torstai 22. huhtikuuta 2021

Juha Tammenpäästä upea kirja

 

 

 

Kuva kirjan kannesta (rajattu): JUHA TAMMENPÄÄ – Taivaanvuohen paimentaja

 

Onneksi vielä kirjoja tehdään, ja vieläpä näin suurella intohimolla ja laadukkaasti. Tämän kirjan tekeminen on kulttuuriteko, jota varmasti arvostetaan laajasti ei vain Suomessa vaan kansainvälisestikin. Kirjan tekstiosa (Anne-Maj Salin) on käännetty englanniksi, ja mielenkiitoinen osio Henry, Juha ja minä (Dan Holm) on käännetty ruotsista suomeksi.

Työryhmä: Juha Tammenpää, Tapani Tammenpää, Anne-Maj Salin, Gunnar Bäckman, Aikku Koskinen.

Tekstit ovat taidehistorioitsijoiden Anne-Maj Salinin ja Dan Holmin vakuuttavaa kerrontaa, ja taideteosten kuvaukset Gunnar Bäckmanin erinomaista ammattitaitoa.

Julkaisija: Printmakers´, Vaasa, GRANO, Vaasa 2021

Kirja on myynnissä mm. Kuntsin modernin taiteen museolla Vaasan sisäsatamassa.

 

Juha Tammenpään taide on minulle itselleni ollut merkittävä inspiraation lähde. Työelämässä 34 vuoden aikana, ja ihan kaikessa muussakin omassa tekemisessä.

Juha on minua vain muutaman vuoden nuorempi. Ensimmäinen tapaamisemme oli jo heti kun olin Vaasasta saanut ensimmäisen työpaikkani kuvisopettajana, eli syksyllä 1983.  Nuoret taiteilijat Erkki Alakoski, Lars Karlsson ja Juha Tammenpää olivat laittaneet pystyyn uudenlaisen gallerian, Henry`s Aeoroplane johonkin tilaan, josta minulla ei enää ole muistikuvia. Mutta teokset jäivät mieleen. Rohkeat, kokeilevat ja kolmen eri tyylisten taiteilijoiden teokset ikään kuin leikkivät samaa seikkailuaan, mutta omilla miekoillaan. Juhan teosten kohdalla muistan hämmentyneeni ennen kaikkea aiheiden sisältöjen assosiaatioketjuja, uskomatonta visuaalisten viitteiden ripottelua, eli kuvan katsojan houkuttelemista oudoillekin merkkien ja mielikuvien loputtomille taivaanrannoille/merten syvyyksiin ja samalla peilaamaan niitä oman mielen kätköissä olevaan tiedostamattomaan sisimpään.

Lainaus kirjasta s. 83

”Tällä lentokoneella vaasalaiset nostettiin kuvataiteen uuteen korkeuteen, toiminta ja installaatio olivat tilapäistä ja iskevästi keskittynyttä. (Dan Holm)”

Jos muistini ei petä, tein juuri tästä gallerianäyttelystä ensimmäisen lehtikirjoitukseni, pienen taidejutun, uutisen Ilkka-lehteen.

Yhden Juhan näyttelyn avajaispuheenkin olen saanut pitää. Tämän kunnian Juha soi minulle erääseen yksityisnäyttelyynsä, joka oli jo nyt toimintansa lopettaneessa näyttelytilassa Raastuvankatu 21, eli silloisessa Nandor Mikolan akvarellimuseon tiloissa.

Erityisen upeat muistot minulla liittyvät nyt jo yli 10 vuoden takaiseen aikaan. Juha oli pitänyt laajan 30-vuotistaiteilijanäyttelyn Vaasan Kuntsin modernin taiteen museossa 2009. Siellä oli ollut esillä myös uudenlaista tekemistä, guassien ja grafiikan lisäksi seinillä komeilivat suurikokoiset reliefimäiset akryylimaalaukset. Pohjina olivat maalauskankaiden lisäksi myös vanhat ovet ym. joihin oli liimattu kiehtovaa esineistöä. Uudet tekotavat yhdistyneenä Juhan loistokkaaseen värien hallintaan olivat jotain erityisen mielikuvituksellista ja kaunista katsottavaa.

