lauantai 30. syyskuuta 2017

SAILING CITY

Sailing City paljastettiin 30.9.2006.

Osoite: Vaasan satama, matkailuterminaalin edustalla

Tekijä: Asko Halme






Kuvat: AN, 3.9.2017

Lainaus: Vaasan patsaat ja muistomerkit, Kalevi Paakki 2008, Vaasan kaupunki

Sailing City 

Arkkitehti Asko Halmeen veistos Sailing City sijaitsee Vaskiluodon sataman matkustajaterminaalin edustalla. 

Veistoksen paljastustilaisuus oli 30.9.2006, jolloin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman vihki veistoksen. 

Veistos on lähes neljä metriä korkea ja materiaali on corten-terästä. Betonijalustan kanssa veistoksen kokonaiskorkeus on liki kuusi metriä. Veistos painaa noin 500 kg. 

Veistos on Halmeelle tyypillisesti hyvin geometrinen. Vaakasuorat teräskehät kuvaavat kaupunkia, ja ylöspäin suuntautuva liike kuvaa merenkulkua. Veistos on hiekkapuhallettu ja aikaa myöten se ruostuu pinnaltaan niin, että siihen tulee kaunis mattapinta. 

Jalustassa on samasta materiaalista valmistettu laatta, jossa teksti: 

SAILING CITY 
Asko Halme / 2006 
VAASA UMEÅ 1948 → 

Taivutetut teräspalkit on hitsattu Vaasan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa Marko Haikosen johdolla. Veistoksen lujuuslaskelmat on tehnyt insinööri Risto Vuorenmaa. Satamalaitos on tehnyt veistoksen jalustan betonivalun ja koristellut veistoksen ympäristön luonnonkivillä. Luonnonkivialueen koko on noin 6,5 x 6,5, metriä. 

Lainaus päättyy





Kuvat: AN. 3.9.2017

Kaupunginarkkitehtinä 1970 -luvun lopussa ja 80-luvun alussa Asko Halme suunnitteli satamaterminaalin (valmistui 1981). Sailing City veistos on siis paljon myöhäisempää tuotantoa.

Ko. teoksen työnimi oli Asko Halmeen mukaan ”Kävelevä kaupunki”. Sailing City tuli nimeksi, kun 1948 alkanutta yhteyttä Uumajaan haluttiin nostaa esiin.

Veistoksessa kontrastina ruskeille, ruosteen patinoimille palkeille, on sommittelussa mukana ylhäällä oleva kiiltävästä mattapintaisesta teräksestä tehty ylöspäin suuntautuva palkki. Tähän on kiinnittyneenä myös teoksen ainut pyöreä osa, joka myös kuin piste i:n päällä korostaa, nostaa esiin teoksen osien kontrasteja.



Kuva: AN

HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! 

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Sailin city netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 9.11.2022

JACOB TEGENGREN


Laatta on paljastettu 30.9. 1953

Osoite: Hietalahden Villa

 



Kuvat: AN. Tänä kesänä uudistunut, ravintolaksi kunnostettu Hietalahden Villa, Jacob Tegengrenin synnyinkoti.

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki.

Jacob Tegengren 

Laatta Hietalahden huvilan, ent. kesäravintolan, merenpuoleisessa päädyssä Hietalahdessa. 

Teksti: JACOB TEGENGREN, DET SVENKA ÖSTERBOTTENSSKALD, FÖDDES PÅ SANDVIKENS HERRGÅRD 28.8.1875. 
(Jacob Tegengren, ruotsalaisen Pohjanmaan runoilija, syntyi Hietalahden kartanossa 28.8.1875) 

- Forna Lyceister – yhdistys hankki laatan. 

Paljastustilaisuuteen 30.9. 1953 osallistui myös runoilija Tegengren. 

 JACOB AUGUST TEGENGREN (1975 – 1956) runoilija, kirjailija. Toimittuaan kansanopiston johtajana Ahvenanmaalla ja Närpiön maamieskoulun johtajana tuli hän v. 1915 pankinjohtajaksi Vöyrille. Tegengren oli ruotsinkielisen virsikirjakomitean jäsen vv. 1923 -1927. 

Hänen runouttaan hallitsee luonto. Aikansa runoilijoista hän oli ainoa, joka ei koskaan käsitellyt runoudessaan poliittisdia aiheita. ja joka omasi positiivisen uskonnollisen vakaumuksen. 

