keskiviikko 29. huhtikuuta 2026

Vappu on kerran vuodessa

 

Teksti ja kuva: Aimo

Vaasalaisilla opiskelijoilla vapunvietto näyttää kestävän jopa viikkoja. No – se heille suotakoon – itselleni riittää aattoilta ja 1.5. päivän riennot.  Torilla tulee varmastikin taas käytyä. Ja voisihan sitä pistäytyä vaikkapa Vaasan automuseolla.

Vanhojen autojen vappuajeluja ainakin tulee seurattua. 

HUOM!. Vaasan automuseon sivuilla kerrotaan, että reitti on tänä vuonna uusi! 

https://vaasanautomuseo.fi/

Vaasa-lehden (28.4.2026) julkaiseman kartan mukaan voi itselle suunnitella sopivan katselu/ kuvauspaikan reitin varrelta.

https://www.ilkkapohjalainen.fi/uusi-reitti-tana-vuonna-katso-tasta-vaasan-vappuku/13438862

Lainaus Vaasan automuseon sivustolta

”Vaasan auto- ja moottorimuseo on auki vappupäivänä. Avoinna klo 10-17. Monipuolinen tarjoilu kahvia, juomia ja makkaraa, jne. Museossa on auki kolme kerrosta, joihin voi tutustua. Museon lippu, 10 €/henk. Lapset alle 12 v. vanhempien seurassa ilman pääsymaksua…

Ohjelmassa mm. tanssia, jota esittää Peurat ajovaloissa The Sixties:n tahdittamana.”




Hauskaa vappua kaikille!




lauantai 25. huhtikuuta 2026

Kuukauden kuvat: huhtikuu 2026

 


Kuva: Aimo Nyberg, 1.4.2026. Näkymä Wolffin laiturilta



Kuva: Vesa Katajisto. 4.4.2026. Vankilan allas



Kuva: Ilkka Virtanen. 13.4.2026. Pilvilammella



Bild: Christian Olsson, 25.4.2026. Vackert men ack så blåsigt.



Kuva: Tapani Tikkala, 26.4.2026.  Kevät



Kuva: Risto Peitsaro, 30.4.2026. Topeliuksen patsas lakitettu!


Kuukausikuvien kaikki oikeudet ovat kuvien alla mainituilla valokuvaajilla!



KUUKAUSIKUVAT teemaa jatkuu. Eli tähän postaukseen kokoan taas ajankohtaisia valokuvia (huhtikuu 2026) muutamilta kuvaajilta, jotka antavat valokuviaan jakoon tälle sivustolle.

Tämä blogi on avoin, vapaa julkaisupaikka myös Sinun valokuvillesi! Myös anonyymisti. 

Kännykkäkameralla tai millä vaan kameralla kuvatuille digikuville. 

Kuvien jakamisesta tälle sivustolle ei makseta korvausta - kyse on vain jakamisen ilosta - ja meille muille tulevasta hyvästä mielestä saada nähdä muiden ottamia valokuvia, tallennettuja hetkiä kotikaupungistamme.

Kuvien tulee olla meneillään olevan kuukauden aikana kuvattuja ja kuvauspaikan Vaasassa. 

Kuvat ja tiedot kuvauspaikasta ja kuvaajasta lähetetään sähköpostilla tämän vaasaennenjanyt -blogin ylläpitoon, osoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

Yhden itse ottamani kuvan lataan sivustolle näin loppukuusta, ja jos muiltakin tulee kuvia ko. kuukauden loppuun mennessä lisään nämä kuvat aikajärjestyksessä tähän samaan blogipostaukseen.

HUHTIKUUN kuvien lähettämiseen on aikaa siis vielä torstaihin 30.4. iltaan asti.

Lähde sinäkin mukaan tähän "kuukausikuvaus projektiin"! Kuvat saavat tietenkin olla tässä kuussa aiemmin jo muualla jaettuja (fb, jne.)

Tämä on yksi keino monipuolistaa, tehdä mielenkiintoisemmaksi tätä kaupunkiblogiamme. 

Myös uusien kirjoittajien toivon innostuvan ja tulevan mukaan tätä blogia tekemään! Ja huom! kirjoitusten aiheet saavat olla juuri sitä, mitä Sinä haluat julkaista tällä sivustolla. Siis vaikka tämä sivusto on nimeltään Vaasa ennen ja nyt - Vasa förr och nu, kaikenlainen muukin asioiden pohdinta, kunkin omien kiinnostusten kohteiden esille tuonti sopii erinomaisen hyvin.  


Näillä mennään kohti kesää 2026!  

Kuviasi, tekstejäsi odotellessa, toivotan antoisia kameran ulkoilutusreissuja kaikille!

Aimo




keskiviikko 22. huhtikuuta 2026

Kaavoituksen ajankohtaisia asioita

 

Vaasan kaupungin kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso piti eilen 21.4. kirjaston Essee-salissa keskikaupungin asukasyhdistyksen VKA ry – ICV rf kevätkokouksessa katsauksen Vaasan kaavoitus- ja kehityshankkeista 2026. 

Paikalla olleille ja ihan kaikille kiinnostuneille aiheesta löytyy enemmänkin tietoa netistä:

Vaasan kaupungin kaavoituskatsaus 2026 on julkaistu 13.3.2026

https://www.vaasa.fi/app/uploads/2026/03/Kaavoituskatsaus_2026.pdf

Tämä vain verkossa julkaistava tietopaketti (34 sivua) pitää sisällään suuren määrän kohde-esittelyjä: tekstejä ja myös havainnekuvia ja valokuvia. Näihin tutustumalla saa hyvän kuvan siitä, mitä suunnitelmia kaupunkisuunnittelussa nyt ja jatkossa viedään eteenpäin.



Ajankohtaista:

Asemakaavaluonnos nähtäville: Vaskiluodon työpaikka-alue (ak1149)

Lainaus kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/kehittyva-vaasa/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/vireilla-olevat-asemakaavat/vaskiluodon-tyopaikka-alue-ak1149/


Yleisötilaisuus pääkirjaston Draama-salissa 29.4.2026 klo 18:00-20:00 Vaasan pääkirjaston Draama-salissa.

Asemakaavatyö on käynnistetty Wärtsilä Finland Oy:n ja EPV Energia Oy:n aloitteesta. Asemakaavalla vahvistetaan näiden yritysten toimintaedellytyksiä. Samalla varmistetaan, etteivät Suomen Sokerin alueen asumisen olosuhteet tai lähialueella toimivien yritysten ja yhdistysten toimintaedellytykset heikkene… jatkuu

 

Aineiston jako: aimonyberg(at)gmail.com


maanantai 20. huhtikuuta 2026

Merimuseolle Jaakko Salon esitystä katsomaan 21.4.2026

 

Merenkurkun maailmanperintöalue viettää 20 v. juhlavuotta

Laitan jakoon:

Vaasan merimuseo - Vasa sjöfartsmuseum  fb-sivulta

https://www.facebook.com/profile.php?id=100068580354360

 

Kvarken20 Merenkurkun maailmanperintöalue viettää 20v juhlavuotta. Vaasan juhlaviikolla valokuvaaja Jaakko Salo näyttää merimuseolla ainutlaatuisia kuviaan maailmanperintöalueelta vuosikymmenten varrelta.

Tervetuloa tiistaina 21.4.2026 klo 18 Palosaaren Sundiin. Vapaa pääsy!

Huom: jos tulet autolla, jätä se Salmikadun varteen. Museolla vain muutama P-paikka.

Kvarken20 Världsarvet fick Unesco-status 20 år sedan. Jubileumsåret firas i alla kommuner, olika veckor.

Vasa startar firandet vecka 17.

Fotograf Jaakko Salo visar sina unika bilder från världsarvet under decennier på Vasa Sjömuseum tisdagen den 21 april kl 18. Välkomna till Brändö Sund. Fritt inträde.

Obs om du är bilburen, lämna bilen tex på Sundsgatan. På gården bara enstaka p-platser

 

Vaasan Merimuseoon kannattaa käydä tutustumassa – seuraa juhlavuoden tapahtumia!  



Kuva: AN


Tähän loppuun vielä linkki kuviin Vaasan merimuseon sisätiloista (kuvattu 2023).  

Milloin kävit viimeksi Vaasan merimuseossa?

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2023/06/milloin-kavit-viimeksi-vaasan.html

 

 

Aineiston jako: aimonyberg(at)gmail.com



 


sunnuntai 19. huhtikuuta 2026

Yxgärdenissä 19.4.

 

Keväistä oli - ainakin vielä viikonloppuna

Teksti ja kuvat: Aimo 













Kuvat: AN 19.4. 2026 

Luontokuvausta, ulkoilua ja vähän lintujen bongaustakin vaimon kanssa Yxgärdenissä.
 Ekat västäräkitkin jo nähtiin!



lauantai 18. huhtikuuta 2026

Hotel Central, Vaasa - ennen ja nyt kuvia

 

Kuvassa vasemmalla: postikortti 1950-luvun lopulta
Keskellä Pertti Elon valokuva: Hotel Central heinäkuussa 1987
Oikealla Aimo Nybergin valokuva: sama rakennus huhtikuussa 2026

Kuvalainaukset fb-ryhmästä Vaasan kuvia 1900-luvulta ja AN


Rakennus on taas kunnostettu upeaan kuntoon. Todella hienoa, että tämänkin kohteen omistajatahot ovat halunneet säilyttää ja pitää kunnossa näin kauniin vanhan kaupunkikuvallisen helmen!

Vaasan keskustan upea arkkitehtuuri, Setterbergin ruutukaava, leveät puistikot, esplanadit ovat niitä asioita, joista kotikaupunkimme tunnetaan. Täällä käyviltä tutuiltamme ja myös täällä ensimmäistä kertaa vierailevilta turisteilta kehuja kyllä saamme hyvin usein kuulla.

Hotelli Centralin historiasta en itse tiedä riittävästi. Olisi mukava jostain saada lukea rakennuksen vaiheista enemmänkin. Onkohan tämän uusimman "kasvojen kohotuksen" tehneeltä kiinteistön omistajalta KPO:lta ilmestynyt mitään pientä tai isompaa historiikkia, dokumenttia aiheen liittyen? Jättiremontin toteutti Original Sokos Hotel Royal Vaasa. 


Kurkistetaan vielä aikaan, josta meillä kellään ei ole omakohtaisia muistoja. Yli sadan vuoden taakse, 1900-luvun alkuun. 

Fb-ryhmässä Vaasan kuvia 1900-luvulta löytyy tämä kuva. Kuvakommentin on ryhmään jakanut Matti Kolppanen 7. joulukuu 2020 ..."vanha, vuosisadan alun postikortti näyttää Centralin romanttisen ulkoasun. Nämä vanhat rakennukset purettiin 1930-luvun loppupuolella."



Kuvalainaus facebookista. 
Postikortin kuvassa on ilmeisesti ensimmäinen ravintola/hotelli Central


Uuteen remontoituun Centraalin sisätiloihin pääsemme kenties jossain vaiheessa tutustumaan.
Ainakin jos tulee aihetta asioida Yle Pohjanmaan tai Yle Österbottenin tiloissa. Ylen uusi toimitila Vaasassa löytyy nykyään entisestä Centralin rakennuksesta.

 

VAASA-lehti / Ilkka Pohjalainen esitteli Ylen uusia tiloja

15.4.2026 / Riikka Ilmonen

Yle muutti Vaasan ytimeen –­Kur­kis­tim­me stu­dioi­hin ja toi­mi­tuk­siin, joissa käy­te­tään uusinta tek­niik­kaa

Linkki kirjoitukseen ja hienoihin sisätilakuviin

https://www.ilkkapohjalainen.fi/yle-muutti-vaasan-ytimeen-kurkistimme-studioihin-j/13446363 

Uutistoimitus kaupungin ytimessä

Yleisradion toiminnot Vaasassa ovat muuttaneet vastikään Vaasan keskustaan Hovioikeudenpuistikolle. Entiseen Centralin talossa tiloja on remontoitu uuteen uskoon Ylen tarpeiden mukaan. Yle Pohjanmaan ja Yle Österbottenin uutistoimituksilla on Vaasassa yhteiset tilat, kuten Palosaarellakin...

 

Aineiston jako: aimonyberg(at)gmail.com



 







torstai 16. huhtikuuta 2026

Sarjassamme vaasalaislähtöisiä vaikuttajia: Vappu Taipale

 

Ainakin vielä muutama vuosi sitten kesäaikaan saattoi esim. Vaasan kauppahallissa nähdä pirteän pariskunnaan Vappu ja Ilkka Taipaleen ostoksia tekemässä.

 

Laitan tähän linkin pariskunnan tuoreeseen haastatteluun

Kuuntelusuositus:

15.04.2026 / RADIO FISKARS

https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2026/04/vappu-ja-ilkka-taipale/...

Radio Fiskarsin rauhan teemassa tapaamme Vappu ja Ilkka Taipaleen, Suomen ehkä tunnetuimman rauhantyön parissa työskentelevän pariskunnan.

”Vappu ja Ilkka Taipale ovat kuusikymmenluvulta alkaen matkanneet rauhanaktivisteina eri puolilla maailmaa. Eräs heidän tärkeistä aktiviteeteistaan on toiminta maailmanlaajuisessa Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestössä, joka perustettiin vuonna 1979.”

”Aktiivinen rauhantyö elää ja voi hyvin, vaikka lehdistö siitä niin mielellään vaikenee. Mistä tämä vaikeneminen mahtaa johtua? Entä mistä on peräisin tulevaisuuteen pelokkaasti suhtautuva ilmapiiri? Mukana ohjelmassa myös J. K. Ihalainen ja Suvi Heino.”

 

Haastattelussa aiheet rönsyilevät lähes kaikkeen mahdolliseen.
Esille nousevat tämän päivän valtavat haasteet maailmalla ja Suomessa,
ja esitetään myös ratkaisuehdotuksia niin pieniin kuin isoihinkin globaaleihin ongelmiin.

Rauhantyö ei ole vain sotaa vastaan, vaan tekoja rauhan puolesta, toiminnasta rauhan säilymiseksi, ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin ylläpidosta.

 

Vappu Taipale: … paljon voi tehdä, pieniäkin tekoja ympäristön puolesta… ruoka on mainio tapa tutustua muihin kulttuureihin… runous, kirjat… rauhantyö pitää sisällään niin paljon, kaikkea…

Ilkka Taipale: Neljä suurta aikakautta Euroopassa (antiikin Ateenan jälkeen) ovat renessanssi, valistus, 60-luku ja se, joka on varmuudella tuleva.

Näitä optimisteja kuunnellessa omakin toivo taas voimistuu!

Aineiston jakanut: aimonyberg(at)gmail.com  

 

 

Wikipediassa Vapusta ja Ilkasta 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vappu_Taipale

ja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Taipale

 

Vappu Tuulikki Taipale (o.s. Puustinen, s. 1. toukokuuta 1940 Vaasa) on suomalainen lääketieteilijä, poliitikko ja entinen valtioneuvoston jäsen.

Taipale toimi sosiaali- ja terveysministerinä 1.7.1982 – 6.5.1983 ja ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä 6.5.1983 – 30.11.1984. Tämän jälkeen hän siirtyi pääjohtajaksi Sosiaalihallitukseen, ja johti tämän jälkeen sen seuraajia Sosiaali- ja terveyshallitusta ja Stakesia aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 2008.

Taipale edustaa sosiaalidemokraatteja, ja hän oli Sosialidemokraattisten Naisten puheenjohtaja vuosina 1984–1990.

Vappu Taipaleelle myönnettiin professorin arvo vuonna 1991. Vaasan yliopisto on nimennyt Taipaleen hallintotieteiden kunniatohtoriksi vuonna 1998.

 

Väinö Ilkka Ilari Taipale (s. 29. marraskuuta 1942 Helsinki) on suomalainen poliitikko, psykiatri, pasifisti ja kansalaisaktivisti. Hän oli SDP:n kansanedustajana vuosina 1971–1975 sekä 2000–2007. Taipale on toiminut muun muassa Kellokosken sairaalan ylilääkärinä, Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian vt. professorina sekä lukuisissa kansalaisjärjestöissä.

 

Taipale on ajanut parannuksia etenkin asunnottomien, vankien, mielenterveyspotilaiden, alkoholistien, työttömien ja lukihäiriöisten asemaan. Taipale on tunnetuimpia yksinäisten ja syrjäytyneiden miesten asiaa ajaneista aktivisteista Suomessa. Hän oli mukana 1960-luvun opiskelijaradikalismissa, muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa, Sadankomiteassa ja Marraskuun liikkeessä.

 


Kuva: AN. Wolffin laiturilla 1.4.2026.  
Kuvituskuva ei liity yllä olevaan kirjoitukseen

 


 


maanantai 13. huhtikuuta 2026

Tammikaivon alueella NYT - Eero Nelimarkan syntymäkodin maisemissa


Teksti ja kuvat Ilkka Virtanen

Julkaistu 12.4.2026 fb-sivustolla Vaasan kuvia 1900-luvulta

Aurinkoinen ja vähätuulinen kevätsunnuntai sai ottamaan polkupyörän esille (perjantaina tosin jo vähän harjoittelin). Matka suuntautui Tammikaivon alueelle, missä sijaitsevat nyt jo tyhjentyneen terveyskeskuksen lisäksi vanhat Kunnalliskodin rakennukset. Alue on tullut ajankohtaiseksi, kun siellä sijaitsee mm. taiteilija Eero Nelimarkan synnyinkoti. Nelimarkka puolestaan on ajankohtainen, kun Ateneumissa on esillä suuri koko hänen tuotantokautensa kattava näyttely.















Kuvat: IV 12.4.2026

...

Katso myös kohde-esittely 8 vuoden takaa

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/12/eero-nelimarkka-syntymakoti.html




lauantai 11. huhtikuuta 2026

Suomen kirjastomuseo on avoinna kesämaanantaisin

Teksti: Ansku 

Kuvat: Ansku ja Kalevi Keski-Korhonen 

Suomen kirjastomuseoon pääsee taas tutustumaan kesä-elokuussa maanantaisin klo 15-18.  Kirjastomuseolla on tilat Vaasan kaupunginkirjaston kolmannessa kerroksessa. Kulku on museoon hissillä lehtilukusalin vierestä. 

Kirjastohistorioitsija Ilkka Mäkinen kertoo Vaasan Luku-kirjaston vaiheista maanantaina 4.5. klo 17.30 Vaasan kaupunginkirjaston Draamasalissa. Luennon jälkeen on mahdollisuus käydä kirjastomuseossa. 

   
                              

Suomen ensimmäisen yleisen kirjaston juuret ovat Vaasan Luku-kirjastossa, jonka eräät Vaasan hovioikeuden jäsenet perustivat vuonna 1794 ”omaksi huvikseen ja ajankulukseen”. Kirjastossa oli laaja kokoelma kirjoja ja karttoja sekä myös muotokuvia ja kuparipiirroksia. Taide-esineitä tuskin lainattiin, mutta eräänlaista artoteekkitoiminnan alkua oli kuitenkin olemassa. Luku-kirjasto toimi vuoteen 1845, kunnes Venäjän vallan sensuurimääräykset pakottivat sen sulkemaan ovensa. Museossa on jäljellä 30 teosta Luku-kirjastosta. 

Luku-kirjaston lopetettua toimintansa vaasalaiset jäivät ilman kirjastoa viideksi vuodeksi. Lehtori Oskar Rancken pani toimeksi vuonna 1850, ja uusi kirjasto toimi 1900-luvun alkuun. Palosaaren kirjaston vintiltä löytyi 1930-luvulla kokoelma säilyneitä niteitä kyseisestä kirjastosta. Niteet oli sidottu mustaan nahkaan, ja siksi kokoelmaa on alettu kutsua Mustaksi kirjastoksi. 

Museon helmiin kuuluu ensimmäisiä suomeksi painettuja kirjoja. Ne käsittelevät enimmäkseen uskonnollisia ja hengellisiä aiheita, psalmeja ja hengellisiä lauluja. Wankikokoelmasta eli ennen Vaasan paloa painetuista teoksista löytyy myös muita kiehtovia historiallisia kirjoja. Lisäksi museossa on näytteillä Londicer-kirjapainon kirjallisuutta. Se aloitti toimintansa vuonna 1776 ja se oli Vaasan ensimmäinen – ja Suomen toinen – kirjapaino. Niin kutsutussa myrkkykaapissa säilytetään eri aikakausina kiellettyjä kirjoja. 

                                             

Hyvän kuvan kirjastojen toiminnasta ja kirjastohistoriasta saa valokuvanäyttelystä. Valokuvanäyttelyn kuvat on ottanut valokuvaaja Kalevi Keski-Korhonen. Hän aloitti Kirjastolehden kuvaajana vuonna 1974. Vuosien varrella hän on kuvannut kirjastoissa eri puolilla Suomea mm. työntekijöitä, asiakkaita, tiloja ja laitteita. Mustavalkoiset kuvat kertovat, miten kirjastoja on käytetty ja miten siellä on tehty työtä. Niistä näkyy myös kirjastojen lopputuote, asiakkaiden ja kokoelman sisältöjen kohtaaminen, virkistys ja oppiminen. Näyttely on koottu näistä Kirjastolehdelle yli kolmenkymmenen vuoden aikana kuvatuista valokuvista. Näyttelyn on suunnitellut ja toteuttanut valokuvaaja Rita Lukkarinen.

                

      

 


 

keskiviikko 8. huhtikuuta 2026

Ilmainen sisäänpääsy ja mikä ainutlaatuinen paikka!


Nyt lauantaina Wärtsilän veturitalliin musiikkia kuuntelemaan!

 

Lainaus päivän ilmaisjakelulehdestä: VAASA-LEHTI 08.04.2026 / Pia Timberg

https://www.ilkkapohjalainen.fi/wartsilan-veturitallissa-soi-jalleen-lue-tasta-mit/13423217

OHJELMASSA

Musiikkia veturitallissa 11.4. 2026 klo 13.00 alkaen

 

13.00 DUNK – Körvana (Minkör)

13.30 Kuula-opiston jousiorkesteri, joht. Ninja Jakobsson

14.00 Canticum Maris

14.30 Korsholman Musiikkijuhlat – Nino Rotan musiikkia

15.00 Frans Villanen – puhe Vaasan kulttuurista

15.15 Vaasan kaupunginorkesteri – tanssimusiikkia

16.00 Wasa Sinfonietta

16.45 Skafferiet rf / Ritz – Josefin Sirén & The Punk Folk Band

17.15 Doo-Bop Club – Sofia St. + Gubbjazz Marina & Christian

 

Wärtsilän veturitalli, sisäänkäynti Pitkäkatu 14.
Kahvila avoinna. Lapsille ilmaisia ilmapalloja. Vapaa pääsy.

”Wärtsilän jäljiltä tyhjentynyt veturitalli täyttyy paikallisesta musiikista tulevana lauantaina. Ilmaistapahtuman tarkoituksena on madaltaa kynnystä musiikkielämyksiin ja tuoda esiin Vaasan ja Pohjanmaan rikasta kulttuuritarjontaa.

Vastaava tapahtuma järjestettiin veturitallissa vuosi sitten maaliskuussa.

– Se oli silloin "succee". Ihmisiä tuli liki tuhat, kertoo Viktor Nygård, Korsholman musiikkijuhlien vs. taiteellinen johtaja ja yksi tapahtuman järjestäjistä.

Kävijät toivoivat, että tapahtuma järjestettäisiin uudelleen. Nyt niin tehdään ja vielä isommin kuin vuosi sitten.

– Silloin meillä oli kaupunginorkesterista mukana vain trio. Tänä vuonna tulee koko orkesteri, Nygård hymyilee.” (Viktor Nygård, Korsholman musiikkijuhlien vs. taiteellinen johtaja ja yksi tapahtuman järjestäjistä)

"Vaasassa on fantastinen kulttuurielämä."

– Olemme kasvaneet, Mia Huhta nauraa. Hän toimii Vaasan kaupunginorkesterin intendenttiä ja on myös mukana järjestämässä tapahtumaa.

”Ilmaisen musiikkitapahtuman järjestäjille vaasalainen musiikkiyhteisö on tärkeä. Wärtsilän vanhan veturitallin alueella voisi olla mahdollisuuksia toimia sen keskuspaikkana.”

 

Aineiston jakanut AN - aimonyberg(at)gmail.com


Päivän tunnelmakuvia, VETURITALLISSA 11.4.2026

















Kuvat: AN.

Oltiin vaimon kanssa paikalla vain noin tunnin ajan.
Upeaa musiikkia kuuntelemassa tottakai, mutta myös kaupungin valtuuston puheenjohtaja
Frans Villasen puhetta kuulemassa. Hieno, rento ja inspiroiva tilannekatsaus missä Vaasassa mennään, ja toivoa tuova puhe vaasalaisen kulttuurin puolesta! 



Ja nämä kuvat Vesa Katajistolta




















Muuttuva kaupunkikuva Vaasassa – Wärtsilän entinen teollisuusalue

 

Teksti: Aimo Nyberg

Wärtsilän entisen konepaja-alueen rakennuksista puretaan valtaosa – osa toki myös säästyy. Uuden ”kaupunginosan” syntyminen Vaasan keskustaan vie vielä paljon aikaa.




Kuva: AN 

Kuvituskuvaksi tähän blogipostaukseen laitan ennen ja nyt kuvaparin Vaasan keskustasta, kuvattu Hartmanin talon kulmalta Hovioikeudenpuistikolta 1980-luvun lopulla ja kesällä 2024.

Vaasan torilta ei ole Wärtsilän entiselle teollisuusalueelle kuin muutamia satoja metrejä. Vaasan keskusta-alue laajenee lähivuosien ja vuosikymmenten aikana kuvassa näkyvän tupruavan savupiipun suunnalla Wärtsilän entisen koelaboratorion alueella.

 

NYT

Wärtsilän entisen konepaja-alueella purkutyöt etenevät suunnitelmien mukaisesti.  Lainvoimaisen asemakaavan mukaisia asuntorakentamista ja mm. monien toiveissa olevan kulttuuri- ja kongressikeskuksen toteuttamista saadaan odotella vielä vuosia.

 

ENNEN

Vaasan kaupungin kaavoituksessa on tehty ja tehdään tänäänkin upeaa työtä. Kaavoittamiseen kuuluvia nykytilan dokumentointeja ja rakennusperinneselvityksiä tehdään huolella. Esimerkkinä vaikkapa tämä 18 vuoden takainen selvitys:



Kuvalainaus, otsikkokuva rakennusperinneselvitys alueittain:

WÄRTSILÄ FINLAND OY Järvikatu 2-4 VAASA 15.04.2008

https://www.vaasa.fi/kulttuuriymparisto-ja-rakennusperinneselvitykset-alueittain/

 

Parikymmentä sivua vaasalaista historiaa. Hienoja valokuvia eri vuosikymmeniltä. Tekstit ovat selkeitä ja hyvin tiivistettyjä selostuksia aikojen kuluessa tapahtuneista muutoksista.

Nyt kun tämä Vöyrinkaupungin konepajan alue kokee suuriman muutoksen yli sataan vuoteen, on mahdollista palata nostalgisiin muistoihin perehtymällä vaikkapa tuohon linkin rakennusperinneselvitykseen vuodelta 2008.

 

TULEVAISUUS

Ja jos mahdolliseen tulevaisuuteen haluaa kurkistaa, kannattaa katsoa ko. kohteen kaavaselostusta. Lainvoimainen asemakaava vuoden takaa (kevät 2025) löytyy tästä linkistä:

https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/kehittyva-vaasa/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/voimassa-olevat-asemakaavat/voyrinkaupungin-konepaja-alue-ak1125/

Enemmänkin infoa aiheesta löytyy Vaasan kaupungin sivuilta hakusanalla:

Vöyrinkaupungin konepaja-alue (ak1125)

 

 

Rakennukset poistuvat – muistoja voimme silti aina tallentaa

Omat muistikuvat, kertomukset tapahtumista työssä, arjessa ja juhlissa… myös valokuvat ym. kameratallenteet, jos niitä on jonnekin unohtunut, niin ne ansaitsevat tulla uudelleen löydetyiksi ja nähdyiksi meille tämän ajan vaasalaisille.

Tämä blogi – vaasaennenjanyt – on erinomainen paikka jakaa tällaisia kuvia ja kertomuksia ”välähdyksiä menneestä ajasta”.

Yhteydenotot sivuston ylläpitoon

aimonyberg(at)gmail.com

 

Netissä on erilaisia asianharrastajien sivustoja, joilla jaetaan ns. omalle porukalle muistoja, valokuvia jne. Voisi toivoa, että näistäkin rohkeasti ja avoimesti jaettaisiin meille muille uteliaille kuvia tai ainakin nettilinkkejä?

Esimerkkinä tämä:



Kuvalainaus sivustolta Vaunut.org

https://vaunut.org/kuva/54967?s=1

 

”Päivän työt on tehty ja Tve4 524 ajetaan yöksi talliin.”

 

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Vaasa (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Vaasa

Kuvaaja: Janne Saanio

Kuvasarja: Silloin joskus

Lisätty: 25.02.2009 22:05Pienveturit

Tve4: 524

Muu tunniste

Rautatieinfra: Veturitalli

Sijainti: Varikolla

 

 

 



 


torstai 2. huhtikuuta 2026

Karhu 1 ja Suomen ilmavoimien synty

 

Ilkka Virtanen

 

Vaasa ja Pohjanmaa vahvasti mukana Suomen Ilmavoimien ja siviili-ilmailun syntyvaiheissa


Vapaussodan mukana Suomeen syntyivät Ilmavoimat


On yleisesti tunnettua, että Suomen ilmailu sai alkunsa vapaussodan aikana, kun senaatin hallituksen joukoiksi nimeämä, kenraali Mannerheimin johtama valkoinen armeija sai käyttöönsä ruotsalaisen kreivi Eric von Rosénin sille lahjoittaman F1 Thulin Typ D lentokoneen. Kone laskeutui 6.3.1918 Vaasaan, Kaupunginselälle lähelle Kalarantaa.


Kuva 1. Eric von Rosénin lahjoittama F1 Thulin Typ D lentokone on laskeutunut Kaupunginselälle. Koneen lentäjä luutnantti Nils Kindberg seisoo koneen edessä, von Rosén tuli matkustajana koneen mukana Vaasaan



Kuva 2. Suomen ilmailun muistomerkki

 

Tämän Ilmavoimien ensimmäisen koneen elinikä jäi kuitenkin lyhyeksi. Se tuhoutui jo 16.4.1918 Tampereella. Näsijärven Naistenlahdesta moottorikoelennolle noussut kone syöksyi Näsijärven jäälle niin, että sekä koneen ruotsalainen ohjaaja Karl Westman että vaasalainen mekaanikko Sigurd Nylund menettivät henkensä. Kyseessä oli Ilmavoimien ensimmäinen ihmishenkiä vaatinut onnettomuus. Onnettomuuspaikan läheisyyteen Näsijärven rannalle on 2010 pystytetty graniittinen muistomerkki muistolaattoineen. Sigurd Nylund on haudattu Vaasan v. 1918 sankarihautaan.


Kuva 3. F1 Thulin Typ D:n turman muistomerkki Tampereella

 

Ilmavoimien lentokoneiden rinnalle alkoi 1920-luvulla kehittyä myös siviili-ilmailua. Jyväskylän Keljossa asuneet Karhumäen veljekset Niilo, Valto ja Uuno kuuluvat alan pioneereihin. Niilo ja Valto Karhumäki aloittivat syksyllä 1924 lentokoneen rakentamisen kotitalonsa tuvassa. Työssä oli mukana myös eräitä kylän miehiä, nuorin veli Uuno tuli mukaan myöhemmin. Kone sai nimen Karhu 1. Niilo Karhumäki oli suorittanut alkuvuodesta 1924 Ilmailuvoimien reserviohjaajakurssin Viipurissa ja saanut lentolupakirjan.

Vapaussodan tapahtumilla vaikutusta myös siviili-ilmailun alkuvuosiin

Karhu 1:n ensimmäinen onnistunut lento tapahtui 100 vuotta sitten 25.3.1926. Ensilennon kunniaksi Niilo Karhumäen poika Pekka Karhumäki järjesti Suomen Ilmailumuseossa Vantaalla juhlatilaisuuden, jossa käsiteltiin tähän historialliseen tapahtumaan liittyviä asioita. Me vaasalaiset tämän kirjoittaja ja JP 27 Perinneyhdistyksen Vaasan osaston puheenjohtaja Raimo Latvala saimme kutsun tilaisuuteen varsin erikoisesta syystä. Ensilento oli onnistunut, kun veljekset olivat lopulta löytäneet riittävän tehokkaan moottorin koneen nostamiseksi ilmaan. Moottorilla on historia, joka liittyy Pohjanmaahan ja meidän harrastusalueisiimme: vapaussodan, suojeluskuntajärjestön ja jääkärien historiaan sekä näihin liittyvään perinnetyöhön. Raimo Latvalalla oli tilaisuudessa esitys näistä aiheista.

 

Kuva 4. Pekka Karhumäki avasi tilaisuuden kertomalla isänsä suojeluskunta- ja sotilaspalveluajoista sekä hakeutumisesta ilmailun pariin

 

Karhu 1:tä oli ensin yritetty ilmaan Karhumäen perheen veneen moottorilla. Moottori oli teholtaan 2-3 hv, se sai koneen kyllä liikkeelle ja pieniin pomppuihinkin, mutta mistään lentämisestä ei kuitenkaan ollut kysymys. Niilo Karhumäki oli syvästi isänmaallinen mieleltään ja hän oli liittynyt paikalliseen suojeluskuntaan jo 15-vuotiaana. Koneensa moottoriongelmaan ratkaisua hakiessaan hän sai tietoonsa, että suojeluskunnalla oli Harley Davidson merkkinen moottoripyörä, jonka moottorin teho oli 11 hv. Karhumäen onnistui ostaa tämä pyörä lentokoneen moottoria varten. Harley Davidsonin moottorilla ilmaan nousu onnistui. Yksipaikkaisen koneen lentäjänä toimi Niilo Karhumäki.

 


Kuva 5. Karhu 1 Jyväskylän Keljossa järven jäällä. Niilo Karhumäki oikealla


Niilo Karhumäki ei moottoripyörää ostaessaan välttämättä tiennyt sen aikaisempaa historiaa. Asiakirjoista on kuitenkin selvinnyt, että kyseinen moottoripyörä oli yksi niistä 8:sta Harley Davidsonista, jotka tulivat Suomeen aselaiva Equityn mukana sen saapuessa Suomeen lokakuun lopussa 1917 ja purkaessa lastinsa Maksamaan Västerössä 31.10. ja Larsmon Tolvmangrundetilla 1.11. Laivassa oli lastia 150 tn, mikä jaettiin suunnilleen tasan näiden kahden kohteen kesken. Lastina oli mm. 6500 venäläistä Mosin-Nagant kivääriä, 500 Mauser pistoolia, 30 venäläistä Maxim-konekivääriä, 4500 käsikranaattia ja 2,6 miljoonaa patruunaa. Equityn mukana Suomeen tuli myös 8 jääkäriä, joiden tehtävänä oli aloittaa suojeluskuntalaisten kouluttaminen Pohjanmaalla. Ryhmää kutsuttiin johtajansa Juho Heiskasen mukaan Heiskasen staabiksi. Moottoripyöriä ei lähteissä yleensä mainita lastin koostumusta kuvattaessa. Asiakirjat kuitenkin tuntevat nämä pyörät ja tiedetään, että kolme niistä nostettiin maihin Västerössä ja loput Larsmossa. Equityllä on merkittävä asema vapaussodan, suojeluskuntajärjestön jajääkäriliikkeen perinnetyössä erityisesti Pohjanmaalla.

 

Kuva 6. Aselaiva S/S Equity, alkuaan englantilainen rahtilaiva, jonka saksalaiset olivat kaapanneet käyttöönsä

 

Niilo Karhumäen ostaman Harley Davidsonin ja sen moottorin tiet erosivat. Moottoripyörä myytiin ja samoin kävi moottorille sen tultua tarpeettomaksi teholtaan liian vaatimattomana lentokäyttöön. Moottoripyörän omistajahistoria on tarkasti dokumentoitu, erilleen joutuneen moottorin suhteen tilanne oli välillä pitkään tuntematon. Harley Davidsoneista kiinnostuneen moottoripyöräharrastajan hankittua pyörän kokoelmiinsa hän onnistui tavoittamaan myös sen alkuperäisen moottorin. Pyörä on nyt kunnostettu merkittävän historian omaavana museoesineenä alkuperäiseen asuunsa, ajokäyttöön sitä ei ole tarkoitettu. Kunnostus- ja puhdistustyöt on tehty maltillisesti, esimerkiksi uudelleen maalauksia ja muita vastaavia toimenpiteitä ei ole tehty. Pyörä on ainoa jäljellä oleva kahdeksasta ”Equity-pyörästä”.

 

”Equity – Karhu 1” moottoripyörällä on seuraavat ominaisuudet:

- Merkki Harley Davidson Model F, vuosimalli 1915, valmistusmaa USA

- Kuutiotilavuus 1000 ccm, teho 11 hv, kolme vaihdetta, ketjuveto

- Varustuksena nopeusmittari, carbidivalo, poljinkäynnistys (vain vm 1915).

 


Kuva 7. Harley Davidson Model F 1915 alkuperäisessä varustuksessaan

 

Moottoripyörä on yksityisomistuksessa. Siihen on kuitenkin mahdollisuus tutustua kesällä 2026 Lahdessa sijaitsevan Suomen Moottoripyörämuseon näyttelyssä.

Sadan vuoden takainen onnistunut Karhu 1:n ensilento merkitsi alkua merkittävän ilmailualan yritystoiminnan syntymiselle. Se johti myöhemmin Veljekset Karhumäki Oy:n ja lentoyhtiö Kar-Airin perustamiseen. Veljekset Karhumäki Oy tunnetaan erityisesti ainutlaatuisesta ilmavalokuvien kokoelmastaan. Kokoelmissa on noin 40 000 ilmavalokuvaa vuodesta 1929 alkaen. Talvisotaan mennessä yhtiö oli kuvannut yli 400 paikkakuntaa, muun muassa sotien jälkeen luovutettuja alueita. Kuvaukset jatkuivat sotavuosia lukuun ottamatta säännöllisesti 1970-luvulle asti. Vaasa on ollut hyvin suosittu kuvaskohde, kuvien lukumäärä on satalukuinen.



Kuva 8. Vaasan keskustaa v. 1935, Karhumäen Veljekset N:o 2632


Veljekset Karhumäki Oy aloitti 1950 reittilennot Suomessa ja tilauslennot ulkomaille. Uudeksi nimeksi tuli Karhumäki Airways, joka muuttui vuonna 1957 Kar-Airiksi. Yhtiö koki 1960-luvulla useita onnettomuuksia ja joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Finnair tuli osakkaaksi yhtiöön ja tällä tuella toimintaa pystyttiin jatkamaan. Finnairin omistajaosuus kasvoi vuosien mittaan niin, että Kar-Air sulautui kokonaan Finnairiin vuonna 1996. Veljekset Karhumäki Oy jatkaa edelleen toimintaansa mm. ilmakuvakokoelman haltijana ja kuvien myyjänä.

 

Ilkka Virtanen

Kuvat Wikipedia, Krigsveteranmuseet i Vasa, moottoripyöräkuvat kirjoittajan

 

 


LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...