Jatkan edellisen blogikirjoituksen teemasta.
Tässä muutamia kuvia Pohjanmaan museon Muistohallista – NYT – kun tila on yleisölle edelleen avoinna, mutta näkymä siellä on ”entisestä poikkeava”. Syynä tähän on lähinaapurissa olevien viljasiilojen purkutöiden alkaminen huhtikuun lopulla 2023.
Isänmaa -lasimaalaus puuttuu takaseinältä. Konservoitavana ollut teos odottaa takaisin pääsyä, kunnes tärinävaara on ohi.
Tunnelma hämärässä tilassa on nyt poikkeuksellinen – ja omalla tavallaan kiehtovakin. Nyt on hyvä hetki tavallisuudesta poikkeavien valokuvien ottamiseen.
Ikkuna-aukkoa peittävään pintaan heijastuu Muistohallin
katosta riippuvan kristallikruunun varjo.
Kuvattu kattokruunun alta, Muistohallin lattian tasolta.
Kuvattu 2. kerroksen tasanteelta, kohti Muistohallin takaseinää.
Tällä kristallikruunulla on melkoinen tarina kerrottavanaan.
Lainaus
”Loistokas MESSINKINEN KYNTTILÄKRUUNU, täysipitoista barokkityyliä, johdattaa huomattavia historiallisia tapahtumia muistoomme. Ison vihan vuoteen 1714 kruunu koristi Mustasaaren kirkkoa, joka samalla oli Vaasan kaupungin kirkkona. Silloin venäläiset sen ryöstivät ja veivät Moskovan lähelle sijaitsevaan luostariin, josta se vuonna 1929 ostettiin takaisin Vaasaan. Porraskäytävässä katosta riippuva HOPEOITU KRUUNU on kokenut samoja vaiheita.
Messinkikruunussa on seuraava kirjoitus (suomennettuna):
Tämän kynttiläkruunun ovat Jumalan pyhän nimen kunniaksi ja Vaasan kaupungin kirkon koristukseksi lahjoittaneet raatimies ja kauppias, hyvin uskottu Erik Mikkelinpoika Fant ja hänen rakas puolisonsa, hyveellinen vaimo Clara Martintytär Gamal ja heidän rakas vävypoikansa, kauppias, hyvämaineinen Johan Gabrielinpoika Holm ja tämän rakas puoliso, hyveellinen vaimo Margareta Erikintytär Fant vuonna 1696.
Porraskäytävän hopeoidussa kruunussa on seuraava latinaksi ja ruotsiksi tehty runokirjoitus:
Korkea Valo, kirkastakoon sinun valosi uskomme. Sen valon kirkkaus on tämän kynttiläkruunun valoa kirkkaampi; niin toivoo lahjoittaja Andreas Aurin Catharina Gaveliansa kera vuonna 1703.”
Edellä oleva lainaus on vuonna 1933 julkaistusta kirjasta:
Pohjanmaan historiallisen museon opas, Laatinut Arne Appelgren, Vaasa – F.W. Unggrenin kirjapaino
Entä keitä nämä Muistohallin rintakuvapatsaat esittävät?
Lainaus edellä mainitusta kirjasta, s. 9
”Vapaussodan muistohalli, jonka Tasavallan Presidentti 1.
päivänä heinäkuuta 1930 juhlallisin menoin vihki tarkoitukseensa.
