Muistolaatta on paljastettu 23.9.2017.
Osoite: Niemeläntie 18, Vaskiluoto
Kuvat: AN, 23.9.2017.
Muistolaatan paljastustilaisuus oli perinteinen, arvokas tilaisuus. Asiaa eli historialliset faktat kertoi Pohjanmaan Viestikillan puheenjohtaja Lasse Kinnunen, ja laatan paljasti Tuomas Koskinen.
Näin Saarmaa (ent. Stenholm) kertoo sen itse
Alla olevan linkin ainutlaatuinen A.R. Saarmaan haastattelu on jokaisen Suomen itsenäistymisen historiasta kiinnostuneen ehdottomasti kuunneltava. Vaasan merkityksestä näihin sadan vuoden takaisin tapahtumiin on jostain syystä haluttu käydä keskusteluja aivan liian vähän.
Haastattelussa äänessä siis itse jääkärieversti A.R. Saarmaa.
Artur Reinhold Saarmaan haastattelu. Kesto 1 tunti 10 min, 19 s. (Kannattaa kuunnella kokonaan, Vaasaa koskeva osuus alkaa 16 min 45 sekunnin kohdalta, Harald Boucht mainitaan kohdassa 43 min 30 s.)
Julkaistu: 19.8.1969
Ohjelmasta: Tauno Kuusimäen jääkärihaastattelut
yle ELÄVÄ ARKISTO
Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/23/uutta-valoa-jaakarihistoriaan-nain-he-itse-sen-kertoivat
Lainaus:
”Jääkärieversti, sähköinsinööri Artur Reinhold Saarmaa (ent. Stenholm) (1892-1971) lähti Saksaan tammikuussa 1916 Oulunkylästä käsin, opiskelupaikka oli Tampereella. Saarmaa ei kertonut lähdöstään kenellekään sukulaiselle.
Perillä Saksassa Saarmaa arvosti tiukkaa ja asiallista kuria, ja vain miellyttäviä muistoja on jäänyt mieleen. Hän kertoo, miten suuri hämmästys oli lehdestä vuonna 1917 lukea, että Suomessa oli punakaartilaisista. ”Sellaisista me jääkärit ei tiedetty mitään. Se oli meistä ihmeellistä ja masentavaa.”
Saarmaata kiinnosti radioala ja hän sai pataljoonassa viestimieskoulutuksen. Syksyllä 1917 hänet lähetettiin salaiseen tehtävään Suomeen, tavoitteena oli saada viestiaselaji aloitetuksi myös Suomessa. Monien vaiheiden jälkeen Saarmaa pääsi radiolaitteineen Vaasan Vaskiluotoon, missä hän rakensi radiovastaanottoaseman asessori Grönroosin huvilan biljardihuoneen komeroon. Asema oli niin hyvin peitetty, ettei huvilassa vieraillut Mannerheimin seuruekaan sitä onnistunut joulukuussa 1917 löytämään. Ensimmäinen lokakuun alussa saatu sanoma koski aselaivoja. Marraskuun lopulla saatiin sanoma, ettei Saksalla ole mitään sitä vastaan, että Suomi julistautuu itsenäiseksi.”
Lainaus päättyy
Toinen lainaus:
Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen jäsenlehdestä PAROLE 1/2013
Viestiaselajin Grand Old Man jääkärieversti A. R. Saarmaa
"Jääkärieversti Arthur Reinhold Saarmaa (vuoteen 1935 Stenholm) kuului viestiaselajin keskeisiin kehittäjiin itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä. Hänen merkittävä roolinsa maamme radiotoiminnan uranuurtajana, useiden viestijoukko-osastojen komentajana sekä sota-ajan yhtymien viestitoiminnan johtotehtävissä antoivat hänelle aikanaan arvonimen “viestiaselajin grandold man”.
Viestirykmentissä Riihimäellä muisteltiin eversti Saarmaan toimintaa aselajin kehittämistä käsitelleessä seminaarissa 21.9.2012.
