Vaskiluodon osayleiskaavaa pohjustetaan

Kuva: AN, 25.6.2011. Vaasan öljysataman säiliöitä.

Vaskiluoto herättää vaasalaisissa suurta intohimoa: mielipiteitä riittää, suuntaan jos toiseenkin.
Tässä yksi:

Tämä huomio heräsi, kun luin päivän lehdestä (Pohjalainen 30.1.2018) toimittaja Katariina Paajasteen Päivän kulma kirjoituksen: Vaasa antaa paraatipaikan rapistua.

Huomioitava fakta 

Vaskiluodossa Vaasan satamaan kuuluva / tai siitä erillään oleva Vaasan öljysatama, - miten vaan, - on otettava huomioon, kun visioidaan koko Vaskiluodon tulevaisuutta.

Mikä on öljysataman tilanne tänään, ja kohtalo tulevina vuosina, vuosikymmeninä?

On olemassa lakeja, turvallisuusmääräyksiä, siitä kuinka lähelle näitä Vaskiluodossakin olevia öljysäiliöitä on mahdollista rakentaa pysyvään asumiseen tarkoitettuja asuinrakennuksia.

On toivottavaa, että ennen kuin lehtien toimittajat, ja mahdolliset rakennusfirmojen lobbaajat, ja innokkaat Vaskiluotoon tulevaisuudessa asumaan haluavat, alkavat ns. ”kansalaiskaavoittaa” Vaskiluodossa olevaa entistä Tropiclandian aluetta, perehdyttäisiin faktoihin.


Vaskiluoto nyt ajankohtainen

Katso kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/meddelande/vaskiluodon-suunnittelu-alkaa-asukaskyselylla

Vaasan kaupunki / kaavoitus on etenemässä siten, että Vaskiluodon kehittäminen aloitetaan tänä vuonna osayleiskaavalla. Aiheesta on avattu asukaskysely, johon voi vastata osoitteessa

www.vaasa.fi/kysely

Kyselyllä selvitetään asumismieltymyksiä ja -tarpeita Vaskiluodon alueella. Kysely on avoinna 31.1.2018 saakka. Yhteystietonsa kyselyn lopussa jättäneille lähetetään kutsu keväällä järjestettävään VASKILUOTO WORKSHOP -tilaisuuteen. Yhteystietojen jättäminen ei vielä velvoita osallistumaan tilaisuuteen, mutta tarjoaa siihen mahdollisuuden.



Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry,
puheenjohtaja
aimonyberg(at)gmail.com

Historiaa on aina hyvä kerrata

Ajankohtainen vuoden 1918 muistovuosi

Tänä keväänä lehdet, myös täällä meillä Vaasassa, nostavat vuoden 1918 tapahtumia mieliimme.

Kuvia, artikkeleita, faktoja sisällissodan tapahtumista on toivottavasti nyt mahdollista katsoa ja lukea ”sadan vuoden perspektiivillä” eli sekä tyynen rauhallisina (emme ole osallisia ko. tapahtumiin), että empatialla (sodan kaikkia uhreja ymmärtäen), ja inhimillisyyttä tämän päivän maailmaan toivoen.

Suosittelen tätä sadan vuoden takaisia tapahtumia esittelevää Vaasan kaupungin/visitvaasan julkaisemaa vihkosta. Siinä käydään sadan vuoden takaisia tapahtumia läpi nuoren vaasalaisen tytön silmin.

Vuosisata – kolme, neljä sukupolvea. Pitkä vai lyhyt aika?

Tämä hyvin tehty vihkonen on onneksi luettavissa myös netissä.

www.visitvaasa.fi/Documents/Annin_sinivalkoinen_Vaasa.pdf




Kuvalainaus netistä

Blogikirjoitus. Aimo Nyberg

Senaatinkatu, Vaasa

Kuvia Vaasasta, nyt ja 100 vuotta sitten.

Kuva: AN, 18.9.2017. Katukyltti Vaasan kaupungintalon edustalla

Kuva: AN, 4.12. 2017. Vaasan kaupungintalon julkisivu

Kuva netistä: Christian Olssonin julkaisusta.

Kuva netistä: Christian Olssonin julkaisusta.


