Vaskiluodon osayleiskaavaa pohjustetaan

Kuva: AN, 25.6.2011. Vaasan öljysataman säiliöitä.

Vaskiluoto herättää vaasalaisissa suurta intohimoa: mielipiteitä riittää, suuntaan jos toiseenkin.
Tässä yksi:

Tämä huomio heräsi, kun luin päivän lehdestä (Pohjalainen 30.1.2018) toimittaja Katariina Paajasteen Päivän kulma kirjoituksen: Vaasa antaa paraatipaikan rapistua.

Huomioitava fakta 

Vaskiluodossa Vaasan satamaan kuuluva / tai siitä erillään oleva Vaasan öljysatama, - miten vaan, - on otettava huomioon, kun visioidaan koko Vaskiluodon tulevaisuutta.

Mikä on öljysataman tilanne tänään, ja kohtalo tulevina vuosina, vuosikymmeninä?

On olemassa lakeja, turvallisuusmääräyksiä, siitä kuinka lähelle näitä Vaskiluodossakin olevia öljysäiliöitä on mahdollista rakentaa pysyvään asumiseen tarkoitettuja asuinrakennuksia.

On toivottavaa, että ennen kuin lehtien toimittajat, ja mahdolliset rakennusfirmojen lobbaajat, ja innokkaat Vaskiluotoon tulevaisuudessa asumaan haluavat, alkavat ns. ”kansalaiskaavoittaa” Vaskiluodossa olevaa entistä Tropiclandian aluetta, perehdyttäisiin faktoihin.


Vaskiluoto nyt ajankohtainen

Katso kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/meddelande/vaskiluodon-suunnittelu-alkaa-asukaskyselylla

Vaasan kaupunki / kaavoitus on etenemässä siten, että Vaskiluodon kehittäminen aloitetaan tänä vuonna osayleiskaavalla. Aiheesta on avattu asukaskysely, johon voi vastata osoitteessa

www.vaasa.fi/kysely

Kyselyllä selvitetään asumismieltymyksiä ja -tarpeita Vaskiluodon alueella. Kysely on avoinna 31.1.2018 saakka. Yhteystietonsa kyselyn lopussa jättäneille lähetetään kutsu keväällä järjestettävään VASKILUOTO WORKSHOP -tilaisuuteen. Yhteystietojen jättäminen ei vielä velvoita osallistumaan tilaisuuteen, mutta tarjoaa siihen mahdollisuuden.



Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry,
puheenjohtaja
aimonyberg(at)gmail.com

Historiaa on aina hyvä kerrata

Ajankohtainen vuoden 1918 muistovuosi

Tänä keväänä lehdet, myös täällä meillä Vaasassa, nostavat vuoden 1918 tapahtumia mieliimme.

Kuvia, artikkeleita, faktoja sisällissodan tapahtumista on toivottavasti nyt mahdollista katsoa ja lukea ”sadan vuoden perspektiivillä” eli sekä tyynen rauhallisina (emme ole osallisia ko. tapahtumiin), että empatialla (sodan kaikkia uhreja ymmärtäen), ja inhimillisyyttä tämän päivän maailmaan toivoen.

Suosittelen tätä sadan vuoden takaisia tapahtumia esittelevää Vaasan kaupungin/visitvaasan julkaisemaa vihkosta. Siinä käydään sadan vuoden takaisia tapahtumia läpi nuoren vaasalaisen tytön silmin.

Vuosisata – kolme, neljä sukupolvea. Pitkä vai lyhyt aika?

Tämä hyvin tehty vihkonen on onneksi luettavissa myös netissä.

www.visitvaasa.fi/Documents/Annin_sinivalkoinen_Vaasa.pdf




Kuvalainaus netistä

Blogikirjoitus. Aimo Nyberg

Senaatinkatu, Vaasa

Kuvia Vaasasta, nyt ja 100 vuotta sitten.

Kuva: AN, 18.9.2017. Katukyltti Vaasan kaupungintalon edustalla

Kuva: AN, 4.12. 2017. Vaasan kaupungintalon julkisivu

Kuva netistä: Christian Olssonin julkaisusta.

Kuva netistä: Christian Olssonin julkaisusta.


Lue lisää historiasta täältä, Vaasan kaupungin sivuilta: Vaasan kaupungintalo

https://www.vaasa.fi/kulttuuri/kulttuurikeskus/kaupungintalo

Vaasan ikkuna esitteli 3.3.2015 Vaasan kaupungintaloa hienosti

https://www.vaasanikkuna.fi/uutiset/online-uutiset/tiesitk%C3%B6-t%C3%A4m%C3%A4n-kaupungintalosta-1.1787337


Kuvien ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

VUODEN 1918 TAPAHTUMIEN MUISTOMERKIT, VAASA

Kuvakatselmus keskustelun pohjaksi 

Tietojen koonti ja kuvat:
Aimo Nyberg
Kuvataideopettaja, eläkkeellä

Olen vuoden 2017 aikana koonnut perustietoja Vaasan patsaista, muistomerkistä ja muistolaatoista.

Hanke jatkuu edelleen vuonna 2018. Perustiedot ovat koossa jo yli sadalta kohteelta. Selvitettäviä on vielä noin 20 kpl. Tätä tietopankkia on tarkoitus vuoden 2018 aikana työstää mm. aihekohtaisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkkinä vaikka tämä kokonaisuus: Vuoden 1918 tapahtumien muistomerkit Vaasassa.

Tähän patsas hankkeeseen voi jokainen tutustua netissä. Tietoja ja kuvia kohteista on esitelty:

Rojekti X= facebook sivulla:

https://www.facebook.com/rojektixon/

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n blogissa:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/

Materiaalia, kuten kuvia on jaettu myös Wikipediaan: Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4


PATSAAT EIVÄT PUHU – SIIS PUHUKAAMME ME!

Alla olevaa materiaalia voivat käyttää kaikki, omissa tilaisuuksissaan, kouluissa, yhdistyksissä jne. Mahdollisten virheellisten tietojen osalta toivon yhteydenpitoa allekirjoittaneeseen, jotta tiedosto saadaan päivitettyä ajan tasalle. Kaikenlainen kaupallinen hyödyntäminen kielletään.

Jos kiinnostusta löytyy, tulen mielelläni tilaisuuksiin ns. alustamaan sovitusta aiheesta, teemasta.

• Esitys voidaan räätälöidä halutunlaiseksi, ja kestoltaan sen mittaiseksi kuin toivotaan.
• Katsotaan siis kuvia, ja pyritään näkemään sekä kokonaisuus että yksityiskohtia.
• Keskustellaan mm. merkkien, symbolien kautta mistä ja mitä muistomerkit haluavat meille kertoa.
• Kuunnellaan toinen toisiamme, ja myös muistellaan kukin omista lähtökohdistaan mitä ko. muistomerkit ovat vuosien saatossa meille merkinneet.

• Vuoden 1918 tapahtumien muistomerkit Vaasassa on ensimmäinen valmiiksi saatu ”paketti”.
• Tulossa keväällä 2018 on mm. alueellisia patsaskierroksia, patsaskävelyjä, reittiehdotuksia.


VUODEN 1918 TAPAHTUMIEN MUISTOMERKIT VAASASSA

Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12. 1917, ja myös tunnustettiin itsenäiseksi valtioksi usean maan toimesta jo joulukuussa ja tammikuussa 1918.

Tapahtumat lähtivät kuitenkin vyörymään tavalla, joka johti tammikuussa 1918 sisällissotaan valkoisten ja punaisten välillä. Sodan alkuhetkinä pidetään tapahtumia Helsingissä (punakaartit) ja Vaasassa (valkoiset eli suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista Vaasassa, Laihialla ja Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta 1918 vastaisena yönä).

