tiistai 23. joulukuuta 2014

Lunta ja pakkasta jouluna

Valkoisen, talvisen joulun ystäville säätiedotuksien lupaama joulusää näyttää hyvältä!

Moni vaasalainen seuraa tottakai kotimaisia sääennusteita, mutta myös – Norjan erinomaisia sääsivuja! http://www.yr.no/place/Norway/

Kuva: Rolf Holmin akvarellimaalaus (kuva on Rolfin vuosikalenterin 2015 kansikuva)

Omasta ja myös asukasyhdistyksemme puolesta kiitokset kaikille tämän blogin lukijoille kuluneesta vuodesta.

Tästä on hyvä jatkaa!

Onnea ja menestystä kaikille vuodelle 2015!

Aimo Nyberg, VKA ry:n pj.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

VKA 20 vuotta


Asukasyhdistyksemme täytti 20.12.2014 tasan 20 -vuotta. Synttärijuhlat vietimme jo syyskuun 6. päivä ravintola Waskiassa, ihan mukavissa tunnelmissa.

Yhdistyksemme perustavassa kokouksessa joulukuun 20. päivänä 1994 Vaasan kaupungintalolla kamarimusiikkisalissa oli paikalla 31 henkilöä. Kokousta valittiin johtaman arkkitehti Jaakko Vainionpää, sihteeriksi lehtori Eija Piispala. Pöytäkirjantarkastajiksi kuvaamataidon lehtori Åsa Jern ja kauppaneuvos Tauno Rewell.

Tilaisuudessa keskusteltiin yhdistyksen perustamisen tarpeellisuudesta, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksista omaan lähiympäristöönsä. Joistakin konkreettisista asioista puhuttiin myös, kuten Vaskiluodon metsäalueen tärkeydestä kantakaupunkilaisten monipuolisena virkistysalueena. Tämä kohde onkin ollut suorastaan kestoaihe yhdistyksemme asialistoilla ihan joka vuosi. Ja näyttää olevan edelleen.

Edellä mainitut henkilöt ja kuusi muuta perustajajäsentämme saivat syyskuun kokouksessamme kunnianosoituksena yhdistyksemme viirit (katso tämän blogin kirjoitus 7. - 8.9.2014).

Jäsenmäärämme on kahden vuosikymmenen aikana vaihdellut, ja vakiintunut viime vuosina tasolle, jota ei voi pitää kovin hyvänä. Noin sadan jäsenen joukko tulisi pystyä jopa moninkertaistamaan. Jos tässä aiotaan onnistua, niin tarvitsemme kovasti mukaan erityisesti nuoria, mutta myös mahdollisimman laaja-alaisesti erilaisissa ammateissa ja tehtävissä toimivia aktiivisia kansalaisia. Toimintaamme on monipuolistettava, ja tuotava näkyvämmäksi, ja vuorovaikutusta kaikkien mahdollisten yhteistyötahojen kanssa on aktiivisesti etsittävä.

Varsinaisia kansanjuhlia, katutapahtumia tms. happeningiä ei yhdistyksemme tänä juhlavuotena saanut järjestettyä. Voimavaroja ei meistä vanhenevista aktiiveista tällaiseen löytynyt, - ehkä ensi vuonna koitamme keksiä jotain, uusin voimin ja ideoin?

Syyskokouksemme 17.12. 2014 päätti ensi vuoden jäsenmaksun suuruudeksi 10 euroa. Se on todella vähän. Maksun on tarkoitus kattaa suurin piirtein kulut, kuten jäsenpostit, asukasiltojen kahvitukset, mahdollisesti osaksi jopa järjestettävät bussikiertoajelut / opastetut kävelyt ensi kesänä.

Jos yhdistyksemme jäsenyys Sinua kiinnostaa, tule mukaan heti alkuvuodesta. Saat jäsenkirjeen 1/2015, kun ilmoittaudut mukaan heti tammikuun alkupuolella. Voit soittaa tai laittaa yhteystietosi minulle pj. Aimo Nyberg, puh 050 3308540, tai spostilla aimonyberg(at)gmail.com



Huomenna 22.12. on vuoden lyhyin päivä.

Alla olevat kuvat otin tänään auringonlaskun aikaan. Joulunaika kääntää katseemme taas kohti valoa. Pimeä väistyy, valoa tulee lisää päivä päivältä, mennään taas kohti kevättä, kesää!

Hiljentyminen joulunsanoman äärelle on myös perinteinen mahdollisuus kokea ilosanomaa, - Usko, Toivo ja Rakkaus ovat läsnä, meidän keskellämme. Niin meissä ihmisissä kuin koko luomakunnassa, - kaikkeudessa, korkeudessa, - sellaisena henkisenä todellisuutena kuin itse kukin sen kokee.


Kuvat: AN. Vaasan keskussairaala Raastuvankadulta päin nähtynä.


Aiemmin päivällä olin kuvaamassa valoisaan aikaan VKS:n alueella, mm. uudisrakennusta, jossa on mm. Akuutti päivystys. Toinen kuva on alueesta vastapäätä uimahallia, johon RKP:n ilmaisjakelumainoksen (20.12.2014) mukaan tullaan rakentamaan lähivuosien aikana uusi terveyskeskus.

Yli lensi myös joutsenia, - Sundominlahti on juuri jäätynyt, - viimeisten joutsenten on siis aika lähteä eteläänpäin!


Teksti ja kuvat: AN. 21.12.2014.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Joululukemista


Kuva: AN. Vaasan kaupunginkirjasto aamulla 15.10.2014.

Vaasan kaupunginkirjaston toimipisteet ovat suljettuina 21.12. asti. Vaasan kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet ovat suljettuina järjestelmävaihdoksen takia 1.-21.12.
Uusi kirjastojärjestelmä tuo parannuksia verkkokirjaston käyttöön.

Nyt on ollut hyvä aika maistella elämää ilman kirjastoa.

Miten sinä olet selvinnyt ilman kirjaston palveluja? Ihan hyvin – vai onko ollut jopa vieroitusoireita?

Millaiseksi elämä muuttuisi, jos totutut ilmaispalvelut poistettaisiin lopullisesti?

Kirjaston palvelut ovat meille nykyajan suomalaisille itsestäänselvyys, tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Onneksi kirjastojen alasajoa ei suunnitella. Tarkoitus on parantaa ja monipuolistaa palveluja. Vaasan pääkirjastoon on siirtynyt myös muita kaupungin palveluja kuten Kulttuuritoimisto.

Minulle kävi näin.

Kuva: AN.

Piti ottaa jo itsenäisyyspäivänä esiin, ja siis luettavaksi joulupakettiin (itse itselleni) ostamani kirja. Finlandia palkittu kirja, He eivät tiedä mitä tekevät, eli Jussi Valtosen kirjoittama ajankuva imi minut heti mukaan suomalais-amerikkalaiseen tunnelmaan. Kirjaa piti iltalukemisena suorastaan ahmia, kunnes loppuratkaisu selvisi aivan loppusivuilla.

Huh, mikä kirja! En paljasta juonta, mutta aikamoista kerrontaa se on. Siinä on kerroksellista ajankuvausta tästä meidän omasta ajastamme, muutamista vuosikymmenistä taaksepäin, ja ehkäpä jokunen vuosi tätä vuosikymmentä eteenpäinkin.

Lukukokemus ei ollut pelkästään miellyttävä, kauheitakin tuntemuksia nousi omaan mieleen.

Aika moni tämän kirjan varmaan saa ja lukee joulun aikaan.

