Muistohallin veistosten tekijät

 

Jatkan edellisen blogikirjoituksen teemasta.

Tässä muutamia kuvia Pohjanmaan museon Muistohallista – NYT – kun tila on yleisölle edelleen avoinna, mutta näkymä siellä on ”entisestä poikkeava”. Syynä tähän on lähinaapurissa olevien viljasiilojen purkutöiden alkaminen huhtikuun lopulla 2023.

 

Isänmaa -lasimaalaus puuttuu takaseinältä. Konservoitavana ollut teos odottaa takaisin pääsyä, kunnes tärinävaara on ohi.

 

Tunnelma hämärässä tilassa on nyt poikkeuksellinen – ja omalla tavallaan kiehtovakin. Nyt on hyvä hetki tavallisuudesta poikkeavien valokuvien ottamiseen.

 

 

 

Ikkuna-aukkoa peittävään pintaan heijastuu Muistohallin katosta riippuvan kristallikruunun varjo.
Kuvattu kattokruunun alta, Muistohallin lattian tasolta.

 

 

 

Kuvattu 2. kerroksen tasanteelta, kohti Muistohallin takaseinää.

 

Tällä kristallikruunulla on melkoinen tarina kerrottavanaan.

Lainaus

”Loistokas MESSINKINEN KYNTTILÄKRUUNU, täysipitoista barokkityyliä, johdattaa huomattavia historiallisia tapahtumia muistoomme.  Ison vihan vuoteen 1714 kruunu koristi Mustasaaren kirkkoa, joka samalla oli Vaasan kaupungin kirkkona. Silloin venäläiset sen ryöstivät ja veivät Moskovan lähelle sijaitsevaan luostariin, josta se vuonna 1929 ostettiin takaisin Vaasaan. Porraskäytävässä katosta riippuva HOPEOITU KRUUNU on kokenut samoja vaiheita.

Messinkikruunussa on seuraava kirjoitus (suomennettuna):

Tämän kynttiläkruunun ovat Jumalan pyhän nimen kunniaksi ja Vaasan kaupungin kirkon koristukseksi lahjoittaneet raatimies ja kauppias, hyvin uskottu Erik Mikkelinpoika Fant ja hänen rakas puolisonsa, hyveellinen vaimo Clara Martintytär Gamal ja heidän rakas vävypoikansa, kauppias, hyvämaineinen Johan Gabrielinpoika Holm ja tämän rakas puoliso, hyveellinen vaimo Margareta Erikintytär Fant vuonna 1696.

Porraskäytävän hopeoidussa kruunussa on seuraava latinaksi ja ruotsiksi tehty runokirjoitus:

Korkea Valo, kirkastakoon sinun valosi uskomme. Sen valon kirkkaus on tämän kynttiläkruunun valoa kirkkaampi; niin toivoo lahjoittaja Andreas Aurin Catharina Gaveliansa kera vuonna 1703.”

 

Edellä oleva lainaus on vuonna 1933 julkaistusta kirjasta:

Pohjanmaan historiallisen museon opas, Laatinut Arne Appelgren, Vaasa – F.W. Unggrenin kirjapaino

 

Entä keitä nämä Muistohallin rintakuvapatsaat esittävät?

Lainaus edellä mainitusta kirjasta, s. 9

”Vapaussodan muistohalli, jonka Tasavallan Presidentti 1. päivänä heinäkuuta 1930 juhlallisin menoin vihki tarkoitukseensa.
Tähän halliin on asetettu vapaussodan johtomiesten kuvia, pronssiin muovailtuja:

P. E. Svinhufvud, valtionhoitaja vapaustaistelujen aikana (veistänyt E. Vikström),

Kustaa Mannerheim, valkoisen armeijan ylipäällikkö ja Suomen toinen valtionhoitaja (E. Vikström);

ensiksi mainitun molemmin puolin (vasemmalta oikealle):

Matti Laurila, talonpoikaispäällikkö Lapualta, Vilppulan rintaman urhea puolustaja, kaatunut Länkipohjassa (E. Ilkka)

K. Vilkama, kenraalimajuri, Jämsän-ryhmän päällikkö (I. Launis)

E. Löfström, kenraalimajuri, Savon-rintaman päällikkö (G. Finne)

A. Sihvo, jääkärieverstiluutnantti, Karjalan rintaman päällikkö, Viipurin valloittaja (Alpo Sailo)

kenraali Mannerheimin molemmin puolin:

P. von Gerich, kenraalimajuri, armeijan päämajan tarkastaja, Vaasan suojeluskunnan päällikkö ennen taistelujen alkua (V. Jansson)

H. Ignatius, kenraalimajuri, armeijan päämajoitusmestari (V. Vallgren)

M. Wetzer, kenraalimajuri, Hämeen-rintaman päällikkö (V. Malmberg)

O. Peltokangas, jääkäri, ensimmäisten aseidenriisuntain johtaja, Vaasan-seudun vapaudensankari, kaatunut Tampereella (F. Nylund)

Kumpaakin seinäpintaa lähinnä sisäänkäytävää somistavat kaksi MARMORITAULUA, joihin on piirretty vierailla mailla 1916–1918 ennen vapaussotaa kaatuneiden jääkäriurhojen nimet. Helsingin naiset lahjoittivat nämä taulut Vaasan kaupungille vuonna 1918.”

Lainaus päättyy

 

Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud

https://fi.wikipedia.org/wiki/P._E._Svinhufvud 

Carl Gustaf Emil Mannerheim

https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim  

 

Matti Erkki Laurila

 https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Laurila_(vanhempi)

Karl Fredrik (Kalle) Wilkama

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Fredrik_Wilkama 

Ernst Berthold Löfström

  https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernst_L%C3%B6fstr%C3%B6m

 

Aarne Sihvo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_Sihvo 

Paul Bruno von Gerich

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paul_von_Gerich  

 

 Johannes (Hannes) Ferdinand Ignatius

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hannes_Ignatius 

Paul Martin Wetzer

https://fi.wikipedia.org/wiki/Martin_Wetzer 

Oskar Peltokangas

Wikipediaan artikkelia ei ole tehty.

Oskar Peltokankaan muistolaatta on paljastettu Palosaarella itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2003.

Osoite: Onkilahdenkatu 4, Palosaari 

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/12/oskar-peltokangas.html 

 

 

Tampereen taisteluissa kaatunut Oskar Peltokangas oli yksi Ylipäällikön Päiväkäskyssä N:o 47 (Mikkelissä 28.04.1918) taisteluvahvuudesta poistettu upseeri.

 

Kuvalainaus netistä 

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/128522/Suomen_Tasavallan_sotajoukkojen_Ylipaallikon_Paivakasky_N_o_47.pdf?sequence=1&isAllowed=y  

 

Olen vuosien ajan jo tehnyt koontiartikkeleita ja jonkun verran myös taidehistoriallista tutkimusta Vaasassa olevista patsaista, muistomerkeistä ja muistolaatoista.

Itselleni tuli yllätyksenä tämä:

Tähän Pohjanmaan museon muistohalliin on asetettu vapausodan johtomiesten pronssisia rintakuvia, ja vaikka olen tiennyt keitä ne esittävät, niin veistosten tekijöiden nimet eivät ole koskaan tulleet ”silmieni eteen”. Tästä voin kyllä syyttää myös itseäni. Minulla on ollut käytettävissäni/kirjahyllyssäni tuo 90 vuotta vanha kirja Pohjanmaan historiallisen museon opas jo 40 vuotta.

Emil Vikström on siis tehnyt sekä Svinhufvudin että Mannerheimin rintakuvat. Tämä tieto puuttui ylläpitämältäni koontilistalta tähän päivään asti, mutta asia on nyt korjattu.

Elias Ilkka, Ilmari Launis, Gunnar Finne, Alpo Sailo, Viktor Jansson, Ville Vallgren, Viktor. Malmberg, Felix Nylund olivat kuvanveistotaiteen kärkinimiä ei vain tuon ajan Suomessa vaan myös mm. Pariisissa.

On selvää, että tästä aiheesta on syytä jatkaa. Etsiä lisää faktaa, mahdollisesti kuviakin, etenkin täällä Vaasassa vaikuttaneista tahoista ja henkilöistä, jotka ovat tarmollaan nostaneet esiin, ja pitäneet yllä alueemme kulttuurihistoriallista perintöä.

Karl Hedmanista olen jotain jo kirjoitellutkin, toivottavasti saadaan monista muistakin kiinnostavaa tietoa julkaistavaksi.

Tähän kohtaan laitan tälle kirjoitukselle pisteen loppuun, ettei jutusta tule niin pitkä, ettei tätä kukaan jaksa lukea.

Aimo Nyberg

Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com