Tegengrenin aloitteesta ryhdyttiin Vöyrillä suorittamaan arkeologisia tutkimuksia ja kaivauksia. 

Lainaus päättyy.



Kuva: AN


Bonuksena tähän Jacob Tegengrenin kirjoitukseen laitan loppuun vielä pientä lisäselvitystä alueen ja rakennuksen nykytilanteesta.

Hietalahden puistoalue on merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde, jonka historiaa on selvitetty erinomaisesti kaupungin kaavoituksen toimesta. Vaasan kaupungin sivuilta löytyy tämä perusteellinen tietopaketti

HIETALAHDEN VILLAN JA BRAGEN ALUEEN KULTTURIYMPÄRISTÖSELVITYS 2014

https://www.vaasa.fi/sites/default/files/liite_4_hietalahden_villa_ja_bragen_alue_kulttuuriympristselvitys_2014_ruusa_viljanen_rossi.pdf



Kuva: AN, 25.6. 2017

Vaasan kaupungin viheralueyksikkö on vuosia tehnyt töitä Hietalahden puistoalueen ennallistamiseksi ja uudistamiseksi. Alueella on mm uusittu puustoa. Vanhaa on jonkun verran karsittu pois, ja tilalle on tullut uutta puustoa monipuolisesti. Puistoalueella on myös uusia kulkureittejä rantaan, penkkejä istuskella, jne.

Kyllä vaasalaiset alueella viihtyvätkin, rantareitillä aivan meren tuntumassa on usein miten väkeä liikkeellä todella paljon, aamusta iltaan.

Suomi Sata teemaan liittyen Vaasan on tänä kesänä istutettu eri puolille jalopuita. Mm. asukasyhdistyksemme, VKA ry:n ehdotuksesta sinivalkoisten keppien välissä on nyt Hietalahden Villan puistossa, aivan rannan tuntumassa harvinainen lajike, hevoskastanja! Toivotaan, että se menestyy, voi hyvin ja kasvaa ainakin seuraavat sata vuotta!


Villa Sandviken on noussut uuteen loistoon. Vaasan kaupunki onnistui tämän kohteen pelastamisessa myymällä paikan yksityiselle.

Vuonna 2016. Kiinteistö Oy Hietalahden Villa osti rakennuksen, huvilan, ja kunnosti sen tyylikkäästi, perinteitä arvostaen.

http://www.villasandviken.fi/





Kuvat: AN. 1.7.2017. Historiasta, kartoista pitäville Villa Sandviken on kiehtova kohde. Sisällä seinillä, tauluissa ym. on todella paljon yksityiskohtia joita tutkia, ihmetellä. Toisen kerroksen tilat sopivat myös vaikka kokousten pitoon. Paikkaa voin mielelläni suositella vaasalaisille, jotka eivät ole vielä siellä käyneet syömässä, iltaa viettämässä. Toivotaan, että kaupungissamme vierailevatkin löytävät tämän hienon alueen ja ravintolan.

Muistomerkkejä arvostaville kohde on myös oikea ”bongauskohde”. Jacob Tegengrenin muistolaatan lisäksi aivan lähietäisyydellä ovat Vasan kaupungin ystävyyskaupunkipuistot; Kielin, Pärnun ja Uumajan ystävyyskaupunkien muistomerkit. Helsingörin ystävyyskaupunkipuiston kohdalla on Marttayhdistyksen muistolaatta. Eikä sovi unohtaa myöskään Sri Chimnoy – A dreamer of Peace -patsasta aivan Villan välittömässä läheisyydessä. Totikivi - sekin on puistossa muistuttamassa tapahtumista aina 1840-luvulta asti.


HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Jacob Tegengrenin syntymäkoti netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 9.11.2022

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

KIRKAS ASKEL


Paljastettu 27. syyskuuta 1994

Sijainti: Ruutikellarintie 4

Tekijä: kuvanveistäjä Pekka Kauhanen (1954 - 2020 

 

  

 



Kuvat: AN 10.9.2017


Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Kirkas askel 

Patsas sijaitsee hotelli- ja ravintolaoppilaitos Silverian etupihalla, Ruutikellarin puolella. (nykyään VAMIA, päivitys AN)

Patsaan tekijä on kuvanveistäjä Pekka Kauhanen (1954 - 2020).

Paljastettu: 27.9.1994

Lainaus päättyy


Lainaus: Valtion taideteostoimikunta

Kauhanen, Pekka 

Kirkas askel, 1990 

Kuvanveistäjä Pekka Kauhasen (1954 - 2020) veistoksen Kirkas askel materiaalina on valurauta. Kolmimetrinen teos kuuluu sarjaan veistoksia, jossa taiteilijan usein leikkisästi aiheena käyttämä koiraihmisen kuvana on muuntunut abstraktioksi. Samalla pronssin ja kiven rinnalle on ilmaantunut uusimateriaali, valurauta. Taiteilijan sanoin: raudasta saa ankaran muodon, jossa sanoma tiivistyy. 

Kirkkaassa askeleessa Kauhanen on palannut nykykuvanveiston perimmäisten kysymysten pariin, hahmottamaan veistoksen suhdetta tilaan sekä materiaalin, muodon ja aiheen keskinäistä yhteyttä. 

Valtion taideteostoimikunta,  korkeus 315,00 cm,  osto 1994, V-1994-111-VE 

Valtion taideteostoimikunnan kokoelma 

Teoksen sijainti: Vaasa VAMIA, Silveria (ent. hotelli- ja ravintolaoppilaitos), Ruutikellarintie 4, Vaasa Finland 

Lainaus päättyy

Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Kauhanen



Kuva: AN


HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! 

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Kirkas askel netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 9.11.2022



HARTMANINKUJAN MURAALI



Kuvat: AN 22.9.2017

Tähän vuonna 2017 tehtyyn Vaasan toiseen suureen muraaliin, seinämaalaukseen, tekijän aikaisempaan tuotantoon, voit tutustua taiteilijan Ricky Lee Gordonin nettisivulla

http://www.upeart.com/portfolio_page/upea17rickyleegordon/

Lainaus sivulta:

UPEA17

Ricky Lee Gordon 


LISÄÄ TAITEILIJASTA 

http://rickyleegordon.com/ 

SIJAINTI 

Hartmaninkuja 2, Vaasa 

VALMISTUMISPÄIVÄ
-   (valmista oli 22.9. 2017 / lisäys AN) 


YHTEISTYÖKUMPPANIT 

Visit Vaasa, Vaasan kulttuurikeskus, Vaasan kaupunki, Visit Finland, Taike, Tikkurila, Cramo, Dripit.fi 

INFO 

Eteläafrikkalainen taiteilija Ricky Lee Gordon maalaa syyskuussa ison muraalin Vaasan keskustaan, osoitteeseen Hartmaninkuja 2. 

Gordon (s.1984) on kotoisin Johannesburgista, jossa hän aloitti muraalien maalaamisen vuonna 2010. Hänen teoksensa käsittelevät usein sosiaalisia ongelmia ja ajatusta siitä, että kaikki on yhteydessä toisiinsa. Taiteilija on kuvannut viime vuosina töissään erityisesti sorjia hevosia ja vedessä seisovia ihmisiä. Hänen tummanpuhuva tyylinsä on saanut vaikutteita klassisesta maalaustaiteesta ja luonnosta. 

Gordonin tavoitteena on luoda muraaleja, jotka puhuttelevat paikallisia ihmisiä – siksi hänen aiheensa ovat usein yleismaailmallisia, jotta katselijat voivat samaistua niihin Kansainvälisesti arvostettu taiteilija on aiemmin maalannut muraaleja maailmaan suurkaupunkeihin, muun muassa New Yorkiin, Istanbuliin ja Kathmanduun.

Lainaus päättyy

Katso lisää kuvia tästä muraalista aikaisemmasta blogikirjoituksestani

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/vaasan-muraalit.html

Lisätietoa Ricky Lee Gordonista:

Nettisivu: http://rickyleegordon.com/
Facebook: https://www.facebook.com/ricky.l.gordon
Instagram: https://www.instagram.com/rickyleegordon/



 

Kuva AN

Tämä blogikirjoitus on osa Rojekti X= hanketta.

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Hartmaninkujan muraali, suora linkki fb-kohteen kommentointiin

TÄÄLLÄ


Rojekti X = sivusto

https://www.facebook.com/rojektixon/


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

 

Tämän blogikirjoituksen viimeisin päivitys on tehty 5.9.2020.