Minä ainakin jäin miettimään, mihin tämä maailma on menossa?

Aimo Nyberg

torstai 18. joulukuuta 2014

WikipediA

Wikipedia on Internetissä usealla kielellä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja, joka perustuu wiki-tekniikkaan ja vapaaehtoisten aktiivisuuteen. Wikipedian perustivat Internet-yrittäjä Jimmy Wales ja filosofi Larry Sanger tammikuussa 2001. Wales luonnehtii hanketta seuraavasti: ”Kuvittele maailma, jossa kaikilla on vapaa pääsy kaikkeen inhimilliseen tietämykseen. Se on tehtävämme.”

Helmikuussa 2002 avattu suomenkielinen Wikipedia on yksi sadoista Wikipedioista.
Suomenkielinen Wikipedia on artikkelimäärältään 20. suurin Wikipedia.

Nimi Wikipedia juontuu havajin kielen sanoista ”wiki wiki”, joka tarkoittaa nopeaa sekä kreikan kielen sanoista ”enkyklios paideia”, joista johtuu monissa kielissä käytetty tietosanakirjaa tarkoittava sana encyclopedia.

Lue lisää aiheesta tästä artikkelista


Vaasapedia on taas iskussa! 


Hienoa! Tapio Parkkari ja Jussi Mäntylä perustivat yhdessä Vaasapedian, joka on asennettu Wikipedia-järjestelmään 28.1.2006. Sivusto on osa www.vaasalaisia.info. palvelukonseptia.

Lainaus Tapio Parkkarin fb-sivulta:

”Vaasalaisia info kaupunkilaisten asialla sivusto toiminut 10 vuotta 2.2. 2015.”

”Tänä vuonna vaasalaisia.info uusiutui täysin ja siirtyi WordPrfess alustalle lokakuun 7 päivänä. Toinen merkittävä päivä sivuston elämässä oli 17.12.2014, jolloin kaupunkisanakirja Vaasapedia saatiin taas käyttöön. Vaasapedia oli poissa käytöstä n. 1,5 vuotta vaikean bottiongelman vuoksi. Puhdistamisen jälkeen Vaasapedia on uusidistunut sekä sisällöltään, että visuaalisesti.”


Nyt pitää toivoa, että kirjoittajia saadaan mukaan entistä enemmän.

Tämä on sen verran arvokasta kotiseututyötä, että lähden itsekin nyt innolla mukaan. Ajatus on käynyt mielessä jo pitempäänkin, mutta nyt on oikea hetki ryhtyä tähän hommaan. Jossain vaiheessa ajattelin, että eläkkeellä (vuoden päästä) tästä saa mukavan harrastuksen, mutta parasta on vaan aloittaa heti jo joululomalla!

Kirjoitan paljon työssäni kuvisopettajana, samoin olen kuvannut kaikenlaista Vaasaa yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Ja nyt myös jo viisi vuotta Vaasan kantakaupungin asukasyhdistysaktiivina olen pitänyt silmät auki liikkuessani kaupungilla.

Eli jotain voin ilman muuta kirjoittaa myös Vaasapediaan. Ja kuviakin sinne voin mielelläni laittaa!

Toivottavasti yhdistykset, eri alojen harrastajat jne. alkavat laittaa ainakin perustietojaan Vaasapediaan, ja vähitellen enemmänkin, ja näin siis tuoda julkisuuteen historiaansa kaikkien luettavaksi. Paikalliseen Wikipediaan syntyy näin ajan myötä varsinainen Vaasa encyclopedia, ”Vaasan muisti”. Myös muille kuin meille vaasalaisille tämä on tärkeää, ainutlaatuinen nykypäivän tietolähde.

 …

Tähän lopuksi vielä lainaus Vaasalaisia.infon sivuilta:

Vaasapedia on vapaasti muokattava Vaasa-aiheinen tietosanakirja.

Ryhdy ”vaasapedistiksi”

-Voit välittömästi ryhtyä töihin ja toimittaa juuri sitä artikkelia, joka kiinnostaa Sinua. Ehkä haluat paikallishistorian harrastajana lisätä ja täydentää Vaasan aikajanaa tai luoda artikkeli kuvineen omasta kotikadustasi tai lisätä ja täydentää tietoja vaasalaisista yhtyeistä ja musiikkipersoonista.

Tai ehkä sinua kiinnostaa henkilöhistoria. Vaasapediassa on kymmeniä ”tyhjiä” henkilönimiä tunnetuista, historiallisista ja nykyvaasalaisista, jotka vain odottavat täyttämistä.

Artikkelin muokkaamista varten et tarvitse käyttäjätunnusta, mutta käyttäjätunnuksen avulla saat Vaasapadian käyttöä helpottavia työkaluja. Voit esimerkiksi lisätä kuvia ja taulukoita.

Sivustoa voi selata ja tutkia vapaasti, joten sellaisellakin on sivustosta iloa, joka ei itse halua lisätä artikkeleita.

Luo rohkeasti

-Luo ja muuta artikkeleita rohkeasti. Huonot ja väärät lisäykset, samoin vandaalien teot poistetaan historianpalautustoiminnon avulla.

 -Vaasapedian artikkeleista muodostuu jatkuvasti parempia, koska kuka tahansa voi tarkastaa ja parantaa niitä, muistuttaa Parkkari.

Jos wikipediakonsepti ei ole sinulle jo tuttu, niin tutustu siihen hakusanalla wikipedian lunttilappu tai wikipedia ohjeita.

 …

Eiköhän lähdetä mukaan! Aimo Nyberg, kuvisope, asukasyhdistysaktiivi

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Syyskokous, lehdistötiedote


Lehdistötiedote 17.12.2014
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry
Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf

Nyberg jatkaa puheenjohtajana

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry valitsi syyskokouksessaan Aimo Nybergin jatkamaan puheenjohtajana. Hallitukseen tulivat valituiksi seuraavat kymmenen jäsentä: Tuija Arina-Sundelin, Anders Boucht, Asko Halme, Raija Kaivola, Anttu Kankaanpää, Riitta Kankaanpää-Waltermann, Gunvor Pått, Meta Sahlström, Harry Tuomi ja Aatto Wuorenlinna. Hallitus järjestäytyy ja työtehtävistä sovitaan kokouksessa 14.1. klo 17.

Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käytiin keskustelua kuluneen 20 v. juhlavuoden tapahtumista. Juhlat syyskuussa Ravintola Waskiassa olivat mieleenpainuva tapahtuma, positiivinen kokemus. Samoin loppuvuodesta käynnistynyt yhteistyö Uumajan asukkaiden/ Föreningen för byddnadskultur i Umeån kanssa koetaan tärkeäksi askeleeksi eteenpäin yhdistyksemme toiminnassa. Vastavierailua tänne Vaasaan toivomme ensi toukokuussa tai alkukesästä.

Toimintasuunnitelmaan kirjattiin mm. perinteinen toiminta Vaasan kaupunkikuvaan liittyvissä asioissa, eli lausuntojen ja mielipiteiden toimittaminen kaupunkisuunnitteluun, ja samoin yhteydenpito muihin yhdistyksiin ja poliittisiin päättäjiin. Tässä puolessa on edelleen selkeästi parantamisen varaa.

Syyskokouksemme ei tällä kertaa antanut julkilausumaa, eikä ainuttakaan kannanottoa. Kokouksessa jatkettiin mielipiteiden vaihtoa mm. korkeasta rakentamisesta Vaasassa nyt ja tulevaisuudessa. Erityisesti keskustelussa pohdittiin Vaskiluotoon Waskian parkkipaikalle suunniteltua tornitaloa.

