen latvassa ovat auki vain aamuisin – ja sadepäivinä ne eivät avaudu lainkaan! Näin tosiaan on. Iltapäiväkäynneillä kun vaimo määritteli lajeja ja minä kuvasin niitä, emme tämän kasvin kukkaa missään huomanneet. Seuraavalla kerralla näimme yhden, ja sekin vain vähän auki olevana. Onneksi havaitsimme tämän kauniin keltaisen kukan. Kasvikirjoihin paremmin perehtymällä laji saatiin lähes varmuudella määritellyksi. Lopullinen varmistus tuli, kun seuraavana aamuna klo seitsemän aikaan olin taas kameran kanssa Linnakummulla Piperin residenssin info-taulun luona. Aurinkoisena aamuna varjot olivat vielä pitkiä ja ilmassa oli ihanaa kesäaamun tuoksua. Silloin näin ne - kymmenkunta auki olevaa keltaista kukkaa, kuin peilailemassa itseään suoraan kohti aamun aurinkoa! 

Muitakin mielenkiintoisa havaintoja olemme alueelta tehneet. 

Nyt tässä postauksessa vain tämän yhden kasvin osalta kuvia ja selostus lajin määrittelyn vaikeudesta. 

Aimo ja Maisa

aimonyberg(at)gmail.com

Kasvien hauskoista nimistä mainittakoon, että englanniksi pukinpartaa sanotaan 'Jack goes to bed at noon'

LuontoPortti on netistä löytyvä erinomainen tietopankki, josta löytyy paljon tietoa ja upeita kuvia - tässä linkki pukinparran esittelysivulle 

https://luontoportti.com/t/1264/pukinparta

Muotokuvia: VEERA

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Kuvattu Onkilahden puistossa aamuauringon valossa 14.7.2026 klo 7

 

Lue lisää: kohde-esittely teoksesta ja teoksen tekijästä

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/03/veera.html

Kesällä 2026 Veera uudelleen maalattiin ja valaistus laitettiin kuntoon

 Aimo Nyberg

Kaupunki- ja luontokuvaaja

aimonyberg(at)gmail.com

Veera kaunistanut Vaasaa jo 27 vuotta

 

Kauneus on katsojan silmissä

Tekstin koonti ja kuvat: Aimo 

Lainaus: Vaasan museot / Silvia Rinne

”Kesäkuun aikana taideteos Veera (Lucien den Arend) on saanut uuden maalikerroksen ja sen valaistus on uusittu. Osa kaupungin ulkoveistoksista kuuluvat museon taidekokoelmiin. Ulkoveistosten hoitaminen on haastavaa, koska ne ovat jatkuvasti ulko-olosuhteissa. Sää ja ilkivalta ovat kaksi päätekijää, jotka vahingoittavat veistoksia. Kokonsa vuoksi teokset ovat myös haastavaa hoitaa, minkä vuoksi huoltotyöt tehdään pääasiassa kesällä.”

 

 

 

Kuvat: AN 14.7.2026  

 

Kohde-esittely löytyy ylläpitämältäni Rojekti X = hankkeen sivustolta

5.2. (1999) Veera, Lucien den Arend, Onkilahden puisto, Palosaari

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2022/03/veera.html

aimonyberg(at)gmail.com

Vaasan kaupungin julkisia taideteoksia kuten veistoksia ja muistomerkkejä ylläpidetään ja huolletaan kaupungin toimesta. Verovaroin ja merkittävässä määrin myös mm. Bröderna Gröndahls Stiftelse - Veljekset Gröndahlin Säätiön varoilla (perustettu vuonna 1996). Säätiön kotipaikka on Vaasa. Säätiön pääasiallinen toimiala on museoihin ja kokoelmiin liittyvä toiminta. 

Tunnistatko rakennuksen?

 

Missä olen nämä kuvat valokuvannut?

Teksti ja kuvat: Aimo

Kuva 1

Kameran tallentama hieno yksityiskohta, jota harvoin tulee omin silmin katseltua.
Täällä ylhäällä en ole koskaan käynyt - itse rakennuksessa kylläkin.

Kuva 2

Sama rakennus ja sama torniosa. Torniosa on rakennuksen vanhemman osan sisäänkäynnin ja portailla olevan Karhu-veistoksen yläpuolella.

Kuva 3

Nyt taidat jo tunnistaa rakennuksen

 

Museokortilla tai ostamalla lipun pääset sisään.

Mitä kaikkea sisältä löytyykään – katso tästä linkistä

https://www.vaasa.fi/koe-ja-nae/kulttuuria-vaasassa-ja-seudulla/vaasan-museot/pohjanmaan-museo/

Aukioloajat

Avoinna ke–su 10–17. Maanantaisin ja tiistaisin suljettu.

