lauantai 3. kesäkuuta 2023

4. kesäkuuta lippu taas salkoon

 

Vieraile virtuaalisesti Mannerheim-museossa. Tai paikan päällä, kun käyt seuraavan kerran Helsingissä.

https://www.mannerheim-museo.fi 


Lainaus Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolustusvoimain_lippujuhlan_p%C3%A4iv%C3%A4

Kesäkuun neljäntenä päivänä on Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Juhlapäivää on vietetty vuodesta 1942. Ylipäällikkö Mannerheimin täyttäessä jatkosodassa 75 vuotta 4. kesäkuuta 1942 Suomen valtioneuvosto antoi hänelle Suomen marsalkan arvon ja määräsi syntymäpäivän puolustusvoimain lippujuhlaksi.

Mannerheimista on tehty suuri määrä kirjoja ja tutkimuksia. Historian käänteistä kiinnostuneille näistä löytyy monenlaisia näkökulmia.
Carl Gustaf Emil Mannerheimin. Syntynyt 4. kesäkuuta 1867 Askainen, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjä. Kuollut 27. tammikuuta 1951 (83 vuotta) Lausanne, Sveitsi.

Myös Wikipediasta löytyy perustietoja ihan hyvin.

Carl Gustaf Emil Mannerheim

https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim


 

Mannerheim ja vuoden 1918 tapahtumat

Lainaus Wikipediasta

Suomi itsenäistyi 6. joulukuuta 1917. Mannerheim saapui Suomeen 18. joulukuuta. Tällöin yhteenotto porvarillisten valkoisten ja vasemmistolaisten punaisten sotilasosastojen välillä alkoi näyttää vääjäämättömältä. Järjestyksen saamiseksi maahan Suomen hallitus, Svinhufvudin senaatti nimitti Mannerheimin 15. tammikuuta sotilaskomitean puheenjohtajaksi ja hallituksen eli valkoisten ylipäälliköksi 26. tammikuuta 1918. Valkoiset suorittivat venäläisten joukkojen aseistariisumisen Pohjanmaalla. Mannerheim ylennettiin ratsuväenkenraaliksi 28. tammikuuta (nimitys tapahtui taannehtivasti 7. maaliskuuta). Samaan aikaan kapinaan nousseet punaiset kaappasivat vallan eduskunnalta ja hallitukselta Etelä-Suomessa. Suomen sisällissotaan johtanut kehitys sinetöityi.

Sisällissodassa Mannerheim otti vieraiden sotajoukkojen apuun kutsumiseen täysin kielteisen kannan, sillä hän olisi halunnut viedä sodan loppuun valkoisten omin voimin. Hänen vastustuksestaan huolimatta punaisia paenneet hallituksen jäsenet eli Vaasan senaatti pyysi apua Saksan keisarikunnalta.

Toukokuun 16. päivänä järjestettiin Helsingissä suuri valkoisten voitonparaati. ”Valkoinen kenraali” Mannerheim ratsasti joukkojensa kärjessä saksalaisten valtaamaan pääkaupunkiin. Hän halusi osoittaa paraatillaan saksalaisille sotilaille ja erityisesti heidän johtajalleen kenraali Rüdiger von der Goltzille, että hän johtaa Suomen asevoimia. Hallitus hyväksyi kuitenkin saksalaisten puuttumisen Suomen armeijan järjestelyihin ja hylkäsi kenraali Mannerheimin suunnitelmat. Niissä olosuhteissa katkeroitunut Mannerheim ei enää halunnut jatkaa ylipäällikkönä ja hallitus myönsi hänelle eron 31. toukokuuta 1918.”

Lainaus päättyy

 

Vaasan torilla oleva Suomen Vapaudenpatsas liittyy hyvin läheisesti Mannerheimiin. Ajatuksia vapaus-ja itsenäisyystaistelun muistomerkistä oli toiveissa varmasti monilla muillakin. Kun Mannerheim nimitti muistomerkkikomitean, hanke käynnistyi - tosin toteutus vei odotettua kauemmin, peräti kaksi vuosikymmentä.


 

Kuva: AN. Monumentaalisen Vapaudenpatsaan jalustassa Hovioikeudenpuistikon puolella eli pohjoisen suuntaan on korkokuva Mannerheimista joukkoineen.

Korkokuvan  korkeus on 230 cm ja leveys 160 cm. Mannerheimistä tehdyssä korkokuvassa vapaussodan ylipäällikkö on kuvattu sivuprofiilissa näköiskuvana, tunnistettavana niin olemukseltaan kuin oikeina asuineenkin. Reliefi on valmistunut vuonna 1937.

 

...

 

Ilkka Virtanen (Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta) toteaa Pohjanmaan maanpuolustaja -lehdessä (lokakuu 2018) näin:

”Patsashanke vireille jo v. 1918 Mannerheimin aloitteesta

Seinäjoella luotiin jo perusta suunnitelmalle pystyttää Vapaussodan muistomerkki Vaasaan. Jäseniksi muistomerkkikomiteaan Mannerheim nimitti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan, päämajoitusmestari Hannes Ignatiuksen ja taidemesenaattina tunnetun teollisuusmies Gösta Serlachiuksen. Kesällä 1918 toimikuntaa täydennettiin tärkeillä vaasalaisilla liikemiehillä ja kaupungin virkamiehillä. Toimikunnan ensimmäinen ehdotus oli Vapauden temppeli -rakennus. Hanke edistyi kuitenkin verkkaisesti, siihen liittyi sekä erimielisyyksiä päämäärästä että rahoitusongelmia. Temppeliajatuksesta luovuttiin 20-luvun loppupuolella ja päädyttiin näyttävään patsaaseen. Patsasprojekti rahoitettiin pääosin kansalaiskeräyksellä ja yrityslahjoituksilla. Patsaan suunnittelukilpailu käynnistettiin vuonna 1935. Yrjö Liipola voitti kilpailun ja monumentti oli valmis paljastettavaksi heinäkuussa vuonna 1938 eli kaksikymmentä vuotta Vapaussodan päättymisen ja muistomerkkihankkeen aloittamisen jälkeen. Paljastustilaisuus oli suuri kansallinen juhla, siihen osallistuivat mm. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio, sotamarsalkka Gustav Mannerheim ja itsenäisyyssenaatin elossa olevat jäsenet. Yleisöä tilaisuudessa kerrotaan olleen 10 000 henkeä.

Lainaus päättyy

 

 

Ratsastajapatsas Helsingissä

Viimeiseksi kiitollisuudenosoitukseksi Mannerheimille jäi lupaus toteuttaa ratsastajapatsas, joka paljastettiin Helsingissä alkukesällä 1960. Ajatus ratsastajapatsaasta oli ollut esillä jo heti vuoden 1918 sodan jälkeen. Melkoisen kauan tämä siis kesti!

Sen jälkeen kun v. 1938 Vaasaan oli paljastettu Suomen Vapaudenpatsas, asetettiin arvovaltainen patsaskomitea järjestämään rahankeräystä ja valmistelemaan taiteellista työtä ratsastajapatsaan toteuttamiseksi Helsinkiin. Mannerheim ei itse ilmeisesti ollut hankkeesta kovin innoissaan. -”Hän suhtautui epäillen siihen, että kukaan kotimainen kuvanveistäjä pystyisi kuvaamaan hevosen ja ratsastajan uskottavasti…” (Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim, aristokraatti sarkatakissa, Otava 2017)


Kuvalainaus Wikipediasta
 
 

 
Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
 
Kotiseutuhistorian harrastaja
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com







 


torstai 1. kesäkuuta 2023

Kiinnostava tulevaisuuden kohde Vaasassa: Konepajanranta

 

Wärtsilä markkinoi aluetta brändinimellä Verkstadi. Kaavaluonnoksessa alueen maantieteelliseksi paikannimeksi ehdotetaan nimeä Konepajanranta.

 


Kuva: VK 16.5.2023

Asukasyhdistys (VKA ry – ICV rf) järjesti kaikille avoimen vierailun Wärtsilään Vöyrinkaupungin käytöstä poistuvalle vanhalle teollisuusalueelle. Saimme katsella kuvia, karttoja ja suunnitelmia tulevasta uudesta kaupunginosasta. Informaatiota saatiin suomeksi ja ruotsiksi tasapuolisesti tutustumiskierroksella parisen viikkoa sitten.

 

Seuraavaksi kannattaa osallistua tähän Vaasan kaupungin kaavoituksen järjestämään infotilaisuuteen!

 

Vöyrinkaupungin konepaja-alueen yleisötilaisuus / Informationsmöte om Vöråstans verkstadsområde

TIISTAINA 6. KESÄKUUTA 2023 KLO 17.30

DRAAMA-SALI Vaasan kaupunginkirjasto

Lainaus Vaasan kaupungin fb-sivulta

”Yleisötilaisuus järjestetään Vaasan pääkirjaston Draama-salissa tiistaina 6.6.2023 klo 17.30. Paikalla on Vaasan kaupungin kaavoituksen lisäksi myös Wärtsilän edustajia kertomassa alueen tulevaisuudesta.

Kaavamuutoksen kohteena on vanha tehdasalue, jolta Wärtsilän toiminta on poistumassa. Tavoitteena on, että tehdasalue muuttuu tulevaisuudessa monipuoliseksi kaupunkimaiseksi alueeksi, johon voi sijoittua asumista, työpaikkoja, kauppaa, palveluita sekä liikunta- ja kulttuuritiloja.

Luonnosvaiheessa esitetään kolme vaihtoehtoa, joiden suurimmat erot ovat Onkilahden ranta-alueen rakentamisessa ja pysäköinnin järjestämisessä.”

 

Lue lisää Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/voyrinkaupungin-konepaja-alueen-kaavoitus-etenee-luonnokset-nahtaville-kesakuun-aikana/
 

Luonnokseen voi ottaa kantaa ottamalla yhteyttä kaavoitukseen tai vastaamalla kaavasivulta löytyvään karttakyselyyn. Lisäksi järjestetään yleisötilaisuus Vaasan pääkirjaston Draama-salissa 6.6.2023.

Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2024 aikana.

... 

 



Kuva: AN 28.5.2017

VR:n konepajan alkuajan historia liittyy Tampereen – Nikolainkaupungin välisen radan rakennustöihin. 10.11. 1882 annettiin rataosuus Nikolainkaupungin ja Alavuden välillä väliaikaiseen liikenteeseen. 29.9. 1883 vihki kenraalikuvernööri kreivi Feodor Heyden radan käyttöön Nikolainkaupungissa (=Vaasassa). Nikolainkaupungin korjausverstaan esimieheksi nimitettiin 1.3.1882 ins. Carl Verner Winsten. Tätä päivämäärää pidetään konepajan virallisena ”syntymäpäivänä”. 

 

Blogikirjoituksen kuvat: Vesa Katajisto, Aimo Nyberg

Blogijutun koonti: Aimo Nyberg

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...