Sodalla on monta nimeä, joita voidaan perustella eri näkökulmilla ja alueellisilla ym. perusteilla. Vaasassa puhutaan yleisimmin Vapaussodasta. Sellaisena sodan koettiin alkavan. Toki on selvää, että sodasta tuli hyvin pian sisällissota.

Muita käytössä olevia nimityksiä: Vuoden 1918 tapahtumat, kapina, punakapina, luokkasota, kansalaissota, veljessota, …

Vaasasta löytyvät alla luetellut muistomerkit. Listalla on 19 kohdetta. Jos listasta puuttuu joku, niin täydennetään listaa.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki muistomerkit, patsaat ja laatat Vaasassa ovat voittaneen puolen eli valkoisen osapuolen pystyttämiä.

Kaikilla muistomerkeillä on edelleen säännöllisesti tilaisuuksia, joissa kunnioitetaan uhrien muistoa, ja vaalitaan perinteitä asiaan kuuluvalla vakavuudella ja arvokkuudella.

Esittämällä näin kaikki tiedossani olevat muistomerkit tällä samalla tiedostolla, yhdellä listalla, toivon ja uskon sadan vuoden takaisista tapahtumista syntyvän hyvän kokonaiskuvan vuoden 1918 tapahtumiin, Vaasan näkökulmasta nähtynä.

Vaasaa on kutsuttu, aivan oikeutetustikin Valkoisen Suomen pääkaupungiksi.

Muistomerkkejä pystyttävät yleensäkin enimmäkseen voittajat. Häviäjille historia ei aina anna minkäänlaista asemaa.

Näiden nyt esiteltävien muistomerkkien, patsaiden ja muistolaattojen lisäksi on jokaisen meistä syytä perehtyä asiakokonaisuuteen monipuolisesti: perehtymällä tutkimuksiin, kirjallisuuteen, kuvamateriaaliin, ja osallistuttava myös esim. nyt vuoden 1918 muistovuoden tilaisuuksiin. Taiteellisia tulkintoja, kuten teatteriakaan unohtamatta.


1. PÄÄMAJAN MUISTOLAATTA 
Muistolaatta paljastettu on 19.1. 1968.
Päämajan muistolaatta, Vidar Hannus, Koulukatu 2, entisen Maaherrantalon julkisivu, pääoven oikealla puolella.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/19-tammikuuta-1968.html

2. JÄÄKÄRIPATSAS
Patsas on paljastettu 25.2. 1958.
Jääkäripatsas, Lauri Leppänen, Hovioikeudenpuiston reunassa, Vaasanpuistikon alussa.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/jaakari-patsas-25-helmikuuta-1958.html

3. ALMA SKOG
Muistolaatta on paljastettu 16.5. 2001.
Alma Skog, Koulukatu 7 rakennuksen seinässä.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/alma-skog-16-toukokuuta-2001.html

4. HARALD BOUCHT
Muistolaatta on paljastettu 27.5. 2000.
Harald Bouchtin muistolaatta, Hovioikeudenpuistikko 1.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/harald-boucht-27-toukokuuta-2000.html

 
5. VUODEN 1918 SANKARIHAUDAT
Muistomerkki on paljastettu 5.6. 1920.
Vuoden 1918 sankarihaudat, Artturi Ortela, Vaasan vanha hautausmaa.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/vuoden-1918-sankarihaudat-5-kesakuuta.html

6. MUSTASAAREN SEURAKUNNAN SANKARIHAUTA
Muistomerkki on paljastettu 24.6. 1920.
Mustasaaren seurakunnan sankarihauta, Matti Visanti, Mustasaaren kirkon julkisivu, Kustaan tori.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/mustasaaren-seurakunnan-sankarihauta-24.html

7. V. 1918 SANKARIHAUDAT, RUOTSINMAALAISTEN VAPAAEHTOISTEN HAUTA
Muistomerkki on vihitty käyttöön 26.6. 1921.
V. 1918 sankarihaudat, Ruotsinmaalaisten vapaaehtoisten hauta, Harald Wadsjö, Vaasan vanha hautausmaa, pääkäytävän päässä.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/v-1918-sankarihaudat-ruotsinmaalaisten.html

8. ISÄNMAA-lasimaalaus
Vihitty tarkoitukseensa 1.7. 1930.
Isänmaa -lasimaalaus, Henry Ericsson, Pohjanmaan museo, Vapaussodan Muistohallin ikkuna.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/01/isanmaa-lasimaalaus.html

9. SUOMEN VAPAUDENPATSAS 
Vihitty käyttöön 9.7. 1938.
Suomen Vapaudenpatsas, Yrjö Liipola, Jussi Mäntynen, Vaasan Kauppatori.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html

10. VAKAUMUKSENSA PUOLESTA KAATUNEET / TYÖLÄISTEN JA TORPPARIEN MUISTOMERKKI 
Muistomerkki on paljastettu 2.9. 1962.
Vakaumuksensa puolesta kaatuneet, Työläisten ja torpparien muistomerkki, Vilho Aalto, Malmön talon läheinen puisto, vastapäätä Vanhaa hautausmaata.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/vakaumuksensa-puolesta-kaatuneet-2.html

11. JÄÄKÄRIMUISTOMERKKI
Muistomerkki on paljastettu23.9. 1995.
Vaasaan haudatuille jääkäreille omistettu muistomerkki on Vaasan vanhalla hautausmaalla.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/01/jaakarimuistomerkki.html

12. JÄÄKÄRIEVERSTI A.R. SAARMAA / VASTAANOTIN ASEMA
Laatta on paljastettu 23.9. 2017.
Jääkärieversti A.R. Saarmaan perustaman vastaanotinaseman muistolaatta, Niemeläntie 18.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/jaakarieversti-ar-saarmaan-perustaman.html

13. SUOMEN ILMAILUN MUISTOMERKKI (MERIKOTKA)

Muistomerkki on aljastettu 12.10. 1969.
Suomen ilmailun muistomerkki (Merikotka) Kalervo Kallio, Vaskiluodon silta.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/10/suomen-ilmailun-muistomerkki-merikotka.html

14. VUODEN 1918 MUISTOKIVI 
Muistomerkki on paljastettu syksyllä 1931.
Vuoden 1918 muistokivi, Evert Kull, Runsorintien varrella, Vanha Vaasa.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/01/vuoden-1918-muistokivi.html

15. MUSTASAAREN KOULUTILAN SANKARIVAINAJAT
Muistomerkki on pystytetty v. 1925.
Mustasaaren koulutilann sankarivainajat, Koulun vanhan päärakennuksen edessä.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/01/mustasaren-koulutilan-sankarivainajat.html

16. KORSHOLMAN SOTILASSOITTO-OPISTO, muistolaatta

Laatta on paljastettu 1.11. 1981.
Korsholman sotilassoitto-opisto, muistolaatta, Mustasaaren koulutila.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/11/korsholman-sotilassoitto-opiston.html

17. OSKAR PELTOKANGAS

Laatta on paljastettu 6.12.2003.
Peltokankaan kotitalo, Onkilahdenkatu 4, Palosaari.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/oskar-peltokangas.html 

18. VALTIONHOITAJIEN KORKOKUVA

Paljastettu 6.12. 1924.
Valtionhoitajien korkokuva, (Svinhufvud ja Mannerheim), John Munsterjelm, Kaupungintalon julkisivu.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/valtionhoitajien-korkokuva.html

19. MANNERHEIM RATSASTAJAPATSAS, pienoismalli
Paljastettu 6.12. 1990. Mannerheim ratsastajapatsas, pienoismalli, Aimo Tukiainen, Kaupungintalo

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/mannerheimin-ratsastajapatsas.html

KERTAUSTA 

Kuvat: AN. Suomen Vapaudenpatsas, Jääkäripatsas, ja Suomen ilmailun muistomerkki ovat maamme merkittävimpiä itsenäistymiseen liittyviä patsaita.

