perjantai 23. joulukuuta 2011

Kovin on mustaa

Ei taida olla enää toiveita saada Vaasaan lunta jouluksi. Viime viikkojen ja päivien vaihtelevien säiden jälkeen sääennuste lupaa nyt aatoksi plusasteita ja pilvistä säätä. Aattoiltana klo 8 jälkeen mennään asteen pari pakkaselle yön ajaksi, mutta joulupäivä valkenee taas plussan puolella.

Autolla matkoja joulunpyhinä tekeville voi suositella sivustoa ilmatieteenlaitos.fi

Tiesitkö, että sivusto on 3. arvostetuin verkkobrändi suomalaisten internetin käyttäjien keskuudessa?

Asukasyhdistyksemme hallituksen puolesta toivotan kaikille


keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Nousi se pystyyn

Jo muutamia päiviä olen saanut ikkunastamme ja kotiparvekkeeltani seurata jännitysnäytelmää. Kaukana horisontissa, sumuisen ja sateisen joulukuisen pimeyden suojissa, Sundomin Öjenin metsässä nousee pystyyn huiman korkea tuulivoimala. Erityisen kiehtovaa on ollut saada seurata nyt paikalla tarvittavan, koko Pohjois-Euroopan suurimman nosturin pystystä. Hitaasti mutta varmasti se on saatu paikoilleen.

Nosturin vaativa pystytys kesti muutamia päiviä. Tämä tuulivoimalatyömaa on kaiken kaikkiaan melkoinen hanke, ei siis ihan mikä tahansa jokapäiväinen näky!

Onnistuin kuvaamaan muutamia kuvia kyseisestä tapahtumasta. Etäisyyttä kotiparvekkeeltani kaukana horisontissa olevaan kohteeseen on arviolta n. 6 km.

Nosturin on seuraavaksi tarkoitus nostaa korkeuksiin 250 tonnia painava koneikko, jota myös naselliksi kutsutaan. Tämä uudenaikainen munanmuotoinen naselli tuodaan Loviisasta, sen pituus on 14 m ja halkaisija 7 m. Tämän jälkeen tuulivoimalaan tarvitaan tietenkin vielä kolme pyörivää siipeä, lapaa. Roottorin halkaisijan kerrotaan olevan 118 m, ja ylimmillään ollaan n. 184 m korkeudessa.

Katso lisää projektista Merventon sivuilta http://www.mervento.com/

Kuvat AN

16.12.2011 klo 13.00

16.12.2011 klo 15.36

18.12.2011 klo 15.47

21.12.2011 klo 15.20

Jatkan kuvaamista sitä mukaa kun työt tuulivoimala työmaalla etenevät.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Hieno karttapalvelu

Vaasan kaupunki on avannut kaikkien käyttöön, ja tietenkin myös oman kaupunkisuunnittelun tarpeisiin, erittäin upean palvelun. Vaasan rakennetun kaupunkikuvan kokemaa muutosta vuosikymmenten kuluessa voi verrata yhdellä klikkauksella. Vuoden 2011 kuvia voi verrata 1970-luvun ilmakuviin.

Ihan uteliaisuudesta kävin katsomassa, miltä asuinkorttelini uimahallin mäen päällä näytti noin 40 -vuotta sitten. Nykyinen kerrostalo, jossa asumme, on 1980-luvulta. Tällä paikalla oli silloin muuta. Kuvat kertovat paljon tapahtuneesta muutoksesta, taidanpa kuitenkin kysellä vanhemmilta vaasalaisilta lisätietoja ja muistikuvia asiasta.

Myös vieressä oleva Kasarminalue on muuttunut ja muuttumassa melkoisesti. Vielä 90-luvulla saatoimme ikkunastamme seurata aidalla ja porteilla suljetun varuskunnan turvallisen tuntuisia rutiineja.

Käy tutustumassa kartta.vaasa.fi/


Kuva AN. (12.1.2010) Kasarminalueelle on rakennettu jo yli kahden vuoden ajan pyöreänmuodon saavaa mielenkiintoista kerrostaloalue kokonaisuutta.

lauantai 17. joulukuuta 2011

Kuntalainen, kansalainen – millainen rooli päätöksenteossa?


Kuva AN. Vaasan leirintäalue on monen Vaasassa vierailleen mielestä yksi maamme parhaista ja kauneimmista leirinta-alueista.

Vaasan valtuuston hyväksyttyä yleiskaavan voi lerintäalueen pysyminen nykyisellä paikallaan olla uhattuna.

Yleiskaavakäsittelyn minussa herättämiä ajatuksia

Valtuutettu Heimo Hokkasen mukaan farssiksi meni, nimittäin Vaasan yleiskaavan hyväksyminen (Pohjalainen 16.12.2012). Koska systeemi ei tunnu toimivan, asiaa kannattaa pohtia. Päättäjien roolia ei käy kateeksi, sillä tässä Vaasan yleiskaava asiassakin tilanne on se, että 35-vuoden työn jälkeenkään prosessi ei ole johtanut riittävän hyvään, kelpoon lopputulokseen.

Viime metreillä eri tahojen vaikuttamisyritykset kertovat siitä, että asianosallisten kuulemisissa on epäonnistuttu, ja toisaalta kaavaan on ajettu joitakin ylemmän virkamiestahon ja keskeisten päättäjien haluamia ajatuksia uskomattoman suoraviivaisesti.

Vaasan valtuuston jäsenistä Heimo Hokkanen on monessa suhteessa esimerkillinen. Hän ottaa asioista selvää, kuuntelee, ja tulee mukaan myös asukasyhdistysten yleisötilaisuuksiin. Selkeästi hän tietää tehtävänsä ja roolinsa kaupunginvaltuutettuna. Meidän tavallisten äänestäjien on hyvä myös ymmärtää päättäjien asema oikein, vastuunkantajina heillä pitää olla todellista valtaa, ja heidän on sitä uskallettava ja osattava myös käyttää.

Politiikan sanotaan olevan yhteisten asioiden hoitamista. Eturistiriitoja täynnä olevassa maailmassamme tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Asukasyhdistyksen puheenjohtajana mietin usein ns. tavallisten ihmisten välinpitämättömyyttä omaa elämäämme koskevasta päätöksenteosta. Usein mietin myös asukasyhdistysten merkitystä, tässä ja nyt – sekä tulevina aikoina.

Tulevat muutokset kuntarakenteessa ovat välttämättömiä monistakin syistä. Mielenkiintoinen näkökulma lähestyä asiaa on tarkastella kuntamuutosta ihmisten, asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia arvioimalla. Kysymys demokratiasta on tänään taas eilistä ajankohtaisempi, vanhat mallit kun eivät kestä ikuisesti. Maailma muuttuu, ja kysymys kuuluukin, ketkä pysyvät mukana, muutosten kärjessä, ja vievät todellista kehitystä eteenpäin.

Kunnallisen itsehallinnon peruslaki, kuntalaki vaatii taas uudistamista. Kuntaministeri Henna Virkkuselta kuultaneen asiasta joitakin ehdotuksia hyvinkin pian alkuvuodesta. Yhteiskunnan muutokset aiheuttavat kuntalain kokonaisremontin, ja mielestäni on erittäin hyvä, että valtiovalta pyrkii tätä johtamaan – muutoin ollaan pahimmillaan suurten ja arvaamattomien mullistusten kourissa. Heikot signaalit maailman kehityksen vauhdista ovat tämän päättymässä olevan vuoden 2011 aikana muuttuneet näkyviksi uutiskuviksi ja ääniksi toreilta ja aukioilta ympäri maapalloa.

Vuosien varrella on kuntalakiin tehty täsmennyksiä ja muutoksia. Vuoden 1976 kunnallislain valmistelun taustalla oli luottamushenkilöiden aseman vahvistaminen. Lautakuntien merkitystä haluttiin korostaa. Oli tarvetta myös ratkaista välillisen ja suoran vaikuttamisen ristiriita, joka korostui, kun asukkaiden ääni ei tuntunut kantavan. Silloiset säännökset kunnanosavaltuustoista oli tarkoitettu lisäämään asukkaiden vaikuttamista.
Kansalaiset pysyivät silloin – valitettavasti edelleen hiljaisina – ehkä toivoen, että kyllä aina joku heidänkin asioitaan hoitaa. Toisten mielipiteet vaan hoituivat paremmin kuin toisten. Näin se menee, edelleen. Asukasyhdistyksiä syntyi jonkun verran, usein erilaisina yhdenasianliikkeinä, kansalaisvaikuttamiseen ei syntynyt sellaista uutta puhtia, mitä eduskunnassa kenties silloin toivottiin.

Heinäkuun alussa vuonna 1995 voimaan tulleeseen kuntalakiin otettiinkin säännökset, joilla osallistumista ja kuulemista parannettiin.

Luottamushenkilöiden vaalikelpoisuuden rajaaminen on myös ollut keskeinen kysymys. Kuntalain mukaan keskushallinnon johtavat viranhaltijat ja eräät muut keskeiset viranhaltijat eivät nykylain mukaan voi asettua ehdokkaiksi kuntapäättäjiksi. Onko tämä syy vai seuraus, en tiedä, kuitenkaan ei ole jäänyt epäselväksi, etteikö vaikutusmahdollisuuksia silti ole – ja niitä osattu käyttää.

Kun kuntalakia nyt ollaan uudistamassa tällä vaalikaudella, niin keskeinen asia on, miten määritellään luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toimivaltuudet uusissa suurkunnissa, joita pian on syntymässä. Kysymys liittyy myös siihen, miten voidaan estää se, ettei päätöksenteko karkaa kunnallisen demokratian ulkopuolelle. Ongelmallista on sekin, että tärkeitä toimialueita on kunnissa yhtiöitetty ja valtuuston toimivaltaa on voitu näin merkittävästi rajata.

Lainaan tähän lopuksi Helsingin Sanomissa 25.11.2011 kirjoittaneiden Uusi kunta 2017 –projektin päällikkö Aija Tuimalan ja Suomen Kuntaliiton tutkija Sini Sallisen ajatuksia kirjoituksesta ”Kuntauudistus voi parantaa lähidemokratiaa”.

”Tulevaisuuden vahvoihin peruskuntiin tulee luoda kaikkia kuntalaisia yhdenvertaisesti kohteleva lähivaikuttamisen järjestelmä.”

”Kunnissa kuullaan ihmisiä jo nyt. Kuuleminen on kuitenkin usein satunnaista, ja kuntalaiset epäilevät, ettei heidän antamansa palaute vaikuta asioihin.”

”Mikäli kunnanosahallintoa päätetään kehittää, on määriteltävä selvästi, mitkä ovat sen tehtävät uudessa kunnassa ja minkälaista päätösvaltaa kunnanosille voitaisiin antaa esimerkiksi kunnan taloudesta. Olennaista on, että tuleva kuntalaki antaa kunnille vapauden kehittää paikallisiin oloihin sopivia malleja.”

”Asukkaita voitaisiin kuulla nykyistä paremmin vaikka he eivät osallistuisi poliittiseen päätöksentekoon. Erityisesti suurilla kaupungeilla on jo kuntalaisten osallisuusohjelmia, erilaisia kyselyjä sekä internet- palstoja ja –toreja, jolla kuntalainen pystyy ottamaan kantaa kaupungin asioihin.”

”LÄHIDEMOKRATIAN ja osallisuuden lisäksi tulevaisuuden vahvan peruskunnan lähivaikuttamiseen kuuluu myös kuntalaisten vahva mukanaolo palveluiden suunnittelussa.”

”Tavoitteena on, että kuntalaiset tuntisivat vahvasti olevansa osallisia kunnan asioissa.”

KUNTA OLEMME ME KAIKKI YHDESSÄ

Tutustu Suomen Kuntaliittoon ja Uusi Kunta 2017-projektiin.

Kiruna och stadsplanepromlemen


Peter Ehrström skrev i Vasabladet om gruvstaden Kirunas nya problem. Om gruvindustrin fortsätter måste en stor del av bebyggelsen rivas och ombyggas. Men har en vanlig invånare någonting att säga när politikerna besluter vilka delar av staden rivs? Och huru är det i andra städer när stadsplaneändringar görs och stora nya byggmassor ersätter naturen eller gamla hus?

Kiruna har i årtionder lockat inte enbart gruvarbetare från Finland utan även både finska och svenska segelflygklubbar. Kebnekaise-fjellet 60 kilometer från staden och en lämplig hård vind gör det möjligt att stiga till 6-7 kilometers höijd när vi på somrarna får nöja oss med endast ca. 2 km höijder i termik. Kirunaklubben har plogat en startbana på isen och ett par veckor varje påsk har många ivriga väntat på det fina flygvädret. Men när vädret var sämre kunde man fara till stadens simhall med ett fint finskt bastu. Åtminstone här hade beslutsfattarna hört vad folket = de finska gruvarbetarna, ville ha.

No, här i Vasa tillåter beslutsfattarna även en bastu på Sandön för vinterbadarna. Men Vasklotskogen, som i den tidigare delgeneralplanen var ”i naturtillstånd bevarat parkområde”, skulle lättvindigt delvis säljas åt någon grynderfirma för höghus. Motionstigen där är livsviktig för oss som bor i det tättbebyggda Vasa centrum. När vi springer, går eller skidar där kommer vi inte att belasta samhället som patienter på sjukhus. Det är ganska motstridigt att staden däremot vill satsa stora pengar för nya sportanlägningar. Där skulle sen flegmatiska feta gubbar – innan de hamnar på sjukhuset - sitta och stirra på spelande eller springande ynglingar.

På 60-talet arbetade jag på Erik Kråkströms arkitektbyro. I “stadsplanesaneringen” för Vasa förminskades den alltför stora byggrätten i Vasa centrum. De gamla jugendhöghusen var tättbebyggda men vackra, de yngre från 50-talet nästan lika tättbebyggda men ofta klumpiga och fula. Även politikerna märkte att om ingenting görs förslummas kvarteren. Även trafiken och den ökande bilmängden hade blivit ett problem på gatorna och de trånga gårdarna. Trafikplanerarna beräknade parkeringsbehovet och många tomter reserverades för parkeringshus. I dem skulle även invånarna få platser för sina bilar. Byggnadsskydsfrågor var ännu främmande åtminstone i Finland och Sverige. Setterbergs viktigaste officiella byggnader, Hovrätten, kyrkorna mm. skyddades i stadsplanebestämmelserna men inte privata hus. När jag frågade Erik om inte t.ex. Wasaborgs ståtliga höghus borde skyddas var svaret: “Om någon skulle riva den får han enligt stadsplanen bygga endast ett hälften mindre hus…”

Men huru har det gått med alla stadsplaneändringar i Vasa? Nästan alla parkeringstomter har staden i planen ändrat och sålt åt byggfirmor för höghus. Parkeringen under torget räcker för butiksklienter men inte för oss invånare i centrum. Ett miniparkeringshus finns lyckligtvis ännu under en bensinstation i Wasaborgs kvarter men även den tycks ibland vara hotad av planerare och politiker som själv bor i förstäder. Många andra städer har aktivt lockat människor att bosätta sig i centrum men beslutsfattarna i Vasa tycks göra tvärtom. Vill ni att vi flyttar till Seinäjoki eller Helsingfors? I H-fors kan invånarna i centrum åtminstone med parkeringssedeln fritt parkera längs gatorna – här får vi böter.
Den minskade byggrätten, den finns väl kvar fast man gör ändringar i stadsplanen? Jag råkade i lokal-tv någon gång förra året se när stadsfulmäktige behandlade stadsplaneändringen av Wasaborgs kvarter. Någon av ledamötena jublade när byggrätten på Wasaborgs tomt skulle förstoras till rekord i staden. En sjätte våning i stället för vinden i ett gammalt jugendhus skulle totalt ändra och förstöra arkitekturen. Pensionerade bankdirektörer eller jurister tycks lita enbart på pengar. Invånarnas trivsel och behov eller estetiken i stadsbilden betyder för dem ingenting. Synd att sådana människor får förstöra staden.

Invånarnas anmärkningar och motförslag i stadsplaneändringar tycks inte betyda någonting. Det har vi tyvärr redan länge fått erfara. Den på förra årtiondet ändrade planerings- och byggnadslagen är skendemokratisk. I lagen står det att invånarna måste höras men det är en fras utan betydelse. Tidigare behandlades våra anmärkningar av statsanstälda arkitekter som förstod vad vi talade om.Nu är det enbart jurister, lekmän i planeringsfrågor. Den misslyckade lagen borde ändras!!!

5.12.2011 / Asko Halme (Stadsarkitekten som väntat på en efterträdare i 18 år)

KENEN KAUPUNKI?

Asukasyhdistyksemme blogi julkaisee nyt suomenkielellä arkkitehti Hannu Vuolteenahon kirjoituksen, joka on aikaisemmin julkaistu Vasabladetissa ruotsiksi.

KENEN KAUPUNKI?
Arkkitehti Hannu Vuolteenaho

Peter Ehrström nostaa pääkirjoituksessaan 4.12. -11 esiin aina yhtä polttavan kysymyksen:
”En hurudan stad vill vi ha? Vems intressen får styra omvandlingen?” (Vbl 4.12. -11)

Muodollisesti katsoen kaikki on niin kuin pitääkin: kaupungilla on kaavoitusmonopoli ja kaavoista päättää viime kädessä demokraattisesti, julkisilla vaaleilla valittu kaupunginvaltuusto. Kaavoja valmistelevat luottamusmiesten valitsemat virkamiehet tai konsultit. Kaavojen eri vaiheista päättävät asianomaiset luottamusmieselimet. Asukkaille on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi kaavoja valmisteltaessa ja valittaa lopullisesta valtuustonpäätöksestä.

Miksi sitten tyytymättömyys tehtyihin esityksiin ja päätöksiin on niin yleistä? Miksi asukkaat kokevat, että he eivät voi aidosti osallistua kaupungin kehitystä koskevaan päätöksentekoon?

Syitä on useita:

1) Suomi kuuluu tutkimusten mukaan maailman vähiten korruptoituneisiin maihin. Tutkimukset eivät ilmeisesti tunne Suomessa niin yleistä rakenteellista korruptiota. 1960-luvulta lähtien puolueet ovat jakaneet myös kunnalliset virat mandaatteihinsa. Sen seurauksena virantäytössä ”sopivat syrjäyttävät pätevät” ja itse viranhoidossa ryhmäedut syrjäyttävät kaupungin asukkaiden edut.

2) Valtakunnallisella tasolla edustuksellinen demokratia toteutuu puolueiden kautta. Nämä puolueet eivät välttämättä edusta kunnallisella tasolla ajankohtaisia intressejä. Asukasyhdistyksiltä ja vastaavilta ympäristöstä kiinnostuneilta ryhmiltä puuttuu edustus kunnan elimissä. Puolueiden välinen taktikointi ja kilpailu vallasta estää asioiden objektiivisen käsittelyn.

3) Kaupunkia rakennetaan pääosin yksityisin varoin ja usein myös yksityisille tonteille. Laki antaa kunnalle mahdollisuuden tällöinkin päättää mitä ja miten rakennetaan, mutta on luonnollista, että toteuttajien intressit otetaan huomioon. Myös tällä tasolla päättäjien ja yksityisten väliset suhteet saattavat saada rakenteellisen korruption luonteen. Nykyisin nimenomaan rakennusliikkeet, liikelaitokset ja vastaavat toimijat vaikuttavat päätöksentekoon enemmän kuin kuntalaiset kuntalaisina.

4) Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus ja rakennussuunnittelu ovat kukin hyvin vaativa ammattiala. Kuitenkin koulutettu ammattikunta, arkkitehdit, ovat parin viime vuosikymmenen aikana menettäneet määräävää asemaansa sekä kunnallisissa että yksityisissä organisaatioissa. Vaasassa 1970-luvulla käynnistynyt ja parikymmentä vuotta voimakkaana jatkunut kaupunkisuunnittelu on 2000-luvulla ajettu alas. Aluksi kaupunkisuunnittelun johtoon tulivat epäpätevät henkilöt ja sitten virasto hajotettiin. Kaupunginarkkitehdin että yleiskaava-arkkitehdin virat ovat täyttämättä.

5) Vuonna 2000 tuli voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslaki. Sen piti parantaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, mutta toisin kävi. Itse kaavoitusprosessi hidastui eikä mikään velvoita ottamaan huomioon asukkaiden kannanottoja. Kaavoitusta koskevat valitukset siirrettiin juristien ratkaistaviksi. Juristit eivät ymmärrä kaavojen sisältö- ja laatukysymyksiä, ainoastaan kaavoitusprosessin lainmukaisuutta, joten ratkaisuista on turha valittaa.


Arkkitehtuurista ja kaupunkirakentamisesta on sanottu, että se on aina aikansa kuva. Uskallammeko katsoa peiliin?

”Blir 2010-talet generellt en okänd epok i planeringshistorie, litet som 1960- 1970-talen? Inte om långsiktig stadsutveckling prioriteras framom kortsiktig vinstmaximering.” (Vbl 4.12. -11)

Valitettavasti on niin, että 2000-luvulla tuhottiin Vaasassa se pitkäjännitteinen kaupunkisuunnittelutyö, joka aloitettiin 1970-luvulla. Työ on aloitettava alusta, rakentamalla organisaatio ja miehittämällä se ammattitaitoisilla henkilöillä, mikäli nykyinen kehitys aiotaan kääntää.


5.12.2011
Hannu Vuolteenaho

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Yleiskaava hyväksyttiin valtuustossa


Kuvat AN. Vaasa Vaskiluodosta päin nähtynä

Vaasan Yleiskaava 2030 on ollut syksyn mittaan päättäjien käsittelyssä, tiistaina 13.12 se hyväksyttiin myös lopullisesti valtuustossa. Vihreiden Tapio Osala esitti Anna Swanljungin kannattamana palauttamista, mutta esitys äänestettiin nurin äänin 4 – 47. Sanomalehti Pohjalaisen (14.12.2012) mukaan vihreiden Anna Swanljung oli käyttänyt perusteluissaan mm. Vaskiluodon metsäalueen tinkimätöntä puolustamista, ja vastustanut yleiskaavaan piirrettyä kerrostaloaluevarausta Niemeläntien varteen.

Rohkenen kiittää asukasyhdistyksemme puolesta valtuutettu Anna Swanljungia tästä viime metreille asti tehdystä työstä Vaskiluodon metsän pitämiseksi kokonaisuudessaan monipuolisena luonto- ja virkistysalueena. Muissa poliittisissa ryhmissä ei tälle asialle enää tai vielä haluttu lämmetä. Näin se näyttää nyt menneen.

Vaasan kokonaisyleiskaavaa on laadittu vuodesta 1976 alkaen. Aikaa on kulunut siis melkoisesti! Kerratessani itsekseni ”Kaavoituksen lyhyttä oppimäärää” kirjasta Kulttuuriympäristö – tutki ja opi (Museovirasto ja Opetushallitus, Gummerus kirjapaino Oy, Jyväskylä 2000)aloin jossain määrin tajuta, millaisista pitkistä prosesseista kaavoituksessa on kyse.

Kaavoituksen tarkoituksia on monia, jopa erilaisia eturistiriitojakin, mutta ylimpänä ajatuksena on luullakseni kuitenkin toive pystyä ratkomaan elämän eteenpäinmenon tuomat haasteet niin, että me ihmiset ja koko luomakunta, voisimme jatkaa eloamme hyvinvoivina ja tyytyväisinä nyt ja tulevaisuudessa.

Nyt ollaan Vaasassa tietynlaisella merkkipaalulla. Tärkeä pitkä työvaihe on takana, poliittisilla päättäjillä on tahtoa edetä, virkamiespuolella ja toimeenpanevalla johdolla on myös puhtia edetä niin, että Vaasa ja sen lähialueet pysyvät vahvoina elinvoimaisina asuinseutuina. Pitää muistaa, että yleiskaavat eivät sellaisenaan koskaan toteudu, ne konkretisoituvat ja paranevat asemakaavavaiheissa, joissa toki on huomioitava ylemmät maakunta- ja oikeusvaikutteiset yleiskaavat (myös kuntaliitosten jälkeen).

Yleiskaavan vahvistamisen jälkeen ikään kuin ”taivas selkenee” ja voidaan nähdä helpommin kokonaisuuksia, joitakin palikoita pitää uskaltaa jättää käyttämättä, ja toisaalta eteen tulee aivan varmasti sellaista, joka pakottaa päättäjiä ja tavallisia kansalaisia arvioimaan mahdollisuuksiamme uusista näkökulmista. Taloudelliset ja myös muut arvot muuttuvat, mikään ei pysy ikuisesti ennallaan, onneksi näin elämässä on, muutenhan tämä kaikki olisi aika ennalta määrättyä ja turhaa.

Uskon vakaasti, että kamppailua ja asiallisia toimia myös Vaskiluodon metsän ”koskemattomuuden” puolesta voidaan ja pitää jatkaa tulevina vuosina. Vaasaan on nyt varattuna paljon kerrostalorakentamiskohteita keskustaan, raviradan alueelle, Palosaarelle, Myrgrundiin jne. Näistä on hyvä aloittaa, ja todeta sitten, ettei Vaskiluodon metsästä tarvitse ottaa pois kaistalettakaan ja leirintäalue saa säilyä nykyisellä erinomaisella paikallaan vielä pitkään!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Markka-aikaan


Kuvat AN
Jokainen halukas voi siirtyä käyttämään Suomen markkoja – ostamalla upean kaksikielisen VAASAN TORI- VASA TORG- lautapelin. Maria Nordbäck onnistui saamaan tämän Vaasan torielämän historiaa 1930 – 1950-luvuilla hienosti kuvaavan myyntihitin juuri sopivasti joulumyyntiin!


Peliä markkinoitiin jo loppukesällä, itse varasin pelin sen suunnittelijalta Taiteiden Yön markkinahulinassa. Laitoin pelin vielä joulupakettiin, en siis pysty vielä arvioimaan kuinka hieno ja koukuttava peli oikein on! Testi suoritetaan joulunpyhinä ja viimeistään alkuvuodesta kerron lisää.

Pelilauta ja koko peli on mukavan suurikokoinen ja selkeä. Siinä on lautapeliksi myös paljon sisältöä. Erityisen merkittävää, suorastaan kulttuuriteko, tämä peli on sen aitojen historiallisten kuvien ja ihmisiltä kerättyjen tarinoiden ansiosta. Toivon pelille hyvää vastaanottoa vaasalaisten ja muidenkin lautapelien ystävien keskuudessa!

Torivahdin pilli on kadonnut. LÖYDÄ SE!

Torgvaktens visselpipa är försvunnen. HITTA DEN!

Peliä ei ihan joka kaupasta saa. Kirjakaupoista, Kuntsin modernin taiteen museosta tai voit kysellä suoraan pelin tekijältä Maria Nordbäckiltä.


Pelin testiversiota pelasivat jo kesällä nuoret opiskelijat ja hieman vanhemmatkin.

Peliä voi pelata 2 – 4 henkilöä, yksi peli kestää noin 30 – 45 min, ikäsuositus 8+ vuotta.

Aaton tarinoita 3


Asukasyhdistyksemme hallituksen jäsen Aatto Wuorenlinna on kaikkien vaasalaisten arvostama todellinen herrasmies. Hän on Vaasassa erittäin tunnettu, monissa yhdistyksissäkin vaikuttava kulttuuripersoona ja tietopankki.
- Vaasa ennen ja nyt – Vasa förr och nu - blogilla on suuri ilo ja kunnia saada julkaista Aaton kirjoituksia.

Tämän blogin lukijat voivat jälleen nauttia Aaton ainutlaatuisesta kyvystä kertoa ihastuttavia tarinoita, - aikakausista vuosikymmenten takaa, todellisista tapahtumista täällä Vaasassa, joissa on dramaattisia käänteitä, romanttisia hetkiä… Aaton aikaisemmat kirjoitukset löytyvät blokistamme huhtikuun 20. päivän ja marraskuun 19. päivän kohdalta.
Tämän tarinan kuulimme yhdistyksemme syyskokouksessa 15.11. 2011 – odotellessamme kahvitarjoilun alkua. Kiitos Aatto!

ERÄS SOTAOIKEUSJUTTU:

Kirjoittanut Aatto Wuorenlinna

Tämän tositarinan on minulle kertonut JP 1:ssä Jatkosodan aikana palvellut ylivääpeli Haapalinna, Vaasassa, jossa myös minä suoritin asevelvollisuuteni (1948 – 1949).

”Jatkosodan aikana oli suomalaisilla joukoilla eräällä pienellä Äänisjärven saarella miehityksenä ehkä joukkueen verran sotilaita eräänlaisena ”eteentyönnettynä” vartiopaikkana.

Saarella ei ollut mitään muuta asutusta eikä mitään, mikä olisi toiminut tuon joukon viihdyttäjänä. Elämä kului siis vain vartiotehtävissä ja koruelämää viettäen. Kesällä paikka oli ihanteellinen – mutta syksyllä ja jopa pimeän talven tullen askeettinen ja jopa apaattinen. Oikeastaan ainoa viihdyke oli kortin peluu korsussa. Voimme käsittää tämänkin kertomuksen tunnelmia, kun oli satanut ja ollut päiväsaikaankin sumuista ja synkkää pitkin viikkoja.

Jälleen oli korttiporukka pelaamassa korsussa, kun yhtäkkiä Petromax`sista loppui öljy ja tuli pimeys. Siinä sitä sitten sadatellen keskeytynyttä peliä, joka tietenkin oli jännittävimmässä kohdassaan, ryhdyttiin kuuman Petromax-lampuun kaatamaan öljyä, joka siinä samassa höyrystyi ja seurauksena oli, että tuo höyrystynyt kaasu sytytti koko korsun ilman palamaan . Tällöin miehet ryntäsivät ulos korsusta palanein parroin ja kulmakarvoin. Taisi siinä joku heistä saada lieviä palovammojakin. Lisäksi tuli tuhosi armeijan omaisuutta mantteleja ym. Siksi siitä tuli Sotaoikeusjuttu…

Kuukausien kuluttua asia tuli käsiteltäväksi Sotaoikeuden istunnossa muiden syytteiden joukossa.
Sotatuomarina tuossa istunnossa toimi Hovioikeudenneuvos Sandelin, joka siviilissä toimi Vaasan Hovioikeudessa. Hän oli inhimillinen, elämää ymmärtävä ja suuri herrasmies. Hän oli tutustunut perusteellisesti syyteaineistoon tämänkin asian osalta ja kun asia tuli esiin julisti tuomionaan: Kaksi viikkoa poistumiskieltoa! (Mihinkäpä nämä kyseiset sotapojat olisivat muutenkaan tuolta saareltaan lähteneet)

Kun sitten istunto keskeytettiin puolelta päivin lounastauon johdosta, niin – sitä odoteltaessa kerääntyi käytävälle sotilaiden ja upseerien ryhmiä keskustelemaan aamupäivän tuomioista. Tällöin kenraali Wahlbäck omassa ryhmässään laukaisi mielipiteenään Sotatuomarille, joka tuli siihen upseeri rykelmään: ” Herra Sotatuomari, Te tuomitsitte siinä korsun polttamisjutussa AIVAN LIIAN LIEVÄN TUOMION!” Tähän Sotatuomari vastasi: ” Sotarikoslain mukaan on Sotatuomion ARVOSTELEMINENKIN Sotarikoslain mukaan rangaistava teko! Tämä sai ilmeisesti Kenraalin ”housut tutisemaan” ja hän suoritti nk. ”ranskalaisen vetäytymisen” sanomalla: ”Minusta tuntuu, että lotilla kanttiinissa on lounas valmiina – ehkäpä siirrymme sinne!”

Näkyykö lauantaina kuunpimennys?

Koko Suomessa näkyy täydellinen kuunpimennys lauantaina 10.12.2011. Pimennys alkaa kello 16.06 ja kestää 52 minuuttia.

Aurinko laskee Vaasassa lauantaina jo ennen kolmea, eli riittävä pimeys vallitsee ainakin koillisella taivaalla, jossa kuu nousee horisontissa. Keskikaupungilla talot ym. rakennukset voivat alkuvaiheessa peittää kuun nousun, kenties kuunpimennyksenkin. Myös pilvet voivat tietenkin peittää näkyvyyden. Kaupunginvalot haittaavat myös jossain määrin havaintojen tekoa, ainakin kuunpimennyksen kuvaamista. Kannattaa kuitenkin yrittää, sillä nykyajan digikameroilla saa yllättävän hyviä kuvia myös kuusta.
Lauantaina kuunpimennyksen aikaan kuvaan voi saada erikoisia värisävyjä. Jos mahdollista, käytä jalustaa tai aseta kamerasi jollekin tukevalle alustalle.



Kuva netistä, itselläni ei ainakaan vielä ole näin hyviä kuvia kuunpimennyksestä

Kuu näkyy täydellisessä kuunpimennyksessä rusehtavan punaisena. Kuu kulkee maan varjon pimeimmän osan läpi, mutta sen pinnalle taittuu jonkin verran auringonvaloa maan ilmakehän kautta. Ilmakehä suodattaa sinertävät sävyt pois.

Täydelliset kuunpimennykset ovat paljon harvinaisempia kuin osittaiset pimennykset, mutta yleisempiä kuin auringonpimennykset.

Edellisen kerran täydellinen kuunpimennys nähtiin Suomessa kesäkuussa, ja seuraava nähdään vasta vuonna 2015.

Tähtitieteellinen yhdistys http://www.ursa.fi/

Vaasan Adromeda http://www.ursa.fi/yhd/andromeda/

Kannattaa käydä katsomassa myös Vaasan kirjaston Teema-käytävällä oleva näyttely. Tammikuun puoleen väliin asti esillä on Veikko Siponkosken ”LUNA” valokuvanäyttely. Suosittelen!

tiistai 6. joulukuuta 2011

Koululaisten tanssiaiset


Noin 700 Vaasan peruskoulujen yhdeksäsluokkalaista ja lähemmäs sata heidän opettajaansa juhlisti perinteiden mukaisesti Suomen itsenäisyyttä Vaasan kaupungintalolla maanantaina 5.12.2011. Kaupunginjohtaja Tomas Häyry jatkaa edeltäjänsä Markku Lumion aloittamaa perinnettä, ja kutsui peruskoulun päättöluokalla olevat nuoret tanssiaisiin kaupungin upeimpaan edustustilaan.

Komeissa ja kauniissa asuissaan nuoret ovat meille opettajille ja aikuisille luottamusta ja toiveita herättävä näky! Myös tämä ikäluokka on astumassa eteenpäin, ja löytää tulevien vuosien myötä oman paikkansa yhteiskunnassamme.

Uskon niin, että myös yhdeksäsluokkalaiset itse kokevat olevansa menossa kohti ns. aikuistumista – pahimmillaan korkokengät puristivat nuorten tyttöjen jalkoja, ja kravatit saattoivat kiristää joidenkin kaulaa jne. Parhaimmillaan tilaisuudessa nautittiin yhdessäolosta, hyvästä tarjoilusta, tanssimisesta, tästä erilaisesta, jännitykselläkin odotetusta koulupäivästä.

Juhlassa oli tietenkin myös oiva tilaisuus arvostaa Suomen itsenäisyyttä, menneiden sukupolvien työtä isänmaan hyväksi. Vaasan kaupungintalolla historian havina suorastaan huokuu kaikessa ympärillä olevassa, ja ”puhuu” ympärilleen katselevalle. Upeissa saleissa, seinissä, katoissa, portaikoissa, peilien ja tietenkin taulujen ja patsaiden aiheissa riittää ihmeteltävää enemmän kuin kukaan pystyy yhdellä vierailulla vastaanottamaan. Näihin toki voidaan palata vielä koulussa, ainakin historian ja kuvataiteen tunneilla.

Vaasan kaupungintalo

Vanhoja valokuvia, postikortteja tästä rakennuksesta, Vaasan kaupungintalosta, on todella paljon! Tiedän, että vaasalaisilla postikorttien keräilijöillä on hallussaan huimat kokoelmat niin mustavalkoisia kuin värillisiäkin ”aarteita”.
Ehdotan, että leikkimielisellä ”kilpailulla” lähdemme etsimään mahdollisimman vanhaa kuvaa Vaasan kaupungintalosta. Pelkkä tieto siitä, missä kuva on nähtävänä riittää, ts. kuvan julkaiseminen tässä blogissa ei ole tarpeen. Dokumentista, postikortista tai muusta, tulee kuitenkin pystyä kiistattomasti osoittamaan vuosiluku /ajankohta.

Varataan etsimiseen aikaa – presidentin vaaleihin asti! Voittajalle lupaan pienimuotoisen kirjapalkinnon.


Vaasan kaupungintalo on tukholmalaisen arkkitehdin Magnus Isaeuksen piirtämä rapattu tiilirakennus, joka valmistui 1883.

Vuonna 1918 osa Suomen hallituksen, Svinhufvudin senaatin jäsenistä joutui sisällissodassa pakenemaan kapinaan nousseita punaisia ja muodosti Vaasan senaatin 29. tammikuuta – 3. toukokuuta. Tämän ajan Vaasa oli hallituksen eli suomen tasavallan joukkojen, valkoisten pääkaupunki. Senaatin istuntosalina oli Vaasan kaupungintalo ja tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vaasan vaakunaan Vapaudenristin suurristin miekkojen kera.

Suomen itsenäistymisen ajoista kertoo oman tarinansa myös vaasalaisen kirjailijan Jorma Ojaharjun teos Valkoinen kaupunki. Vaasan kaupungin teatteri esittää ko. kirjan pohjalta tehtyä samannimistä näytelmää, esityksiä on vielä vuoden 2012 alkupuolella, viimeinen kerta la 25.2.2012.

Vaasan kaupunginteatteri http://teatteri.vaasa.fi/

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Ministeri Kyllönen vieraili Vaasassa


Liikenneministeri Merja Kyllönen vastasi esitettyihin kysymyksiin Pohjalaisen Monitorilla 30.11.2011 klo 17 – 18.30. Kysymyksiä esitettiin niin paikallista asioista kuin myös valtakunnan politiikastakin.

Mielipidekirjoitus, julkaistu Pohjalaisessa 4.12.2011

Läpiajoliikennettä rajoitettava

Liikenneministeri Merja Kyllönen tuntui saaneen paljon vierailultaan Vaasan alueella. Pohjalaisen Monitorin avoimessa keskustelutilaisuudessa ministerin asiantuntemus ja perehtyneisyys Vaasan kannalta tärkeisiin, dramaattisiinkin käänteisiin tuli hyvin esille. Eri tahot tuntuivat myös saaneen viestejään perille ministerille.

Liikennettä pitää arvioida, ei vain kaikenlaisen materiaalisen tavaran paikasta toiseen siirtymisenä, vaan myös pienen ihmisen, paikallisten asukkaiden kokemusten ja tuntojen näkökulmasta. Otin keskustelussa esiin Vaasan ydinkeskustan läpiajoliikenteen ongelmat, jotka lähivuosina vaan pahenevat kun Vaskiluodon Voiman siirtyy meritse tuotavasta polttoaineesta eli hiilestä kumipyörillä kaupungin läpi tuotavaan biopolttoaineeseen, turpeeseen ja puuhakkeeseen. Jo tänä päivänä jalankulkijoiden ja kevyenliikenteen alisteinen asema on kestämätön. Raskaan ja vaarallisten aineiden kuljetusliikenne ei enää suju turvallisesti tämän kokoisen kaupungin läpi.

Kaupungin käynnistämän keskustastrategian suunnittelussa on nyt kyettävä ratkomaan monien suurten kiinteistöasioiden ohella asukkaiden kannalta aivan oleellinen kysymys, eli keskikaupungin liikenteen rajoittamien kaiken kaikkiaan, ja läpiajoliikenteen osalta ensivaiheessa hidastaminen mm. Vaasanpuistikon alkupäässä samantapaisilla laitteilla, mitä nyt on siltaremontin aikana otettu onnistuneesti käyttöön. Tunnelivaihtoehdot, liikenteen siirtäminen paikoittain kaupungin alle, tulee rohkeasti ottaa selvitykseen.

Ministeri Merja Kyllönen oli myös ilmeisen hyvin informoitu ns. Vaasan Satamatie-hankkeesta, joka pitkällä tähtäimellä toivottavasti siirtää kauniin kotikaupunkimme elintärkeän sataman ja teollisuuden tarvitseman liikenteen kokonaan kehäteille, ja näin palvelemaan mm. suunnitteilla olevaa logistiikkakeskusta. Tämän eteen tarvitaan määrätietoista työtä kaikilla päätöksentekotasoilla.

Aimo Nyberg, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pj.

Kuvat V-M H

lauantai 3. joulukuuta 2011

Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki

Patsaat puhuvat, muistuttavat meitä monesta asiasta. Mutta osaammeko me ihmiset kuunnella – siinäpä se, jatkuva kiire ajaa meidät oleellisten totuuksien ohi.


Kuva AN, Inkeri-patsas, jouluun alku 2011

Tänään lauantaina vietetään kansainvälistä vammaisten päivää. Asia on hyvin laaja, tärkeä kaikilta osiltaan, ja ansaitsee tulla huomioiduksi jokapäiväisessä arjessa erilaisina tekoina inhimillisyyden löytämiseksi ja lisäämiseksi meidän kaikkien kesken. Kaikki tarvitsemme toistemme apua, enemmän tai – vielä enemmän. Samoin toisten auttamisessa ei ole niin pientä tekoa, etteikö sillä olisi merkitystä sille joka on avun tarpeessa.

Liikenne on ehdottomasti yksi vakavimmista vammautumisen aiheuttajista. Tämä on asia, josta ei koskaan puhuta liikaa. Lehtien uutiset liikennekuolemista ovat Suomessakin edelleen valitettavan yleisiä, ystävien ja läheisten menetykset ovat liian monille omakohtaisesti koettua, ja tuottaneet suunnattoman suurta surua.

Tänään on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan Inkeri-patsaan sanomaa.


Kerron vuosittain oppilailleni, seiska luokkalaisille, Vaasan patsasesittelyjen yhteydessä tätä suunnattoman koskettavaa tosi tarinaa, joka on ollut kuvanveistäjä Tea Helenelundin lähtökohtana hänen ryhtyessään tekemään Inkeri-patsasta.

”Patsas esittää nuorta tyttöä, jolla on pieni lintu käsissään, siipirikko, läheisellä moottoritiellä auton tönäisemäksi jäänyt vahingoittunut lintu. Kerrotaan niin, että tapaus on tosi, ja kyseessä ollut tyttö, Inkeri nimeltään, olisi juossut kesken leikin läheiseltä pihalta tielle pelastamaan lintua. Saatuaan linnun käsiinsä, syliinsä, tapahtui pahin mahdollinen – tyttö oli keskellä kaupunkiin päin tulevaa moottoritietä, eikä liian kovaa vauhtia tulleella autoilijalla ollut mitään mahdollisuutta onnistua väistämään – ja Inkeri jäi itse auton yliajamaksi, ja menehtyi saamiinsa vammoihin. Häntä ennen, ja vielä hänen jälkeensäkin, Vaasan uusi moottoritie koitui liian monen leikkivän lapsen kohtaloksi.”

Inkeri-patsas (Tyttö ja siipirikkolintu) on liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki. Se sijaitsee Inkerinpuistossa Hietalahden mäessä Vaasan moottoritien alkupään tuntumassa. Patsaan on suunnitellut ja veistänyt kuvanveistäjä Tea Helenelund (1917- 2010. Tea Helenelund kuoli vuosi sitten, 17.12. 93-vuotiaana). Patsasalueen kokonaissuunnitelman on laatinut piirustuksen opettaja, taiteilija, graafikkoTauno (Tanu) Manninen. Kivityöt on tehnyt Tmi Vaasan Hautakivi.

Muistomerkki on kaksiosainen: Pronssiin valettu luonnollisessa koossa (130 cm) oleva tyttö pitelee hellävaroin siipirikkoa lintua käsissään.Vieressä on 190 cm korkea punagraniittinen vaarallista risteystä osoittava liikennemerkki. Liikennemerkin sivuihin on kaiverrettu v. 1945-1953 Vaasassa liikenneonnettomuuksissa surmansa saaneiden alle 15-vuotiaiden lasten nimet ja kuolinpäivät. Nimiä on 14. Teksti on latinankielinen:

Protege crescentem parvis esto via tuta!(
Suojele kasvua Turvaisaa tie pienien olkoon!)
(Skydda de växande Säker sin väg de minsta må hava!)
Muistomerkki paljastettiin 11.5.1955. Muistomerkki on yksityinen lahjoitus kaupungille.

Taustatietoja: Vaasan Tyttölyseon vuoden 1961 ylioppilaat esittivät lakkiaispäivänään kaupunginjohtajalle anomuksen, että kyseinen puisto muutettaisiin Inkerin puistoksi Ingers parken. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen kokouksessaan 14.6.1961. Patsaan ympäristöä on kunnostettu aika ajoin vuosien mittaan. Viimeisin suurempi peruskunnostus tehtiin vuonna 2006. Tuolloin uusittiin patsaan ympärillä ollut perennaryhmä totaalisesti. Puistokalustoa uusittiin ja lisättiin valopisteet portaiden ja perennaryhmän väliin. Suunnittelutyön teki viheraluehortomi Leila Roivainen kaupungin viheralueyksiköstä.

Lähde: KULTIVA Vaasan patsaat ja muistomerkit

perjantai 2. joulukuuta 2011

Vaskiluodon metsän puolustaminen

Päihdeongelmaisten suoja-asuntola valmistuu

VKA ry on vastustanut joitakin asioita hyvinkin voimakkaasti. Ei pelkästään vastustamisen ”ilosta” vaan puolustaaksemme mielestämme tärkeitä, hyviä asioita. Vaskiluodon metsä on yksi tällainen kohde. Sen ”koskemattomuutta” on haluttu suojella koko yhdistyksemme olemassaolon ajan. (VKA ry on perustettu 20.12.1994) Itse asiassa tämän keskikaupungin aivan välittömässä läheisyydessä olevan luontoalueen puolustaminen oli yksi syy yhdistyksen perustamiseen. Metsässä järjestettyjä rock ym. konsertteja paheksuttiin niistä aiheutuvan melun, roskaamisen ja luonnon tärveltymisen pelossa.

Vaskiluodon metsän puolesta on kerätty vuosien varrella myös nimilistoja, on tehty julkilausumia, kannanottoja ja kuntalaisaloitekin. Metsän merkitystä monipuolisena luontoalueena, ympärivuotisena kuntoiluratana, keskustan koulujen liikuntatuntien korvaamattomana pitopaikkana, mielenrauhan ja virkistyksen tuojana, tätä kaikkea olemme pyrkineet todistamaan niin yksityisinä kansalaisina kuin asukkaiden mielipiteitä esiin tuovana yhdistyksenä.

Vaskiluodon asukkaat ryhtyivät vuoden 2009 lopulla vastustamaan myös päihdeongelmaisten suoja-asuntolan rakentamista Reininkadun lähelle Vaskiluodon metsäalueella olevalle kaupungin tontille. Asukasyhdistyksemme toimialueisiin kuuluu sääntöjemme mukaan Vaskiluoto, tästä syystä yhdistystämmekin pyydettiin mukaan vastustamaan hankkeen toteuttamista ns. väärään paikkaan. Vuoden 2009 lopulla käydyt kuulemiskokoukset ja keskustelut lehdistössä johtivat poliittisten päättäjien haluun löytää uusi ja parempi sijoituspaikka päihdeongelmaisten suoja-asuntolalle.

Nyt syksyllä 2011 ollaan asiassa jo loppusuoralla, kyseinen rakennus on kohta valmis, sitä rakennetaan parhaillaan lähellä Minimania, Kalastajankadulle, Vöyrinkaupungilla siis, joka myös on asukasyhdistyksemme toimialuetta. Vaikka tätäkin suoja-asuntolan sijaintia jotkut vastustivat, on se ehdottomasti parempi paikka ainakin asuntolan asiakkaille ja työntekijöille, kuin alun perin suunniteltu ”piilomaja” metsän kätköissä. Nyt ollaan keskellä kaupunkia ihmisten ja palveluiden lähellä.

Päihderiippuvaisia ei tule piilottaa pois muiden silmistä, kauas metsään, tai maalle, naapurikuntiin. Tämä olisi ollut mielestäni aivan vääränlainen signaali hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen järjestämisestä kotikaupungissamme.

Epäkohtien ja väärien valintojen vastustaminen, ja joskus jopa valitusten tekeminenkin, on tarpeen. Lehdissä kirjoitellaan aina aika ajoin ”ammattivalittajista”, ja heidät pyritään saamaan huonoon valoon. Tällaisia henkilöitä en tunne. Ei asia ole näin mustavalkoinen, demokratian pelisääntöihin kuuluu erilaisia asianosaisten kuulemisia, ja näin ollen mahdollisimman hyvän lopputuloksen löytyminen joskus vasta pitkänkin prosessin jälkeen. Tämä on toki selvää päättäjille ja virkamiehille, mutta toisinaan liian vaikeaa ymmärtää meille tavallisille vaasalaisille ja kansalaisille, jotka haluaisimme asioiden etenevän rivakammin (omien) toiveidemme suuntaan.

Kuvat AN 20.11.2011. Asuntolan rakennustyöt ovat loppusuoralla.


Keväällä täällä jo kukat kukkivat, ja talo on saanut uudet asukkaansa, jotka toivottavasti viihtyvät täällä.


Tänne asumaan tulevat saavat asua keskellä kaupunkia lähellä palveluja, omakotitalossa, lähellä luontoa, Tiklaspuiston ja lammen välittömässä läheisyydessä.

Tämän uudisrakennuksen lisäksi Vaasan kaupunki korjaa myös Sorakadulle päihdekuntoutus yhteisön käyttöön entisen keskuslaboratorion rakennuksen. Näyttää todella siltä, että nyt Vaasassa on todellakin päätetty satsata myös heikompiosaisista huolehtimiseen!

torstai 1. joulukuuta 2011

Blogissamme jo sata juttua!

Mikä tämän blogin kirjoituksista on ollut mielestäsi tärkein?
Entä kuvista, onko joku kuvista kenties kertonut sinulle jotain uutta Vaasasta?


Kuvassa ollaan karttojen ja korttien äärellä pohtimassa Vaasan keskustastrategiaa 18.11.2011 kirjaston Draama-salissa.

Valtaosa tämän blogin kirjoituksista ja kuvista on jotenkin liittynyt asukasyhdistystoimintaan, kuten vaikuttamiseen kaupunkisuunnitteluun ja siihen miltä arki ja eläminen Vaasassa maistuu.

Sata blogikirjoitusta!

Ei ihan huono alku! Noin 9 kuukautta, ja sata blogijuttua tehtynä. Tämä blogi, Vaasa ennen ja nyt – Vasa förr och nu, perustettiin lähinnä mainostamaan asukasyhdistyksemme tilaisuuksia. Kaikki alkoi helmikuun lopussa 2011, kun mainostimme tilaisuutta Vasa Arbiksella, jossa esiteltiin Vasabladetin lehtivalokuvaajan Rafael Olinin tuotantoa 1960 – luvulta, rinnakkain samoista kohteista nykypäivänä otettujen valokuvien kanssa.

Blogiin laitettiin heti myös tietoja yhdistyksemme kokouksista, kannanotoista jne. Tarkoituksena on ollut saada julkisuutta, tulla näkyväksi ja kuulluksikin, eli toimia julkisena, avoimena vaasalaisten asioita esiintuovana nettifoorumina. Alkuperäinen idea esitellä Vaasaa kuvien kautta, nimenomaan vertailemalla eri aikoina otettuja kuvia, ei ole valitettavasti vieläkään oikein päässyt vauhtiin. Mutta heti kun kuvamateriaalia saadaan lisää, lupaan julkaista niitä - nykyajan kuvaparin kanssa tai ilman. Ehkä kuvia löytyy yksityisiltä ihmisiltä paljonkin, kun niitä vaan osaisi pyytää!

Yhdistyksemme blogi on avoin kaikella asialliselle Vaasaa käsittelevälle kirjalliselle ja kuvalliselle materiaalille. Blogissa jo olevien juttujen kommentointi on nopein tapa saada oma mielipide tai uusi lisätieto julkaistua netissä. Otan vastaan myös ns. valmiita artikkeleita linkkilistoineen ja kuvineen julkaistavaksi. Erityisesti kaipaan ruotsinkielistä materiaalia, sillä toistaiseksi blogimme ei ole riittävän kaksikielinen foorumi, ja palvelee siis valitettavan huonosti jäsenistömme ruotsinkielistä osaa.

Tule Sinäkin mukaan kehittämään tätä sivustoa! Ideasi voidaan mitä todennäköisimmin toteuttaa, varsinkin jos itse olet valmis juttujasi tekemään eli lähettämään tekstit ja kuvat minulle s-postina osoitteella aimonyberg(at)gmail.com.

Palautetta voi myös lähettää tai kertoa minulle, ja toki myös muille yhdistyksemme hallituksen jäsenille. Toivon mielipiteitä myös kuvista, niistä jotkut saattavat olla melkoisen erikoisia, kuvisopettaja kun olen.

Pidetään yhdessä blogi vauhdissa!

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Harvinainen Nándor Mikolan öljymaalaus


Nándor Mikolan Venetsia – aiheinen öljymaalaus vuodelta 1967

Tämä maalaus on esillä Vöyrinkaupungin koulun O-puolen opettajainhuoneessa. Teos on saatu takaisin koululle Pohjanmaan museon konservaattorilta, kuten muutkin alkuaan Onkilahden yhteiskoulun seinillä olleet taideteokset. Koulurakennuksen remontin ja muutostöiden yhteydessä kunnostettiin myös talossa olleet kuvataideteokset.

Onkilahden yhteiskoulu, myöhemmin Onkilahden yläaste ja lukio on nykyään osa Vöyrinkaupungin koulua. Tässä ns. O-kiinteistössä toimii nykyään myös Kuula Opisto.

Tänään, Nándorin syntymäpäivänä, avattiin Vaasassa Nándor Mikolan 100-vuotisjuhlanäyttely kahdessa eri tilassa, eli Tikanojan Taidekodissa ja Nándor Mikolan Akvarellisalissa. Avajaistilaisuuksissa oli todella runsaasti väkeä, ja lämmin, hieno tunnelma.

Näyttelyihin voi tutustua seuraavasti:

Tikanojan taidekodissa / i Tikanojas konsthem 27.11.2011 – 15.4.2012

Nándor Mikolan Akvarellisalissa / i Nándor Mikolas Akvarellsal 27.11.2011 – 26.2.2012

Nelimarkka-museossa / i Nelimarkka-museet 27.4. – 10.6.2012

Uusi paikallisuus – hanke järjestää

KESKUSTELUTILAISUUDEN PALOSAAREN SALMEN JA MANSIKKASAREN JATKOSUUNNITTELUSTA

29.11.2011 klo 18 – 20 Palosaaren alakoulun liikuntasalissa, Wolffintie 25

Paneelissa keskustelevat:
arkkitehti Heikki Aitoaho, Palosaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Laitala, Lemminkäisen toimitusjohtaja Tom Ekman, kaavoitusarkkitehti Jussi Hallasmaa, filosofian tohtori Peter Ehrström, suunnittelujaoston puheenjohtaja Raimo Rauhala.

Glögitarjoilu
Tervetuloa
(tiedot Setlementti – uusi paikallisuus mainoksesta Pohjalaisessa 26.11.2011)

torstai 24. marraskuuta 2011

Muutama ajatus Vaasan keskustastrategiaan

Teksti on kooste käymistäni keskusteluista ja saamistani sähköposteista.

Sillä on merkitystä, miltä kaupungin keskusta näyttää. Vaasan kaupunkikuvalla on erinomainen maine, erityisesti muualla asuvien asiantuntijoiden, kuten arkkitehtien ja suunnittelijoiden keskuudessa.
Vaasa on KAUNIS, ISON KAUPUNGIN OLOINEN, kaupungilla on SELKEÄ KESKUSTA (Vaasa on alueen taloudellinen, hallinnollinen, kulttuurillinen jne. keskus) Tänne on keskittynyt kylliksi mahdollisuuksia (pääomaa) ja tahtoa (henkilöitä ja yhteisöjä), jotta kehitys on mennyt ja menee eteenpäin.

Mutta ei vain se, miltä kaupunki näyttää, ole tärkeää! Oleellista on myös mielestäni se, miten ihmiset, meistä jokainen, kokee arkensa ja juhlansa sujuvan kotikaupungissaan. Myös vieraidemme, täällä käyvien tuttujen ja turistien mielipiteitä kannattaa kuunnella herkällä korvalla.

Vaasan ydinkeskustan nykyiset ja tulevat kehittämishankkeet liittyvät pitkälti liikennejärjestelyihin. Tänään keskeistä on liikenteen roolin miettiminen koko ydinkeskustassa, esteettömyydestä lähtien, korostaen ihmisten tarvetta ja oikeutta turvallisuuteen. Kevyenliikenteen ensisijaisuutta pitää vahvistaa, ja pyrkiä autoliikenteen hallittuun ohjaukseen ja roolin muuttamiseen nykyisestä liian hallitsevasta roolista kohti myös kokonaan autottomia alueita.

Mikäli mitään ei tehdä, tulevaisuudessa meillä on yhä enemmän yksityisautoilua keskustassa, enemmän liikennevaloja, etuajo-oikeutettuja risteyksiä, liikennevaloissa seisovia jalankulkijoita, pyöräilijöiden pakottamista jalkakäytäville jne. Kaikki nämä huonot käytänteet ovat totta jo nyt, ja seurasta siitä, ettei liikenteellisesti asioita ole hoidettu tämän päivän vaatimusten tasalle.

Väestön vanhentuessa keskustan rooli kävelykeskustana, samoin kuin kaupunkitilan laadun edelleen kehittäminenkin, vaativat selkeää liikenteen roolin ohjausta ja muutosta, myös meillä täällä Vaasassa.

Toinen vaasalainen ongelma on ydinkeskustan läpiajoliikenne. Vaskiluotoon pääsee kaupungista vain yhtä siltaa pitkin. Nyt tehdään siltaremonttia lähinnä turvaamaan kuljetusliikenteen ja raskaan teollisuuden mahdollisuudet toimia Vaasassa ja alueellamme. Mutta pystyttäänkö asiassa ottamaan huomioon asukkaiden mm. Vaasanpuistikon varrella asuvien ja liikkuvien ihmisten kokemat vaara- ym. haittatilanteet? Kaupunkien keskustoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee mielestäni ensisijassa ottaa huomioon siellä asuvat ja liikkuvat ihmiset, samoin alueella olevat yritykset ja laitokset, eikä niinkään puolustella keskikaupunkia kulkuväylänään käyttäviä rekkafirmoja.

Pitkällä aikavälillä, vuosikymmenten kuluessa, toteutuu kenties Vaasan yleiskaavaan 2030 piirretty Vaasan Satamatie-hanke. Tämä edellyttää toki muutakin kuin vaasalaista päätöksentekoa. Tätä ennen on läpiajoliikenteelle keksittävä muita rajoitteita ja ennen kaikkea myös hidasteita. Vaskiluodon siltaa voidaan hyvin verrata tuloon moottoritieltä Kauppapuistikolle ja Vaasan ydinkeskustaan. Vaarallisen kovat nopeudet, ja myös kilpa-ajot kaupunginsuunnasta Vaskiluotoon päin pitää voida estää. Tämä voidaan toteuttaa esim. reagoivalla liikennevalojärjestelmällä, joiden tulee toimia molempiin suuntiin ajettaessa, ei vain Sundomista tultaessa.

Siltaremontin aikana on nähty selvästi parantunut liikennekuri, suorastaan asennemuutos autoilijoiden ajotavoissa. Tämä on selkeä indikaattori oikeasta kehityssuunnasta, tästä on siis hyvä jatkaa samoilla keinoilla siltaremontin valmistuttuakin. Asukasyhdistyksemme syyskokous teki aloitteen kaupungin liikennesuunnittelulle siltaremontin jälkeen käyttöön otettavista molempiin suuntiin toimivista liikennevaloratkaisuista, ja jalankulkuvaloista. Mahdollisesti tarvitaan jalankuluvalot myös Faroksen kohdalle rantapromenadille.

Kaikkien vaasalaisten ja nyt siis myös konsulttityötä tekevien suunnittelijoiden on syytä todella miettiä (lähi)tulevaisuuden Vaasaa, jossa ei ole tätä läpiajoliikenteen rasitetta. Nyt pitää visioida Vaasan keskustaa, jossa jalankulkijoiden ei tarvitse varoa, väistää eikä odotella liikennevaloissa. On esitetty myös niinkin suurisuuntaisia ratkaisuja, että raskasliikenne ja läpiajoliikenne kaiken kaikkiaan, viedään maan alle, tunneliin Vaasanpuistikon alle. Tekniikkaa tähänkin löytyy varmasti, kyse on vaan rahasta – ja tietenkin tahdosta.

Asukaspysäköinnin käyttöönotto ydinkeskustassa odottaa ratkaisua. Toivottavaa olisi saada silloin kaikki ulkopuoliset pysäköimään parkkihalleihin, ja katujen varsille kaikkialle pysäköintiautomaatit. Asukkaille annetaan mahdollisuus vuosimaksua vastaan pysäköidä tietyllä alueella, tällä tavalla turvataan heille paikat. Tämä helpottaa myös kaikkein laadullisesti hankalinta vaihetta, katupölyn kevätsiivousta, koska tuolloin tiedetään pysäköintioikeuksien kautta kunkin yhteystiedot, ja heille voidaan tiedottaa autojen siirtämisestä katujen lakaisemisen ajaksi pois tietyiltä alueilta puhdistustöiden aikataulun mukaisesti.

Kaupunki kasvaa laadullisesti sisäänpäin ja määrällisesti ulospäin! Laatu voidaan saada vain keskustaan, ei Kivihaan tyyppisiin ympäristöihin, jotka ovat autoalisteisia maisemia.

Tehdään Vaasan keskustasta ihmisten ja kauniin, vireän ympäristön keidas, jalankulkijoiden ja asukkaiden viihtyisä ”olohuone”.

Kävelykeskusta on malli, ympäristö, jossa uudenlainen vaasalaisuus toteutuu, jalankulkijaystävällisyys, kevyen liikenteen ensisijaisuus ja turvallisuus, sekä esteettömyys – palvelevuus.

Kun laatu kehittyy, niin kaupat, ravintolat, palvelut tulevat keskeiseksi osaksi keskustan vetovoimaisuutta, ja koko miljöön hoitotaso ja viihtyisyys kehittyy – kuten on kehittynyt tähänkin asti – edelleen positiivisesti.


Kuva AN / Muuttuuko Vaasan keskusta – ja mihin suuntaan?

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Yhteenvetoa viime viikosta

Olipa huima vaikuttamisen viikko, asukasyhdistyksemme vuosikokouksen lisäksi piti ehtiä moneen muuhunkin tilaisuuteen. Väkeä oli kaikissa tilaisuuksissa, ihan kohtuullisesti.


Asukkaat, kansalaiset voivat vaikuttaa omiin asioihinsa. Menneellä viikolla asukasaktiiveja oli mukana monissa tilaisuuksissa.

Vaasan kaupungin ja myös Muovan organisoimat projektit jatkuvat – nyt pääasiassa netissä. Pysytään siis aktiivisina! Kenties voisimme innostaa myös tuttujamme, ja etenkin nuoria mukaan toimintaan oman asuinympäristönsä puolesta!

Palosaaren salmen ja Mansikkasaaren suunnitelmia voi kommentoida marraskuun 2011 loppuun sivuilla Sinun Vaasasi verkkosivuilla
Kilpailutyöt ja kilpailumateriaali ovat nähtävillä 17.11 -30.11.2011 myös Vaasan pääkirjaston aulatilassa (Kirjastonkatu 13) sekä Palosaaren kirjastossa (Pikitehtaankatu 19 -23)

Vaasan saariston kehittämistä voi ideoida ja visioitaan esittää 28.11.2011 asti sivuilla
Lue lisää
www-linkki

Now, Citizen meets sustainable design -hanke
Työpajat järjestetään osana Vaasan kaupungin ja Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVAn yhteistyöhanketta, Now, Citizen meets Sustainable Design. Hankkeen tarkoituksena on tehdä muotoilun moninaisuus näkyväksi alueen asukkaille, luoda ihmisille elämyksellisiä ja toimivia kohtaamispaikkoja kestävän kehityksen periaatteella. Hanke on osa World Design Capital Helsinki 2012, designpääkaupunki 2012, yhteistyötä.

Lisätietoja hankkeesta suomeksi tai på svenska

Vaasan ydinkeskustan tulevaisuuden suunnitelmat
Tutustu nettisivuihin, suomeksi http://www.vaasankeskus.fi/ på svenska http://www.vasacentrum.fi/
Kommentoi, ideoi, anna palautetta suunnittelijoille.


Aikataulullisesti projekti etenee seuraavasti:

Työ on aloitettu lokakuussa 2011 ja se valmistuu vuoden 2012 syksyllä. Kaikkia vaasalaisia toivotaan mukaan osallistumaan työhön keskustan kehittämiseksi entistä viihtyisämmäksi ja elävämmäksi!


Marras-joulukuussa 2011 voimme siis kommentoida keskustan nykytilaa.
Suunnittelijat kartoittavat ensin keskustan nykytilaa ja eri osapuolten kehittämistavoitteita ja laativat vasta näiden pohjalta kehittämisstrategian. Nykytilan kartoittamiseksi kysytään vaasalaisilta, millainen Vaasan keskusta on nyt, miten se toimii, mikä siellä on hyvää ja mikä kehitettävää.

Palautetta nykytilasta ja kehittämistavoitteista kerättiin jo ideatyöpajassa 18.11. 2011. Nettiin voi ajatuksiaan kirjata joulukuun ajan 2011 ”Sinun Vaasasi”- verkkopalvelussa. Siinä palautetta voi antaa sekä kirjallisena että kartalle merkiten. Voit tutustua palveluun jo nyt osoitteessa http://pehmo.tkk.fi/e-pehmo/main.
Vielä tällä hetkellä netissä ei voi vielä antaa palautetta, seuraa sivustoa, sillä siellä ilmoitetaan, kun suunnittelijat toivovat saavansa palautettasi keskustastrategian pohjaksi.

Suunnitelmaluonnoksia voimme kommentoida keväällä 2012
Keväällä 2012 pääsemme kommentoimaan vaihtoehtoisia luonnoksia keskustan rakennemallista, kaupunkikuvallisista linjauksista ja liikenteen ratkaisuista. Suunnitelmaluonnokset luvataan julkaista alustavasti Sinun Vaasasi -verkkopalvelussa.

Kesä ja syksy 2012 ovat todella mielenkiintoista aikaa
Tämän Vaasan keskustastrategian laatiminen tapahtunee tämän valtuustokauden aikana. Vuoden 2012 syksyllä on kunnallisvaalit, eli mielenkiintoista aikaa eletään. Paikallinen päätöksenteko ja talous joutuu myös seuraamaan ja sopeutumaan odotettavissa oleviin yleismaailmallisiin epävarmuustekijöihin.

Tähän lopuksi vielä Vaasan keskustastrategiatyön laativan konsulttityöryhmän henkilöt:

• Arkkitehti, osastopäällikkö Ilona Mansikka (Sito Oy) / konsultin projektipäällikkö
• Diplomi-insinööri, MA Urban Design, Carina Ölander (Sito Oy) / konsultin projektisihteeri
• Arkkitehti Mikko Heikkilä (Sito Oy) / kaupunkikuvalliset periaatteet
• Diplomi-insinööri Seppo Karppinen (Sito Oy) / liikennesuunnittelu
• Maisema-arkkitehti Marja Oittinen (Sito Oy) /maisemasuunnittelu, viheralueet ja puistot
• KTM Tuomas Santasalo (Tuomas Santasalo Ky) / kaupallinen suunnittelu ja palvelut
• Arkkitehti Sisko Hovila (Sito Oy) / kaupunkisuunnittelu ja havainnollistaminen
• Sosiologi Lotta Junnilainen (Sito Oy) / vuorovaikutus ja viestintä

Työstä vastaavat pääasialliset yhteyshenkilöt ovat seuraavat:
• Vaasan kaupunki
Projektipäällikkö Marketta Kujala
marketta.kujala@vaasa.fi, puhelin 040 846 5191
• Konsulttitoimisto Sito
Arkkitehti Ilona Mansikka
ilona.mansikka@sito.fi, puhelin 020 747 6174

Näin tänään


Päivällä Vaasan Kauppatorilla


Illemmalla vähän ennen kello kuutta


Taivaalla räjähti ja paukkui. Hienoa oli, kyllä näin on!

Joulunavaus torilla ja keskustan liikkeissä veti taas melkoisesti väkeä.
Vaikka itsellä ei enää pieniä lapsia olekaan, on se jotenkin koskettavaa nähdä vuosi vuodelta miten innoissaan lapset ja heidän nuoret vanhempansa ovat tästä kaikesta Joulun avaukseen liittyvästä happeningistä.

Nyt voimme unohtaa tämän pimeimmän vuodenajan, ja alkaa odottaa Joulua!
Viikon päästä sytytämme vaimon kanssa kotona ensimmäisen adventtikynttilän, perinteitä kunnioittaen otamme vastaan Valon ja Ilon, Joulun sanoman.

lauantai 19. marraskuuta 2011

Aaton tarinoita 2



Asukasyhdistyksemme hallituksen jäsen Aatto Wuorenlinna on kaikkien vaasalaisten arvostama todellinen herrasmies. Hän on Vaasassa erittäin tunnettu, monissa yhdistyksissäkin vaikuttava kulttuuripersoona ja tietopankki.
- Vaasa ennen ja nyt – Vasa förr och nu - blogilla on suuri ilo ja kunnia julkaista Aaton kirjoituksia.

Tämän blogin lukijat voivat jälleen nauttia Aaton ainutlaatuisesta kyvystä kertoa ihastuttavia tarinoita, - aikakausista vuosikymmenten takaa, todellisista tapahtumista täällä Vaasassa, joissa on dramaattisia käänteitä, romanttisia hetkiä… Aaton aikaisempi kirjoitus löytyy blokistamme huhtikuun 20. päivän kohdalta.
Nämä seuraavat tarinat kuulimme yhdistyksemme syyskokouksessa 15.11. 2011 – odotellessamme kahvitarjoilun alkua.


”TEHTIIN TÄYDELLINEN MUUTTOKUORMA”:

Kirjoittanut Aatto Wuorenlinna

Vaasassa oli ja eleli yksityisyrittäjä perhe, joka omisti VÖYRINKAUPUNGIN SAUNAN, jota yleistä saunaa he kehittivät aikoinaan mm. rakentamalla sinne uima-altaan. Sauna oli suosittu paikka samaisten yritysten keskuudessa Vaasassa.
Kun sitten lopuksi perheen pää päätti asettua eläkepäiviä viettämään, niin sauna myytiin ja perhe muutti Luumäelle, josta he olivat aikoinaan Vaasaan tulleetkin.
Erikoista tässä heidän muuttoasiassa oli se, että muuttokuormaan lastattiin Vaasan Uudelta Hautausmaalta ANOPIN hautakivetkin. (Hauta on siis olemassa siellä – mutta niin reunakivetkin kuin pääkivi, jossa nimi on, puuttuvat.)
Oli siinä perusteellinen muuttokuorma!

LAINEEN SAUNAN OMISTAJAN UNELMA MUUTTAA AUSTRAALIAAN:

Kirjoittanut Aatto Wuorenlinna

Jatkosodan jälkeen näytti elämä Suomessa varsin epämiellyttävältä ja suurin pelko oli siitä, että venäläiset miehittäisivät maan.
Asemakadun ja Kasarminkadun kulmassa pihalla sijaitsee LAINEEN SAUNA, jonka sen omistaja myi ja osti suuren moottoriveneen, jolla he salaa lähtivät Suomesta kohti Austraaliaa.
Hyvin huomattava osa perheen omaisuudesta oli kiinnitetty SUOMALAISIIN PUUKKOIHIN, joiden avulla – ne myymällä – he ajattelivat aloittaa uuden elämän tuossa maapallon osassa.
Kävi kuitenkin niin, että tuo vene Tanskan salmissa myrskyssä kääntyi ylösalaisin, eivätkä he päässeet sen sisältä ulos ja tukehtuivat sinne koko perhe.

TÅYTYY SÄÄSTÄÄ PAHOJEN PÄIVIEN VARALLE:

Kirjoittanut Aatto Wuorenlinna

Asemakadun ja Kasarminkadun kulmassa oli puolitoista kerroksinen puutalo ja pihassa kasvoi hyvin vinossa asennossa suuri piilipuu.
Se oli kahden hyvin iäkkään naisen, jotka ilmeisesti olivat sisaruksia, heidän kotitalonsa.
Kun he sitten sodan aikana kuolivat, niin lääkärin kirjoittamassa kuolintodistuksessa sanottiin kuoleman syyksi aliravitsemus. He siis kuolivat NÄLKÄÄN! Merkillisintä asiassa oli se, että heidän jäljiltään löytyi pankkikirja, jossa oli neljä miljoonaa silloista markkaa, jota he olivat säästäneet pahojen päivien varalle. Perillisiä heillä ei ollut.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Syyskokouksen lehdistötiedote


Lehdistötiedote 16.11.2011

Kantakaupungin asukasyhdistys korostaa kansalaisten kuulemista
Syyskokous keskusteli Vaskiluodon yleiskaavatilanteesta

Syyskokouksessa 15.11.2010 Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry teki seuraavat henkilövalinnat: Puheenjohtajaksi vuodelle 2012 valittiin Aimo Nyberg, hallituksen jäseniksi valittiin Tuija Arina-Sundelin, Gustaf Eur, Eija Piispala, Meta Sahlström, Ari Sundberg, Harry Tuomi, Asko Halme, Aatto Wuorenlinna, Lars-Eric Häggman (uusi) ja Bo-Henrik Eriksson (uusi).

Syyskokous hyväksyi aloitteen lähetettäväksi kaupungin liikennesuunnitteluun. (Liite 1)

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n syyskokous 15.11.2011 teki seuraavan aloitteen:
- Kun Vaskiluodon siltaremontti valmistuu, Rantakadun risteykseen valitaan liikennevaloiksi malli, joka valoja lähestyttäessä yli 40 km/t muuttaa valot punaiseksi. Keskeistä on, että haluttu/määrätty nopeus saavutetaan ilman tarvetta pysähtyä.
- Suojatielle oma ylitysvuoro lisäksi normaalisti.
- Rantakadun valoja ohjaavat tunnistimet sijoitettaisiin valojen vaihtumisen kannalta oikealle etäisyydelle risteyksestä sekä kaupungista että Vaskiluodosta tulevan liikenteen hillitsemiseksi. Kokonaisuuden oltava oikeaan käyttäytymiseen ohjaava järjestelmä, ei rankaiseva!
- Lisäksi nopeuslähestymisantureiden kohdalle nykyinen nopeusnäyttö ohjauksen tueksi
- Rantapromenadin kohdalle edellä olevaa tehostamaan esitetään lisäksi jalankulkijoiden lähestymisvaroittimia, välkkyvaloa.

VKA ry:n syyskokous katsoo, että on erittäin tärkeää ja tarpeellista tehdä kaikki voitava alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Alueen tilanne on verrattavissa moottoritieltä kaupunkiin tuloon. Henkilöautoliikenteen määrä on edelleen kasvussa Sundomin lisääntyvän asumisen takia. Myös raskas liikenne tulee lisääntymään mm. Vaskiluodon voiman energiaraaka-ainekuljetusten johdosta.

VKA ry:n syyskokouksen puheenjohtaja Aimo Nyberg totesi tämän viikon Vaasassa mahdollistavan kansalaisten ”supervaikuttamisen”. Kaupunkilaisille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua ja kommentoida Palosaaren salmen ideakilpailun tuloksia, Vaasan saaristosuunnitelmia, sekä Muovan projektien kautta osallistua Pohjanmaan museon ja Kuntsin rannan suunnitteluun, ja erityisesti vielä pitää muistuttaa kaikkia perjantain 18.11. Vaasan keskustastrategian suunnittelupäivästä ja avoimista ovista kirjaston Draama-salissa klo 17 – 20.

Varsinaisen jäsenkokouksen jälkeen tilaisuus jatkui Vaskiluoto teemaillan merkeissä. Tuija Arina–Sundelin aloitti näyttämällä kaksi hienoa kuvasarjaa Vaskiluodon alueen rakennuskannasta ja luonnosta sekä muutaman vuoden takaisesta taidetapahtumasta, jolla paikalliset taiteilijat halusivat osoittaa voimakkaan tukensa Vaskiluodon metsän säilyttämiselle silloisessa laajuudessaan ja käyttötarkoituksessa (jollaisena se on myös pysynyt).

Yhdistyksemme hallitus on laatinut 12- kohdan Pro Vaskiluoto – listan. (Liite 2)

Yleisökeskustelu tästä aloitettiin pyydetyllä kommenttipuheenvuorolla, jonka piti keskustan ja Vaskiluodon asukas, Vaasan yliopiston kehittämispäällikkö varatuomari Markku Lumio.
Yhdistyksemme toivoo keskustelun nyt käynnistyvän ja jatkuvan vilkkaana esiin nostamistamme teemoista. On syytä priorisoida ja miettiä mitkä teemoista ovat kiireellisimmät, sillä kaikista 12 kohdasta ei varmaankaan ole vielä nyt tässä yleiskaavatilanteessa tarpeen eikä edes mahdollista tietää, mitä lopulta toteutuu monien vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua.

Käydyssä keskustelussa painottuivat, ehkä odotetustikin, yleiskaavaehdotuksen kohdat Niemeläntien varteen ehdotetuista kerrostaloista, sekä mahdollisesti jossain vaiheessa toteutuva leirinta-alueen siirto nykyiseltä monien mielestä erinomaiselta paikalta saaren toiselle puolelle lähelle Tropiclandiaa. Vaskiluodon metsän säilyminen nykyisellään ja nykyisessä tarkoituksessaan oli myös vahvasti esillä.
Teemaillan näkökohdat kirjattiin muistiin, yhteenveto keskustelusta päätettiin lähettää tällä kertaa poliittisille päättäjille lähiaikoina pidettävään yleiskaava 2030 seminaariin. Asukasyhdistyksemme toivoo asioiden edetessä asiallisen yhteistyön onnistuvan kaikkien tahojen kanssa, niin päättäjien, suunnittelijoiden kuin asukkaiden, meidän jokaisen vaasalaisen toimesta.

Vaasassa 15.11.2011 Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry
Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf.

Kokouksen puolesta


Aimo Nyberg, Meta Sahlström


LIITE 1

Aloite Vaasanpuistikon ja Rantakadun risteyksen liikennevaloiksi
Liikennesuunnittelu
Suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n syyskokous toteaa Vaasanpuistikon alkupään liikenteen muuttuneen parempaan suuntaan Vaskiluodon siltatyömaan takia. Nyt on sallittu nopeus laskettu jopa 30 km/t:ssa. Liikenne sillalla ja lähiympäristössä ajaa huomattavan hitaasti ja rauhallisesti! On yksinkertaisesti onnistuttu estämään ylinopeudet. Alueen asukkaiden kokemat liikenteen haitat ovat nyt pienentyneet kun vauhdit alenevat, melu ja päästöt vähenevät sekä raskaan liikenteen tärinä pienenee. Samoin kevyen liikenteen turvallisuus, etenkin suojateillä, on parantunut erittäin merkittävästi. Tulevissa ratkaisuissa pitää jatkaa nyt aikaansaatua parantunutta kulttuuria.

Aiemmin alueella ongelmana on ollut:
- erittäin suuret ylinopeudet molempiin suuntiin (mm. kilpa-ajot, raskas liikenne)
- ylinopeuksien takia suojatieturvallisuus Rantakadulla että Rantapromenadin kohdalla
- raskaan liikenteen vahvimman laki dominoi, pysähtymiset mahdottomia em. syystä
- rajoituksista piittaamaton nopeus, melu, päästöt, turvattomuus ja epätasa-arvoisuus
- raskaan liikenteen nopeuksista johtuen tärinä kiinteistöjen rakenteissa

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n syyskokous 15.11.2011 tekee seuraavan aloitteen:
- Rantakadun risteykseen valitaan liikennevaloiksi malli, joka valoja lähestyttäessä yli 40 km/t muuttaa valot punaiseksi. Keskeistä on että haluttu/määrätty nopeus saavutetaan ilman tarvetta pysähtyä. Suojatielle oma ylitysvuoro lisäksi normaalisti. Helpompi toteuttaa kuin valvontakamerat. Rantakadun valoja ohjaavat tunnistimet sijoitettaisiin valojen vaihtumisen kannalta oikealle etäisyydelle risteyksestä sekä kaupungista että Vaskiluodosta tulevan liikenteen hillitsemiseksi. Oikeaan käyttäytymiseen ohjaava järjestelmä ei rankaiseva!
- Lisäksi nopeuslähestymisantureiden kohdalle nykyinen nopeusnäyttö ohjauksen tueksi
- Rantapromenadin kohdalle edellä olevaa tehostamaan esitetään lisäksi jalankulkijoiden lähestymisvaroittimia, välkkyvaloa esim.http://havainne.com/valkky

VKA ry:n syyskokous katsoo, että on erittäin tärkeää ja tarpeellista tehdä kaikki voitava alueen liikennetur¬vallisuuden parantamiseksi. Alueen tilanne on verrattavissa moottoritieltä kaupunkiin tuloon. Henkilöautoliikenteen määrä on edelleen kasvussa Sundomin lisääntyvän asumisen takia. Myös raskas liikenne tulee lisääntymään mm. Vaskiluodon voiman energiaraaka-ainekuljetusten johdosta. Liitteenä perustuslain, rakennus- ja maankäyttölain sekä ympäristönsuojelulain velvoitteet http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/.

Vaasassa 15.11.2011
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n syyskokous

Pj. Aimo Nyberg Siht. Meta Sahlström

Yrkan på trafikkontroll vid Vasaesplanadens och Strandgatans korsning
Trafikplanering
Pertti Hällilä, Planeringschef vid Vasa stad

Invånarföreningen i Centrala Vasa ICV rf:s höstmöte konstaterar att trafikförhållandena gällande Vasaesplanaden inför Vasklotsbron har förändrats mot det bättre i och med det pågående broarbetet.
Den tillåtna hastigheten är för tillfälle bara 30 km/t. Trafiken på bron och i närheten av bron är myc-ket lung och man kör sakta. Man tycks ha lyckats med att förhindra överhastighet. För de som bor i området innebär det att olägenheter med trafiken minskat iom lägre hastigheter vad gäller buller, avgaser och den tunga trafikens dova muller och skallringar. Samtidigt kan man konstatera att trafiksäker¬heten för lättrafik, speciellt på skyddsvägen har förbättrats markant. Med tanke på kommande trafikplanering skulle det vara viktigt att fortsätta den nu utstakade och beprövade goda trafikkulturen.

Problem som förekommit i området är märkbara och regelbundna överträdelser när det gäller tra-fikhastigheterna i bägge riktningarna (omfattar kappkörningar och den tunga trafikens överträ¬del-ser). Pga detta är skyddsvägarna på Strandgatan och vid Strandpromenaden osäkra och tom farliga för fotgängare:
- Den tunga trafikens lag härskar, omöjligt att stanna upp
- Nonchalans vad gäller trafikhastigheten, buller, avgaser, otrygghet och ojämlikhet trafikanter sinsemellan då trafiken helt går på den tunga trafikens villkor
- Skakningar i byggnaderna längs Vasaesplanaden pga den tunga trafikens höga hastigheter

Invånarföreningen i Centrala Vasa ICV rf föreslår vid sitt höstmöte den 15.11.2011 följande:
- Att man när man väljer trafikljus till Strandgatans korsning går in för en modell som slår om till rött ljus om närmelsehastigheten överskrider 40km/h. Det centrala är att den önskade hastigheten kan nås utan behov av att stanna upp trafiken. Detta kombineras med ett normalt
övergångsljus för fotgängare.
- Denna lösning torde vara lättare att genomföra än övervakningskameror- sensorerna som reglerar trafikljusen vid Strandgatan skulle placeras på ett adekvat avstånd från ljusen i bägge riktningar för att förhindra överhastighet. Detta arrangemang styr trafiken utan att verka bestraffande.
- Vid närmandet av sensorerna kan man använda en hastighetsinformationstavla i informativt syfte.
- Vid Strandpromenaden föreslås att man dessutom inför blinkvarningsljus som signalerar när en forgängare/lättrafikant närmar sig tex. http://havainne.com/valkky 

ICV rf höstmöte enas om att det är ytterst viktigt och nödvändigt att vidta alla tänkbara åtgärder för att trygga och förbättra områdets trafiksäkerhet. Området och dess karaktär kan jämföras med hur man närmar sig staden från motorvägen. Personbilstrafiken ökar ständigt iom att Sundom ytterligare bebyggs. Den tunga trafiken torde heller inte minska iom att transporterna av energiråvaror till Vasklots kraftverk beklagligt nog leds via stadens centrum.
Bifogas grundlagens, byggnads- och markanvändningslagens samt miljöskyddslagens krav.http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/


Invånarföreningen i Centrala Vasa, vid höstmötet 15.11.2011

Ordf. Aimo Nyberg Sekr. Meta Sahlström



LIITE 2, BILAGA 2

VASKILUOTO TEEMA ( luonnos syyskokouksen 15.11. 2011) 
 
Keskustellaan ja luodaan jonkinlainen kokonaiskäsitys Vaskiluodon tulevaisuuden näkymistä.
Vaskiluodon osalta kantamme tulee mielestäni selvittää ainakin näissä kysymyksissä:
1.    Sataman on pysyttävä Vaskiluodossa, ja sen on kehityttävä edelleen eurooppalaisena, suomalaisena ja vaasalaisena satamana, josta on sekä matkustajaliikennettä että rahtiliikennettä maailmalle.
2.    Vaskiluodossa on mahdollista lisätä teollista toimintaa, ennen kaikkea uutta ympäristöteknologiateollisuutta.
3.    Asuntotuotantoon, myös kerrostaloille on Vaskiluodossa mahdollista löytää sopivia kohteita.
Ei kuitenkaan Niemeläntien varteen, eli nykyiseen metsään.
4.    Öljysäiliöiden elinkaaren ajan on turvaetäisyydet ja pelastusviranomaisten määräykset otettava alueella  huomioon kaikessa uudessa rakentamisessa.
5.    Vaskiluodon Voiman siirtyminen vähitellen pois hiilenpoltosta kohti hakkeen kaasutuslaitosta on toki ympäristöpoliittinen edistysaskel, mutta polttoaineen merikuljetusten vaihtuminen maakuljetuksiin läpi Vaasan ydinkeskustan, on sen sijaan merkittävä heikennys kaupungin keskustan olosuhteisiin. Syntyvät haittatekijät tulee pystyä minimoimaan laadukkailla ratkaisuilla, ihmisten ja kevyenliikenteen turvallisuutta korostaen. Erityisesti raskasta liikennettä, mutta myös liikennettä kokonaisuudessaan pitää pystyä hidastamaan ja rajoittamaan määrällisesti.
6.    Vaskiluodon sillan vahvistamisen ja saneerauksen myötä siitä on tehtävä osa keskikaupunkia, eikä ”moottoritietä” kaupunkiin.
7.    Vaasan satamatien eli tieyhteyden (ja jossain vaiheessa myös rautatien) suunnittelu Vaskiluodosta Myrgrundin kautta suunnitteilla olevaan logistiikkakeskukseen on saatava nopeasti vauhtiin, ja mukaan valtion budjetteihin (EU:n ja myös yksityiset rahoitusmallit on selvitettävä pikaisesti).
8.    Leirintäalue on säilytettävä nykyisellä paikallaan.
9.    Vaskiluodon metsä on säilytettävä nykyisellään kaupunkilaisten monipuolisena virkistysalueena.
10.  Veneseurojen toiminta on turvattava nykyisessä laajuudessaan.
11.  Vaskiluodon rannoilla katujen ja teiden varsilla olevien pientaloalueiden ”rikas ja kaunis erilaisuudenkirjo” on säilytettävä ja turvattava jatkossakin.
12.  Sundominlahden tulevaisuus on selvitettävä. Jonkinlainen ruoppaus ja mahdollisesti vedenpinnan pitäminen suluilla merenpintaa korkeammalla ovat kenties mahdollisia ja kiireellisiäkin toimia. 

Yksimielisyyttä ei varmaan kaikessa ole tarpeen löytää, hyviä perusteluja mielipiteille kuitenkin toivotaan.
TEMA VASKLOT (utkast till höstmötet 15.11.2011)
Diskussion och skapande av helhetsbild angående framtidens Vasklot. Föreningens
 ståndpunkt borde klargöras rörande följande punkter:
  1. Hamnen skall kvarstå i Vasklot och fortsättningsvis utvecklas med tanke på både
    internationell passagerar- och frakttrafik.
  2. Det är möjligt att utöka industrialiseringen i Vasklot, i synnerhet ny miljöteknologi.
  3. Det är möjligt att hitta lämpliga områden för bostadsproduktion, också höghus,
    i Vasklot. Dock inte längs Uddnäsvägen eller i skogen.
  4. All nybyggnation i området bör anpassas efter de regler som räddningsverket har
    utfäst angående de säkerhetsföreskrifter som berör oljecisternerna.
  5. Vaskiluodon Voimas övergång från kolbränsle till biogasproduktion är ett steg mot vettigare miljöpolitik, men övergången från att transportera produkten sjöledes till landtransport genom Vasa centrum innebär en märkbar försämring och tillbakagång för staden. Olägenheter i samband med transportfrågan bör minimeras med hjälp av kvalitativa lösningar angående säkerheten för invånarna och den lätta trafiken. I synnerhet den tunga trafiken, men också trafiken i sin helhet böromfattas av begränsningar rörande hastighet och kvantiteten.
  6. Förstärkandet av Vasklotbron bör göras med tanke på att bron utgör en del av innerstaden och inte  en förlängning av motorvägen in till centrum.
  7. Planeringen av hamnvägen eller vägsträckningen (inkl. järnvägen i någon mån)från Vasklot via Myrgrundsbron till det planerade logistikcentret bör påskyndas och fås med i statsbudgeten (förhållandet ang. EU och privata finansieringsmodeller bör med det snaraste utredas).
  8. Campingområdet bör bibehållas på dess nuvarande plats.
  9. Skogen i Vasklot bör bibehållas i sin nuvarande form, som ett mångsidigt rekreationsområde för stadsborna.
  10. Småbåtsföreningarnas verksamhet bör skyddas i enlighet med nu rådande omständigheter.
  11. Den rika och vackra särprägeln i de småhusområden som finns längs stränderna och gatorna bör bibehållas och skyddas även i fortsättningen.
  12. Den framtida utvecklingen för Södra stadsfjärden bör klarläggas. Någon form av muddring och eventuella åtgärder för att bibehålla vattendjupet är kanske möjligt och bör åtgärdas med det snaraste.

Det kan vara svårt att uppnå enhällighet på punkter, men vi hoppas på förankrade förslag och en kreativ diskussion.

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...