Tähän halliin on asetettu vapaussodan johtomiesten kuvia, pronssiin
muovailtuja:
P. E. Svinhufvud, valtionhoitaja vapaustaistelujen aikana (veistänyt E. Vikström),
Kustaa Mannerheim, valkoisen armeijan ylipäällikkö ja Suomen toinen valtionhoitaja (E. Vikström);
ensiksi mainitun molemmin puolin (vasemmalta oikealle):
Matti Laurila, talonpoikaispäällikkö Lapualta, Vilppulan rintaman urhea puolustaja, kaatunut Länkipohjassa (E. Ilkka)
K. Vilkama, kenraalimajuri, Jämsän-ryhmän päällikkö (I. Launis)
E. Löfström, kenraalimajuri, Savon-rintaman päällikkö (G. Finne)
A. Sihvo, jääkärieverstiluutnantti, Karjalan rintaman päällikkö, Viipurin valloittaja (Alpo Sailo)
kenraali Mannerheimin molemmin puolin:
P. von Gerich, kenraalimajuri, armeijan päämajan tarkastaja, Vaasan suojeluskunnan päällikkö ennen taistelujen alkua (V. Jansson)
H. Ignatius, kenraalimajuri, armeijan päämajoitusmestari (V. Vallgren)
M. Wetzer, kenraalimajuri, Hämeen-rintaman päällikkö (V. Malmberg)
O. Peltokangas, jääkäri, ensimmäisten aseidenriisuntain johtaja, Vaasan-seudun vapaudensankari, kaatunut Tampereella (F. Nylund)
Kumpaakin seinäpintaa lähinnä sisäänkäytävää somistavat kaksi MARMORITAULUA, joihin on piirretty vierailla mailla 1916–1918 ennen vapaussotaa kaatuneiden jääkäriurhojen nimet. Helsingin naiset lahjoittivat nämä taulut Vaasan kaupungille vuonna 1918.”
Lainaus päättyy
Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud
https://fi.wikipedia.org/wiki/P._E._Svinhufvud
Carl Gustaf Emil Mannerheim
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim
Matti Erkki Laurila
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Laurila_(vanhempi)
Karl Fredrik (Kalle) Wilkama
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Fredrik_Wilkama
Ernst Berthold Löfström
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_L%C3%B6fstr%C3%B6m
Aarne Sihvo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_Sihvo
Paul Bruno von Gerich
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paul_von_Gerich
Johannes (Hannes) Ferdinand Ignatius
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannes_Ignatius
Paul Martin Wetzer
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martin_Wetzer
Oskar Peltokangas
Wikipediaan artikkelia ei ole tehty.
Oskar Peltokankaan muistolaatta on paljastettu Palosaarella itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2003.
Osoite: Onkilahdenkatu 4, Palosaari
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/12/oskar-peltokangas.html
Tampereen taisteluissa kaatunut Oskar Peltokangas oli yksi Ylipäällikön Päiväkäskyssä N:o 47 (Mikkelissä 28.04.1918) taisteluvahvuudesta poistettu upseeri.
Kuvalainaus netistä
Olen vuosien ajan jo tehnyt koontiartikkeleita ja jonkun verran myös taidehistoriallista tutkimusta Vaasassa olevista patsaista, muistomerkeistä ja muistolaatoista.
Itselleni tuli yllätyksenä tämä:
Tähän Pohjanmaan museon muistohalliin on asetettu vapausodan johtomiesten pronssisia rintakuvia, ja vaikka olen tiennyt keitä ne esittävät, niin veistosten tekijöiden nimet eivät ole koskaan tulleet ”silmieni eteen”. Tästä voin kyllä syyttää myös itseäni. Minulla on ollut käytettävissäni/kirjahyllyssäni tuo 90 vuotta vanha kirja Pohjanmaan historiallisen museon opas jo 40 vuotta.
Emil Vikström on siis tehnyt sekä Svinhufvudin että Mannerheimin rintakuvat. Tämä tieto puuttui ylläpitämältäni koontilistalta tähän päivään asti, mutta asia on nyt korjattu.
Elias Ilkka, Ilmari Launis, Gunnar Finne, Alpo Sailo, Viktor Jansson, Ville Vallgren, Viktor. Malmberg, Felix Nylund olivat kuvanveistotaiteen kärkinimiä ei vain tuon ajan Suomessa vaan myös mm. Pariisissa.
On selvää, että tästä aiheesta on syytä jatkaa. Etsiä lisää faktaa, mahdollisesti kuviakin, etenkin täällä Vaasassa vaikuttaneista tahoista ja henkilöistä, jotka ovat tarmollaan nostaneet esiin, ja pitäneet yllä alueemme kulttuurihistoriallista perintöä.
Karl Hedmanista olen jotain jo kirjoitellutkin, toivottavasti saadaan monista muistakin kiinnostavaa tietoa julkaistavaksi.
Tähän kohtaan laitan tälle kirjoitukselle pisteen loppuun, ettei jutusta tule niin pitkä, ettei tätä kukaan jaksa lukea.
Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com