Tärkein muistomerkeistä on Yrjö Liipolan toteuttama Suomen Vapaudenpatsas, joka paljastettiin suurin juhlallisuuksin Vaasan torilla 9.7.1938.

Toinen on Lauri Leppäsen Jääkäripatsas, paljastettiin jääkärien kotiinpaluun 40-vuotismuistopäivänä 25.2.1958.

Kolmas on Kalervo Kallion suunnittelema Suomen ilmailun muistomerkki (Merikotka-patsas), joka paljastettiin 12.10.1969. muistomerkki sijaitsee lähellä paikkaa, johon ruotsalaisen kreivi Eric von Rosenin Suomen tasavallan armeijalle lahjoittama lentokone Thulin Typ D laskeutui 6.3.1918. Maaliskuun 6. päivästä tuli Suomen Ilmavoimien vuosipäivä.

Tekstien koonti ja kuvamateriaali

Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori
Eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

JÄÄKÄRIMUISTOMERKKI

Vaasaan haudatuille jääkäreille omistettu muistomerkki on paljastettu, vihitty käyttöön 23. syyskuuta 1995.

Osoite: Vaasan vanha hautausmaa

Tekijät: Annikki Nurminen ja Björn Eriksson

Kuvat: Ilkka Virtanen 25.2.2014.

Teksti: Ilkka Virtanen

Muistomerkki on Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry:n Vaasan osaston aikaansaama. Osaston perustajapuheenjohtaja Ole Fagernäsin (jääkärikenraali Uno Fagernäsin poika) laatimassa osaston "historiikissa" kerrotaan muistomerkistä seuraavaa:

Lainaus tekstistä

”Det mäktigaste och kostsammaste minnesmärket som förening åstadkommit är det gemensamma monumentet över alla 64 jägare som begravits i Vasa. Under årens lopp har förts diskussioner om ett eventuellt monument, men varje gång ansågs projektet omöjligt att förverkliga med hänsyn till kostnaderna. 

Ar 1992 tog vår medlem, kanslirådet Holger Strandberg på nytt saken till tale. 

En kommitté tillsattes med uppgift att förverkliga projektet. Man tog kontakt med arkitekt Annikki Nurminen, som åtog sig att planera monumentet, samt med Vasa kyrkliga samfällighet, som anvisade en ypperlig plats nära intill hjältegraven. 

Projekt försenades på grund av brist på medel, men sedan en stiftelse i Vasa lovat bidra med en betydande summa kunde man skrida till verket. 

Vår förenings berömvärda sekreterare, överingenjör Björn Eriksson uppgjorde detaljerade ritningar för monumentet samt byggnadsbeskrivningar och kostnadsberäkningar. 

Den 23 september 1995 avtäcktes monumentet. Avtäckningstalet hölls av generalmajor Sami Sihvo. Vården av monumentet övertogs i ett senare skede av Vasa kyrkliga samfällighet.” 

Lainaus päättyy

Ilkka Virtanen jatkaa

Suunnittelua on hyvä tulkita niin, että Annikki Nurminen teki muistomerkin arkkitehtisuunnittelmat - siis yleissuunnitelmat koskien kokoa, muotoa, materiaaleja jne. - ja Björn Eriksson detaljoidut rakennepiirustukset kustannusselvityksineen.

JP 27 Perinneyhdistyksen Vaasan osasto laskee aina jääkäripäivänä (25.2.) kukkalaitteen/havuseppeleen Jääkärimuistomerkille (kuten myös Jääkäripatsaalle ja Perinnemuurille - jossa on laatta myös JP 27:lle).

Vaasaan haudatuille jääkäreille omistettu muistomerkki on lähellä viime sotien sankarihautoja ja on merkitty mm. hautausmaan karttaan.

Katso linkki karttaan
https://www.vaasansuomalainenseurakunta.fi/assets/PDF-liitteet-filer/Hautaustoimi-Begravningsvasendet/Kartta-Vanha-Hautausmaa-2016.pdf

Lue lisää aiheesta

Jääkäreiden kotiinpaluun muistojuhlat Vaasassa

https://www.vaasa.fi/tiedote/jaakarien-kotiinpaluun-100-vuotisjuhla-vaasassa-2018

Suomen Jääkärimuseo Kauhavalla

https://www.kauhava.fi/palvelut/kulttuuri/museot/suomen_jaakarimuseo

Jääkäri-patsas Vaasassa

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/jaakari-patsas-25-helmikuuta-1958.html

Oskari Peltokangas

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/oskar-peltokangas.html

Kuva: AN

HUOM! OBS! Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Jääkärimuistomerkki netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Tämän kirjoituksen teksti ja kuvat: Ilkka Virtanen.

Muistomerkin esittelyn koonnut: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 9.11.2022

MUSTASAREN KOULUTILAN SANKARIVAINAJAT

Muistomerkki on pystytetty v. 1925 oppilaskunnan toimesta. Sijainti: Koulutilan vanhan päärakennuksen edessä olevan aukion reunassa, uuden asuntolan päädyssä.

Kuva: AN, 28.10.2017

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Mustasaaren koulutilan sankarivainajat 

Noin 2 metriä korkeassa graniittipylväässä on neljän Vapaussodassa kaatuneen koulun entisen oppilaan nimet, syntymäajat sekä kaatumisajat ja paikat. 

Lisäksi teksti: 

Den man som står i kämparnas främsta led 

Han segrar ej, han strider blott och faller 

(Mies joka seisoo taistelijoiden eturivissä 

Ei voita, vaan hän taistelee ja kaatuu) 

Myöhemmin kaiverrettu lisäteksti: 

Åren 1939 -40 och 1941 – 44 offrade 65 forna 

elever vid Korsholms Lantmannaskola livet för fäderneslandets. 

(Vv 1939 -40 ja 1941 – 44 uhrasi 65 Mustasaaren 

maamieskoulun entistä oppilasta henkensä 

isänmaan puolesta) 

Lainaus päättyy

Kuva AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.
Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Mustasaaren koulutilan sankarivainajat netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori,
eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

ISÄNMAA-lasimaalaus

Isänmaa-lasimaalaus on näyttävä osa Pohjanmaan historiallisen museon Vapaussodan muistohallia. Tilan vihki tarkoitukseensa juhlallisin menoin Tasavallan Presidentti Lauri Kristian Relander 1. päivänä heinäkuuta 1930.

Muistohallin lasimaalaus on ikkunassa, josta ulkovalo tulee huoneeseen lännestä päin, meren puolelta. Rakennuksen ulkopuolella lasimaalauksen alapuolelle on seinään valmistettu Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta.

 

Kuvat: AN, 22.3. 2017

Lainaus Pohjanmaan museon sivuilta /Muistohalli

http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?main=N%C3%A4yttelyt&sub=Perusn%C3%A4yttelyt&page=Muistohalli

”Pohjanmaan museon vapaussodan muistohallin suunnitteli ja toteutti Karl Hedman uuteen museorakennukseen, joka vihittiin käyttöön kesäkuussa vuonna 1930. Muistohallissa Hedman halusi osoittaa kunnioitustaan Suomen vapaussotureille, jotka olivat johtaneet Suomea itsenäisyyteen, mutta joiden suoritus oli hänen mielestään liian nopeasti unohtunut. Muistohalliin sijoitettiin vapaussodan johtohahmojen pronssiin valetut muotokuvat, joista merkittävimmät olivat ylipäällikkö C. G. Mannerheimin ja valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin muotokuvat. 

Muistohallin ikkunaa koristaa Henry Ericssonin lasimaalaus ”Isänmaa”, lattiaa peittää C. G. Mannerheimin Aasian-matkaltaan tuoma suurikokoinen itämainen matto ja katosta roikkuu barokkityylinen pronssiin valettu kynttiläkruunu. Venäläiset ryöstivät sen Vanhan Vaasan kirkosta Isonvihan aikana, mutta se onnistuttiin saamaan takaisin Vaasaan ensimmäisen maailmasodan aikana. 