Tutustumista omaan kotikaupunkiin kävelemällä, - vaikka vaan ihan torin ympäristössä, tai jonkun teeman puitteissa vähän kauempanakin, tai vaikkapa bussiretkellä Vähäkyröön, toivottiin järjestettäväksi tulevan vuoden aikana.

Toiminnan monipuolistaminen kaiken kaikkiaan olisi jatkossa suotavaa.

Kokouksen jälkeen katsottiin vielä kuvia marraskuun alussa tehdystä Uumajan matkastamme. Voit katsoa näitä kuvia myös tältä blogisivulta, mene tämän sivun alaosaan, siellä on kuvasarjoja. Ylimpänä uusin diasarja, eli nämä uumajan matkan kuvat.

Iltaan kuului toki myös kahvitus, entiseen tapaan. Taiteellista ohjelmaa syyskokoukseemme ei perinteistä poiketen tällä kertaa ollut.

Yhteenveto: AN.

lauantai 13. joulukuuta 2014

Keskiviikkona klo 18


Tervetuloa syyskokoukseen!

Sääntömääräiseen syyskokoukseemme ovat tervetulleita yhdistyksemme jäsenet, ja myös muut kiinnostuneet.

Paikan päällä voi myös liittyä yhdistykseemme. Tämän vuoden jäsenmaksun maksamalla (8 euroa) saa samalla kuitatuksi ensi vuoden jäsenmaksun, siinäkin tapauksessa, että kokous päättää nostaa vuoden 2015 jäsenmaksua.

Syyskokouksen sääntömääräisiin asioihin kuuluvat puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valinnat, vuoden 2015 jäsenmaksusta päättäminen, samoin toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen ensi vuodelle.

Varsinaisten kokousasioiden jälkeen on kahvitus ja keskustelua. Kannanottoehdotuksia ei ole jäsenistöltä tällä kertaa saatu. Esiin noussee kuitenkin ainakin mielipiteidenvaihto ns. korkeasta rakentamisesta Vaasassa.

Illan päättää kuvasarja Uumajan reissulta. Marraskuun alussa oli yhdistyksemme jäseniä tutustumassa sikäläiseen asukas / rakennuskulttuuriyhdistykseen, ja myös siihen miltä syksyisessä Uumajassa näytti.

Tervetuloa syyskokoukseemme 17.12. 2014 klo 18 – 20.
Paikka: NNKY:n kerhohuone, Kirkkopuistikko 30.

Aimo Nyberg, pj. puh. 050 3308540
Anttu Kankaanpää, sihteeri

Kirjoita mielipidekirjoitus

Onko mikään pysyvää?

Maailma ja myös me ihmiset muutumme joka päivä johonkin suuntaan. Vaikka emme tätä huomaisikaan, emmekä haluaisi näitä muutoksia, - ja emme tapahtuneita muutoksia millään hyväksyisikään.

Asioiden arvioiminen tässä ja nyt on paitsi terveellistä itse kullekin, niin myös avain todellisten muutosten aikaansaamisen. Kuten totta kai myös tapahtuneiden asioiden hyväksymiseen, sopeutumiseen vallitsevaan tilanteeseen.

Se mihin voi vaikuttaa, kannattaa minun mielestäni tehdä. Mielellään yhdessä muiden kanssa. Asioihin, joihin itse ei voi vaikuttaa, on syytä tyynen rauhallisesti jättää murehtimatta. Ja siirtyä eteenpäin, uusiin asioihin.


Kuva: Helmer Österberg. Kuvausajankohtaa ei ole tiedossa.

Meneillään oleva vanhojen valokuvien buumi on hieno osoitus siitä, miten tärkeäksi vaasalaiset kokevat oman asuinalueen rakennetun maiseman, ja siinä tapahtuvat muutokset vuosikymmenten saatossa.

Tämä asukasyhdistyksemme blogi, vaasaennenjanyt, on avoin foorumi kaikelle mielipidekirjoittelulle, kunhan aihe on jollain tavalla Vaasaan liittyvää.

Viime aikoina ajankohtaiseksi aiheeksi noussut KORKEA RAKENTAMINEN puhuttaa vaasalaisia yhä vaan.

Kerro sinäkin, mitä mieltä olet, - Vaskiluodon tornitalon luonnoksesta, tai muista ajankohtaisista rakennushankkeista Vaasassa. (Vaasa Station, Flickis jne.)

Sosiaalisessa mediassa on jo jonkun verran keskustelua käytykin. Lehtien sivuilla ei sen sijaan ole ollut keskustelua, ainakaan vielä, vaikka aika monta suurisuuntaista hankesuunnitelmaa on tuotu julkisuuteen.

Toivottavasti keskustelua saadaan vielä lisää!

Perustellut mielipiteet suuntaan ja toiseenkin ovat arvokkaita!

Joitakin pyytämiäni juttuja sekä haastatteluja odotan edelleen.
Sovitaan (uusi) tapaaminen, tai lähetä vaan kirjoitus!

Kaikkien meidän ajatukset ovat sallittuja, tärkeitä!
Nykyisen kuntalain, ja toivottavasti myös uudistuvan, tulevan kuntalainkin mukaan, paikalliset ihmiset ovat oman asuinalueensa asioissa asianosallisia, joita tulee kuulla. Kun asiat ovat avoimesti esillä alusta alkaen, saadaan lain edellyttämät prosessit hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla, Ilman jälkipyykkejä, turhia valituksia ja tarpeettomia riitoja ihmisten välillä.

Anna ajatusteni kuulua! Kirjota muutama rivi, tai vaikka pitempikin juttu. Mielellään omalla nimelläsi, tai jos haluat kirjoittaa nimimerkillä, niin sekin kyllä käy.

Laita juttusi tulemaan, ja mahdolliset kuvat mukaan tämän blogin ylläpitoon osoitteeseen: aimonyberg(ät)gmail.com

Aimo Nyberg, VKA ry:n puheenjohtaja

Valoa pimeyteen

Jouluiset tapahtumat kilpailevat asiakkaista, tarjontaa on yllin kyllin taas tänäkin vuonna.

Tapahtumia on niin paljon, ettei oikein mukana pysy. Lehdet eivät mainosta mitään ilmaiseksi, ja siksi monet järjestäjät yrittävät saada väkeä liikkeelle pelkästään ilmaisilla sosiaalisen median foorumeilla. Tämä toimii tai sitten ei.

On utopiaa kuvitella, että joku ylläpitäisi esim. nettisivua, josta voisi tsekata kaikki ajankohtaiset tilaisuudet ja tapahtumat. Vaikka kieltämättä jotain tällaista tarvittaisiin.

Kaupallinen mainonta toimii toki omilla ehdoillaan. Kaikenlaiselle vapaaehtoistoiminnalle, pienten yhdistysten ja yhteisöjen informaatiolle on joitakin kanavia, mutta voimavaroja ja osaamista puuttuu valitettavasti erityisesti tapahtumien ja toimintojen järjestäjiltä.

Tapahtumia, ajankohtaista keskustelua täältä

Vaasan parhain foorumi on tietenkin noin 10 vuotta toiminut Tapio Parkkarin vaasalaisia.info

Mitä, missä, milloin Vaasa mmmvaasa.fi   on myös hyvä yritys, joskin esimerkki myös siitä, miten kovasta työstä on kyse. Sivustojen ylläpito, ajanhermolla pysyminen on mahdollista vain hetkittäin.