 


tiistai 26. syyskuuta 2017

PALOASEMAN MURAALI



Kuvat: AN 23.9.2017

Tähän viime vuonna 2016 tehtyyn Vaasan ensimmäiseen suureen muraaliin, seinämaalaukseen, voit tutustua taiteilijan Andrew Hemin nettisivulla

http://www.upeart.com/portfolio_page/upea16andrewhem/

Lainaus sivulta: UPEA16 

Andrew Hem 

http://andrewhem.com/ 

SIJAINTI

Vaasan Paloasema, Sepänkyläntie  14 - 16



VALMISTUMISPÄIVÄ

16.9.2016 


YHTEISTYÖKUMPPANIT 

Visit Vaasa, Vaasan Kaupunki, Jalo & Jalo, Tikkurila, Dripit.fi 

INFO 

Yhdysvaltalainen Andrew Hem toteutti muraalin 30 metrin korkeuteen kohoavaan Vaasan paloaseman palotorniin. 

Andrew Hem on maailmankuulu kuvataiteilija, jonka tarina on kuin elokuvasta. Hem syntyi lentokoneessa, kun hänen vanhempansa pakenivat kotimaansa, Kambodžan, khmer-hallinnon kansanmurhaa. Perhe asettui hektiseen Los Angelesiin, jonka kaduilla 13-vuotias Andrew tutustui spraykannuihin ja graffitimaalaamiseen. Siitä asti eri taidemuodot ovat olleet merkittävä osa kuvittajaksi valmistuneen miehen elämää 

Nykyään Hem toteuttaa taidetta niin öljy- ja akryylimaalausten, graffitin, kollaasien, veistosten kuin jättimäisten muraalienkin muodossa. Hemin tyyli sekoittelee graffitin inspiroimaa urbaania kuvamaailmaa unenomaiseen, poeettiseen fantasiaan. Hemin teoksissa todellisuus on astunut askeleen verran animismin ja henkimaailman puolelle. Töissä tyypillisiä ovat yksityiskohtaiset, pysäytetyt hahmot sekä taiteilijan kambodžalaisista juurista ammentavat maisemat. 

Lainaus päättyy


 Kuva AN

Tämä blogikirjoitus on osa Rojekti X= hanketta.

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Paloaseman muraali, suora linkki fb-kohteen kommentointiin

TÄÄLLÄ



Rojekti X = sivusto

https://www.facebook.com/rojektixon/
 


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

 

Tämän blogikirjoituksen viimeisin päivitys on tehty 5.9.2020.


maanantai 25. syyskuuta 2017

PYSTYKIERRE

Asko Halmeen veistos Pystykierre paljastettiin 25.9.1997.

Osoite: Runsorintie 1
 






Kuvat: AN, 3.9.2017. Asko Halme on nimennyt tämän teoksensa rakkaan harrastuksensa mukaan. Pystykierre on lentämistä harrastavan arkkitehdin sanojen mukaan erittäin vaikeaa taitolentoliike.


Veistosten, taideteosten kuvaileminen sanoin ja valokuvin on aikaa ja keskittymistä vaativaa. Sen voi tehdä monella tavalla. Kun tuntee taiteilijan, tilanne on toisaalta helppoa, mutta samalla myös haasteellisempaa.

Asko Halmeen hyvin tuntevana esitän Pystykierre -teoksesta kuvia, jotka ovat omakohtaisia tulkintoja, näkemyksiäni teoksen nimestä, aavistuksia taiteilijan ajatuksista, ja mahdollisista tuntemuksista hänen katsoessa yläilmoista maailmaa.

Kuvaajana minun oli tyydyttävä katsomaan teosta alhaalta ylöspäin. Samaistumista, mielikuvitusta on aina lupa käyttää, kun ollaan tekemisessä taideteosten kanssa.

En saa (tätäkään teosta esitellesäni) koko fiilistä tiivistettyä yhteen ainoaan kuvaan, siksi kuvaan kohdetta paljon, valitsen useampia kuvia tähän, muokkaan kuvia nyt myös poikkeuksellisen paljon, rinnastan kuvia peräkkäin saadakseni esiin kontrasteja muodoissa, osien suhteissa, väreissä jne. Näin uskon korostavan teoksen ideaa.

