keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Vaasan sataman asemakaavasta mielipiteitä



Kuva: Asko Halme.

Yllä olevassa ilmakuvassa näkyy erinomaisen hyvin Vaasan kantakaupungin alue, sekä alueen asukkaiden erittäin tärkeäksi kokemat Vaskiluodon kaupunginpuoleiset ”vihreät” alueet, eli monipuoliset virkistysalueet: venesatamat, ulkoilu- ja liikuntakohteet, luontoalueet (lähes luonnontilassa oleva metsä), ja saaren pohjoispäässä oleva leirintäalue.

Vaasan Satama (Vaskiluoto) asemakaava ja asemakaavan muutos on parhaillaan esillä sekä

NETISSÄ että Vaasan kaupungin kaavoituksessa, Kirkkopuistikko 22 B.

Mahdolliset muistutukset tulee tehdä 3.10.2012 mennessä.

Asukasyhdistyksemme ottaa kantaa maanantain kokouksessa 1.10.

Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä Vaskiluotoon on suunnitteilla myös asuntoja, jopa niin, että alueen asukasmäärä nousisi nykyisestä jopa kahteen tuhanteen.

Nyt alkaa todella olla viimeiset hetket ratkoa millä tavalla erilaiset toiminnot Vaskiluodossa, asuminen mukaan lukien, pystytään kaavoituksen keinoin kokoamaan toimiviksi, ja tarpeen mukaan myös joustavasti muuntuviksi alueiksi (ts. dynaamisiksi ja elinvoimaisiksi satamatoimintaa, palveluja jne. tukeviksi rakennuksiksi, varastoalueiksi, liikenneyhteyksiksi, asuinalueiksi…)

Onko asuintaloja mahdollista rakentaa muualle kuin Niemeläntien varteen ja nykyiselle leirintä-alueelle (kuten nykyisen valtuuston hyväksymässä, mutta ei vielä lainvoimaisessa Vaasan yleiskaavassa 2030 on esitetty). Pystytäänkö jollain aikataululla satamaliikenne niin rekoilla kuin junillakin ohjaamaan Vaskiluodosta Myrgrundin kautta kohti tulevaa logistiikkakeskusta (ja saada näin liikennettä pois Vaasan ydinkeskustasta).

Nämä asiat pyritään ratkaisemaan kaavoituksella parhain päin. Päättäjillä, nykyisillä ja kuukauden päästä valittavilla uusilla poliittisilla päättäjillä on todella suuret haasteet edessään tehdä viisaita, kauaskantoisia päätöksiä.

Wasaborgista kirja



Kuva: AN, Wasaborg-kirjan kansi

Kävin tänään ostamassa (hinta 34 €) Jukka Porolan toimittaman upean kirjan Wasaborg – Sjöblomin kivilinnan sata vuotta. Kirjaa oli vielä saatavilla, vaikka siitä otettiinkin kohtuullisen pieni ensipainos. Kirjaa ei ilmeisesti myydä, ainakaan vielä, muualla kuin juuri tässä Wasaborgin talossa olevassa Gros svenska bokhandeln kirjakaupassa.

Ensi vaikutelmalta kirja tuntuu hyvin mielenkiintoiselta, historia tulee upeasti esille. Kuvia, dokumentteja on mukana kiitettävästi, niin rakennuksesta kuin sen vaiheisiin vaikuttaneista ihmisistäkin. Tämän päivän asukkaatkin ovat päässeet kirjaan mukaan, vanhimmista ihan nuorimpaan asti.

Myös viime vuosien kiistasta, Kiinteistö Oy Wasaborgin hallituksen toiveena olevasta ullakkorakentamisesta, ts. lisärakennusoikeuden saamisesta, kirjassa kerrotaan muutamalla sivulla. Asia on edelleen kesken, miten lopulta käy, on vielä arvoitus.




Kuva: AN, Wasaborgin talon arkkitehtoniset muodot ja yksityiskohdat, väripinnat, valot ja varjot ovat erittäin valokuvauksellisia. Tiedän, että monet muutkin kuin minä kuvaavat tätä kohdetta säännöllisesti, eri vuodenaikoina ja erilaisissa valaistuksissa.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Opet torilla

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n valtakunnallinen kampanja saavuttaa huomenna Vaasan.
Mitkä ovat juuri nyt ajankohtaisia keskustelunaiheita lasten ja nuorten kasvatuksessa ja opetuksessa selviää, kun tulet mukaan Vaasan Kauppatorille.