Lue lisää historiasta täältä, Vaasan kaupungin sivuilta: Vaasan kaupungintalo

https://www.vaasa.fi/kulttuuri/kulttuurikeskus/kaupungintalo

Vaasan ikkuna esitteli 3.3.2015 Vaasan kaupungintaloa hienosti

https://www.vaasanikkuna.fi/uutiset/online-uutiset/tiesitk%C3%B6-t%C3%A4m%C3%A4n-kaupungintalosta-1.1787337


Kuvien ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

VUODEN 1918 TAPAHTUMIEN MUISTOMERKIT, VAASA

Kuvakatselmus keskustelun pohjaksi 

Tietojen koonti ja kuvat:
Aimo Nyberg
Kuvataideopettaja, eläkkeellä

Olen vuoden 2017 aikana koonnut perustietoja Vaasan patsaista, muistomerkistä ja muistolaatoista.

Hanke jatkuu edelleen vuonna 2018. Perustiedot ovat koossa jo yli sadalta kohteelta. Selvitettäviä on vielä noin 20 kpl. Tätä tietopankkia on tarkoitus vuoden 2018 aikana työstää mm. aihekohtaisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkkinä vaikka tämä kokonaisuus: Vuoden 1918 tapahtumien muistomerkit Vaasassa.

Tähän patsas hankkeeseen voi jokainen tutustua netissä. Tietoja ja kuvia kohteista on esitelty:

Rojekti X= facebook sivulla:

https://www.facebook.com/rojektixon/

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n blogissa:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/

Materiaalia, kuten kuvia on jaettu myös Wikipediaan: Luettelo Vaasan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4


PATSAAT EIVÄT PUHU – SIIS PUHUKAAMME ME!

Alla olevaa materiaalia voivat käyttää kaikki, omissa tilaisuuksissaan, kouluissa, yhdistyksissä jne. Mahdollisten virheellisten tietojen osalta toivon yhteydenpitoa allekirjoittaneeseen, jotta tiedosto saadaan päivitettyä ajan tasalle. Kaikenlainen kaupallinen hyödyntäminen kielletään.

Jos kiinnostusta löytyy, tulen mielelläni tilaisuuksiin ns. alustamaan sovitusta aiheesta, teemasta.

• Esitys voidaan räätälöidä halutunlaiseksi, ja kestoltaan sen mittaiseksi kuin toivotaan.
• Katsotaan siis kuvia, ja pyritään näkemään sekä kokonaisuus että yksityiskohtia.
• Keskustellaan mm. merkkien, symbolien kautta mistä ja mitä muistomerkit haluavat meille kertoa.
• Kuunnellaan toinen toisiamme, ja myös muistellaan kukin omista lähtökohdistaan mitä ko. muistomerkit ovat vuosien saatossa meille merkinneet.

• Vuoden 1918 tapahtumien muistomerkit Vaasassa on ensimmäinen valmiiksi saatu ”paketti”.
• Tulossa keväällä 2018 on mm. alueellisia patsaskierroksia, patsaskävelyjä, reittiehdotuksia.


VUODEN 1918 TAPAHTUMIEN MUISTOMERKIT VAASASSA

Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12. 1917, ja myös tunnustettiin itsenäiseksi valtioksi usean maan toimesta jo joulukuussa ja tammikuussa 1918.

Tapahtumat lähtivät kuitenkin vyörymään tavalla, joka johti tammikuussa 1918 sisällissotaan valkoisten ja punaisten välillä. Sodan alkuhetkinä pidetään tapahtumia Helsingissä (punakaartit) ja Vaasassa (valkoiset eli suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista Vaasassa, Laihialla ja Etelä-Pohjanmaalla 28. tammikuuta 1918 vastaisena yönä).

Sodalla on monta nimeä, joita voidaan perustella eri näkökulmilla ja alueellisilla ym. perusteilla. Vaasassa puhutaan yleisimmin Vapaussodasta. Sellaisena sodan koettiin alkavan. Toki on selvää, että sodasta tuli hyvin pian sisällissota.