Muistohallin esikuvat löytyvät antiikista, jonka traditiota kunnioittaa sankareitaan on vuosisatojen aikana jatkettu eri puolilla Eurooppaa. Tällaisia ”siviilitemppeleitä” on rakennettu mm. Pariisin Pantheoniin (1791) ja Saksan Regensburgiin (Walhalla). Suomen suurmiehet saivat 1870-luvulla oman ”kulttigalleriansa” Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa. Tilaan sijoitettujen artefaktien avulla muistohallista muotoutuu isänmaallinen installaatio, jossa jokaisella elementillä on hallin sanomaa vahvistava merkitys. 

Muistohalli on oman aikansa historiallinen monumentti, jossa kansallinen näkökulma yhdistyy antiikin ilmaisutraditioon. Sen tarkoituksena oli nostaa esiin taistelu maan vapauden ja läntisen kulttuuriyhteisön puolesta. Se muistuttaa myös Vaasan menneisyydestä valkoisena pääkaupunkina vuonna 1918.”

Lainaus päättyy


Toinen lainaus:

POHJANMAAN HISTORIALLISEN MUSEON OPAS, laatinut 1932 -1933 Arne Appelgren, s. 11.

”Ikkunan lasimaalaus on vertauskuvallinen esitys Isänmaastamme. Ylinnä näemme Menneisyyden, historian hengen hahmossa, liitelevänä naishahmona, joka käsissään pitää soihtua ja palmunoksaa; keskellä kuvataan Tulevaisuudentoivoa nuorena äitinä, joka nostaa ojennetuin käsivarsin pientä lastansa; tämän alla on Nykyhetki, täysivarusteinen mies, joka nojaten kätensä miekan kahvaan on valmis puolustamaan kalleimpia arvojansa; alinna Suomen keltainen leijona, Pohjanmaan kuusi kärppää ja Vaasan lyhde, valtakunnan, maakunnan ja kaupungin vaakunat.”

Lainaus päättyy


Vapauden temppeliä suunniteltiin Hietalahteen

Lue lisää Dan Holmin sivuilta / Vapauden temppelin toteutus

http://www.danholmdrawings.com/suomen-vapauden-temppeli/

Lainaus

"Vuonna 1922 Albert Gebhardin luonnostelema idea Vapauden temppelistä ei toteutunut Vaasaan Hietalahteen.

Sen sijaan Karl Hedman antoi temppelisuunnitelmille henkilökohtaisen revanssin Pohjanmaan museon uuden rakennuksen muodossa, joka valmistui 1930. Antautuneesti hän suunnitteli siihen Vapaussodan muistohallin. Hedman valitsi siihen 10 vapaussodan sankaria, joihin kuuluivat esimerkiksi Mannerheim, Oskari Peltokangas ja Hannes Ignatius. Heidän rintakuvansa nostettiin korkeille mahonkipylväille, joka eleenä merkitsee apoteoosia (korotetaan kuoleman jälkeen jumalaksi). Menettelyn esikuva löytynee Regensburgin temppelistä Walhallasta, joka rakennettiin Atenan Parthenonin mukaan 1830-42 ”saksalaiselle kunnialle”.

Lainaus päättyy


Samaa teemaa, Vapauden temppeli isänmaanystävien unelmana, käsittelee
Ilkka Virtanen MAANPUOLUSTAJA 1•2016 lehdessä.

Katso tämän sivuston seuraava blogikirjoitus (25.1.2018).

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Isänmaa-lasimaalaus
Suora linkki 

TÄÄLLÄ

Koko rojektiin voit tutustua osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

 

Ps.

KESÄLLÄ 2022 aloitettiin Isänmaa-lasimaalauksen konservointi. Teos eo siis ole esillä pitkään aikaan. Kauan odotettu teoksen asianmukainen kunnostus on ajoitettu tähän syksyyn ja tulevaan vuoteen myös siitä syystä, että oli pelätävissä, että lasimaalaus ei kestä Pohjanmaan museon vieressä olevien entisten siilojen purku, ja tilalle rakennettavan uudisrakennuksen mahdollisesti liian kovia räjäytystöitä.

 

Uudelleen näkemistä odotellessa!

 

Kuva: AN. Tällaisen näkymän Isänmaa-lasimaalauksesta pystyin kuvaamaan 21.2.2024.

 

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 25.2.2024

Vapauden temppeli

Kuvalainaus kirjasta:

THE KARL HEDMAN ART COLLECTION and Select Choices from Other Collektions in the Ostrobothnian Museum Vaasa 2009, Hedmanin säätiö – Hedmanska Stiftelsen
Marianne Koskimies-Envall, Jaakko Linkamo, Erkki Salminen s. 337

Ihan kaikki ei ole Vaasassakaan toteutunut

Kirjoituslainaus lehdestä
MAANPUOLUSTAJA 1•2016

ILKKA VIRTANEN

Vapauden temppeli isänmaanystävien unelmana

Vapaussodan katsotaan useimmiten alkaneen Tammisunnuntaina 1918 Vaasassa. Suojeluskunnat nimettiin Suomen armeijan joukoiksi ja Mannerheim maamme sotajoukkojen ylipäälliköksi. Päämaja perustettiin Vaasaan. Näin ollen ne joukot, jotka ylipäällikön käskystä hyökkäsivät Tammisunnuntain jälkeisenä yönä venäläisiä vastaan, olivat osa maamme laillista armeijaa. Seuraavana päivänä, 28. tammikuuta, venäläiset sotilaat antautuivat Vaasassa. Vaasan vapauttamisen jälkeen päämaja siirrettiin Ylihärmän kautta Seinäjoelle.

Seinäjoella luotiin jo perusta suunnitelmalle pystyttää Vapaussodan muistomerkki Vaasaan. Jäseniksi muistomerkkikomiteaan Mannerheim nimitti taiteilija Akseli Gallen-Kallelan, päämajoitusmestari Hannes Ignatiuksen ja taidemesenaattina tunnetun teollisuusmies Gösta Serlachiuksen. Kesällä 1918 toimikuntaa täydennettiin tärkeillä vaasalaisilla liikemiehillä ja kaupungin virkamiehillä. Toimikunnan ensimmäinen ehdotus oli Vapauden temppeli -rakennus.

Hanke edistyi kuitenkin verkkaisesti, siihen liittyi sekä erimielisyyksiä päämäärästä että rahoitusongelmia.

Temppeliajatuksesta luovuttiin 20-luvun loppupuolella ja päädyttiin näyttävään patsaaseen.

Patsasprojekti rahoitettiin pääosin kansalaiskeräyksellä ja yrityslahjoituksilla. Patsaan suunnittelukilpailu käynnistettiin vuonna 1935. Yrjö Liipola voitti kilpailun ja monumentti oli valmis paljastettavaksi heinäkuussa vuonna 1938 eli kaksikymmentä vuotta Vapaussodan päättymisen ja muistomerkkihankkeen aloittamisen jälkeen.

Vapauden temppeli

Vapauden temppeliin liittyy mielenkiintoinen ja vähemmän tunnettu sivujuonne. Pohjanmaan museon kokoelmissa on taidemaalari Albert Gebhardin luonnosmainen lyijykynäpiirros ”Vapauden temppeli, Vaasa” vuodelta 1922 (esitetty mm. Marianne Koskimies-Envallin ym. teoksessa The Karl Hedman Art Collection and Select Choices from Other Cllections in the Ostrobothnian Museum, Vaasa 2009, s. 337). Piirroksen ajankohta sattuu yksiin muistomerkkitoimikunnan alkuperäisehdotuksen kanssa.

Piirroksessa on signeeraus Alb. Gd. sekä teksti: Sandviken 4.6.1922 vid ½ öl kl. ½ 7 Tillsammans med Kocken, Harry S., H.J. Boström och Tusse Hedman. Piirrokseen on kirjattu motto ”Deutschland, Deutschland über alles”. Kansainvälisyys tulee esiin muutoinkin, temppelin muotokielessä on esimerkiksi vahvoja yhteyksiä Washingtonin Valkoiseen Taloon.