Ei huono, mutta ei aivan erinomainenkaan, on Vaasan kaupungin sivusto www.vaasa.fi

Joulun odotusta - tapahtumia Vaasassa
I väntan på julen - evenemang i Vasa
Waiting for Christmas - Events in Vaasa

Perinteitä noudattaen ja uudenlaistakin näkökulmaa joulun valmisteluihin esim. näistä:
Tässä pari ajankohtaista poimintaa viikonlopuksi

LUCIA -kulkue tänään lauantaina 13.12. klo 17.30.
Lähtö Steiner-koulun pihalta Kauppapuistikolta, ja kulkee Raastuvankatua pitkin Vaasanpuistikolle ja Alatorin kautta Hovioikeudenpuistikolle ja lopuksi Kaupungintalolle. siellä juhla jatkuu laulaen ja tanssien.



KASARMIN JOULUBASAARI, Kasarmi 13
13.-14.12.2014 KLO 12:00 - 16:00 Taidetta ja käsitöitä, lapsille pipareiden leivontaa. Tarjolla glögiä, piparkakkuja ja mehua. Myynnissä ulkona paikanpäällä paistettuja Stundarsin herkullisia hillopossuja!
Esityksiä: Lauantaina 13.12. klo 12:30-13:30 Tiernapojat ja Kuula-opiston lapset musisoivat klo 14:00 Maaginen teekannu, suomenkielinen esitys, Pikku Aasin nukketeatteri

Sunnuntaina 14.12. klo 12:30-13:30 Kuula-opiston lapset musisoivat klo 14:00 Talvinen tarina, suomenkielinen esitys, Pikku Aasin nukketeatteri Kpanlogo Yede ry. järjestää päivän aikana Azonto Dance opetusta ja myös afrikkalaisen tanssin ja rummutuksen työpajoja. Tule mukaan kokeilemaan!

JULBASAR I KASERN, Kasern 13
13.-14.2014 kl 12:00-16:00 Konst och hantverk, pepparkaksbakning för barn. Vi bjuder på glögg, saft och pepparkakor. Bagaren från Stundars säljer läckra syltgrisar! Föreställningar: Lördag 13.12. kl 12:30-13:30 Stjärngossar och barnen från Kuula-institutet står för musik kl 14:00 Maaginen teekannu (finskspråkig), Dockteatern Lilla Åsna

Söndag 14.12. kl 12:30-13:30 barnen från Kuula-institutet står för musik kl 15:00 Vinter berättelse (på svenska), Dockteatern Lilla Åsna Kpanlogo Yede rf. ordnar under dagen Azonto Dance lektioner och afrikanska trummandet och dans workshops. Kom med och prova! Tervetuloa! Välkommen!

Vaasan Kulttuurikasarmi - Vasa Kulturkasern


Tapahtumien koonti: AN.

torstai 11. joulukuuta 2014

JIIVEEN mielipide

Maamerkkejä ja muuta sellaista.

JIIVEE kirjoittaa näin:

Isoraha on ahne ja ovela. Se sanoo olevansa kaikkien ystävä. Isoraha haluaa kasvaa yhä isommaksi ja isommaksi. Se hakee koko ajan tilaisuuksia.

Isoraha miettii ja miettii. Yht'äkkiä se painaa etusormensa Waskian parkkialueen päälle ja sanoo: Tähän minä rakennan 21-kerroksisen pilvenpiirtäjän Vaasalle maamerkiksi.

Päättäjä Vaasa innostuu ja suostuu. Virkamies Vaasa laatii kuuliaisesti suunnitelmia. Moni sanoo: Kerrankin jotain suurta! Kaupunki Vaasalle maamerkki! Wau! Kaupunkilaiset Vaasa ovat epätietoisia ja ihmettelevät. Joku sanoo: wau, joku toinen: voi ei. Kukaan ei kysy eikä kyseenalaista mitään. Ollaan vain puolesta tai vastaan. Eivät kysele myöskään päättäjävaasalaiset eivätkä virkamiesvaasalaisetkaan. Ainakaan ääneen.

Vaskiluodossa on öljysatama ja lämpävoimalaitos. Molemmilla on omat maamerkkinsä öljysäiliöt ja savupiiput. Siellä on leirintäalue, monikäyttömetsä, purjehdusseurat, monipuolinen linnusto ja kasvillisuus, lenkkipolut, huvipuisto ja Tropiclandia. Kaikki monenlaista virkistäytymistä varten. Siinä on Vaskiluodon suunta.

Asuinrakennuksia Vaskiluodossa on vähän. Suurin osa on edesmenneitten teollisuuslaitosten perua. Uusia ei ole eikä toivottavasti tule.

Hotellin pihaan esitetty taivaanraapija on täysin vieras elementti Vaskiluotoon ja luultavasti muuallekin. Vaskiluotohan ei ole mikään kasvusuunta. Isorahan itselleen varaamat alueet, leirintäalue ja Niemeläntien varsi, eivät missään tapauksessa tuo kovin kaksisia kaupallisia palveluita Vaskiluotoon. Läpikulku marketeihin vain lisääntyy Vaasanpuistikolla.

Vaskiluodon maamerkki on harrastuksiin tai merenkulkuun liittyvä maamerkiksi tehty hökötys. Ei pilvenpiirtäjä.

Jos kaupunkilaisten keidas ja monipalvelualue pala palata uhrataan rahan alttarille, niin sutta tulee. Parempi olisi sen sijaan uhrata koko saari merelliseksi Manhattaniksi kaikkine vetovoimaisine palveluineen ja pyydyksineen seurauksista välittämättä. Liikennekin Vaasanpuistikolla kääntyisi toiseen suuntaan.

Taivaanraapija lienee se pikkusormi, joka vie koko Vaskiluodon ennenpitkää. Vai mitä? Sitäpaitsi rakennus on maamerkiksi väärää lajia liian massiivinen illustraation kaunisteluista huolimatta. Hyi!

Flickis.

Suunnitellut massat aivan liian suuria. Ympäristön arvorakennusten pitäisi sanella uudisrakennusten arkkitehtonisen laadun ja mittakaavan. Nyt ne on alistettu ja rusennettu illustraatioiden kuvissa uusien varjoon, vaikka uuden pitäisi sopeutua vanhan ehtoihin.

Taas on isoraha suunnitellut ja päättänyt. Kaupunki toimii puhtaaksi piirtäjänä.

Jaakko Vainionpää 6.12.2014

Stilisoimaton äkkiskirjoitus. Anteeksi!

perjantai 5. joulukuuta 2014

Hyvää Itsenäisyyspäivää


Kuva: AN. 5.12.2014, Lipunnosto

Aamu yhdeksältä aloitettiin itsenäisyyspäivän kuuluvat seremoniat Vöyrinkaupungin koululla. Koulun oppilaat ja opettajat kokoontuivat lipunnostoon. Musiikkiluokan kuoro lauloi Finlandian. Tämän jälkeen lähetettiin oppilaita opettajan (allekirjoittaneen) johdolla viemään seppelettä sankariahaudalle.

Yhdeksäsluokkalaisilla oli myös erityinen päivä. Heille kaupunki järjesti itsenäisyyspäivän vastaanoton kaupungintalolla klo 13 – 15. Tanssiaiset, mukava yhdessäoloa, pientä purtavaa juhlavissa tunnelmissa, - siinä erinomainen resepti arvostaa peruskoulun päättöluokkalaisia, ja kannustaa heitä kohti aikuisuutta ja tulevien vuosien haasteita.

Oikein hyvää Suomen 97-vuotispäivää kaikille!