Muita käytössä olevia nimityksiä: Vuoden 1918 tapahtumat, kapina, punakapina, luokkasota, kansalaissota, veljessota, …

Vaasasta löytyvät alla luetellut muistomerkit. Listalla on 19 kohdetta. Jos listasta puuttuu joku, niin täydennetään listaa.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki muistomerkit, patsaat ja laatat Vaasassa ovat voittaneen puolen eli valkoisen osapuolen pystyttämiä.

Kaikilla muistomerkeillä on edelleen säännöllisesti tilaisuuksia, joissa kunnioitetaan uhrien muistoa, ja vaalitaan perinteitä asiaan kuuluvalla vakavuudella ja arvokkuudella.

Esittämällä näin kaikki tiedossani olevat muistomerkit tällä samalla tiedostolla, yhdellä listalla, toivon ja uskon sadan vuoden takaisista tapahtumista syntyvän hyvän kokonaiskuvan vuoden 1918 tapahtumiin, Vaasan näkökulmasta nähtynä.

Vaasaa on kutsuttu, aivan oikeutetustikin Valkoisen Suomen pääkaupungiksi.

Muistomerkkejä pystyttävät yleensäkin enimmäkseen voittajat. Häviäjille historia ei aina anna minkäänlaista asemaa.

Näiden nyt esiteltävien muistomerkkien, patsaiden ja muistolaattojen lisäksi on jokaisen meistä syytä perehtyä asiakokonaisuuteen monipuolisesti: perehtymällä tutkimuksiin, kirjallisuuteen, kuvamateriaaliin, ja osallistuttava myös esim. nyt vuoden 1918 muistovuoden tilaisuuksiin. Taiteellisia tulkintoja, kuten teatteriakaan unohtamatta.


1. PÄÄMAJAN MUISTOLAATTA 
Muistolaatta paljastettu on 19.1. 1968.
Päämajan muistolaatta, Vidar Hannus, Koulukatu 2, entisen Maaherrantalon julkisivu, pääoven oikealla puolella.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/19-tammikuuta-1968.html

2. JÄÄKÄRIPATSAS
Patsas on paljastettu 25.2. 1958.
Jääkäripatsas, Lauri Leppänen, Hovioikeudenpuiston reunassa, Vaasanpuistikon alussa.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/jaakari-patsas-25-helmikuuta-1958.html

3. ALMA SKOG
Muistolaatta on paljastettu 16.5. 2001.
Alma Skog, Koulukatu 7 rakennuksen seinässä.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/alma-skog-16-toukokuuta-2001.html

4. HARALD BOUCHT
Muistolaatta on paljastettu 27.5. 2000.
Harald Bouchtin muistolaatta, Hovioikeudenpuistikko 1.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/harald-boucht-27-toukokuuta-2000.html

 
5. VUODEN 1918 SANKARIHAUDAT
Muistomerkki on paljastettu 5.6. 1920.
Vuoden 1918 sankarihaudat, Artturi Ortela, Vaasan vanha hautausmaa.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/vuoden-1918-sankarihaudat-5-kesakuuta.html

6. MUSTASAAREN SEURAKUNNAN SANKARIHAUTA
Muistomerkki on paljastettu 24.6. 1920.
Mustasaaren seurakunnan sankarihauta, Matti Visanti, Mustasaaren kirkon julkisivu, Kustaan tori.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/mustasaaren-seurakunnan-sankarihauta-24.html

7. V. 1918 SANKARIHAUDAT, RUOTSINMAALAISTEN VAPAAEHTOISTEN HAUTA
Muistomerkki on vihitty käyttöön 26.6. 1921.
V. 1918 sankarihaudat, Ruotsinmaalaisten vapaaehtoisten hauta, Harald Wadsjö, Vaasan vanha hautausmaa, pääkäytävän päässä.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/v-1918-sankarihaudat-ruotsinmaalaisten.html

8. ISÄNMAA-lasimaalaus
Vihitty tarkoitukseensa 1.7. 1930.
Isänmaa -lasimaalaus, Henry Ericsson, Pohjanmaan museo, Vapaussodan Muistohallin ikkuna.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/01/isanmaa-lasimaalaus.html

9. SUOMEN VAPAUDENPATSAS 
Vihitty käyttöön 9.7. 1938.
Suomen Vapaudenpatsas, Yrjö Liipola, Jussi Mäntynen, Vaasan Kauppatori.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html