Piirros on ilmeisesti syntynyt herraseurueen viettäessä iltaa Hietalahden Villa -ravintolassa (Mannerheimin 55-vuotissyntymäpäivä, lieneekö sattuma?). Ehkä tärkein henkilö seurueessa oli Karl (piirroksen tekstissä Tusse) Hedman, vaasalainen lääkäri, Pohjanmaan museon johtaja ja taiteen kerääjä. Hedmanista tuli merkittävä mesenaatti, kun hän ennen kuolemaansa säätiöitti oman ja vaimonsa omaisuuden (ml. taidekokoelman) ja lahjoitti säätiön Vaasan kaupungin hallintaan.

Henrik Boström oli asianajaja, historia- ja sukututkija sekä tietokirjailija, jonka mukanaolo selittyy mm. sillä, että hän oli toiminut senaatin esittelijänä senaatin pitäessä istuntojaan Vaasassa Vapaussodan aikana keväällä 1918.

Harry Schauman oli monitoiminen teollisuus- ja liikemies. Hänen nimeään kantava varakas säätiö on nykyään erittäin merkittävä ruotsinkielisen kulttuurin tukija Pohjanmaalla.

Emil Kock oli myös liikemies, mm. kahvikauppias.

Tiedossa ei ole, että piirros olisi johtanut vakavaan esitykseen temppelin rakentamiseksi. Se lienee toiminut lähinnä Hietalahden Villan herraseurueen viihteellisenä unelmana (vrt. piirrokseen kirjatut kellonaika ja oluttilanne). Tavoitteellisuutta hankkeeseen kuitenkin myös sisältyi. Erityisesti Hedman oli innokas, jopa intohimoinen Vapauden temppelin kannattaja. Hän sai osittaisen mahdollisuuden toteuttaa unelmansa, kun Pohjanmaan museoon valmistui lisärakennus 1930. Hedman suunnitteli museon uuden ja vanhan osan liittymäkohtaan Vapaussodan muistohallin.

Hallissa on korkeiden mahonkipylväiden päässä 10 Hedmanin valitseman Vapaussodan sankarin pronssiin valetut muotokuvat. Muotokuvien joukossa ovat itseoikeutetusti C.G. Mannerheim ja P.E. Svinhufvud. Lisäksi mukana ovat mm. Hannes Ignatius ja Etelä-Pohjanmaan Suojeluskuntapiirin päällikkö Matti Laurila.

Vapaussodassa Tampereella kaatunut vaasalainen jääkäriluutnantti ja pataljoonan komentaja Oskar Peltokangas, joka Tammisunnuntaina osallistui Vaasan vapauttamiseen, on niin ikään rivissä mukana. Muistohallin ikkunaa koristaa Henry Ericssonin lasimaalaus ”Isänmaa” ja sen lattiaa peittää Mannerheimin Aasian-matkaltaan tuoma suurikokoinen itämainen matto. Pronssinen kattokruunu on peräisin Vanhan Vaasan palossa tuhoutuneesta Pyhän Marian kirkosta. Palon aikana kruunu oli kuitenkin Venäjällä, venäläiset sotilaat olivat sen Ison vihan aikana ryöstäneet.

Takaisin se saatiin Vapaussodan aikoihin. Hallin sisääntuloseinällä on kaksi Pro Patria taulua, joihin on kirjattu 65 jääkärin nimet JP 27:stä otsikolla ”Vieraalla maalla kaatuneet Suomen vapauden puolesta”.

Vaasa ei siis saanut alun perin tavoitellun kaltaista Vapaussodan muistomerkkiä, Vapauden temppeliä.

Kaupunkiin pystytettiin kuitenkin paraatipaikalle keskelle toria upea Suomen Vapaudenpatsas, Vaasan ehdottomasti arvokkain ja tunnetuin historiallinen muistomerkki. Lisäksi Pohjanmaan museossa on temppelin aatetaustaa heijastava ylväs Vapaussodan muistohalli. Kun näihin yhdistetään jääkäriliikkeeseen liittyvät Vaasan tapahtumat muistomerkkeineen, on kuva Vaasan merkityksestä itsenäisyytemme varmistamiselle alkuvuodesta 1918 valmis.

MAANPUOLUSTAJA 1•2016, sivut 41 ja 42.

Teksti:
Ilkka Virtanen
Österbottens Försvarsgille - Pohjanmaan Maanpuolustuskilta r.f.

Kertausta lyhyesti

Suomen itsenäistymisen ja Vaasasta käynnistyneen Vapaussodan 100-vuotisjuhlavuonna on täältä Vaasasta hyvä todeta kuuluvaan ääneen, historian kertauksena muillekin suomalaisille, että Vaasasta löytyvät  nämä kolme arvokasta kansallista muistomerkkiä.

Kuva: AN. Suomen Vapaudenpatsas, Jääkäripatsas, ja Suomen ilmailun muistomerkki.


Lainaus ILKKA VIRTASEN tekstistä

MAANPUOLUSTAJA 1•2016

Vaasan kolme kansallista muistomerkkiä


Vaasassa on kolme kansallista muistomerkkiä, jotka liittyvät itsenäisyytemme alkuhetkiin ja tuovat esille Vaasan merkitystä tuon kriittisen ajanjakson tapahtumissa.

Tärkein muistomerkeistä on Yrjö Liipolan toteuttama Suomen Vapaudenpatsas, joka paljastettiin suurin juhlallisuuksin Vaasan torilla 9.7.1938.

Toinen, Lauri Leppäsen Jääkäripatsas, paljastettiin jääkärien kotiinpaluun 40-vuotismuistopäivänä 25.2.1958. Hovioikeuden puistossa sijaitsevan patsaan kuvaama jääkäri katsoo kohti merenlahtea, jonka jäältä Suomeen palaavat jääkärit rantautuivat Vaasaan.

Kolmas on Kalervo Kallion suunnittelema Suomen ilmailun muistomerkki (Merikotka-patsas), joka paljastettiin 12.10.1969. Patsas sijaitsee samaisen merenlahden äärellä lähellä paikkaa, johon ruotsalaisen kreivi Eric von Rosenin Suomen tasavallan armeijalle lahjoittama lentokone Thulin Typ D laskeutui 6.3.1918. Lentokoneesta tuli Suomen armeijan ensimmäinen palvelukäytössä ollut lentokone, tunnuksenaan F1, ja maaliskuun 6. päivästä tuli Ilmavoimien vuosipäivä.

...

Vapaussodan katsotaan useimmiten alkaneen Tammisunnuntaina 1918 Vaasassa. Suojeluskunnat nimettiin Suomen armeijan joukoiksi ja Mannerheim maamme sotajoukkojen ylipäälliköksi. Päämaja perustettiin Vaasaan. Näin ollen ne joukot, jotka ylipäällikön käskystä hyökkäsivät Tammisunnuntain jälkeisenä yönä venäläisiä vastaan, olivat osa maamme laillista armeijaa. Seuraavana päivänä, 28. tammikuuta, venäläiset sotilaat antautuivat Vaasassa. Vaasan vapauttamisen jälkeen päämaja siirrettiin Ylihärmän kautta Seinäjoelle.


Teksti Ilkka Virtanen

Tekstien koonti ja kuvamateriaali Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori
Eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

SUOMEN YLEISET KIRJASTOT 200 VUOTTA

Muistolaatta on paljastettu 2.8.1994 Vanhassa Vaasassa. Nykyisen Mustasaaren kirkon, eli alun perin Vanhan Vaasan hovioikeuden porttikiveen, on kiinnitetty Suomen vanhimman yleisen kirjaston muistolaatta.

Kuvalainaus: Wikipedia

Porttikivessä olevassa laatassa on teksti:

2.8.1994 

Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta 

De allmänna biblioteken i Finland 200 år 

Public libraries 200 years in Finland 

Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta 

Lainaus:

Oikeusneuvos Erkki Rintalan kirjoituksesta:  

Muistomerkki Langensteinin aukiolle 

Vanhan Vaasan hovioikeuteen perustettiin v. 1794 Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto Läse-Bibliotheket i Wasa. Perustajiin kuului mm. Langenstein, ja hän oli kirjaston ensimmäinen pitkäaikainen hoitaja. Kirjastonhoitaja joutui käymään kirjeenvaihtoa Tukholman sensuurin kanssa. Ranskan vallankumousaatteiden leviämistä pelättiin, eikä se ollut aiheetonta vaasalaisen kirjastonkaan osalta. Mm. kirjeenvaihdosta voidaan päätellä, että Langenstein oli kirjastohankkeen primus motor. 

200 vuotta myöhemmin, v. 1994 Vaasan hovioikeus kokosi kirjastoonsa Langenstein-aiheisen näyttelyn. Siinä tuotiin esiin sitä aatemaailmaa ja ympäristöä, jossa vanhin lainakirjastomme syntyi. Myöhemmin sama näyttely pantiin esille Eduskunnan kirjastossa. Hovioikeudenpuistoon istutettiin Tiedon tammi. Suomen kirjastoväki puolestaan järjesti 200-vuotisjuhlansa täällä Vaasassa. Juhlallisuuksien yhteydessä hovioikeuden porttikiveen kiinnitettiin Suomen vanhimman yleisen kirjaston muistolaatta. 

Suomen yleisten kirjastojen historiassa (toim. Ilkka Mäkinen, Otava 2009) Vaasan lukukirjaston valinta "aloituspisteeksi" perustellaan sillä, että se todellisuudessa oli monipuolisine kokoelmineen, demokraattisine hallintoineen ja hyvine palveluineen enemmän nykyaikaisen yleisen kirjaston kaltainen kuin kokoelmiltaan yksipuoliset, patriarkaalisesti hallitut ja palveluiltaan heikot kansankirjastot. 

Olof Langenstein syntyi Tukholmassa 29.10.1751. Isä oli henkivartiokaartin korpraali Olof Langsten, äiti Margareta os. Kjellman. Poika jäi täysorvoksi 14-vuotiaana. Tuntemattomien vaiheiden kautta hän päätyi Porvooseen ja kirjoittautui sen lukioon v. 1767. Suoritettuaan juristin tutkinnon Turun Akatemiassa v. 1774 Langestein ryhtyi Turun hovioikeuden palvelukseen. 

Kun Vaasan hovioikeus aloitti toimintansa v. 1776, Langenstein siirtyi monen muun turkulaisen nuoren juristin tavoin Vaasaan. Hän avioitui kauppiaantytär Kristina Rydmanin kanssa. Koti sijaitsi Kauppiaankadun ja Kirkkokadun kulmassa. Lyhytelämäkerrassa (Lakimies 1994 ss.871) Langensteinia luonnehditaan valitusajan innoittamaksi syvälliseksi juristiksi ja humanistiksi. 

Kun yleiset kirjastot rakennettiin 1900-luvun alkupuolella kunnalliselle ilmaiskäytön pohjalle, lainakirjastolaitoksen isän Benjamin Franklinin ajatuksille pohjautuva malli voitti. Saman amerikkalaisen mallin piirteet olivat myös Vasan lainakirjastolla. Langensteinin omassa kirjastossakin oli Franklinin elämäkertateos, josta opit olivat lähtöisin. Upean Fennica-kokoelmansa Langenstein lahjoitti Helsingin yliopiston kirjastolle, jonka suojissa se edelleen on. 

Yleiset kirjastot ja kirjastoväki ovat tehneet ja tekevät arvokasta työtä kansakunnan hyväksi. Kirjastomuseoyhdistyksen piirissä käydyissä keskusteluissa on rohjettu toivoa näinä taloudellisesti vaikeina aikoinakin, että Vaasa yleisten kirjastojen kehtona ja väkevänä kulttuurikaupunkina ottaisi asiakseen kirjastojen työn merkitystä ja kulttuuriarvoja symboloivan veistoksen hankkimisen Langensteinin aukiolle. Samalla se olisi – onnistuessaan - oiva pääte tulevalle kulttuurikujalle. Otaksun, että hankkeelle voitaisiin saada valtakunnallinen tuki, niin henkinen kuin aineellinenkin. 

Erkki Rintala
Oikeusneuvos
Vaasa 

Lainaus päättyy

Suomen kirjastomuseo on Vaasassa, pääkirjaston tiloissa.

http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/60-suomen-kirjastomuseo

Lue aiheesta kirjoitus, museon esittelyä

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/tuntematon-museo.html

Langensteinin aukiolla, Kirjastonkatu 13 on mielenkiintoinen Jaakko Niemelän taideteos White Open.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2014/10/white-open.html

 

 

 

Kuva: AN

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta osoitteessa

Suora linkki

TÄÄLLÄ

Käy myös katsomassa, tykätäkin saa koko rojektin fb-sivua!

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 27.9.2021.

VUODEN 1918 MUISTOKIVI

Etelä Mustasaaren maamiesseura pystytti muistokiven syksyllä 1931.

Itsenäisyyden aamunkoitteessa voittivat Mustasaaren seudun miehet tässä vihollisen ratsujoukon 28.1.1918 (kivessä olevan tekstin suomennos). 

Kuvat: AN, 29.7.2017. Runsorintien varrella oleva muistokivi.

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

VUODEN 1918 MUISTOKIVI 

Muistokivi pystytettiin Runsorintien varteen noin 300 metriä Vanhan Vaasan etelätullista etelään päin. Kivi on Runsorintien vasemmalla puolella mäen rinteessä etelään mentäessä. 

Luonnonkiven päällä on noin 1,5 metriä korkea, ylöspäin kapeneva, punertava graniittipaasi. Muistokivessä on vanhanaikaisin kirjaimin kaiverrettu, kullattu teksti: 

 I frihetens morgonväkt nedgjorde här
Korsholms-bygdens män en fientlig
Ryttartrupp 19 - 28.1. - 18 

(Itsenäisyyden aamunkoitteessa voittivat Mustasaaren seudun miehet tässä vihollisen ratsujoukon 28.1.1918) 

Tekstin laati jääkäri, kansakoulunopettaja Evert Kull. 

Etelä Mustasaaren maamiesseura pystytti muistokiven syksyllä 1931. 

Rahoitukseen osallistuivat paikalliset kansalaisjärjestöt. 

Taustatietoja 

28.1.1918 vastaisena yönä pysäyttivät Mustasaaren suojeluskunnan miehet tällä paikalla 30-miehisen venäläisen ratsuväkijoukon. Päivällä Laihialla riehuneet venäläiset olivat matkalla Vaasaan. Vaasassa olivat joukot vasta kokoontumassa, joten onnistunut aseistariisuminen oli merkittävä. 

Lainaus päättyy

Nyt vuonna 2018 Vaasassa ja koko Suomessa perehdytään monissa tilaisuuksissa, juhlissa, kirjoissa, teatteriesityksissä jne. sadan vuoden takaisiin vuoden 1918 tapahtumiin.

Vuoden 1917 joulukuussa itsenäiseksi julistautunut Suomi ehti saada jo muutamilta valtioilta tukeakin itsenäisyydelle, mutta ajautui kuitenkin, heti vuoden 1918 tammikuussa, sisäiseen välien selvittelyyn.

Itsenäisyyden saavuttaneessa Suomessamme käytyyn sisällissotaan, on onneksi jo mahdollista suhtautua asiallisesti, tapahtuneita tosiasioita arvioiden useammaltakin näkökantilta katsoen. Myös siihen, että käydyllä sodalla saa olla montakin eri nimeä.

Nyt, vuoden 2018 tammikuussa sanomalehdet kertaavat lähes päivittäin sadan vuoden takaisia tapahtumia. Esitelmiä pidetään, muistotilaisuuksia tapahtumien muistomerkeilläkin varmasti järjestetään vuoden mittaan.

Kaikenkattavaa yhtä totuutta on mielestäni mahdotonta kenenkään löytää, kirjoittaa kirjaksi, tai tehdä tapahtumien kulusta elokuvaa, teatteria, ym. taidetta.

Käsityksiä, näkemyksiä toivottavasti kuitenkin esitellään. Menneiden aikojen ymmärtäminen on edellytys etsiä ja löytää tiekartta hyvään tulevaisuuteen.

Tämänkertaiseen muistomerkkiesittelyyn hyvin sopivia linkkejä, ainakin nämä kaksi.

Lue lisää Vapaussodasta:

http://vapaussota.com/linkit/

Lue lisää Suojeluskuntajärjestöstä:

http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/teema14.htm

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Vuoden 1918 muistokivi netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Asemakaavan muutos: Kirkkopuistikko 4 (ak1078)

Tähän alkuun lyhyt uutinen päivän lehdestä.

Pohjalainen 19.1. 2018

Lainaus

Kahdeksan kerrosta monelle liikaa Kirkkopuistikolla 

TERHI EKOLA, VAASA 

Vaasan Sähkön entisen konttorirakennuksen tontille rakennetaan kaksi uutta asuinrakennusta. Toinen sijoittuu Kirkkkopuistikon varteen ja on kahdeksankerroksinen. 

– Siitä on tullut paljon valituksia, sillä toisten mielestä kahdeksan kerrosta on liian korkeaa, sanoo Vaasan kaupungin tonttipäällikkö Pertti Onkalo. 

Toinen tontille rakennettava talo on kolmikerroksinen. 

Kadunsuunnitteluinsinööri Siri Gröndahlin mukaan suunnitelman ongelma on pysäköintipaikkojen sijoitus. Tontilla ei ole riittävästi tilaa parkkipaikoille. 

– Se huolestuttaa. Autopaikkojen määrä ei ole kaupungin pysäköintipolitiikan mukainen. 

Siksi tontille suunnitellaan myös maanalaispysäköintiä. 

Vaasan Sähkön entinen konttorirakennus on ollut tyhjillään vuoden 2015 alusta alkaen. Tilojen remontointi uusia käyttäjiä varten on alkanut viime vuonna. Tontin muut rakennukset ovat osittain käytössä, osittain remontissa. 

Pikkukadun varrella sijaitseva Hallsténin talo on Pohjanmaan museon käytössä, ja siitä ollaan luopumassa. 

Lainaus päättyy

Katso kohteen tiedot ja havainnekuvat Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilta

https://www.vaasa.fi/kaavoitus/ak1078


Asukasyhdistyksemme otti asiaan kantaa 

Vaasan kaupunki / kaavoitus PL 2, Vaasa

Anne Majaneva
Kaavoitusarkitehti

ASEMAKAVAN MUUTOS : KIRKKOPUISTIKKO 4 (AK 1078)

Vaasan Kantakaupungin Asukakasyhdistys VKA r.y:n lausunto

Olemme tutustuneet saamaamme kaavamateriaaliin, ja myös kaavoituksen sivuilla olevaan lisämateriaaliin. Kirkkopuistikko 4 rakennushistoriallinen selvitys, Hallsténin talon rakennushistoriallinen selvitys ovat ansiokkaasti tehtyjä, ja vahvistavat yhdistyksessämme jo aikaisemmin tehtyjä arvioita kohdealueen merkittävästä asemasta vaasalaisen rakennuskulttuurin säilymisen kannalta.

Olemme aiemmin (13.2.2017) toimittaneet mielipiteemme edellisestä kaavavaiheesta. Viittaamme jo antamaamme mielipiteeseen: ” Asemakaavan muutos: Kirkkopuistikko 4 (ak1078) kuulutusaika 2. – 15.2.2017

VKA ry:n mielipide

Aloite tehdä kaavamuutos nyt on tehty kiinteistön omistajan toimesta. Tällainen ”postimerkkikaavoitus” yhden korttelin osassa on toki laillista, mutta mielestämme kyseenalaista. Erityisesti siksi, että Vaasan keskustan osayleiskaava prosessi on loppusuoralla.

Kohde sijaitsee kaupunkikuvallisesti erittäin olennaisella paikalla, ja se on kulttuurihistoriallisesti sidoksissa joka suuntaan ympärillään oleviin rakennuksiin ja maisemaan.

Mielipiteenämme toteamme, että asemakaavan muutoksen tavoite lisätä rakennusoikeutta asuin- ja liikerakentamiseen osoitetulla, yksityisessä omistuksessa olevalla tontilla, tulee toteuttaa erittäin maltillisella tasolla. Kyse voi olla lähinnä nykyisten tyhjillään olevien konttoritilojen, ja Museokadun varressa asuinrakennuksen, talousrakennuksen ja väestösuojan kunnostuksesta, myös mahdollisesti uudenlaisten toimintojen käyttöön. Uudisrakentamiseen, ts. sen vaatimiin tehokkuuslukujen kasvattamiseen ei mielestämme ole syytä ryhtyä.”

Olemme tänään, tammikuussa 2018, edelleen samaa mieltä.

VKA ry – ICV rf, kaavalausuntoa käsitelleen työryhmän puolesta
Aimo Nyberg, puheenjohtaja

Kuvalainaus: Wikipidedia.

Vaasan sähkön uudisrakennus. Uutta on rakennettu, mereltä tilaa valtaamalla. Rakennus on ollut käytössä jo muutamia vuosia. Entinen Vaasan Sähkön pääkonttori on olut tyhjillään, ja siihen on tulossa ilmeisesti asuntoja. Entisen pääkonttorin tonttialue saisi asukasyhdistyksemme mielestä pysyä entisellään. Ahtaalle tontille ei tarvita täydennysrakentamista.

Tekstin koonti: Aimo Nyberg

Helpommin sanottu kuin tehty

Vierailulle eduskuntaan

Kyllä, mennään.

Mutta aikataulua on muutettava. Syyskokouksessamme marraskuussa 2017 asia otettiin esille, ja alustavasti mukaan ilmoittautui 14 henkilöä. Ajankohdaksi toivottiin esim. torstaita, täysistuntopäivää 15.2. 2018.

Helsinkiin suunnitellun matkan pääasiaksi sovittiin tutustuminen remontoituun eduskuntataloon, mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti, kun sinne asti kerran lähdetään. Myös tapaamisia vaasalaisten kansanedustajien kanssa päätettiin yrittää. Joakim Strandin kanssa asiasta ehdittiin jo puhuakin. Myös täysistunnon seuraaminen on elämys, ja sitäkin ajateltiin ohjelmaan.

Hyvin pian ilmeni, ettei ainakaan syyskaudelle enää varausta saa tehtyä. Ja nyt tilanne on edelleen siinä mielessä toivoton, että vierailuajoille on edelleen niin suurta kysyntää, ettei meidän vaasalaisten juna-aikatauluihin sopivia opastuksia enää saada järjestymään.

Kokemattomana ”matkanjärjestäjänä” allekirjoittanut siis epäonnistui. Apuakin pyysin ja sainkin Jocken avustajalta heti vuoden alussa, ja syksyn aikanakin jo tämän sijaiselta, mutta en onnistunut. Valitan tätä. Nopeat syövät hitaat, kuten sanotaan.

Omat kiireet, ja yhdistyksemme tammikuun asiat: edellisvuoden toimintakertomus, tiliasiat, tukianomusten tekemiset ym. pakolliset rutiinit menivät edelle, ja tämä syyskokouksen idea, tehdä jotain uutta, tempaista kunnolla tekemällä Helsingin matka, jäi hoidettavaksi ns. vasemmalla kädellä. Eikä siis onnistunut, - vielä, tämän kevään aikana.