Toivottaa Aimo Nyberg, Vörkkärin kuvisope

torstai 4. joulukuuta 2014

Malttia tarvitaan


Kuvakaappaus netistä: Luonnos Tropiclandian parkkipaikalle ajatellusta tornitalosta.

Ahnehditaanko nyt liikaa?

VKA ry:n hallituksen kokouksessa 26.11.2014 asian tiimoilta keskusteltiin, eri näkökulmia otettiin esille, ja päätimme koota mielipiteet kirjelmäksi kaupunkisuunnitteluun.

Vaasan kaupunki/ kaavoitus
PL 2 65101 Vaasa

Mielipide, koskien asemakaavan muutoksen luonnosta: ak 1047 Vaskiluoto Lemmenpolku 3 

Luonnos parkkipaikalle tehtävästä tornitalosta hämmentää. 21-kerroksinen rakennus näyttää paikkaan nähden liian korkealta. Korkeahko, mutta tätä matalampi rakennus voisi paikkaan sopiakin. Nimittäin sijainti on siinä mielessä hyvä, että rakennus ei varjostaisi juurikaan muita, koska ympäröivää korttelia ei ole, ja ilmansuunnat/auringonsuunnat on suunnittelussa hyvin huomioitu.

Vaasan yleiskaava 2030 on saanut lainvoiman, ja kaavoitus edennee poliittisten päättäjien suuntaviivojen mukaan. Kaupungin kaavoituksen virkamiesten asema on kuitenkin tärkeä, jotta mahdolliset virheet ja ylilyönnit eivät mene läpi.

Koska Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Vaskiluodon metsään, eikä nykyiselle leirintäalueelle saa rakentaa kerrostaloja, on ilmiselvästi löydetty vaihtoehtoinen paikka rakentaa Vaskiluotoon asuntoja ns. maksukykyisille asiakkaille.

Vaikuttaa siltä, että Niemeläntielle aikoinaan rakennuttajalle useampaan kerrostaloon luvatut neliöt ja tehokkuusluvut on nyt nostettu päällekkäin yhteen (ensimmäiseen) 21- kerroksiseen pilvenpiirtäjään.

Kaavan/ korkean rakennuksen perusteluksi ilmoitetaan käyttämättä jääneen rakennusoikeuden hyödyntäminen, mutta ei perustella lisärakennusoikeutta. Miksi pitää olla vielä korkeampi? Kaupunkisuunnittelun tulisi olla avointa. Kaupungin ja rakennuttajan väliset sopimukset pitäisi tuoda julki.

Kaupunkikuvallinen perustelu on ylimalkainen. Selvitys Vaasan ns. korkeasta rakentamisesta on tehty keskustasta, ei Vaskiluodosta. Selvitys eikä perustelu eivät siis ole riittäviä. Vaikka joku olisikin heittänyt ajatuksen, että Vaskiluodossakin voisi olla erittäin korkeaa rakentamista, niin ennen hankkeen eteenpäin viemistä ajatuksella tulee olla pohjana laaja keskustelu. Ensimmäinen näin korkean kohteen rakentaminen ei saisi olla ilmoitusasia, ei kaupunkilaisille eikä kaupungin päättäjillekään.

Korkeat rakennukset eivät liene itsetarkoitus. Kun niitä suunnitellaan, tulisi hankkeet huolellisesti perustella kaupunkikuvallisesti. Sama rakennustehokkuushan voidaan saada aikaan myös matalammalla rakennuskorkeudella.

Ns. huomattavista maamerkeistä olisi suositeltavinta järjestää arkkitehtikilpailu. Kauniit, laadukkaat rakennukset ovat toki tervetulleita oikeisiin ja kaupunkirakenteen kannalta harkittuihin paikkoihin.

Vaskiluodon osalta olisi tarpeen myös saaren hieman yhtenäisemmän ilmeen kehittäminen. Vaikka emme voikaan palata enää kaavaselostuksessa mainittuun 1900- luvun alun hienoon asemakaavaehdotukseen, jota ei ollut mahdollista silloisten kaupungin toimijoiden tai asukkaiden toteuttaa. Onneksi joitakin rakennuksia on säilynyt ja suojeltukin Vaskiluodon reaalihistorian ajalta.

Ovatko käyttötarkoitus/ käyttötarkoitukset tässä kohtaa kaupunkia realistisia. Asumista saa selostuksen mukaan olla max. 30 %. Olisiko lehtitiedoissa mainituista loma-osakkeista todella kysyntää juuri tällä alueella, jos niitä tosiaan suunnitellaan? Kannattavuus on luonnollisesti rakentajan oma asia, sikäli kun siihen ei edellytetä kaupungin osallistumista. Tosiasia on, että turvamääräykset yli 12 kerroksisissa taloissa lisäävät kustannuksia merkittävästi.

Viitaten mm. Pohjanmaan pelastuslaitoksen lausuntoon kaupungin sivuilla on aivan ensiksi selvitettävä Seveso-direktiivin (direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta) mukaisesti sataman toimintojen riskit asutukselle. Etäisyydeksi on ilmoitettu 800 metriä. Pysyvää asutusta saatetaan riskien osalta tarkastella eri tavoin kuin vapaa- ajan asumista, mutta jos lomaosakkeet ovat samassa rakennuksessa, ne tuskin ovat lieventävä seikka. Ja saattaako olla niinkin, että räjähdystilanteessa tms. korkea rakennus on jopa alttiimpi ihmis- tai aineellisille vahingoille? Vertailun vuoksi; useat kansalaiset vaativat 1-2 km etäisyyksiä jo tuulivoimaloiden meluhaitan vuoksi. (Viranomaiset tosin edellyttävät tapauskohtaista melun ja sen leviämisen selvittämistä). Satama-alueelle on sen kehittyessä todennäköisesti tulossa lisää toimintoja jotka saattavat lisätä riskejä.

Näin suuri rakennusoikeuden käyttö yhdessä pisteessä lisää todennäköisesti työmatkaliikennettä, varsinkin keskustaan suuntaan. Nyt jo reitti on usein varsin tukossa Vaskiluodon sillan sekä Vaasanpuistikon/ Koulukadun risteyksessä erityisesti työmatkaliikenteen ja rekkaliikenteen vuoksi. Lisäksi Sundomin puolella asutusta kasvatetaan. Kantakaupungin asukasyhdistys on pitkään jo ollut huolissaan keskustan läpi kulkevista liikennemääristä. Miten tässä asiaa aiotaan käsitellä? Satamatien suunnittelu ja keskustan kauttakulkuliikenteen suunnittelu on alkutekijöissään puhumattakaan siitä, että rahoituksen järjestyminen voi viedä hyvinkin pitkän ajan. Keskustan läpi kulkevan liikenteen tietoista lisäämistä tulisi ehkä mieluummin hieman pidätellä kunnes edes suunnitelmat parannuksista on tehty.

Autojen määrä, ja siitä seuraava parkkialueiden tarpeen lisääntyminen lienee myös tosiasia. Tämä luo paineita uusien lähialueiden käyttöönottoon, ja vaarantaa pahimmillaan myös kantakaupungin asukkaiden tärkeäksi kokeman lähivirkistysalueen, eli viereisen Vaskiluodon metsän kaavamerkintöjen säilymisen kaavoituksen edetessä tulevina vuosina.

Kaavassa ei käytännössä ole tehty MRL:n (maankäyttö- ja rakennuslaki) mukaista ympäristövaikutusten arviointia, vaan todetaan lyhyesti että luontovaikutuksia ei ole, ja että tuulisuus korkean rakennuksen ympärillä lisääntyy jonkin verran. Vaikutukset pitää kuitenkin tarkistaa kaikilta tilanteeseen soveltuvilta osin, ja todeta onko niitä vai ei, ja mitä niille aiotaan tehdä, jos niitä on.