10. VAKAUMUKSENSA PUOLESTA KAATUNEET / TYÖLÄISTEN JA TORPPARIEN MUISTOMERKKI 
Muistomerkki on paljastettu 2.9. 1962.
Vakaumuksensa puolesta kaatuneet, Työläisten ja torpparien muistomerkki, Vilho Aalto, Malmön talon läheinen puisto, vastapäätä Vanhaa hautausmaata.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/vakaumuksensa-puolesta-kaatuneet-2.html

11. JÄÄKÄRIMUISTOMERKKI
Muistomerkki on paljastettu23.9. 1995.
Vaasaan haudatuille jääkäreille omistettu muistomerkki on Vaasan vanhalla hautausmaalla.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/01/jaakarimuistomerkki.html

12. JÄÄKÄRIEVERSTI A.R. SAARMAA / VASTAANOTIN ASEMA
Laatta on paljastettu 23.9. 2017.
Jääkärieversti A.R. Saarmaan perustaman vastaanotinaseman muistolaatta, Niemeläntie 18.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/09/jaakarieversti-ar-saarmaan-perustaman.html

13. SUOMEN ILMAILUN MUISTOMERKKI (MERIKOTKA)

Muistomerkki on aljastettu 12.10. 1969.
Suomen ilmailun muistomerkki (Merikotka) Kalervo Kallio, Vaskiluodon silta.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/10/suomen-ilmailun-muistomerkki-merikotka.html

14. VUODEN 1918 MUISTOKIVI 
Muistomerkki on paljastettu syksyllä 1931.
Vuoden 1918 muistokivi, Evert Kull, Runsorintien varrella, Vanha Vaasa.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/01/vuoden-1918-muistokivi.html

15. MUSTASAAREN KOULUTILAN SANKARIVAINAJAT
Muistomerkki on pystytetty v. 1925.
Mustasaaren koulutilann sankarivainajat, Koulun vanhan päärakennuksen edessä.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2018/01/mustasaren-koulutilan-sankarivainajat.html

16. KORSHOLMAN SOTILASSOITTO-OPISTO, muistolaatta

Laatta on paljastettu 1.11. 1981.
Korsholman sotilassoitto-opisto, muistolaatta, Mustasaaren koulutila.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/11/korsholman-sotilassoitto-opiston.html

17. OSKAR PELTOKANGAS

Laatta on paljastettu 6.12.2003.
Peltokankaan kotitalo, Onkilahdenkatu 4, Palosaari.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/oskar-peltokangas.html 

18. VALTIONHOITAJIEN KORKOKUVA

Paljastettu 6.12. 1924.
Valtionhoitajien korkokuva, (Svinhufvud ja Mannerheim), John Munsterjelm, Kaupungintalon julkisivu.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/valtionhoitajien-korkokuva.html

19. MANNERHEIM RATSASTAJAPATSAS, pienoismalli
Paljastettu 6.12. 1990. Mannerheim ratsastajapatsas, pienoismalli, Aimo Tukiainen, Kaupungintalo

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/mannerheimin-ratsastajapatsas.html

KERTAUSTA 

Kuvat: AN. Suomen Vapaudenpatsas, Jääkäripatsas, ja Suomen ilmailun muistomerkki ovat maamme merkittävimpiä itsenäistymiseen liittyviä patsaita.

Tärkein muistomerkeistä on Yrjö Liipolan toteuttama Suomen Vapaudenpatsas, joka paljastettiin suurin juhlallisuuksin Vaasan torilla 9.7.1938.

Toinen on Lauri Leppäsen Jääkäripatsas, paljastettiin jääkärien kotiinpaluun 40-vuotismuistopäivänä 25.2.1958.

Kolmas on Kalervo Kallion suunnittelema Suomen ilmailun muistomerkki (Merikotka-patsas), joka paljastettiin 12.10.1969. muistomerkki sijaitsee lähellä paikkaa, johon ruotsalaisen kreivi Eric von Rosenin Suomen tasavallan armeijalle lahjoittama lentokone Thulin Typ D laskeutui 6.3.1918. Maaliskuun 6. päivästä tuli Suomen Ilmavoimien vuosipäivä.