Tästä juhlanäyttelystä tein kirjoituksen Pohjalaiseen. Tekstin julkaisemisessa tapahtui jokin selittämätön asia, kömmähdys, joka harmikseni nyt näkyy myös kirjassa. Mutta eipä tällä nyt niin väliä ole.

Lainaus kirjasta s. 76

”Näyttelyä pidettiin sensaationa ja osoituksena Juha Tammenpään suvereenista taiteilijuudesta. (Pohjalainen Arto Nyberg 2009).”

 

Hämmästykseni oli suuri, ja ilo ylimmillään, kun ilmeni, että tämän Juhan 30-vuotisiteilijanäyttelyn teoksia valittiin tuomaan taiteen ilosanomaa aikaisemmin niin ankeille työpaikkani eli koulun seinille.

Kuula-opiston uusissa tiloissa ja Vöyrinkaupungin koulun O-kiinteistössä (nykyään Onkilahden yhtenäiskoulu) on tänä päivänäkin mahdollista käydä katsomassa Juha Tammenpään upeaa maalaustaidetta. Taulut ovat vuosilta 2009 – 2011, osa teoksista oli esillä Kuntsilla taiteilijan juhlanäyttelyssä, ja osan Juha on tehnyt nimenomaan tähän paikkaan sopiviksi taideteoksiksi.

Kaupunki oli saanut, kiitos Dan Holmin ja lahjoituksen tehneen säätiön, kokoelmiinsa uskomattoman kokonaisuuden. Juuri nämä Juha Tammenpään taulut sopivat mielestäni todella hyvin musiikkiopiston ja musiikkipainotteisen yläkoulun tiloihin. Nämä suurikokoiset, erimuotoiset värikkäät taulut inspiroivat ja vapauttavat tunnelmaa oppilaiden ja opettajienkin keskuudessa. Aluksi tosin opettajat olivat suorastaan hämillään, eihän tällaiseen oltu aikaisemmin koskaan totuttu. Ja olihan meillä opettajilla myös pelkoja teosten mahdollisesta vaurioitumisesta suurten oppilasjoukkojen liikkuessa koulun käytävillä. Onneksi pelko oli turha.

Tauluja on esillä lähemmäs 20. Kaikki nämä suurikokoiset, erimuotoiset ja useilla erimateriaaleillakin tehdyt kohokuvioiset taulut ovat esillä molempien koulujen käytävillä, kenen tahansa ihasteltavina. Tosi hienoa! Osoite on Myllykatu 2, eli Minimanin ja olympiakorttelin välissä olevassa koulurakennuksessa.

Yksi idea tähän päivään voisi olla tehdä näiden teosten ääreen ”Iltakävely Juha Tammenpään taiteen äärellä”, eli kulkisimme pienellä porukalla koulun käytävät läpi. Taidanpa kysellä ideasta koulun nykyiseltä kuvataiteen lehtori Pasi Kirkkopellolta. Kun poikkeusajat tästä vähitellen helpottuvat, on kaikenlaiselle yhdessä kokemiselle suuri tarve!

 


 

Kuva: AN, tämäkin teos löytyy koulun käytäviltä

 

Kirja Juha Tammenpäästä kertoo myös pieniä tuokiokuvia Juhan ja isänsä Tapani Tammenpään elämänvaiheista. Toisena innoittajana ja opettajana grafiikan ja taiteen maailmaan mainitaan Jorma Haavisto.

Tällaisia kirjoja tehdään kokonaisen elämäntyön mittaisista taiteilijaelämistä ja heidän tähän astisen tuotantonsa tunnetuksi tekemiseksi. Tässäkin suhteessa tämä kirja on erinomaisen onnistunut. Juhan jo 40-vuotinen taiteilijaura ansaitsee tulla muistiin tallennetuksi. Juhan ura on täynnä kansainvälistä menestystä. Nyt on tämän upean kirjan avulla suorastaan ilo esitellä häntä meidän vaasalaisten ”omana poikana”.