Myönnän, että turistibussien ikkunoista, penkkirivien välistä, patsaiden ym.teosten kokeminen on paljon vaikeampaa. Nopeasti ohi kulkemalla ei ole ihan helppoa aina saada patsaista kovin monipuolista kuvaa. Mutta ammattitaitoiset oppaat osaavat kyllä asiansa, tekevät ihmeitä elävöittäessään uteliaiden kuulijoiden tekemiä havaintoja esiteltävistä kohteista. Toivon myös, että näistä minun henkilökohtaisista tulkinnoistani on jotain apua, jopa oppaille, ja kaikille näistä kohteista kiinnostuneille.


Tämän Rojekti X= kirjoitussarjan idea on tehdä näkyviksi, tutuiksi paikallisia patsaita, veistoksia, muistomerkkejä, ja muistolaattoja. Vaasassa meillä on näitä pitkälti yli 100 kohdetta. Kohteita olen esitellyt vuoden alusta alkaen ko. teoksen ”syntymäpäivänä”, eli julkistamispäivien mukaisesti.

Lista on jo pitkällä, ja se täydentyy vuoden loppuun mennessä. Esitän kohteista perusfaktat, lähteet mainiten, ja muutamalla tai useammalla kuvalla pyrin saamaan aikaan kiinnostusta myös käymään kohteen luona, kenties jopa itsekin kuvaamaan näitä kohteita.

Patsasbongaus ei ole hullumpi ulkoiluharrastus.




Kuvat: AN, 3.9.2017 olimme Asko Halmeen kanssa yhteisellä patsas- ja arkkitehtuurikuvausretkellä.


Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Pystykierre 

Teos sijaitsee Aikuiskoulutuskeskuksen pihassa, Runsorissa. (on nykyisin Runsoria Business Park / lisäys AN) 

Taideteoksen tekijä on Asko Halme. 

Teos on paljastettu 25.9.1997. 

Taustatietoja 

Arkkitehti Asko Halme (1931 – ) toimi kaupungin arkkitehtina Vaasassa 1976 – 1994. Hän suunnitteli useita julkisia rakennuksia Vaasaan mm. Virastotalo, Kappelinmäen päiväkoti, Vaskiluodon matkustajaterminaali, Teeriniemen koulu ja päiväkoti, Kappelinmäen koulu, Länsimetsän päiväkoti ja monitoimitalo Variska. 

Monet Halmeen veistokset liittyvät hänen omiin rakennussuunnitelmiin hyvin olennaisena osana kokonaisuutta. Hän itse kertoo, että omien rakennusten yhteydessä oli mahdollista kokeilla reliefien tai veistosten tekoa suurempaan mittakaavaan. 

Halmeen veistokset eivät synny massaa muovailemalla vaan rakentamalla elementeistä tilaa. Suorista ja kulmikkaista osista syntyy lukemattomia uusia, erilaisia tilasommitelmia. Ne vastaavat paremmin hitsattavaan teräsmateriaalin vaatimuksia ja Halmeen omaa luonnetta. 

Kulmateräs on Halmeen suosikkimateriaali. Pienikin veistos voidaan helposti ja halvalla vakiotuotteista suurentaa julkisenveistoksen vaatimaan kokoon. Veistosten osien terävät varjot muuntuvat ja elävät auringossa.” 

Lainaus päättyy

Ruskea pinta kuuluu teokseen 

Koska omasta kokemuksestani tiedän, että patsaskierroksilla, joita olen vetänyt, Askon teosten kohdalla ihmetellään ja kysellään veistosten ruosteesta, on syytä todeta:

Lainaus wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4nkest%C3%A4v%C3%A4_ter%C3%A4s

 ”Säänkestävä teräs eli corten-teräs on kuparilla, kromilla, nikkelillä ja fosforilla niukasti seostettu teräslaatu, jonka pinnalle muodostuu ulkoilmassa hapen ja kosteuden vaikutuksesta oksidikerros. Pintaan muodostuva tiivis oksidikerros estää korroosion jatkumisen syvemmälle.”

 Lainaus päättyy


Kuva: AN


HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! 

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, sekä vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Pystykierre netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tät sivua on päivitetty 9.11.2022

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

JÄÄKÄRIEVERSTI A.R. SAARMAA / vastaanotinaseman muistolaatta

Muistolaatta on paljastettu 23.9.2017.

Osoite: Niemeläntie 18, Vaskiluoto






Kuvat: AN, 23.9.2017.

Muistolaatan paljastustilaisuus oli perinteinen, arvokas tilaisuus. Asiaa eli historialliset faktat kertoi Pohjanmaan Viestikillan puheenjohtaja Lasse Kinnunen, ja laatan paljasti Tuomas Koskinen.

Näin Saarmaa (ent. Stenholm) kertoo sen itse

Alla olevan linkin ainutlaatuinen A.R. Saarmaan haastattelu on jokaisen Suomen itsenäistymisen historiasta kiinnostuneen ehdottomasti kuunneltava. Vaasan merkityksestä näihin sadan vuoden takaisin tapahtumiin on jostain syystä haluttu käydä keskusteluja aivan liian vähän.

Haastattelussa äänessä siis itse jääkärieversti A.R. Saarmaa.

Artur Reinhold Saarmaan haastattelu. Kesto 1 tunti 10 min, 19 s. (Kannattaa kuunnella kokonaan, Vaasaa koskeva osuus alkaa 16 min 45 sekunnin kohdalta, Harald Boucht mainitaan kohdassa 43 min 30 s.)

Julkaistu: 19.8.1969

Ohjelmasta: Tauno Kuusimäen jääkärihaastattelut

yle ELÄVÄ ARKISTO

Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat 

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/23/uutta-valoa-jaakarihistoriaan-nain-he-itse-sen-kertoivat

Lainaus:

”Jääkärieversti, sähköinsinööri Artur Reinhold Saarmaa (ent. Stenholm) (1892-1971) lähti Saksaan tammikuussa 1916 Oulunkylästä käsin, opiskelupaikka oli Tampereella. Saarmaa ei kertonut lähdöstään kenellekään sukulaiselle. 

Perillä Saksassa Saarmaa arvosti tiukkaa ja asiallista kuria, ja vain miellyttäviä muistoja on jäänyt mieleen. Hän kertoo, miten suuri hämmästys oli lehdestä vuonna 1917 lukea, että Suomessa oli punakaartilaisista. ”Sellaisista me jääkärit ei tiedetty mitään. Se oli meistä ihmeellistä ja masentavaa.” 

Saarmaata kiinnosti radioala ja hän sai pataljoonassa viestimieskoulutuksen. Syksyllä 1917 hänet lähetettiin salaiseen tehtävään Suomeen, tavoitteena oli saada viestiaselaji aloitetuksi myös Suomessa. Monien vaiheiden jälkeen Saarmaa pääsi radiolaitteineen Vaasan Vaskiluotoon, missä hän rakensi radiovastaanottoaseman asessori Grönroosin huvilan biljardihuoneen komeroon. Asema oli niin hyvin peitetty, ettei huvilassa vieraillut Mannerheimin seuruekaan sitä onnistunut joulukuussa 1917 löytämään. Ensimmäinen lokakuun alussa saatu sanoma koski aselaivoja. Marraskuun lopulla saatiin sanoma, ettei Saksalla ole mitään sitä vastaan, että Suomi julistautuu itsenäiseksi.”

Lainaus päättyy

Toinen lainaus:

Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen jäsenlehdestä PAROLE 1/2013

Viestiaselajin Grand Old Man jääkärieversti A. R. Saarmaa 

"Jääkärieversti Arthur Reinhold Saarmaa (vuoteen 1935 Stenholm) kuului viestiaselajin keskeisiin kehittäjiin itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä. Hänen merkittävä roolinsa maamme radiotoiminnan uranuurtajana, useiden viestijoukko-osastojen komentajana sekä sota-ajan yhtymien viestitoiminnan johtotehtävissä antoivat hänelle aikanaan arvonimen “viestiaselajin grandold man”. 

Viestirykmentissä Riihimäellä muisteltiin eversti Saarmaan toimintaa aselajin kehittämistä käsitelleessä seminaarissa 21.9.2012. 

Arthur Reinhold Stenholm syntyi Tuusulassa 120 vuotta sitten 23.9.1892. Koulunkäyntinsä ja opintojensa jälkeen hän liittyi Kuninkaalliseen Preussin Jääkäripataljoona 27:een tammikuussa 1916. 

Saksassa hän sai perusteellisen viestikoulutuksen ja osallistui mm jääkäripataljoonan ensimmäiselle radioviestittäjäkurssille. 

Syksyllä 1917 hänet komennettiin salaisen radiovastaanottoaseman hoitajaksi Vaasaan. Vapaussodan alussa 29.1.1918 Stenholm valtasi Vaasassa toimineen venäläisen radioaseman, otti sen valkoisen armeijan käyttöön ja toimi sen hoitajana koko sodan ajan. Asema mahdollisti valkoisen armeijan johdon ensimmäiset yhteydet ulkomaille.”

Lainaus päättyy


Historiallisia tapahtumia tässä rakennuksessa 




Kuvat: AN. Villa Grönroos Niemeläntiellä Vaskiluodossa on nykyään taas hienossa kunnossa, kiitos nykyisen omistajan. Kuvassa näkyvän parvekkeen takana talon toisessa kerroksessa oli sata vuotta sitten biljardisali. Tämän huoneen kaapissa oli vuoden 1917 lopussa, ja keväällä 1918 salainen radiovastaanotin asema. Vieraana kävi mm. C.G. E. Mannerheim.


Tutustu Pohjanmaan viestikillan fb-sivut

https://www.facebook.com/pohjanmaanviestikilta/

Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry

http://www.jp27.fi/



MUSEOT:

Pohjanmaan museo,  JÄÄKÄRIT näyttely 6.10.2017 – 27.5.2018.

http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=Koti

”Pohjanmaan museo järjestää Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi jääkäriliikkeen historiaa sekä vuosien 1917–1918 tapahtumia Vaasan ja Pohjanmaan näkökulmasta esittelevän näyttelyn. Jääkärit avaa näkymän Suomen kohtalonhetkiin ja jääkäreiden elämäntarinoihin ruohonjuuritasolta, yksilöiden kokemusten kautta. Uuteen tutkimustietoon perustuva näyttely päivittää kuvan jääkäreistä ja jääkäriliikkeestä sekä liikkeen merkityksestä Suomen historiassa.” 


Suomen Jääkärimuseo, Kauhava

https://www.kauhava.fi/jaakarimuseo

”Uusittu perusnäyttely keskittyy jääkäriliikkeeseen. Miten ja miksi? Koska ja kuinka? Missä ja milloin? Valokuvien, haastattelujen ja videoiden sekä elokuvien avulla tutustutaan jääkäriliikkeen historiaan. Kaikki 1.897 jääkäriä ovat läsnä, mutta tarkemmin tutustutaan muutamiin kymmeniin nuoriin urheisiin miehiin, heidän ajatuksiinsa ja kohtaloihinsa. 

Näyttelyssä hyödynnetään AV –tekniikkaa, jonka ansiosta mm. jääkäreiden aidot harjoitukset Lockstedtissa vuonna 1916 välittyvät museovieraille. Voimme kuunnella ja katsella päiväkirjoja ja kirjeitä ja kortteja ja kuunnella jääkärihaastatteluita, joissa vanhat herrat muistelevat omia, jännittäviäkin nuoruusaikojaan.
Dokumentteja, musiikkia ja laulunäytelmiä… Alkuperäisiä jääkäripukuja, jääkäripasseja, rahoja, konekivääri ja muita aseita – sirpaleita, kunniamerkkejä ja jääkäreiden tunnistuslaattoja – aitoa jääkäreitten esineistöä."

 
Wikipedia 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_Saarmaa




Kuva: AN.

Huomautus, laatasta puuttuu paljastuspäivänä tekstin yläpuolelle tuleva JP 27:n jääkärimerkki, jääkäriristi (ylläolevaan kuvaan merkki on siis photoshopattu laatan päälle. Kuvan vaihdan myöhemmin, kun laatta on valmis).


HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! 

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, sekä vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Jääkärieversti A.R. Saarmaan perustaman vastaanotinaseman muistolaatta, netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg Rojekti
X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 9.11.2022



MAASTA JA AURINGOSTA

Maasta ja auringosta teos on paljastettu syyskuun 24. päivä vuonna 1982.

Osoite: Vaasan Ammattikorkeakoulu, Wolffintie 30 Palosaari







Kuvat: AN, 28.3.2017.
Antti Maasalon teos Maasta ja auringosta Palosaarella on kiehtova kohde katsottavaksi ja myös valokuvattavaksi.