Tekstien koonti ja kuvamateriaali

Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori
Eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

JÄÄKÄRIMUISTOMERKKI

Vaasaan haudatuille jääkäreille omistettu muistomerkki on paljastettu, vihitty käyttöön 23. syyskuuta 1995.

Osoite: Vaasan vanha hautausmaa

Tekijät: Annikki Nurminen ja Björn Eriksson

Kuvat: Ilkka Virtanen 25.2.2014.

Teksti: Ilkka Virtanen

Muistomerkki on Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry:n Vaasan osaston aikaansaama. Osaston perustajapuheenjohtaja Ole Fagernäsin (jääkärikenraali Uno Fagernäsin poika) laatimassa osaston "historiikissa" kerrotaan muistomerkistä seuraavaa:

Lainaus tekstistä

”Det mäktigaste och kostsammaste minnesmärket som förening åstadkommit är det gemensamma monumentet över alla 64 jägare som begravits i Vasa. Under årens lopp har förts diskussioner om ett eventuellt monument, men varje gång ansågs projektet omöjligt att förverkliga med hänsyn till kostnaderna. 

Ar 1992 tog vår medlem, kanslirådet Holger Strandberg på nytt saken till tale. 

En kommitté tillsattes med uppgift att förverkliga projektet. Man tog kontakt med arkitekt Annikki Nurminen, som åtog sig att planera monumentet, samt med Vasa kyrkliga samfällighet, som anvisade en ypperlig plats nära intill hjältegraven. 

Projekt försenades på grund av brist på medel, men sedan en stiftelse i Vasa lovat bidra med en betydande summa kunde man skrida till verket. 

Vår förenings berömvärda sekreterare, överingenjör Björn Eriksson uppgjorde detaljerade ritningar för monumentet samt byggnadsbeskrivningar och kostnadsberäkningar. 

Den 23 september 1995 avtäcktes monumentet. Avtäckningstalet hölls av generalmajor Sami Sihvo. Vården av monumentet övertogs i ett senare skede av Vasa kyrkliga samfällighet.” 

Lainaus päättyy

Ilkka Virtanen jatkaa

Suunnittelua on hyvä tulkita niin, että Annikki Nurminen teki muistomerkin arkkitehtisuunnittelmat - siis yleissuunnitelmat koskien kokoa, muotoa, materiaaleja jne. - ja Björn Eriksson detaljoidut rakennepiirustukset kustannusselvityksineen.

JP 27 Perinneyhdistyksen Vaasan osasto laskee aina jääkäripäivänä (25.2.) kukkalaitteen/havuseppeleen Jääkärimuistomerkille (kuten myös Jääkäripatsaalle ja Perinnemuurille - jossa on laatta myös JP 27:lle).

Vaasaan haudatuille jääkäreille omistettu muistomerkki on lähellä viime sotien sankarihautoja ja on merkitty mm. hautausmaan karttaan.

Katso linkki karttaan
https://www.vaasansuomalainenseurakunta.fi/assets/PDF-liitteet-filer/Hautaustoimi-Begravningsvasendet/Kartta-Vanha-Hautausmaa-2016.pdf

Lue lisää aiheesta

Jääkäreiden kotiinpaluun muistojuhlat Vaasassa

https://www.vaasa.fi/tiedote/jaakarien-kotiinpaluun-100-vuotisjuhla-vaasassa-2018

Suomen Jääkärimuseo Kauhavalla

https://www.kauhava.fi/palvelut/kulttuuri/museot/suomen_jaakarimuseo

Jääkäri-patsas Vaasassa

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/jaakari-patsas-25-helmikuuta-1958.html

Oskari Peltokangas

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/12/oskar-peltokangas.html

Kuva: AN

HUOM! OBS! Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Jääkärimuistomerkki netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Tämän kirjoituksen teksti ja kuvat: Ilkka Virtanen.

Muistomerkin esittelyn koonnut: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 9.11.2022

MUSTASAREN KOULUTILAN SANKARIVAINAJAT

Muistomerkki on pystytetty v. 1925 oppilaskunnan toimesta. Sijainti: Koulutilan vanhan päärakennuksen edessä olevan aukion reunassa, uuden asuntolan päädyssä.

Kuva: AN, 28.10.2017

Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, Vaasan kaupunki / päivitetty versio 2008.