Tutustu Vaasan alueen historiaan sekä Merenkurkun luontoon ja maailmanperintöön kaupunkihistoriallisessa ja luonnontieteellisessä perusnäyttelyissämme.

 

Pohjanmaan museossa parhaillaan (9.5-20.9.2026) esillä näyttely: nabbteeri - Haaskaeläinten puutarha

”Alueen merkittäviin nykytaiteilijoihin kuuluva taiteilijakollektiivi nabbteeri tunnetaan sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Heidän kokeellisuuteen ja ekologisuuteen perustuvan työskentelynsä lähtökohtina toimivat usein paikkasidonnaiset ja löydetyt materiaalit. nabbteerin yksityisnäyttely Pohjanmaan museossa rakentuu diaprojektori-installaation Hauraat mutantit (2020–) ympärille. Hyönteiset ja selkärangattomat saavat pääroolin, kun taiteilijat pohtivat taiteen ristiriitoja ja vierauden hyväksymistä. Oman puutarhan hoito kuuluu olennaisesti heidän taiteelliseen työskentelyynsä.”

Taiteilijat Janne Nabb ja Maria Teeri kertovat tässä diaprojektori installaatiostaan (23.5.2026)

Hyttysistä ym. hyönteisistä ja mitä erilaisimmista lentävistä ötököistä, selkärangattomista maanmönkijöistä meillä kaikilla on kyllä omakohtaisia kokemuksia. Ja mielipiteitä myös.

 

Nykytaiteilijoilla on silmää nähdä ja sydäntä tuntea suurella herkkyydellä myös pienimpien elämänmuotojen merkitys maapallomme elämän kokonaisuudelle. Minusta itsestäni tuntuu tärkeältä kuulla heitä, nähdä taidetta, jota he haluavat tehdä.

Taiteella on omanlaisensa tapansa tehdä näkyväsi kaikenlaisia asioita, näyttää todellisuus – dokumentoida tapahtuneita kehityskulkuja… jopa ennakoida tulevaa. Taide parhaimmillaan myös yhdistää yksilölliset havaintomme tieteen, tutkimuksen, tilastojen totuuksiin.

 

Pohjanmaan museon luonnontieteelliset kokoelmat, tämä nabbteerin näyttely ja jopa museon etupihan jo ”huomaamattomaksi muuttunut” Stefan Lindforsin tilateos Cyclus ovat erinomainen yhdistelmä. Ehdottomasti ajattelemisen aihetta antava kokonaisuus.

Laitan loppuun vielä linkin päivitettyyn Cyclus tilateoksen kohde-esittelyyn

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/08/cyclus-tilateos-10-elokuuta-1995.html

 

 

 

Kaikki kuvat: AN, 23.5.2026

 

aimonyberg(at)gmail.com

Kesäretki Norrskäriin

Teksti ja kuvat: Ansku

Merenkurkun saaristossa on useita saaria, jotka sopivat retkikohteiksi.  Pääsin käymään Norrskärin saarella kesäkuussa, kun Mustasaaren vapaa-aika- ja kulttuuriosasto osasto järjesti sinne retken. Merimatkan osallistujat taittoivat kahdella isolla kalastusveneellä. 

Västra Norrskär sijaitsee lähes keskellä Merenkurkkua. Klobbskatin kalasatamasta on matkaa saarelle noin 25 km.  

Norrskärin saariryhmä koostuu kahdesta isommasta saaresta sekä useista pienemmistä saarista ja luodoista.  Västra Norrskärillä on 21 metriä korkea majakka. Lyhty sytytettiin 1848. Majakka on Pohjanmaan ensimmäinen ja Suomen viimeinen miehitetty merimajakka. Majakka automatisoitiin vuonna 1987. Norrskär on ollut vuodesta 1753 valtion omistuksessa.

 

Majakkaväki asui saarella vuodet ympäriinsä, vaikka talvisin majakka sammutettiinkin. Majakanvartijoilla on ollut koulu ja kirjastokin. Kirjat piti hankkia omilla rahoilla. Millaista kirjallisuutta majakanvartijat mahtoivat lukea?

Norrskärin viimeinen majakkamestari oli bergöläinen Evert Sjöholm. Majakkamestarin ammatti on ollut Sjöholmin suvussa 1700-luvulta asti. Sjöholm rakensi veneitä ja hänellä oli kesäaikana saarella lampaita ja lehmiä. Kesäaika oli Västra Norrskärillä vilkasta aikaa, sillä luotsien ja majakanvartijoiden perheet muuttivat saarelle. Myös silakankalastajat tulivat kalamajoille. 1900-luvun vaihteessa saarella oli myös pieni kesäkauppa.