Lainaus:

Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki / Kalevi Paakki, päivitetty versio 2008.

Maasta ja auringosta 

Patsas sijaitsee Palosaarella Vaasan Ammattikorkeakoulun ja Yliopiston välissä, ammattikorkeakoulun tontilla. Wolffintie 30.

Patsaan on suunnitellut ja tehnyt taiteilija Antti Maasalo (1940 - ). 

Veistos on valmistettu haponkestävästä teräksestä. Siinä on kolme sisältä valaistua pystymoduulia, joissa vihreä on maan, sininen on veden ja keltainen on auringon värit. Pyörivä keskiö kertoo maan ja auringon yhteydestä. 

Valtion taidetoimikunnan hankkima veistos paljastettiin 24.9.1982. (Vaasan ammattikorkeakoulu oli tuolloin Teknillinen oppilaitos ja kuului valtiolle).

”Maasta ja auringosta”-veistos kuuluu taiteilija Antti Maasalon vuonna 1977 aloittamaan ekosarjaan, jossa hän käsittelee luonnon eri elementtejä. Taustalla on ajatus pehmeämmästä teknologiasta, sillä tekniikkaa voi käyttää muuhunkin kuin hyötytarkoituksen. 

Lainaus päättyy

Teos oli jonkun aikaan pois paikaltaan viereisen Vaasan ammattikorkeakoulun rakennuksien remontin ajan. Taideteos oli konservoitavana, ja se on nyt (2017) kuin uudestisyntynyt, teos kiiltää ja loistaa, peilaa ympäristönsä värejä, muotoja, liikettä hienolla tavalla.

Katso lisää blogikirjoituksesta, jonka tein teoksen takaisin tulon jälkeen:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/03/maasta-ja-auringosta.html

Antti Maasalon kaunis, mielestäni suorastaan häkellyttävän hieno taideteos, on palannut alkuperäiselle paikalleen Wolffintien reunaan Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) päätyyn. 

Nyt valmiiksi saadun rakennuksen remontin ajan Antti Maasalon taideteos oli konservoitavana, eli siis puhdistettavana, kiillotettavana ja teknisestikin kunnostettavana. Nyt uuden kiiltävänä teos on kuin uudesti syntynyt. Sen liikkuvat osat pyörivät pirteinä, ja peilimäisillä pinnoilla heijastuvat upeasti ympäristön kaikki värit, muodot, liikkeet… 

Tätä Antti Maasalon teosta olen jo odottanutkin takaisin. Tämä taideteos on tuonut Palosaareen modernia, leikkisää ja luovaa ilmettä jo vuodesta 1982 alkaen. Teos on paljastettu 24.9.1982, eli samana syksynä, jolloin itse aloitin kuvataideopettajan työt täällä Vaasassa. 

VAMK:n (entisen Vaasan Teknillisen oppilaitoksen) ja sen viereen nousseen Vaasan yliopiston välissä oleva Antti Maasalon teos on nimeltään Maasta ja auringosta. Olemassaolollaan se on jo yli 34 -vuoden ajan muistuttanut, kaikkina vuodenaikoina, ja joka säässä, 24/7, maailmankaikkeuden ja oman itsemme suhteesta ja vuorovaikutuksesta, rytmeistä meissä itsessämme ja kosmisissa mittakaavoissa. Näin minä koen Antti Maasalon taiteen. Hänen teostensa äärellä minulla on hyvä, turvallinen, ja iloinen mieli. Siksi olin eilen erityisen onnellinen, kun aivan sattumalta, aurinkoisena iltapäivänä, satuin katsomaan – oikeaan paikkaan ja oikealla hetkellä. 

Ilmestys ei päästänyt minua ohi. Yksi taideteos ja miljoonia tapoja kokea, nähdä se! Antti Maasalon taiteen laaja näyttely nähtiin vuoden vaihteessa Pohjanmaan museossa. (30.9.2016–5.2.2017, Valon vuosikymmenet – Antti Maasalon taidetta 1968–2016) 

Suosittelen, tutustu taiteilijaan!

http://www.maasalo.fi/


Kuva: AN

HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! 

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Maasta ja auringosta, netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Koko rojekti X= hankkeen fb sivusto 

https://www.facebook.com/rojektixon/

 

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com

Sivua on päivitetty viimeksi 19.5.2022

 


LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...