Mustasaaren koulutilan sankarivainajat 

Noin 2 metriä korkeassa graniittipylväässä on neljän Vapaussodassa kaatuneen koulun entisen oppilaan nimet, syntymäajat sekä kaatumisajat ja paikat. 

Lisäksi teksti: 

Den man som står i kämparnas främsta led 

Han segrar ej, han strider blott och faller 

(Mies joka seisoo taistelijoiden eturivissä 

Ei voita, vaan hän taistelee ja kaatuu) 

Myöhemmin kaiverrettu lisäteksti: 

Åren 1939 -40 och 1941 – 44 offrade 65 forna 

elever vid Korsholms Lantmannaskola livet för fäderneslandets. 

(Vv 1939 -40 ja 1941 – 44 uhrasi 65 Mustasaaren 

maamieskoulun entistä oppilasta henkensä 

isänmaan puolesta) 

Lainaus päättyy

Kuva AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.
Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Mustasaaren koulutilan sankarivainajat netissä osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori,
eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

ISÄNMAA-lasimaalaus

ISÄNMAA -lasimaalaus on näyttävä osa Pohjanmaan historiallisen museon Vapaussodan muistohallia. Tilan vihki tarkoitukseensa juhlallisin menoin Tasavallan Presidentti Lauri Kristian Relander 1. päivänä heinäkuuta 1930.

Muistohallin lasimaalaus on ikkunassa, johon ulkovalo tulee lännestä päin, meren puolelta. Rakennuksen ulkopuolella lasimaalauksen alapuolelle on seinään valmistettu, huomaamattomasti upotettu  Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta.

Kuvat: AN, 22.3. 2017

Lainaus Pohjanmaan museon sivuilta /Muistohalli
(teksti löytyy museon nettisivuilta enää vain lyhennetynä)

”Pohjanmaan museon vapaussodan muistohallin suunnitteli ja toteutti Karl Hedman uuteen museorakennukseen, joka vihittiin käyttöön kesäkuussa vuonna 1930. Muistohallissa Hedman halusi osoittaa kunnioitustaan Suomen vapaussotureille, jotka olivat johtaneet Suomea itsenäisyyteen, mutta joiden suoritus oli hänen mielestään liian nopeasti unohtunut. Muistohalliin sijoitettiin vapaussodan johtohahmojen pronssiin valetut muotokuvat, joista merkittävimmät olivat ylipäällikkö C. G. Mannerheimin ja valtionhoitaja P. E. Svinhufvudin muotokuvat. 

Muistohallin ikkunaa koristaa Henry Ericssonin lasimaalaus ”Isänmaa”, lattiaa peittää C. G. Mannerheimin Aasian-matkaltaan tuoma suurikokoinen itämainen matto ja katosta roikkuu barokkityylinen pronssiin valettu kynttiläkruunu. Venäläiset ryöstivät sen Vanhan Vaasan kirkosta Isonvihan aikana, mutta se onnistuttiin saamaan takaisin Vaasaan ensimmäisen maailmasodan aikana. 

Muistohallin esikuvat löytyvät antiikista, jonka traditiota kunnioittaa sankareitaan on vuosisatojen aikana jatkettu eri puolilla Eurooppaa. Tällaisia ”siviilitemppeleitä” on rakennettu mm. Pariisin Pantheoniin (1791) ja Saksan Regensburgiin (Walhalla). Suomen suurmiehet saivat 1870-luvulla oman ”kulttigalleriansa” Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa. Tilaan sijoitettujen artefaktien avulla muistohallista muotoutuu isänmaallinen installaatio, jossa jokaisella elementillä on hallin sanomaa vahvistava merkitys. 

Muistohalli on oman aikansa historiallinen monumentti, jossa kansallinen näkökulma yhdistyy antiikin ilmaisutraditioon. Sen tarkoituksena oli nostaa esiin taistelu maan vapauden ja läntisen kulttuuriyhteisön puolesta. Se muistuttaa myös Vaasan menneisyydestä valkoisena pääkaupunkina vuonna 1918.”

Lainaus päättyy


Toinen lainaus:

POHJANMAAN HISTORIALLISEN MUSEON OPAS, laatinut 1932 -1933 Arne Appelgren, s. 11.