Aimo Nyberg, puheenjohtaja, Anttu Kankaanpää, sihteeri
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry - Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Uusia valoja tarvitaan





Kuvat: AN. Jouluvalot Kauppapuistikolla, nähtynä moottoritieltä torille päin. 30.11.2014.


Näissä mustavalkoisiksi muokatuissa kuvissa valoja kyllä näyttää Kauppapuistikolla olevan.

Livenä eli paikanpäällä valot ovat kuitenkin harmittavan heikot. Ledvalojen sinisävyiset kylmät tuikut, ja muun valaistuksen keltainen yleistunnelma eivät oikein tunnu toimivan yhdessä. Silmiä hivelevää elämystä ei näistä valoista synny. Ei ainakaan enää, kun osa valoista on rikki, ja luntakaan ei vielä ole satanut jouluista tunnelmaa tuomaan.

Jo viime talvelta muistan käymäni keskustelut M ja K Rintasen kanssa, - valojen mitättömyys nousi jo silloin puheenaiheeksi Kauppapuistikolla tavatessamme.

Vaasan kaupungin katuvalaistuksesta vastaava Harri Heino kertoi viime viikolla Pohjalaisessa, että elinkaarensa päässä olevia valoja kyllä kunnostettiin ennen jouluvalojen sytyttämistä, mutta ensi vuodeksi täytyisi keksiä ihan uusi valaistus. Se on rahasta kiinni.

Toivotaan, että hanke etenee! Eli ensi vuodeksi jo jotain, ja viimeistään joulunavajaisiin 2017, kun Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä juhlitaan, tarvitaan Kauppapuistikolle näyttävät valot antamaan arvoa tälle Vaasan sisääntuloväylälle, kunniakujalle kohti Kauppatoria ja Suomen Vapaudenpatsasta. 

Haluan uskoa, että Vaasan kaupunki, yksin tai yhdessä Kauppapuistikon liikkeiden kanssa, löytävät yhteisen sävelen parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Osaamista ja ideoita varmasti löytyy, on vaan ryhdyttävä toimiin.


Aimo Nyberg

Tervetuloa syyskokoukseen


Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf.

Vuoden 2014 syyskokous keskiviikkona 17.12. klo 18.00 – 20.00.

Paikka: NNKY:n kerhohuoneisto

Osoite: Kirkkopuistikko 30

Aloitamme sääntömääräisillä asioilla klo 18.00.
Sitten kahvitellaan ja keskustellaan ajankohtaisista asioista.
Lopuksi katsomme vielä kuvia Uumajan reissusta 1.-2.11.

Tervetuloa jäsenet ja yhdistyksemme ystävät!

maanantai 1. joulukuuta 2014

Ajankohtaista


Kuva: AN, 23.11.2014. Näkymä Vaasan kantakaupunkiin Veeran läpi, eli Palosaaren suunnasta.

Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilla on nähtävillä vireillä olevat hankkeet. 

Asukasyhdistyksemme hallituksen kokouksessa 26.11. esillä oli useampikin asia. Vielä tämän vuoden puolella on mahdollista puoltaa tai vastustaa joillakin perusteilla, antaa kannanottoja, lausua mielipiteitä, ainakin näistä alla luetelluista Vaasan kantakaupungin alueen kohteista.

Mahdollisesti annamme kannanottoja myös syyskokouksessamme 17.12.2014. (jäsenkirje 4/2014)
Syyskokous pidetään klo 18.00 NNKY:n kerhohuoneella, Kirkkopuistikko 30.

a) Asemakaavan muutoksen luonnos, ak1047,Vaskiluoto, Lemmenolku 3 (8.12.2014 mennessä)
b) Keskussairaalan alue sekä Hietalahdenvillan ja Bragen alue, mielipide OAS (23.10.2014 mennessä)
c) Valkolinna III
d) Asemakaavan muutosehdotus: ak 949, Flickis (29.12.2014 mennessä)

Tämän blogin lukijoiden mielipiteet otetaan mielellään mukaan kannanottojemme osaksi! Tarkoitus on koota erilaisia ajatuksia, - nyt tarvitaan jopa vastakkaisia mielipiteitä. Näin saadaan toivottavasti aikaan keskustelua, ajatusten vaihtoa. Juuri tällainen tieto on tarpeen suunnittelijoille ja myös poliittisille päättäjille.

Jos haluat kirjoittaa muutaman rivin tekstiä, oman näkökulmasi, yllä luoteltujen kohteiden hyvistä tai mahdollisista huonoista puolista, niin lähetä s-postia osoitteeseen aimonyberg[ät)gmail.com

Kiittäen, Aimo Nyberg, VKA ry:n puheenjohtaja

Joulu näyteikkunoissa




Kuvat: AN. 30.11.2014. Vaasa Cityn näyteikkunoissa on joulun tunnelmaa!

Yksi somistamisen teemoista näyttää tänä jouluna olevan rakentaminen, - myös korkea rakentaminen.

Viime vuotiseen tapaan kuvaan joulukuussa kantakaupungin liikkeiden ikkunoissa olevia jouluisia tunnelmia, - joulupukkeja, poroja, tonttuja jne.

Laitan myös joihinkin kuviin jouluisen tekstin. Näitä sähköisiä joulukortteja voit halutessasi tallentaa koneellesi, käyttää sellaisenaan tai  muokata niihin omia tekstejä. Voit lähettää kuvia sitten vaikka eteenpäin ystävillesi.

 Aimo Nyberg

Uumajan Väven



Kuva: AN, Kulttuuritalo Väven Uumajassa 1.11.2014.

Kulttuuritalo avattiin yleisölle 21. marraskuuta.

Tämän blogisivun alalaidassa on kuvasarjoja. Katso kuvasarja Uumajasta. Siinä on lisää Vävenkuvia, eli miltä rakennus näyttää eri suunnista.

Asukasyhdistyksemme kävi paikan päällä tutustumassa marraskuun alussa uumajalaisiin ja myös paikalliseen rakennuskulttuurin. Tapasimme siellä Föreningen för byggnadskultur i Umeån jäseniä.  Väven oli yksi keskustelumme aiheista.

Väven on saanut arkkitehtuuripalkinnon!

Korkea rakentaminen herättää Uumajassakin keskustelua. Samoin vanhan ja uuden yhdistäminen. Myös kulttuuritalo Väven Stora Hotellin kyljessä on jakanut mielipiteitä.

Lainaus, Helsingin Sanomat, 1.12.2014: ” Uumajan uusi kulttuuritalo Väven on valittu tämän vuoden Kasper Salin -palkinnon saajaksi. Vuodesta 1962 jaettu palkinto on Ruotsin merkittävin arkkitehtuuripalkinto.
Uumajajoen rannalla sijaitsevan suuren valkoisen rakennuksen on piirtänyt norjalainen arkkitehtiyritys Snöhetta ja sen sisätilat ovat ruotsalaisen White-arkkitehtitoimiston käsialaa. Snöhetta tunnetaan myös Alexandrian kirjaston ja Oslon oopperatalon suunnittelemisesta. Palkintoperusteluissa Uumajan kulttuuritalon todetaan olevan uusi määritelmä sille, mitä kulttuuritalo voi olla: se yhdistää kulttuuria ja kaupallista toimintaa, kertoo Dagens Nyheter.
Tuomaristo kehuu kulttuuritalon ulkomuotoa, joka uskaltaa tulla esiin maisemasta ja rikkoa siten tyypillistä pienen mittakaavan kaupunkimiljöötä. Kulttuurikeskuksen sanotaan muodostavan yhtenäisen pinnan muun muassa kaupunginkirjaston, taidehallin, kahden elokuvasalin ja maan ainoan naishistoriallisen mu-seon kanssa. Ne kaikki sijaitsevat samalla 24 000 neliömetrin kulttuurialueella.
Uumaja on tänä vuonna toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista, ja uusi kulttuurikeskus on rakennettu juhlavuoden kunniaksi.”