Tietenkin saaren asukkaat myös kalastivat ja pyytivät hylkeitä. Norrskär on aina ollut kalaisaa aluetta ja siellä on tiettävästi kalastettu jo keskiajalla. 1750-luvulla kalastajia ja hylkeenpyytäjiä alettiin verottaa, mitä vastaan mustasaarelaiset kapinoivat mutta turhaan. 

Tuttavani, joka tunsi saaren hyvin, kertoi myös tammikuussa 1899 tapahtuneesta tragedista.  Kaikki kolme majakanvartijaa lähtivät hyljejahtiin. Heidän veneessä upposi ja suuret perheet jäivät saarelle kevääseen asti. Kodittomksi perheet jäivät, kun uudet majakanvartijat muuttivat saarelle.

Saarella on ollut luotsiasema aina vuoteen 1982.  Norrskär oli myös sotilasalue toisesta maailmansodasta vuoteen 2000. Saarella on edelleen nähtävissä vanhoja puolustusrakenteita, bunkkereita ja kasarmi. 

 

 

Suurin osa Norrskärin saariryhmän rakennuksista on Västra Norrskärin itärannalla ja majakan läheisyydessä. Yksityisillä on joitakin mökkejä ja kalamajoja. 

Norrskär on erityisen tärkeä saaristolintujen pesimä-ja levähdysalue. Lintujen pesimärauhan takaamiseksi 1.5.-15.7. kävijöiden pitääkin käyttää saarella olevia  polkuja. Västra Norrskärillä pesii yli 70 eri lintulajia mm. lapintiiroja, kalalokkeja, harmaalokkeja, riskilöitä, merikihuja, karikukkoja, tukkasotkia ja haahkoja. Erikoisimpina pesimälajeina mainitaan ristisorsa ja törmäpääsky.  Östra Norrskärillä pesii noin 60 lajia. Merenkurkun Lintutieteellisen Yhdistyksen verkkosivuilla mainitaan, että Norrskärin saariryhmän alueella on vuosien saatossa havaittu ainakin 271 eri lintulajia. 

 

 

Metsähallituksen omistama luotsitupa on vuokrattu Merenkurkun  Lintutieteelliselle Yhdistykselle. 

 

Saari on enimmäkseen avointa varvikkokangasta. Puustoa on hyvin vähän. Valtavan paljon saarella kasvaa ruohosipulia!  

Östra Norrskär on Norrskärin saariryhmän suurin saari.  Saarella on vain muutama vanha yksityinen kalakämppä ja rannat ovat kauttaaltaan varsin matalia, mikä vaikeuttaa rantautumista. Saaren itäkärjessä on vilkkumajakka. Luin Vallgrund min hembygd -lehdestä (numero 7 s. 22-27), että saarella on Gunnar Gersin muistokivi, jossa on teksti:

A.D. DEN 14.IV 1947 KÖPTE JAG, LÖJTNANTEN GUNNAR JOHAN L. GERS
FRÅN VIBORG, DENNA MARK AV FINSKA STATEN O. LADE DÄRMED GRUNDEN
ÅT DENNA GÅRD OCH BY: ÖSTRA NORRSKÄR R:No 1 UTI
KVARKEN-NORRSKÄR BY. 

Mitä ihmettä viipurilainen Gers teki saarella? Tutkimista riittää. 

Yle Areenassa on lyhyt filmi Norrskäristä.

 

 

 

Maaherran virka-asunnon paikka vuonna 1752

 

Vanhassa Vaasassa Mustasaaren kirkon edestä (alkuaan Hovioikeuden talo) lähtevä puukujanne johtaa Korsholman linnan paikalla olevalle kumpareelle, jossa on 1700-luvulla sijainnut maaherran residenssi. Vanhan Vaasan lehmuskuja on Suomen vanhin julkisessa käytössä oleva puistokatu.

Linnakummun pohjoisosassa tehtiin vuonna 2023 arkeologisia kaivauksia. FT Jan Fastin johdolla tehdyissä kaivauksissa löytyi residenssin rakennuksen kivijalan jäänteitä (tälle paikalle valmistui vuonna 1752 Pohjanmaan läänin maaherran virka-asunto). 

Kuvattu yllä olevasta infotaulusta

Sama paikka kesäkuun lopulla 2026

Teksti infotaulussa

 

Myös tänä kesänä 2026 Vaasassa tehtiin arkeologisia tutkimuksia. Nyt Krimin Sodan (1853–1856) konfliktiarkeologiaa. Jan Fastin johdolla tehtiin koekaivauksia, kartoitettiin ja dokumentoitiin Vaasan Patteriniemessä sijainneen muinaismuistolaissa suojatun venäläisen tykkiaseman varustuksia.