”Ikkunan lasimaalaus on vertauskuvallinen esitys Isänmaastamme. Ylinnä näemme Menneisyyden, historian hengen hahmossa, liitelevänä naishahmona, joka käsissään pitää soihtua ja palmunoksaa; keskellä kuvataan Tulevaisuudentoivoa nuorena äitinä, joka nostaa ojennetuin käsivarsin pientä lastansa; tämän alla on Nykyhetki, täysivarusteinen mies, joka nojaten kätensä miekan kahvaan on valmis puolustamaan kalleimpia arvojansa; alinna Suomen keltainen leijona, Pohjanmaan kuusi kärppää ja Vaasan lyhde, valtakunnan, maakunnan ja kaupungin vaakunat.”

Lainaus päättyy


Vapauden temppeliä suunniteltiin Hietalahteen

Lue lisää Dan Holmin sivuilta / Vapauden temppelin toteutus

http://www.danholmdrawings.com/suomen-vapauden-temppeli/

Lainaus

"Vuonna 1922 Albert Gebhardin luonnostelema idea Vapauden temppelistä ei toteutunut Vaasaan Hietalahteen.

Sen sijaan Karl Hedman antoi temppelisuunnitelmille henkilökohtaisen revanssin Pohjanmaan museon uuden rakennuksen muodossa, joka valmistui 1930. Antautuneesti hän suunnitteli siihen Vapaussodan muistohallin. Hedman valitsi siihen 10 vapaussodan sankaria, joihin kuuluivat esimerkiksi Mannerheim, Oskari Peltokangas ja Hannes Ignatius. Heidän rintakuvansa nostettiin korkeille mahonkipylväille, joka eleenä merkitsee apoteoosia (korotetaan kuoleman jälkeen jumalaksi). Menettelyn esikuva löytynee Regensburgin temppelistä Walhallasta, joka rakennettiin Atenan Parthenonin mukaan 1830-42 ”saksalaiselle kunnialle”.

Lainaus päättyy


Samaa teemaa, Vapauden temppeli isänmaanystävien unelmana, käsittelee
Ilkka Virtanen MAANPUOLUSTAJA 1•2016 lehdessä.

Katso tämän sivuston seuraava blogikirjoitus (25.1.2018).

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Isänmaa-lasimaalaus
Suora linkki 

TÄÄLLÄ

Koko rojektiin voit tutustua osoitteessa

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

 

Ps.

KESÄLLÄ 2022 aloitettiin Isänmaa-lasimaalauksen konservointi. Teos eo siis ole esillä pitkään aikaan. Kauan odotettu teoksen asianmukainen kunnostus on ajoitettu tähän syksyyn ja tulevaan vuoteen myös siitä syystä, että oli pelätävissä, että lasimaalaus ei kestä Pohjanmaan museon vieressä olevien entisten siilojen purku, ja tilalle rakennettavan uudisrakennuksen mahdollisesti liian kovia räjäytystöitä.

 

Uudelleen näkemistä odotellessa!

 

Kuva: AN. Tällaisen näkymän Isänmaa-lasimaalauksesta pystyin kuvaamaan 21.2.2024. 

PÄIVITYS 14.3.2025

 

Miten hienolta lasimaalaus näyttääkään!

Kuvat: AN, 13.3.2025 Pohjanmaan museo, Vapaussodan muistohalli.

 

Kokonaisuus loistaa erityisen valovoimaisena aurinkoisena kevätpäivänä

 

 

Ylinnä liitelee ilmassa menneisyys historian hengettären hahmossa soihtu toisessa, laakerinoksa toisessa kädessään

 

Keskellä seisoo tulevaisuuden toivoa edustava lastaan ylös kohottava nuori äiti

 

Nykyisyyden symbolina on antiikkinen sotilas miekkoineen, kilpineen ja lippuineen

 

 

 

Alimpana keskellä Suomen leijona, Pohjanmaan kuusi kärppää ja Vaasan vaakuna. Valtakunnan, maakunnan ja kaupungin tunnukset.

 

 

Kuvat ja tekstin koonti:

Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
Kotiseutuhistorian harrastaja

aimonyberg(at)gmail.com

 

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 14.3.2025