OAJ on the Road Vaasassa Keskiviikkona 26.9.2012

TORITAPAHTUMA Vaasan Torilla klo 13 – 16

• Juontajana Hippi Hovi
• Paikalla OAJ:n pj. Olli Luukkainen, FSL:n pj. Dan Johansson, OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistyksen pj. Ari Rousu sekä kiinnostavia virkamiehiä ja poliitikkoja
• Kahvitarjoilu

OAJ on the Road i Vasa på onsdagen den 26.9.2012

Evenemanget på torget i Vasa kl. 13-16
• Programledare Hippi Hovi
• På platsen OAJ:s ordförande Olli Luukkainen, FSL:s ordförande Dan Johansson, ordförande Ari Rousu för OAJ:s regionförening i Österbotten och intressanta tjänstemän och politiker
• Kaffeservering

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista

Kunnallisvaalit ovat viiden viikon päästä sunnuntaina 28.10.2012.

Vaasan ja Vähänkyrön ehdokaslistat löytyvät  TÄÄLTÄ

Jokaisella yli 18-vuotiaalla on kuntavaaleissa, kuten muissakin demokraattisissa vaaleissa, 1 ääni. Ei enempää eikä vähempää. Paitsi, jos sen yhden ainoan jättää käyttämättä!

Asukasyhdistyksemme hallituksen viime kokouksessa käytiin lyhyt keskustelu siitä, olisiko meidän syytä järjestää jonkinlainen vaalipaneeli, ja tarjota kuntavaalien ehdokkaille / puolueille tilaisuus kertoa omia näkemyksiään Vaasan ja erityisesti kantakaupungin alueen kehittämisestä. Päädyimme siihen, että samoin kuin ennenkin, yhdistyksemme pysyy puoluepolitiikan ulkopuolella, ja haluamme arvostaa todella korkealle kaikkia ehdokkaiksi asettuneita, ja jokaista ryhmää tasapuolisesti, emmekä yhdistyksenä järjestä itse mitään vaaleihin liittyvää. Toivoa kuitenkin sopii, että tulevat vaalit lisäävät vaasalaisten mielenkiintoa omaa kotikaupunkiaan kohtaan.

Ehdokkaiden mainonta ja lehtikirjoittelut ovat jo alkaneet, mitkä teemat nousevat suurimman mielenkiinnon kohteiksi, on vielä arvoitus. Vaaleja seuraaville on tiedossa monenlaisia paneelikeskusteluja ja puolueiden omia tilaisuuksia. Uudet viestintämahdollisuudet, Facebookit, blogit ym. otetaan varmasti myös kovaan käyttöön!

 

Kuva ja kuvanmuokkaus: AN

”Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry on toimialueensa (Vaasan keskusta-alueen, Vaskiluodon ja Vöyrinkaupungin) asukkaitten puoluepoliittisesti sitoutumaton etujärjestö, joka toiminnallaan ottaa kantaa ja vaikuttaa ekologisten, esteettisten ja eettisten arvojen huomioonottamiseen alueella tapahtuvasta kaupungin kehittämisestä päätettäessä” (Yhdistyksen säännöt § 2)

Arvoisat kunnallisvaaliehdokkaat!

Mikään ei kuitenkaan estä Sinua kirjoittamasta omia / puolueesi näkökantoja tällekin Vaasa ennen ja nyt- blogisivustolle. Tekstit, millä kielellä tahansa ja mahdolliset kuvat, kaikki yhteydenotot s-postilla aimonyberg(at)gmail.com

Helsinki ennen ja nyt

Jotain tällaista pitäisi saada tehtyä täällä Vaasassakin!

Katso kuvia Helsingistä, tässä huima linkki Helsingin Sanomien kaupunkikuvan muuttumisesta kertoviin kuviin. TERVEISIÄ TÄÄLTÄ HELSINGISTÄ

Vaasa-aiheiset postikortit ovat olleet suosittuja keräilykohteita jo pitkään.
Miten on, löytyykö keltään keräilijältä/valokuvaajalta tällaisia kuvapareja Vaasasta, joissa voisi vertailla samasta kohteesta eriaikoina otettuja kaupunkinäkymiä, puistoja, rakennuksia, merta ja veneitä jne.