Uumaja ennen ja nyt

Vuosikymmenten varrella Uumajassa käyneet huomaavat kyllä muutokset, ja sen suunnan. Muutosta kuvaa hyvin luonnehdinta koivukujien matalasta kaupungista kohti korkeuksia kurottavaa, eteenpäin pyrkivää,  kaikin puolin aktiiveksi liike-elämän ja kulttuuritoimien keskukseksi haluavaa kaupunkia.

Uumajan vuotta 2014 on hienosti siivittänyt lentoon Euroon kulttuuripääkaupunkina oleminen.
Myös täältä Vaasasta on Uumajaan päin tehty yhteydenottoja, tutustumiskäyntejä, kaikilla tasoilla. Oikein hyyvä näin.

Niin entiset kuin nyt alkuun saadut uudet kontaktit ovat tarpeen jatkossa. Merenkurkun yli kehittyvä yhteistyö toivottavasti luo monenlaista hyvää sekä Suomen että Ruotsin kansalaisille.

Aimo Nyberg

torstai 27. marraskuuta 2014

Kohti joulua

On aika toivottaa

Pikkujoulusesonki on nyt vilkkaimmillaan.

Adventin aika, joulun odotus voi alkaa!

Joulukalenterit otetaan käyttöön lapsiperheissä ja muidenkin lapsenmielisten iloksi.

Vaasan Joulunavaus järjestetään tänä vuonna tulevana lauantaina 29.11-14.

Vaasan ydinkeskustassa järjestetään Perinteiset joulumarkkinat kauppatorilta klo 9-18, sekä monenlaista jouluohjelmaa kävelykadulta klo 14-17. Tarkempi ohjelma löytyy TÄÄLTÄ

Kaikkia kiinnostava ILOTULITUS on klo 17.00


Kuvat: AN. Joulun avajaisten ilotulitus 29.11.2014 vaasan Kauppatorilla.

Ajankohtiaset kadut 2014

Oletko käynyt paikan päällä näitä katukylttejä katsomassa? Aikakin nämä kadut ovat ajankohtaisia juuri nyt.
Kuva: AN. Hedmaninkadun kyltti, 24.9.2104

Kuva: AN. Jääkärinpuistikon kyltti, 26.11.2104

Vaasassa on 47 katua, jotka ovat saaneet nimensä jonkin historiallisesti merkittävän henkilön, tapahtuman tai muun seikan muistoksi. Ylisiisti Vaasa -hanke teetti vuonna 2008 projektinvetäjä Eva Huddin johdolla tällaisten katujen alku- ja loppupäihin uudet katukyltit, joista näkyy katunimen alkuperä. Koska kyltissä on tilaa vain nimen syntyperän perustiedoille, on jokaisesta katunimen tarinasta, alkuperästä ja taustasta painettu myös esite Vaasan historia katukuvassa.
(Vaasan historia katukuvassa, Vaasan kaupunki 2008, teksti Eva Hudd)

Katukyltit ja esite kertovat vaasalaisille mielenkiintoista ja tärkeää tietoa omasta kotikaupungistamme.

Katukyltti Jääkärinpuistikolla paljastettiin jääkärien kotiinpaluun 90-vuotisjuhlapäivänä 25.2.2008. Kyltin paljasti juhlallisin menoin jääkärin poika, kamarineuvos Veikko Kurkiala. Jääkärinpuistikko Vetokannaksella on nimetty aikoinaan jääkärien muistolle. Vaasan Historia katukuvassa -esite kertoo Jääkärinpuistikon kohdalla tapahtumista, jotka ovat jääkäriliikkeen synnyn taustalla. Näitä ovat esimerkiksi ensimmäinen sortokausi 1899–1905, helmikuun manifesti, Suomen sotalaitoksen lakkauttaminen ja P.E. Svinhufvudin vangitseminen ja karkottaminen Siperiaan. Syntynyt jääkäriliike saavutti tavoitteensa: Suomen itsenäisyyden. Helmikuun 13 päivänä 1918 jääkärit vannoivat Lockstedtin leirillä sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle, ja seuraavana päivänä alkoi kotimatka. Matkustajalaiva Arcturus toi jääkärit Vaasaan 25.2.1918.

Katukyltti Hedmaninkatu on ajankohtainen, onhan tänä vuonna vietetty Karl Hedmanin syntymän 150-v. juhlavuotta. Pohjanmaan museossa päättyi alkusyksystä erinomainen yhteenveto lääkäri ja keräilijä Karl Hedmanin elämäntyöstä. Hänen isänsä menehtyi lavantautiin, ja vaikeudet osaltaan johtivat säästäväisyyteen ja keräilyn arvostamiseen läpi koko hänen elämänsä ajan. Lääkärin työstäkin palkkioksi Karl Hedman otti mielellään esineitä, joita aktiivisesti keräämällä ulkomaita myöten, syntyi vähitellen merkittävä taide- ja esinekokoelma, Hedmanin kokoelmat. Valtaisa ponnistus oli myös museorakennuksen aikaansaaminen. Valmista oli kesällä 1928, ja museo avattiin mm. presidentti Relanderin kunnioittaessa läsnäolollaan juhlavia avajaisseremonioita. Kovin kauan ei Karl Hedman ehtinyt aikaansaannoksestaan nauttia, sillä hän kuoli huhtikuussa 1931. Karl ja Elin Maria Emilia olivat lapseton pariskunta. Heidän mittavat kokoelmansa ovat lahjoitettu Pohjanmaan museolle.

Historiallisia katunimiä on ympäri kaupunkia. Keskustan alueella kolmella kadulla, Vöyrinkaupungilla yksi, Hietalahdessa viisi, Huutoniemellä viisi, Vanhaan Vaasassa viisi, Suvilahdessa seitsemän, Asevelikylässä yksi, Vaskiluodossa kaksi, Palosaarella 12, Vetokannaksella viisi ja Gerbyssä yksi.

Monet kadut on nimetty henkilöiden, kuten entisten kaupunginjohtajien, taiteilijoiden, neuvosten tai muiden suurmiesten mukaan. Varsinkin keskustassa, Hietalahdessa, Huutoniemellä ja Vanhassa Vaasassa on paljon historiallisesti merkittävien ihmisten mukaan nimettyjä katuja, kuten Ilkankatu ja Kurténinkatu. Suvilahdessa moni katu on puolestaan nimetty Vaasan pitkäaikaisten ystävyyskaupunkien mukaan, kuten Harstadinkatu ja Schwerininkatu. Palosaarella on puolestaan paljon C. G Wolffin laivojen nimisiä katuja, esimerkiksi Neptunintie ja Apollontie.

Vaasan historia katukuvassa -esitettä on saatavilla Matkailutoimistossa, Kansalaisinfossa ja Pohjanmaan museossa. Esite antaa lisätietoa kylteissä esiintyvistä nimistä ja innostaa mahdollisesti tutustumaan yhä syvemmälle kaupungin vaiheikkaaseen historiaan.