Viime vuosina näillä Vaasan kaivauskohteilla on ollut mukana aika iso innostuneiden kaivuuapulaisten porukka. Linnakummun kaivauksissa mukana oli myös koululaisia! Ja kun löytöjäkin on joka vuosi tehty voi hyvin uskoa mukana olleiden puheita, että kivaa on ollut ja on saanut tuntea tekevänsä tärkeää työtä. Kenties joku nuori saa tällaisesta kokemuksesta jopa ajatuksen ryhtyä arkeologiksi!

Toivotaan, että Vaasan seudulla tällaiset projektit saavat jatkoa tulevinakin vuosina.

 

Kuvat (27.6.2026) ja teksti: aimonyberg(at)gmail.com 

Edelleen näkyvissä oleva yksityiskohta

 

Suomen Vapaudenpatsas. Ylhäällä jalustan päällä olevan haavoittuneen sotilaan saappaassa näkyy talvisodan pommitusten osuma. Kuva jaettu aiemmin facebookissa / Vaasan kuvia 1900-luvulta

Tämän vaasaennenjanyt blogin yksi merkittävimmistä teemoista on ollut Vaasan julkisten muistomerkkien ja muistolaattojen tunnetuksi tekeminen.

Näiden kohteiden valokuvaamisesta tässä ja nyt sekä vanhojen valokuvien ym. aineiston etsimisestä ja jakamisesta netissä on tullut minulle mieluisa harrastus.

 

Suomen Vapaudenpatsas on Vaasan patsaista ja muistomerkeistä ilman muuta antoisin kuvaus- ja tutkimuskohde.

Tänään 9.7. 2026 on kulunut tasan 88 vuotta siitä, kun Yrjö Liipolan Suomen Vapaudenpatsas paljastettiin, vihittiin käyttöön Vaasan kauppatorilla.

 

Patsaat, muistomerkit ovat läsnä ”elävät elämäänsä” keskellämme joka päivä – päällisin puolin muuttumattomina. Ja myös hyvin usein – lopulta unohdettuina. Niiden viestit hukkuvat tässä ja nyt maailmamme tajunnanvirran alle askeltemme ulottumattomiin syviin pohjavesiin. Meillä ei useinkaan riitä aikaa eikä uteliaisuuttakaan kuunnella ajanjaksoista ennen omaa elämäämme.

 

PAPERISET VANHAT VALOKUVAT – löytyykö näitä vielä?

Minua kiinnostaa edelleen löytää mustavalkoisia tai värillisiä kotialbumikuvia, joissa aiheena on tai ainakin kuvassa näkyy Vaasan patsaita, muistomerkkejä, muistolaattoja.  Ei siis vain vapaudenpatsaasta vaan mistä tahansa täällä olevasta julkisesta veistoksesta jne.
Erityisesti toivon löytäväni valokuvia, joita ei ole muualla vielä julkaistu.
Toivoisin saavani näitä ainakin katsottavaksi, mahdollisesti myös julkaistavaksi eli jakoon digitoituina kuvina tälle vaasaennenjanyt sivustolle.

Palataan tuohon tämän postauksen aloituskuvaan. Kustantaja ja valokuvaaja Felix Wester julkaisi sodan jälkeen kuvateoksen nimeltään Sotakuvia Vaasasta – Krigsbilder från Vasa.
Talvisodan tuhoja, kauhua, surua, menetyksiä emme mitenkään pystyisi ymmärtämään ja tuntemaan mielissämme ilman valokuvia.

Kirjan kansi ja ensimmäinen aukeama, kirjasta kuvannut AN

Valokuvaajat ovat tehneet ennen ja tekevät myös nyt kännykkäkameroiden aikakautena merkittävää työtä tallentaessaan, räpsiessään kuvia juuri siinä hetkessä merkittäviksi koetuista aiheista.

Vaikka ihan jokainen kuva ei olekaan muille jakamisen arvoinen, niin koskaan ei voi etukäteen tietää varmasti mistä valokuvasta tulee merkittävä ajankuva.

Suomen Vapaudenpatsaan vuosipäivänä nämä linkit vielä jakoon

9.7. (1938) Suomen Vapaudenpatsas, Yrjö Liipola, Jussi Mäntynen, Vaasan Kauppatori http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html

 

Suomen Vapaudenpatsas, symbolit, allegoriat: Koontilista

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/12/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html

 

Suomen Vapaudenpatsas. linkkejä lisämateriaaleihin: Allegoriat, symbolit

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2023/10/linkkeja-lisamateriaaleihin-suomen.html

 

Aimo Nyberg
Kuvisope, eläkkeellä

Kotiseutuhistorian harrastaja

aimonyberg(at)gmail.com