Kirjassakin Juha ilmoittaa, ettei voi olla piirtämättä. Ura saa uskoakseni vielä pitkän jatkon, ja me Juhan taiteen ystävät saamme nähdä ja kokea paljon ihmeellistä näillä Juhan tarjoamilla taiteen portailla.

 

Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com

 

 

tiistai 20. huhtikuuta 2021

Valtakunnantasoiseksi ulkoilureitiksi

 

 

Suomessa on useitakin suosittuja vaellusreittejä, kuuluisin kenties Karhunkierros Oulangan kansallispuiston alueella.
Vaasaan suunnitteilla olevaan n. 30 km pituiseen lahdenympärikierrokseen on mahdollista luoda aivan omanlainen kokonaisuus, jolla voidaan saada myös turistit kiinnostumaan juuri tästä kohteesta: Vaasan kaupungista, merellisestä luonnosta, maankohoamisilmiöstä ja sen myötä syntyneestä ainutlaatuisesta historiasta, kehityksestä ja eteenpäinmenon voimasta Vaasan seudulla.

 

Vaasan kaupungin asukaslehti 01/2021 jaettiin koteihin ja on kaikkien luettavissa myös netissä

www.vaasa.fi/ajankohtaista/kaupungin-asukaslehti-tarjoaa-jalleen-mielenkiintoista-luettavaa/

Lehdessä on useampikin tärkeä kirjoitus, mm. Osallistumalla omannäköinen arki ja Vähänkyrön patikkareitit kunnostettiin talkoilla. Paras juttu ja visio tulevaan on kuitenkin minun mielestäni tämä:

Eteläisen kaupunginselän reitti on upea lähimatkailukohde

 


Kuva- ja tekstilainaus ovat sivulta 10

”Eteläisen kaupunginselän ulkoilureitin rakentaminen toteutuu osissa. ELY-keskuksen myöntämää valtion virkistysalueavustusta kunnille on haettu noin 10 kilometrin mittaiselle reitille, joka alkaa Kalarannasta ja ulottuu Risöhön. Tämä hanke on alku noin 30 kilometrin mittaiselle Kaupunginselän kierrokselle.”

Nämä julkistetut suunnitelmat näyttävät upeilta. Reitin voi kävellä, juosta, pyöräillä, mahdollisesti myös talvisin hiihtää, ja osan matkasta kesäisin myös meloa. Esteettömyyskin toteutunee ainakin pääosin.

” – Hanke on mahtava lähimatkailuvaltti, maisema-arkkitehti Annukka Kuoppala iloitsee.”

 

Maankohoamisilmiö sopii aiheeksi reitin varrelle toivottavasti tuleville korkeatasoisille infotauluille. Samoin historialliset kohteet mm. Patterinniemessä. Eikä luontoakaan sovi sivuuttaa, erityisesti lintulajisto on Sundominlahden alueella runsasta etenkin kevät- ja syysmuuton aikoihin.

Reittiä Kalarannasta Risöhön on voinut kulkea jo nytkin. Niin kesäisin kuin talvellakin. Olen alueella jonkun verran liikkunut luontoa havainnoimassa ja valokuvaamassa. On aivan mahtavaa, jos ja kun saamme reitille taukopaikkoja, opasteita ja jopa lisättyä todellisuutta historiallisiin kohteisin, ts. mobiililaitteilla luettavaa kiehtovaa kerrontaa ja kuvamateriaalia menneiden vuosisatojen tapahtumista, elämästä näillä seuduilla.

Jossain vaiheessa vuosien kuluttua reitti saadaan kokonaisuudeksi, eli kiertämään Sundominlahden ympäri. Lahdenpohjukka Bolotin alueelta Svartön niemelle kuuluu Mustasaareen. Onneksi myös siellä tehdään suunnitelmia tämän yhteishankkeen eteenpäin viemiseksi.

 

Kuvituskuviksi laitan tämän kertaiseen blogikirjoitukseen näkymiä Mustasaaren puolelta eli Bolotista ja sen läheltä kuvattuja näkymiä. Kamera on suunnattuna kohti Vaasan keskustan ranta-alueita.

 


 

 

Kuvat: AN 8.4.2021. Bolot, Mustasaari

 Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg


LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...