Syys-lokakuu uudeksi tavoitteeksi 

Ei anneta kuitenkaan periksi. Toimintasuunnitelmaan 2018 kirjattu retki Helsinkiin, tutustumaan Eduskuntataloon, suunnitellaan alusta alkaen uudelleen.

Asioille, joille ei itse enää mitään voi, ei pidä mieltä rasittaa. Nyt katse eteenpäin, ja toivotaan parasta tällekin unelmalle!

Olen ilmoitellut matkan peruuntumisesta kaikille syyskokouksessa matkalle mukaan ilmoittautuneille. Uusi osallistujaluettelo, noin 10 – 20 hlöä, kootaan sen jälkeen, kun Helsingin matkan pvm. on täysin varma.

Lisää infoa allekirjoittaneelta, ja jossain vaiheessa myös tässä blogissa, ja tietenkin myös jäsenkirjeessä 1/2018 helmikuun lopussa.

Aimo Nyberg VKA ry:n puheenjohtaja

Reprokuvattu postikortti, jouluna 2017 kansanedustajien lähettämästä joulutervehdyksestä.
KUVA / FOTO Hanne Salonen

Käy eduskunnan nettisivulla:

https://www.eduskunta.fi/FI/Sivut/default.aspx

Tutustu eduskuntaan virtuaalisesti

http://www.virtuaalikuvaus.com/esittelyt/734/index.php




 

Paul von Gerich ja C.G.E. Mannerheim

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

http://vaasanseutu.fi/vaasan-seutuinfo/historia/paakaupunkina/

”Mannerheim saapui Vaasaan 19.1.1918 ja aloitti täällä valkoisen armeijan muodostamisen. Tammikuun 25. päivänä hän antoi käskyn venäläisten varuskuntien riisumiseksi aseista. Sotatoimet alkoivat tammisunnuntaiksi kutsuttuna päivänä 27. tammikuuta sekä Vaasassa että eri puolilla maakuntaa. Saksassa koulutuksessa olleiden suomalaisten jääkäreiden pääjoukko saapui Vaasaan Arcturus-laivalla 25.2.1918. Jääkärit joutuivat heti keskelle sotatoimia kouluttamaan ja johtamaan valkoisia joukkoja.” 

Kuvat: AN. Kun Vaasan kaupungintalossa nousee ylös sisääntuloportaikon, niin toisen kerroksen tasanteella vastaan tulee – ratsastava Mannerheim.

Katso aikaisempi kirjoitus tästä blogista

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/mannerheimin-ratsastajapatsas.html

Katso Wikipediasta: Mannerheimin ratsastajapatsas

https://fi.wikipedia.org/wiki/Marsalkka_Mannerheimin_ratsastajapatsas

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta jatkuu

”Senaattorit Alexander Frey, E.Y. Pehkonen ja Heikki Renvall olivat päässeet viime hetkellä pakenemaan punaisten valtaamasta Helsingistä ja saapuivat Vaasaan sotatoimien juuri puhjettua. Myös Tampereella ollut senaattori Juhani Arajärvi siirtyi Vaasaan. Maaliskuun lopulla P.E. Svinhufvud ja Jalmar Castrén onnistuivat matkustamaan Helsingistä Vaasaan. Valkoisen Suomen senaatti istui Vaasassa kolme kuukautta. Aluksi senaatti työskenteli Koulukadun varrella maaherratalossa, jossa myös Mannerheim oli majaillut pari viikkoa tammikuussa. Tilat olivat kuitenkin ahtaat ja meluisat, alakerrassa toimi teollisuuskoulun tiloissa aseverstas. Maaliskuun 16. päivänä senaatti ja sen kanslia muuttivat väljempiin tiloihin kaupungintalolle.” 


Lainaus Christian Olssoninilta fb-sivustolta Vaasan historia (kirjoitus 13.1.2018)

PAUL VON GERICH PERUSTI VALKOISEN ARMEJAN 

Monesti luullaan, että Mannerheim perusti Valkoisen armeijan. Sen perusti, rakensi ja koulutti venäläinen upseeri Paul von Gerich, Vaasassa. Hän oli suojeluskuntien piirijohtaja jo loppuvuodesta 1917. Hän oli toiminnassa tehokas ja onnistui perustaa Vaasan alueelle useita suojeluskuntia. Hänen ansiosta Vasan suojeluskuntapiiri oli kolmannes maamme suojeluskunnista. Gerich lähti Etelä- Pohjanmaalle perustamaan ja kouluttamaan suojeluskuntaa, kun Mannerheim tuli Vaasaan. Paul von Gerich oli myös Vimpelin sotakoulun perustaja ja ensimmäinen johtaja. 

Tosi seikka oli, että jopa suojeluskunnat vieroksuivat aluksi Mannerheimiä, he olisi halunneet ahkeran ja osavan upseerin Gerichin ylipäälliköksi. Mannerheim oli täällä tuntematon ja vieras, kun hän 19.1.1918 tuli salanimellä palvelijan kanssa Vaasaan. 

Kirjan Polle 1-2 on kirjoittanut Tutkija Lars Westerlund, Helsinki 1997, yht.446 ss. 

Lainaus päättyy 

Kuva: Christian Olssonin kokoelmat

Päämajan muistolaatta

Tapahtumat sata vuotta sitten etenivät niin, että Mannerheim sai tehtäväkseen johtaa ylipäällikkönä hallituksen joukkoja. Vaasa, ja sen jälkeen muutkin paikkakunnat olivat sisällissodan edetessä tapahtumien keskipisteessä.

19.1. – 9.2. 1918 päämaja oli osoitteessa Koulukatu 2, Vaasa.

Lue lisää Maaherrantalosta, Vaasan kaupungin sivulta (kaupungin julkiset rakennukset)

https://www.vaasa.fi/kaupungin-julkiset-rakennukset

Tämän rakennuksen julkisivussa, pääsisäänkäynnin vieressä on muistolaatta, joka on paljastettu 50 vuotta sitten 19.1.1968.

Tässä Wasastjernan palatsissa, ja myöhemmin Maaherran talossa, on nykyään Pohjanmaan museon tiloja. Toisessa kerroksesta löytyy myös nurkkahuone, johon on sisustettu Mannerheim -museo muistoksi niiltä ajoilta, jolloin hän eli talossa.

Kuva: AN

Seuraa tätä blogia! Tule mukaan tekemään tätä sivustoa!

Voit lähettää kirjoituksiasi ja kuvia julkaistavaksi, kunhan ne jollain tavalla liittyvät Vaasaan. Aiheet voivat olla historiaa, tätä päivää… tulevaisuudenkin miettimistä. Yhteydenotot allekirjoittaneeseen.

Nyt tulevana keväällä 2018 esille tulevat, ainakin muutamia kirjoituksia, sadan vuoden takaisista asioista, teemoista. Vaasan merkitys koko suomen historiassa on hyvin merkittävä.

Arvoisat vaasalaiset, - kirjoitellaan näistä asioista itsekin, sillä aivan varmasti muutkin näistä näkemyksiään esittävät.

Osallistu keskusteluun, kommentoi, jaa lisämateriaalia, valokuvia tähän tämänpäiväiseen blogikirjoitukseen liittyen!

Vaasan patsaat, muistomerkit ja muistolaatat -teemasivusto facebookissa löytyy osoitteesta:

https://www.facebook.com/rojektixon/ (16.1.2018 kohdalta)

Suora fb-linkki, josta helpompi löytää myöhemmin

https://www.facebook.com/rojektixon/posts/761192387403945

Aimo Nyberg
Eläkkeellä oleva kuvisopettaja
Rojekti X = hankkeen inspiraattori

aimonyberg(at)gmail.com