Vanhat kuvat voivat tietenkin olla myös yksittäisiä valokuvia, ei niiden välttämättä tarvitse olla painettuja postikortteja. Mustavalkoiset kuvat, värikuvat, pelkät negatiivitkin voivat olla todella mielenkiintoisia, merkittäviä muistoja kadonneilta ajoilta.

Mikäli sinulla on hallussasi mielenkiintoinen vanhan ajan näkymä Vaasasta, ja et harrasta itse valokuvausta, voit hyvin kysyä myös minua kuvaamaan tästä kohteesta tämän päivän kuvan.

Tätä vartenhan tämä blogimme Vaasa ennen ja nyt alun perin perustettiinkin. Valitettavan vähän näitä historiaan, ja vanhoihin kuviin perustuvia juttuja on saatu tehtyä. Eiköhän yritetä yhdessä parantaa tilannetta!

Yhteydenotot ja esim. kuvamateriaalin voit lähettää minulle s-postiosoitteeseen aimonyberg(at)gmail.com

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Vaasan Valkolinnat



Kuva: AN, 19.2.2011, Vaasan ns. Vanha Valkolinna ja As Oy Vaasan Valkolinna

Toimittaja Joonas Kuikan kirjoitus (Pohjalainen 19.9.2012) on realistinen katsaus siihen, mikä on tämän päivän tilanne ns. Vanhan Valkolinnarakennuksen osalta. Kohde on esillä tänä iltana myös rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa.

Kirjoituksen teksti on karua luettavaa. Aikoinaan suojelustatuksen saaneen rakennuksen nykytilanne on harmillinen todiste paitsi asianosallisten saamattomuudesta, niin myös järjestelmän puutteista. Konkurssin tehnyt rakennusliike on voinut jättää suojelukohteen täysin vaille huolenpitoa, eli odottamaan tuhoutumistaan, eikä tästä ilmeisesti ole ollut mahdollista saada ketään vastuuseen. Näin on, vaikka omistaja ei ole edes pystynyt pitämään ovia ja ikkunoita lukossa ja suljettuina.

Tämän vanhan, alkuperäisen Vaasan Vanhan Valkolinnan vieressä on nykyään uusi Valkolinna- niminen korkea kerrostalo (As Oy Vaasan Valkolinna). Siinä asuvien ja muidenkin lähialueiden asukkaiden kannat on helppo ymmärtää. Rappiolle päästetty arvorakennus on suorastaan vaarallinen ainakin uteliaille lapsille, ja korjauskelvottomana se on nykyään myös hyvin ruma, sekä todellakin alueen viihtyisyyttä ja taloudellisia arvoja alentava. Rakennus- ja ympäristölautakunta toivottavasti ohjeistaa nyt viranomaisia toimiin, joilla vaaratilanteet poistetaan, ts. ainakin pääsy rakennuksen sisään ja katoille on pystyttävä estämään.

Tulevasta rakennuksen purkamisesta, jos ja kun se on edessä, voisi alueen asukkaita, ja laajempaakin vaasalaista yleisöä informoida. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, lupa purkaa kohde, on olemassa tältä keväältä. Purkutyö vaan on kallista, eikä omistaja ilmeisesti halua tehdä purkua erillisenä toimena, vaan työ onnistunee vasta kun tontti voidaan myydä maksukykyiselle rakennuttajalle. Tämä taas vaatii onnistuakseen tietenkin rakentamislupia ja hyväksyttyjä uusia piirustuksia.

Ns. Vanhan Valkolinnan rakennuksen omistajan, Hakorannan konkurssipesän tähänastiset toimenpiteet ovat olleet ”johdonmukaisia” eli on myyty kaikki arvokas ympäriltä, ja jätetty viimeiseksi palaseksi itse asian ydinkohde. Konkurssipesän tavoite ei ilmeisesti missään vaiheessa ole ollut mahdollistaa historiallisen suojeluskuntatalon pelastustoimia. Rakennuksen arvonmukaisesta kohtelusta ovat kantaneet huolta Museoviraston ja Vaasan kaupunkisuunnittelun virkamiehet, samoin rakennuksen alun perin vuonna 1939 rakennuttaneen ja omistaneen paikallisen suojeluskunnan perinteen vaalijat eli Entisten Sotilaspoikien Tukiyhdistys, ja myös arkkitehtonisia arvoja vaaliva SAFA (Suomen Arkkitehtiliitto)

Näistä tahoista kaksi viimeisintä (Entisten Sotilaspoikien Tukiyhdistys ja Suomen Arkkitehtiliitto) ovat ne valituksia tehneet tahot, joita Pohjalaisen toimittaja Joonas Kuikka kehottaa kirjoituksessaan häpeämään, ja vihdoin luovuttamaan asiassa. Tähän toimittajan näkökantaan en voi yhtyä. On liian helppoa sanoa näin katsomalla asiaa vain tämän päivän silmin.

Vaasan Vanha Valkolinna olisi ansainnut toisenlaisen kohtalon, sen historialliset viestit ja henkinen perintö eivät toki Vaasassa unohdu, vaikka yksi fyysinen kohde poistuukin. Arkkitehti Viljo Revell teki toki paljon muitakin merkittäviä funktionalistisia rakennuksia, myös kotikaupunkiinsa Vaasaan, eikä hänen elämäntyönsä arvo siitä vähene, vaikka yksi merkittävä kohde tuhotaan. Vaasan suojeluskuntatalossa oli erityisiä rakenneratkaisuja ja yksityiskohtia, jotka olivat ainutlaatuisia. On valitettavaa, että hänen kotikaupungissaan ei lopultakaan löytynyt todellista ymmärrystä ja arvostusta tämän kohteen suojelemiseen ja jonkinlaiseen uusiokäyttöön.

Asukasyhdistyksemme seuraa mielenkiinnolla Hakorannan konkurssipesän ja kaupungin rakennusvalvontatoimiston toimia jatkossakin. Palokunnan ja pelastusyksiköiden kutsumiselta paikalle toivon mukaan vältytään.

Aimo Nyberg, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n puheenjohtaja

tiistai 18. syyskuuta 2012

Syksyn 1. myrsky



Kuva: AN 18.9.2012. Syysmyräkkä irrotti oksia pihapuista Raastuvankadulla

Viimeöisestä syksyn ensimmäisestä kunnon myrskystä voidaan ”ennustaa”, koska saadaan ensilumi maahan täällä Vaasassa. Tämä epävirallinen, kansanperinteisiin nojaava laskelma kertoo, että ajankohta olisi 15.11.2012, eli odotettavissa on Janinan päivän myrsky. Päivämäärä on saatu siitä, että viime sunnuntain (16.9) uudenkuun yöstä lasketaan eteenpäin vielä kaksi kuunkiertoa, eli toinen myrskyinen ajankohta olisi noin 16.10, ja lumen mukanaan tuova kolmas myrskyinen ajankohta olisi näin ollen 14. – 16.11.2012.

Säätiedot, ainakin lähipäivien osalta hyvinkin tarkasti kertoo esim. ILMATIETEENLAITOS

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Hulevesistä tietoa

13.9.2012 pidetyn seminaarin www-sivuille pääset TÄSTÄ

Hulevesiratkaisut rakennetussa ympäristössä – alueellinen seminaari järjestetään huomenna torstaina Vaasan ammattikorkeakoulussa. Tilaisuuteen piti ilmoittautua etukäteen, onneksi mahduin mukaan! Paikalle on tulossa suuri määrä erialojen ammattilaisia, virkamiehiä ja kuntien edustajia pohtimaan itse hulevesi-ilmiötä ja mm. lainsäädännön kunnille asettamia vaatimuksia, nyt ja tulevaisuudessa.

Seminaarissa pyrin perehtymään asiaan niin sanotusti asukasnäkökulmasta. Kuntalaiset, asukkaat, veronmaksajat ovat hulevesirakentamisen maksumiehiä, ja tietyssä mielessä  myös asiakkaita, joiden parasta kohtelua suunnittelijoiden tulee yrittää tavoitella. Asukaat ovat asianosallisia mitä suurimmassa määrin. Asioiden ollessa hyvin, koko asiaa ei yleensä edes mietitä, mutta ongelmien ilmestyessä vahingoista kärsivät nimenomaan yksittäiset ihmiset, perheet, tai jopa laajemmin jonkun alueen asukkaat ja yritykset, ja tietysti kunnantalouskin (eli me kaikki)

Sana HULE saattaa olla monille outo, tai se kaipaa ainakin lisäselvennystä. Tässä yksi hyvä hulevesi määritelmä, jonka löysin asiaa käsitteleviä opinnäytetöitä selatessa.

” Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka ei pääse imeytymään luonnollisella tavalla maaperään kovista ja läpäisemättömistä pinnoista johtuen. Hulevesiin kuuluvat myös perustusten kuivatusvedet. Hulevettä muodostuu pääasiassa rakennetuilla kaupunkialueilla mm. rakennusten katoilta ja tieosuuksilta. Sen laatuun vaikuttavat heikentävästi ilmansaasteet sekä maasta huuhtoutuvat haitta-aineet, kuten öljy, typpi, fosfori ja raskasmetallit.

Hulevesitulvat aiheutuvat yleensä lyhytkestoisen paikallisen rankkasateen tai keväisin lumen sulamisen seurauksena. Hulevesitulvan erottaminen vesistön ja merenrannikon tulvimisesta ei aina ole helppoa ja yksiselitteistä. Varsinkin keväisin on mahdollista, että samanaikaisesti esiintyy sekä hulevesi- että vesistö- ja meren-rannikkotulvia. Kunnan vastuulle kuuluvat vain hulevesitulvat, muista tulvista vastaa ELY-keskus.

” Hulevesien hallinta on tähän asti perustunut pitkälti hulevesien nopeaan keräämiseen ja johtamiseen pois alueelta, jossa ne ovat syntyneet. Ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen aiheuttamien haasteiden vuoksi hulevesien perinteisen käsittelyn rinnalle on tullut tarvetta kehittää myös muita ratkaisuja.

Luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn ideana on käsitellä hulevedet niiden syntyalueella luonnon omien prosessien, kuten imeyttämisen, avulla. Luonnonmukaiseen hulevesien käsittelyyn kuuluu oleellisesti erilaisten vettä läpäisevien päällysteiden, kosteikkojen, painanteiden ja lammikoiden käyttäminen hulevesien hallinnassa. Luonnonmukaisella huleveden käsittelyllä voidaan säilyttää ja rikastaa maiseman vesisuhteita sekä parantaa veden laatua koko valuma-alueella.”

Seminaarin päätteeksi myös minulta on pyydetty kommenttipuheenvuoroa, lähinnä siis asukasnäkökulman kannalta.

Asiantuntijakommentoijat ovat:

Ole Wik, pelastuspäällikkö, Pohjanmaan pelastuslaitos

Jan-Ole Bäck, stadsträdgårdsmästare, Jakobstads stad

Pertti Reinikainen, toimitusjohtaja, Vaasan Vesi

Aimo Nyberg, puheenjohtaja, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys

Jyri Mursula, suunnitteluinsinööri, Vaasan kaupunki

Martti Norja, asemakaava-arkkitehti, Seinäjoen kaupunki


Mielestäni on selvää, maailma ei voi pysyä entisellään, ei tämän hulevesi asiankaan suhteen. Jatkaminen ”vanhaan malliin” eli ei sitä ennenkään ole tarvinnut hulevesille mitään tehdä, ei ole enää järkevä asenne, eikä mahdollinen toimintamalli.

Näin siksi, että

• Luonto ympärillämme, myös kaupungeissa on näyttämässä enenevässä määrin merkkejä siirtymisestä monenlaisiin ääri-ilmiöihin, joista on vakavia seuraamuksia. Ennalta varautuminen on välttämätöntä, mahdollisten isompien tai pienempien katastrofien vahinkojen minimoimiseksi.

• Lainsäädäntö EU:ssa ja Suomessa on jo nyt merkittävästi täsmentynyt mm. vesihuollon, ympäristönsuojelun, pelastustoimen jne. osalta verrattuna tilanteeseen ennen vuotta 2000. Viranomaisvastuut ovat kasvaneet, ja pakottavat osaltaan myös ennakoiviin toimiin.

• Kaupunkien asukkaat ovat tänä päivänä vaativimpia, mutta myös valmiimpia kohtaamaan nykytilanne, ja ottamaan osaa vastuulliseen ratkaisujen etsimiseen ja löytämiseen, ts. yhteistyöhön viranomaisten kanssa, mielellään jo suunnittelun alusta asti, eli tuomaan esiin omia paikalliseen kokemukseen nojaavaa mutu-kokemuksia ja myös faktoja, ja sen jälkeen olemaan mukana valitsemassa sellaisia vaihtoehtoja, jotka oikeasti ovat taloudelliselta ja muiltakin mitoituksiltaan järkeviä ja kestäviä ratkaisuja.

Vaasassa on kaupunkisuunnittelussa ollut nähtävissä jo muutaman viime vuoden ajan uusia positiivisia tuulia, eli täällä on otettu käyttöön toimintatapoja ja uusia välineitä mahdollistamaan entistä parempi vuorovaikutus päättäjien ja kaupunkisuunnittelun sekä vaasalaisten asukkaiden välillä. Tämän "trendin voi toivoa tarttuvan” voimallisesti myös tämän hulevesiteeman vaatimiin konkreettisiin toimiin eri toimialojen ja osapuolien keskuudessa.

Tarkoitan mm. näitä: Mansikkasaaren ja Palosaaren Sundin alueen vuosikymmeniä kestänyt pattitilanne on nyt kääntymässä monien tahojen yhteisesti toivomaan suuntaan, kun alueen ideakilpailu onnistuttiin järjestämään niin, että pohjatiedoksi saatiin hyvin monipuolinen kooste mielipiteitä ja ideoita erilasista kuulemistilaisuuksista, ja kaiken lisäksi vielä jopa netin kautta PehmoGis- menetelmällä. Miten asiat lopulta menevät, se on tietenkin lopulta poliitisten päättäjien toimista kiinni.

Kaupunki ja kaupunkisuunnittelu ansaitsevat kiitokset myös samalla tavalla käynnistyneistä Vaasan saariston suunnittelusta, ja nyt viimeisimpänä myös Vaasan keskustastrategian ideaseminaareista, nettikommentointimahdollisuuksista, ja vaihtoehtomallien esiintuomisesta kaikkien nähtäville.

Tämä on nähdäkseni sitä toimintakulttuuria, jota kannattaa tehdä ilolla ja innolla, eikä vain siksi, että lainsäädäntö menee koko ajan eteenpäin juuri tähän suuntaan. Jos ja kun tähän Vaasassa yhdessä sitoudutaan, niin uskon, että myönteiset saavutukset alkavat näkyä ja kuulua kauemmaksikin.

Huomisesta hulevesiseminaarista odotan paljon. Tilaisuudessa pitäydytään luultavimmin toisaalta yleisellä tasolla, mutta myös teknisellä ammatillisella tasolla. Yksityiskohtia, oikeita olemassa olevia kohteita voitaneen silti ottaa esille. Täältä Vaasasta niitä on helppo nostaa esille, sekä ongelmia, että onnistuneita ratkaisuja. Muistettakoon vaan vaikka Vital Vaasa projekti jo vuosikymmenen takaa. Sen siivittämänä on tapahtunut paljon, joskin tekemätöntä työtä varmasti vielä löytyy ihan loputtomiin.

Ajankohtaisia, ihan tämän päivän ongelmiakin Vaasassa on. En tiedä, olenko ainut jota ihmetyttää ja vähän harmittaakin se, etteivät hulevesimerkinnät kaavoissa ja kartoissa ole vieläkään selkeitä. Käsitteissä ja määräyksissä on myös tottakai itse kullakin opittavaa.

Vaasassa meillä on tälläkin hetkellä rakennustyömaita, jossa naapuritonttien kesken ei ole selvyyttä, mille korkeudelle piha-alueet on sallittu rakentaa eli nostaa maanpintaa täytemaalla. Pohjavesien tasosta ei aina saada tietoa, eikä hulevesien virtauksia haluta rakennusvalvonnassa määrätä, vaan vastuu pyritään siirtämään suunnittelijoille,  ja piirustuksissa oleville merkinnöille / olemattomille merkinnöille. Kiistat ovat mielestäni harmillinen todiste vielä järjestelmässä olevista puutteista.

Vaasa on merenrantakaupunki, jolla on vuosisatainen kokemus maankohoamisen vaikutuksista kaupunkikuvaan. Maan ja veden rajapintaa osataan täällä käsitellä ja hoitaa. Meillä voisi tällaisissa asioissa olla hyvinkin tärkeä rooli, jopa mahdollisuus toimi suunnannäyttäjä siinä, miten ihmiset ottavat vastuuta omasta lähiympäristöstään, ja toimivat laajassa yhteistyössä vaativienkin haasteiden edessä, niin omilla omistamillaan tonteillaan, kuin myös laajemminkin asuinalueensa kokonaisratkaisuja laadittaessa.

Vaikka tulevaisuus olisikin entistä kovempaa, tai oikeammin juuri siksi, on meidän nyt uskottava toisiimme ja itseemme. Päättäjiltä, poliitikoilta on löydyttävä näkemystä, ja kykyä ymmärtää, johtaa kokonaisuuksia. Hyvät päättäjät ovat kullanarvoisia! Onneksi halukkaita päättäjiksi edelleenkin löytyy! Virkamiesten ja suunnittelijoiden asiantuntijarooli korostuu, heidän tietotaito, ammattiylpeyskin on tarpeen, kun mahdottomatkin ongelmat ja kehityshankkeet on osattava ratkoa niin, että ympäröivä maailmamme muuttuu askel askeleelta aina vaan paremmaksi ja toivottavasti myös kauniimmaksi.

Tavallisten ihmisten, joita päättäjät ja virkamiehetkin tietenkin ovat, on mielestäni pystyttävä tuntemaan itsensä ja yhteisönsä kuuluvaksi johonkin suurempaan, ja koettava olevansa mukana prosesseiissa, joissa on mahdollista olla tasavertaisena mukana vaikuttamassa kaikkien yhteisen hyvän puolesta. Näin toimintamme on järkevää, ja tulevaisuutta ennkoivaa, ja myös kestävää pidemmälläkin aikavälillä. Tällaiseen tulevaisuuteen minä haluan uskoa!

Aimo Nyberg, puheenjohtaja, VKA ry


 





Kuvat AN. Vaasassa sataa 1.7.2011

torstai 6. syyskuuta 2012

Koivupuisto

Puiston uudistaminen, koko kesän ajan tehty työ on vielä kesken. Ensi keväänä luonto herää jatkamaan omaa luomistyötään, siitä mihin puiston suunnittelijat ja muutostyöt toteuttaneen viheralueyksikön työntekijät ovat syksyllä päässeet.

Sanotaan, ettei keskeneräistä työtä saa arvostella. Asukasyhdistyksemme alkuviikon kokouksessa asia nousi kuitenkin keskusteluun. Myös varsin kriittisiä mielipiteitä tuli esiin. Sanottiin, että vanhaa puistoa on tuhottu liikaa, muutettu siis kovin paljon... ja tehdyt istutukset ovat ainakin vielä melko mitättömiä... on kaadettu vanhat tuoksuvat syreenit,  ja myös kauniita ruusuistutuksia toivottaisiin puistoon penkkien ympärille, tuoksuja, erivärisiä kukkia… solisevaan suihkulähteen ympärille ja puroon – keltaisia rentukoita…

Myös puistoalueen alaosassa olleen suuren vanhan kuusen kohtaloa tulla kaadetuksi harmiteltiin.

Asukasyhdistyksemme oli yksi taho, jonka mielipidettä kysyttiin ja kuunneltiin jo suunnitteluvaiheessa. Eli asiaa on mielestäni viheralueyksikössä osattu hoitaa niin kuin kuuluukin. Heille oli tullut monia toiveita ja mielipiteitä, kenties ristiriitaisiakin, mutta niistä onnistuttiin tekemään ansiokas suunnitelma. Tavoitteeksi asetettiin laadukas, edustustason puisto lähelle merenrantaa, josta on myös näköala läpi puiston merelle asti.

Näin suuri saneeraus puistoille on mahdollista tehdä hyvin harvoin. Koivupuiston uudistaminen tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Toki on ymmärrettävää, että monille meistä olisi hyvinkin riittänyt pienimuotoinen, vuosittain tapahtuva kunnossapito ja esim. joidenkin istutusten vaihtelu. Ainakin näin olisi päästy halvemmalla.

Puistossa on myös lasten leikkipaikka. Sen laitteiden ja välineiden on oltava turvallisia ja vilkasliikenteisen kadun laidalla alati tiukentuneiden määräysten mukaisia. Kaupungilla ja viranomaisilla on nykyään sellaisia vastuita, joista me tavalliset ihmiset emme ole kuulleetkaan.

Koska kokouksemme velvoitti minut kyselemään Vaasan kaupungin viheralueyksiköstä missä mennään Koivupuiston suhteen, laitoin heille s-postia asiasta, eli näitä kriittisiäkin mielipiteitä. Kiitettävän nopeasti sain vastauksen viheraluehortonomi Leila Roiniselta. Tässä hänen vastauksensa:

Hei! Ja kiitokset palautteesta.

Koivupuiston remontti on ollut varsin perusteellinen. Uudet kiveykset, muurit, nurmialueet, istutuksia, leikkivälineitä ym.

Puistohan näyttää aina ensimmäisinä kesinä hiukan vaatimattomammalta ennen kuin nurmialueet ja kasvillisuus on jo hiukan kasvanut. Aika paljon uutta kasvillisuutta ja mm. syreeneitä onkin sinne istutettu.

Leikkipuisto on samassa puistossa ja karhupatsas lasten leikeissäkin käytettynä joten mitään myrkyllistä kasvia ei siksi sinne ole istutettu. Ja tuohon suihkulähteeseen ei voi oikein istuttaa kasvillisuutta, koska se helposti tukkisi pumput, joissa kiertää koko ajan sama vesi.

Ensi kesänä Koivupuistoon istutetaan myös kesäkukkia ja todennäköisesti jo huomenna aletaan istuttamaan laajaa perennaryhmää Koulukadun läheisyyteen.

Kaikkea toivottavaa kasvillisuuttahan ei jokaiseen puistoon saada ja senhän vuoksi meillä onkin erilaisia puistoja eri puolilla kaupunkia asukkaiden nautittavaksi.

Puiston suunnitelma ja peruskorjaushan on pitkälti tehty juuri asukastoiveiden perusteella. Heti kun puisto vihertyy, ilme muuttuu paljon. Kannattaa siis kärsivällisesti hiukan odotella, (luonnon)työ on edelleen kesken.

Paljon on myös tullut toivetta siitä, että näkölinja on tärkeä pitää tulevaisuudessakin merelle päin auki, jotta sitä saa ihastella puistosta käsin. Vertauksen vuoksi asiasta ymmällään olevat voisivat vaikka piipahtaa katsomassa Setterbergin / Lastenpuiston nykytilannetta. Puistohan uusittiin toissa kesänä ja vasta nyt siitä alkaa saamaan sellaisen kuvan, miltä se näytään ns. valmiina.

Mikäli kysymystä tai ajatusta vielä herää, otahan/ottakaahan yhteyttä!

Terveisin, Leila Roininen Viheraluehortonomi I Grönområdeshortonom
Vaasan kaupunki I Vasa stad
Kuntatekniikka/Viheralueyksikkö Kommunteknik/Grönområdesenheten
Rantamaantie I Strandvägen


 

Kuva AN. 3.4.2012.

Miltä Koivupuistossa näyttää tänään, entä ensi keväänä, vuosien päästä... sen kertovat aikanaan taas uudet kuvat.

Eiköhän mennä Opistotalolle

Vaasan tulevaisuus?

Kaupunkilaiset kysyvät, valtuutetut vastaavat

Vaasan kaupunki järjestää valtuuston kyselytunnin 11.9.2012 klo 18.30–21.00 Vaasa-opiston auditoriossa (Opistokatu 1). Tilaisuus alkaa kahveilla klo 18.00 kahviossa.

Vaasan kaupungin sivujen infon mukaan tilaisuudessa keskustellaan Vaasan tulevaisuudesta talouden ja kaavoituksen näkökulmasta. Eli tarkoitus on vaihtaa mielipiteitä ainakin seuraavista aiheista:

Miltä tulevien vuosien taloustilanne näyttää?

Miten kaupungin talous näkyy asukkaiden arjessa?

Miten kuntaliitos Vähänkyrön kanssa vaikuttaa meihin?

Millainen on kuntayhteistyön tulevaisuus?

Millaiselta Vaasan keskusta tulee näyttämään?

Millaisia asumisvaihtoehtoja Vaasa tarjoaa jatkossa asukkailleen?

Tilaisuudessa kaupunkilaisten kysymyksiin vastaavat valtuustoryhmien edustajat.

Kaavoituskeskustelun avaa vs. kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso.
Talousasioista avauksen tekee vs. talousjohtaja Jan Finne.
Tilaisuuden juontaa Hippi Hovi. Tervetuloa!

 

Kuva: Mainoskuva kaupungin sivuilta. Huom! Tilaisuus on kaksikielinen, jossa jokainen saa käyttää omaa äidinkieltään. Kaupungin sivuilta illan ohjelmasta info myös ruotsiksi!

Näin kuntavaalien kynnyksellä on odotettavaa, että nykyisiä ja tulevia kuntapäättäjiä ainakin tulee sankoin joukoin tilaisuuteen. Eiköhän mekin mennä, naapureiden ja tuttujen kanssa porukalla! Kyseltävää ja kuultavaa varmasti riittää.

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...