Tekstin koonti Aimo Nyberg

Viivästyy vielä

Toivomaani Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim Strandin haastattelua tähän asukasyhdistyksemme blogiin en ole vielä onnistunut järjestämään.

Olemme tavanneet kerran viime viikolla, mutta huippukiireitä on ollut viime päivinä niin Joakimilla kuin muillakin vaasalaisilla johtohenkilöillä. Ihan hyvä, että on ollut vientiä. Melkoisia uutisia on saatukin kuulla, lukea lehdistä lähes joka aamu!

Toivon, että haastattelu, eli Joakim Strandin ajatusten esiintuominen korkeasta rakentamisesta, saadaan tehtyä lähiaikoina. Asia on erittäin ajankohtainen, koska uusia ideoita näyttää tulevan julkisuuteen lähes päivittäin.

Kaupunkikuvaan tulevat muutokset ovat yksi eniten keskusteluja herättävistä puheenaiheista ihan tavallisten ihmisten keskuudessa. Mielipiteitä on luonnollisesti moneen suuntaan. Oma asuinpaikka, henkilökohtaiset hyödyt ja mahdolliset haitat ovat useimmilla päällimmäisinä, kun kantoja johonkin muutokseen äänen lausutaan.

Perusteluja omille näkökannoille ei kovin usein kuule. Ainakaan sellaisia, joissa ilmenisi asian monipuolinen tarkastelu, faktoihin ja kokemuksiin perustuvaa pohdintaa.

Kertaan tässä Joakim Strandin viimeaikaisia lyhyitä lausahduksia korkeasta rakentamisesta. 

Olen utelias kuulemaan Joakimilta lisää; - ja nimenomaan vähän perusteellisempaa analyysiä Vaasan kaupunkikuvan tulevaisuuden näkymistä.

Taustaa haastattelulle

Vaasan valtuuston puheenjohtaja Joakim Strand, kannatat tunnetusti korkeita rakennuksia myös tänne Vaasaan. FB päivityksessäsi toteat seuraavasti kommentoidessasi Vasabladetin (11.10.2104) kirjoitusta Högsta huset i Vasa planeras till Vasklot

Joakim S: ”Som tidigare konstaterats – bra början! Suuntana tästä ylöspäin!”

Vaasan kaupungin tiedotuslehdessä 3/2014, joka on jaettu kotitalouksiin, sanot tiedotteen pääkirjoituksessa näin:

Joakim S: ”Nyt täytyy uskaltaa! Esimerkiksi Pohjoismaiden korkein rakennus voisi sijaita Vaasassa. Taivashan on täällä yhtä kaukana kuin Honkongissakin.”

15.11. postiluukusta tulleessa ilmaisjakelulehti megassa (viikko 46/2014, Vaasa katsoo eteenpäin) toteat kaupunginvaltuuston budjettikokouksen jälkitunnelmissa, että nyt saatiin aikaan positiivinen, tulevaisuuteen suuntautuva budjetti. Ja sen perään muistutat:

Joakim S: ” – Budjetissa oli paljon myös vähemmälle huomiolle jääneitä, mutta mielestäni todella hyviä juttuja. Tiistaina (11.11) suunnittelujaostossa lyödään lukkoon 21-kerroksisen talon rakentaminen Vaskiluotoon. Tämä on todella hieno symboli sille että Vaasassa tehdään uutta. Toivottavasti jatkossa kaupunkikuvassamme nähdään entistä korkeampaa rakentamista.”



Vaasan kaupungin toimesta valmistellaan parhaillaan ohjeistusta siitä miten rakentamista jatkossa on kaupungissa tarkoitus ohjata. Vuosille 2015 – 2020 toivotaan voimakasta kerros-, rivi- ja paritalo, ja omakotitalorakentamista. (Vasabladet 6.11.2014)

 …

HUOM! HUOM!

Tämä asukasyhdistyksemme blogi on avoin foorumi kenen tahansa tuoda julki omia näkemyksiään. Blogin ylläpitäjänä toivon toki asiallisuutta, erilasiakin ajatuksia arvostavaa asennetta.

Aidot, rehelliset mielipiteet ovat aina tervetulleita. Mikäli et voi kirjoittaa kuin nimimerkillä, oletan kuitenkin, että voit luottamuksellisesti kertoa nimesi minulle.

Kaikenlaiset Vaasa koskevat kirjoitukset ja myös kuvat, uudet ja vanhat ovat tervetulleita!

Lähetä juttujasi, tai ideoita jutuista osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Kiittäen Aimo Nyberg, VKA ry:n puheenjohtaja

perjantai 21. marraskuuta 2014

The photograghic memory




Skannattu The Courier, April  1988 (UNESCO), lehden takakannesta.


Valokuvauksen historia ei ole vain mustavalkoisia ja myöhemmin värillisiä paperivalokuvia, vaan myös valokuvaustarvikkeiden ja välineiden, kuten kameroiden historiaa.

Olisi mielenkiintoista kuulla millaisilla kameroilla itse kukin on kuvaamisharrastuksensa aloittanut?

Ja kenties myös muistikuvia kuvaamistilanteista?
Jotkut jopa tekivät mustavalkokuvansa itse, koulujen valokuvauskerhoissa, ja myös omissa valokuvalaboratorioissa. Harrastus on ollut hyvin suosittu noin vuosituhannen vaihteeseen saakka. 

Digitaalinen kuvaus on sen jälkeen mullistanut kaiken, - pimiön punaiset lamput, ja piilevien kuvien ilmestyminen vedostuspapereille, ovat jäämässä unholaan, jonnekin nostalgiseen, kadotettuun nuoruuteen.  

Lähetä juttuja, kertomuksia, ja kenties kuviakin julkaistavaksi tässä blogissa. Tällaisen perinteen julkaiseminen on mielestäni todella hienoa, tärkeää kansanperinnettä.
Ota yhteyttä, s-postilla aimonyberg(at)gmail.com


Muistikuvia kameroista ja valokuvaamisesta
Itse sain kuvata ensimmäisen kerran vasta joskus yli kymmenen vuotiaana. Kameraa en muista, jokin pieni halpa filmikamera, jolla sai otettua värivalokuvia. Kuvia sain ottaa harvakseltaan, filmirullassa taisi olla 24 kuvaa, ja ”turhia kuvia” ei saanut ottaa.

Kerran kuitenkin otin. Muistan saneeni toruja, kun kauniin luontokuvan sijaan olin ottanut mielestäni hyvän, jopa tärkeän kuvan tuttuun lähiympäristööni ilmestyneestä kyltistä, jossa luki: METSÄISTUTUS.

Mitä nyt tuommoista kuvaamaan, ihmettelivät muut.

Minusta tämä oli suorastaan yhteiskunnallinen kannanotto! Harmittelin nimittäin suuresti sitä, että pelto haluttiin muuttaa takaisin metsäksi. Edelliskesänä olin saanut vielä olla heinäkuorman päällä, ja painamassa heiniä kasaan, ja myös pomppimassa ladossa, ja nyt pellot pantiin ns. pakettiin. Kuusia istutettiin suoriin riveihin hehtaarikaupalla. Vaikka metsiä oli ympärillä yllin kyllin.

Sitten vielä pellon laitaan lyötiin maahan pystyyn metallinen, miehenkorkuinen kyltti. Kielloksi, ettei istutuksia saanut mennä tallaamaan!

Tämä piti kuvata!

Kuva saattaa olla tallessa jossain pahvilaatikossa tai albumin sivulla jopa.

Aimo Nyberg


LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...