Arthur Reinhold Stenholm syntyi Tuusulassa 120 vuotta sitten 23.9.1892. Koulunkäyntinsä ja opintojensa jälkeen hän liittyi Kuninkaalliseen Preussin Jääkäripataljoona 27:een tammikuussa 1916.
Saksassa hän sai perusteellisen viestikoulutuksen ja osallistui mm jääkäripataljoonan ensimmäiselle radioviestittäjäkurssille.
Syksyllä 1917 hänet komennettiin salaisen radiovastaanottoaseman hoitajaksi Vaasaan. Vapaussodan alussa 29.1.1918 Stenholm valtasi Vaasassa toimineen venäläisen radioaseman, otti sen valkoisen armeijan käyttöön ja toimi sen hoitajana koko sodan ajan. Asema mahdollisti valkoisen armeijan johdon ensimmäiset yhteydet ulkomaille.”
Lainaus päättyy
Historiallisia tapahtumia tässä rakennuksessa
Tutustu Pohjanmaan viestikillan fb-sivut
https://www.facebook.com/pohjanmaanviestikilta/
Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry
http://www.jp27.fi/
MUSEOT:
Pohjanmaan museo, JÄÄKÄRIT näyttely 6.10.2017 – 27.5.2018.
http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?page=Koti
”Pohjanmaan museo järjestää Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi jääkäriliikkeen historiaa sekä vuosien 1917–1918 tapahtumia Vaasan ja Pohjanmaan näkökulmasta esittelevän näyttelyn. Jääkärit avaa näkymän Suomen kohtalonhetkiin ja jääkäreiden elämäntarinoihin ruohonjuuritasolta, yksilöiden kokemusten kautta. Uuteen tutkimustietoon perustuva näyttely päivittää kuvan jääkäreistä ja jääkäriliikkeestä sekä liikkeen merkityksestä Suomen historiassa.”
Suomen Jääkärimuseo, Kauhava
https://www.kauhava.fi/jaakarimuseo
”Uusittu perusnäyttely keskittyy jääkäriliikkeeseen. Miten ja miksi? Koska ja kuinka? Missä ja milloin? Valokuvien, haastattelujen ja videoiden sekä elokuvien avulla tutustutaan jääkäriliikkeen historiaan. Kaikki 1.897 jääkäriä ovat läsnä, mutta tarkemmin tutustutaan muutamiin kymmeniin nuoriin urheisiin miehiin, heidän ajatuksiinsa ja kohtaloihinsa.
Näyttelyssä hyödynnetään AV –tekniikkaa, jonka ansiosta mm. jääkäreiden aidot harjoitukset Lockstedtissa vuonna 1916 välittyvät museovieraille. Voimme kuunnella ja katsella päiväkirjoja ja kirjeitä ja kortteja ja kuunnella jääkärihaastatteluita, joissa vanhat herrat muistelevat omia, jännittäviäkin nuoruusaikojaan.
Dokumentteja, musiikkia ja laulunäytelmiä… Alkuperäisiä jääkäripukuja, jääkäripasseja, rahoja, konekivääri ja muita aseita – sirpaleita, kunniamerkkejä ja jääkäreiden tunnistuslaattoja – aitoa jääkäreitten esineistöä."
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arthur_Saarmaa
Kuva: AN.
Huomautus, laatasta puuttuu paljastuspäivänä tekstin yläpuolelle tuleva JP 27:n jääkärimerkki, jääkäriristi (ylläolevaan kuvaan merkki on siis photoshopattu laatan päälle. Kuvan vaihdan myöhemmin, kun laatta on valmis).
HUOM! OBS!
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, sekä vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Jääkärieversti A.R. Saarmaan perustaman vastaanotinaseman muistolaatta, netissä osoitteessa
Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti
X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Tätä sivua on päivitetty 9.11.2022
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti