Ei ”Kankkulan kaivoon” – vaan…

 

Taas on jaossa ihan kohtuullinen summa rahaa osallistuvaan budjetointiin!

https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/osallistu-ja-vaikuta/osallistuva-budjetointi/

Sivulta löytyy lomake, jolla idean voi antaa 9.3.2025 mennessä.

 

Lainaus sivulta

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Vaasassa asukkaat saavat ehdottaa ja päättää tietyn rahasumman käyttötavasta.

Asukkaiden toiveena on jo syntynyt kirsikkapuisto Onkilahden rantaan, kukkaniitty Vaskiluotoon ja leluja päiväkoteihin sekä avantouintipaikka Sisäsatamaan. Vuonna 2024 voittava idea oli suurempia roska-astioita ja lisää penkkejä rantareitille.

Vuonna 2025 olemme varanneet osallistuvaan budjetointiin 15 000 euroa.

Ideoiden keräys 5.2.-9.3.2025

Äänestys voittajasta 17.4.-5.5.2025

Voittaja julkistetaan 19.5.2025

 

…

 

Millaisia ideoita Sinulla on?

Ajatuksia varmaan meillä kaikilla on. Kaverin kanssa tai vaikkapa yhdistysten kokouksissa kannattaa pienempiä tai isompiakin visioita viritellä, ja koittaa sitten muutamilla sanoilla ideasta kertoa eli laittaa ajatus osallistumislomakkeelle. Jokuhan tässä tänäkin vuonna voittajaksi julistetaan – miksei se voisi olla Sinun ideasi!

Laittakaa kaveriporukassa ideariihi pystyyn, ja ei sitten muuta kuin lomaketta täyttämään!

 …

 

Kysyin Capillotilta (Microsoftin tekoäly)

Mikä on Kankkulan kaivo, ja onko siitä kuvaa?

Vastaus

Kankkulan kaivo: Myytistä ja sanonnasta

Mitä Kankkulan kaivo tarkoittaa ja mistä se juontaa juurensa?

Mikä on Kankkulan kaivo?

Kankkulan kaivo on suomalainen sanonta, joka tarkoittaa sellaista paikkaa tai tilannetta, jossa asiat menevät hukkaan tai katoavat ilman hyötyä. Sanonnan taustalla on kansanperinteeseen ja mytologiaan liittyvä tarina, jossa kaivo on maaginen paikka, jota ei voi täyttää ja johon kaikki heitetty katoaa ikuisiksi ajoiksi.

Sanonnan alkuperä

Kankkulan kaivo -sanonnan alkuperä ei ole täysin selvillä, mutta se saattaa liittyä vanhoihin kansantarinoihin ja myytteihin, joissa kuvattiin pohjattomia kaivoja tai kuiluja, joihin kaadetut resurssit ja esineet katosivat jäljettömiin. Tällaisia tarinoita löytyy monista eri kulttuureista, ja ne symboloivat usein hukkaan menneitä ponnistuksia tai turhia toiveita.

Kulttuurinen merkitys

Kankkulan kaivo on vakiintunut osa suomalaista kieltä ja kulttuuria. Se esiintyy monissa sananlaskuissa, tarinoissa ja jopa populaarikulttuurissa. Sanonnalla viitataan usein tilanteisiin, joissa resursseja, kuten rahaa tai aikaa, kuluu turhaan ilman näkyvää tai konkreettista tulosta.

Esimerkki: "Tämä projekti on kuin Kankkulan kaivo, siihen menee vain rahaa ilman mitään hyötyä."

Esimerkki: "Älä heitä hyviä rahoja Kankkulan kaivoon, sieltä et niitä koskaan saa takaisin."

Kankkulan kaivo ja nykyaika

Nykyisin Kankkulan kaivo -sanontaa käytetään edelleen laajasti niin arkipuheessa kuin kirjallisessa ilmaisussa. Se on yksi niistä ilmaisuista, jotka ovat säilyttäneet merkityksensä ja käyttökelpoisuutensa ajan myötä.

Onko Kankkulan kaivosta kuvaa?

Koska Kankkulan kaivo perustuu kansanperinteeseen ja mytologiaan, siitä ei ole olemassa varsinaista valokuvaa tai muuta tarkkaa esitystä. Kuvia voidaan kuitenkin löytää erilaisista taideteoksista, sarjakuvista ja kirjallisuudesta, joissa Kankkulan kaivoa on kuvattu osana tarinaa tai symboliikkaa.

Kuvituksista ja taiteesta

Monet taideteokset ja kuvitukset ovat innoittaneet Kankkulan kaivo -sanonnasta, ja ne voivat antaa käsityksen siitä, miltä tämä myyttinen kaivo voisi näyttää. Usein kaivo kuvataan vanhana, kivireunaisena kaivona, jonka syvyyttä ei voi nähdä ja joka avautuu tuntemattomaan syvyyteen.

Esimerkkikuvauksia

Vanha, sammaleen peittämä kivikaivo metsän keskellä.

Pohjaton kaivo, johon heitetyt esineet katoavat ja jota ei voi koskaan täyttää.

Maaginen, mystinen kaivo, joka symboloi hukkaan menneitä ponnistuksia ja toiveita.

 

Yhteenveto

Kankkulan kaivo on rikas osa suomalaista kulttuuria ja kieltä, joka symboloi hukkaan menneitä resursseja ja turhia ponnistuksia. Vaikka siitä ei ole olemassa tarkkaa valokuvaa, monet taideteokset ja kuvitukset auttavat tuomaan tämän myyttisen kaivon elävästi mieleen. Sanonta elää edelleen vahvana osana suomalaista perinnettä ja puhekieltä, tarjoten meille ajattoman muistutuksen siitä, kuinka tärkeää on käyttää resurssimme viisaasti.

 

Pyysin tämän jälkeen vielä ChatGPT:ltä piirustusta/maalausta Kankkulan kaivosta
(kuvituskuvaksi tähän blogipostaukseen)

 

Vastaus: Tässä on symbolinen maalaus Kankkulan kaivosta! Se esittää vanhaa kivikaivoa suomalaisessa maalaismaisemassa, johon heitetään turhaan erilaisia esineitä. Tunnelma on hieman mystinen ja surrealistinen. Toivottavasti kuva vastaa toiveitasi! 😊

TUTUSTU

https://chat-gpt-suomi.fi/
ChatGPT suomeksi - ChatGPT suomi

ChatGPT suomi -yhteisöstä saat ilmaisia ​​käyttöoppaita, ehdotettuja työkaluja sisällön kirjoittamiseen, videoiden muokkaamiseen ja paljon muuta.

 

Blogipostauksen koonti:
Aimo Nyberg
Kuvisope, eläkkeellä
aimonyberg(at)gmail.com

 

 

Vaasan kaupungintalon juhlasalissa 6

 

Tämän 6 osaisen kirjoitussarjan aikaisemmat osat ovat:

Hjalmar Munterhjelmin maisema
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vaasan-kaupungintalon-juhlasalissa-1.html

Oscar Kleinehin merimaisema
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vaasan-kaupungintalon-juhlasalissa-2.html

Wilho Sjöströmin Mannerheimin muotokuva
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vaasan-kaupungintalon-juhlasalissa-3.html

Walter Runebergin Työ -veistos
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vaasan-kaupungintalon-juhlasalissa-4.html

Kustaa II Aadolf ja Toivo Kuula veistokset
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vaasan-kaupungintalon-juhlasalissa-5.html

Bonus: Mannerheimin ratsastajapatsaiden vertailut Helsingissä ja Vaasassa
https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2025/02/vertailussa-mannerheimin.html

 

Tässä viimeisessä osassa aiheina ovat Vaasan kaupungintalon juhlasalin seinillä olevat koristemaalaukset.

Tämä 6. osa jää kuvien osalta ns. tyngäksi. Eli samalla tavalla kuin Wikipediassakin tehdään, eli artikkeleita täydennetään myöhemmin (eikä "valmista" tule ehkä koskaan). 

Vaasan kaupungintalon valaistus on valokuvaamisen kannalta erittäin haastava. Näin vuoden pimeimpään aikaan ei riittävän laadukkaita kuvia saa otettua, ei ainakaan ilman erikoisjärjestelyjä, käytössä pitää olla kohdevalaisimia ja kunnollisia kameroiden jalustoja. Ja tietenkin tarkoitukseen sopivat kamerat ja objektiivit.

 

 

Kuvat: AN

 

 

Kuvalainaus: Mikko Julkunen, kirjasta Rakennettiin uusi Vaasa. Mirjam Lehtikannon kirjoituksia, toim. Anna Maija Salo, Vaasa Oy:n kirjapaino, 1981

 

Tiivistetyn kuvauksen juhlasalin seinillä olevista 14 vertauskuvallisista naishahmoista voi lukea VAASAN KAUPUNGINTALO VASA STADHUS -esittelylehtisestä, Kulttuurivirasto 2008 (näitä saa mm. kaupungintalon vahtimestarin toimistostata)

”Ensimmäisen maalaustyön suoritti vaasalainen maalarimestari Daniel Pettersson liimavärein ja kaavainta käyttäen. Talo oli viritetty sinivihreään ja harmaaseen.

Uusi koristelusuunnitelma tilattiin vuonna 1896 maan etevimmältä ammattimieheltä, helsinkiläiseltä Salomo Wuoriolta. Koristemaalaukset entistettiin vuosina 1956–57. Työn suoritti lahtelainen maalarimestari A. Lyytikäinen ja kisälli Martti Björnström… jatkuu

Aivan erinomaiset kuvaukset näistä maalauksista kannattaa lukea yllä jo mainitusta Mirjam Lehtikannon kirjasta Rakennettiin uusi Vaasa:
Ss. 116–119. Vaasan kaupungintalon koristemaalaukset (julkaistu 26.10.1961)

Lainaus: …Keitä ovat nuo 14 vertauskuvallista naishahmoa katonrajassa? Maalausten valmistumispäivänä Vasa Nyheter mainitsee heidän edustavan taiteita, tieteitä, kauppaa ja teollisuutta ja olevan muodikkaan Pariisin-tyylin mukaisia. Eräs tarkkasilmäinen vaasatar kertoi samojen jumalatarten tulleen häntä vastaan Roomassa Villa Borghesen eteishallissa. Wuorion maalausten tulkitsemista vaikeuttaa se, että eräiden hahmojen tunnusmerkit poikkeavat perinteellisistä.
Keskellä edessä kunniapaikalla on seppelöity Vaasa, joka tukee oikealla kädellään kaupungin vaakunaa, missä lyhde erottuu sini-valko-punaiselta pohjalta. Vaasa-neidon rinnalla ovien puolella kohottaa Laulu toisen kätensä plastisen sulavasti ylös. Toisessa kädessä hänellä on nuotit. Ikkunain puolella Soitinmusiikki näppäilee lyyraansa, joka oikeastaan on tanssin runottaren vertauskuva. Tällä, samoin kuin takaseinällä, neitoja eroittavat toisistaan suitsutusmaljakot.
Ikkunaseinälle on maalattu neljä hahmoa. Lähinnä koroketta pyörähtelee Terpsikhore, tanssin runotar, Isadora Duncanin tyyliin, niin että nauhat hulmuavat. Hänestä seuraava pitelee käpypäistä thyrsossauvaa, jota viiniköynnös kiertää. Tämä on Dionysoksen, viinin ja kasvullisuuden jumalan tunnus. Ehkä neito edustaa viljavaa maakuntaa. Kolmannella hahmolla on kädessään suuri palmunlehti. Hän on siis rauhanvertauskuva Pax. Viimeisenä ikkunaseinällä näemme huvinäytelmän runottaren Thalian narrin naamiolla koristettu valtikka kädessään.
Takaseinän keskellä seppelöity Tiede tai Valo, Lux nostaa korkealle soihtuaan toisessa kädessä kirjoituskäärö. Hänen rinnallaan poseeraavat elinkeinojen edustajat. Kauppa ja merenkulku on saanut selvät tunnukset, siivet hiuksiinsa, Merkuriuksen sauvan ja pullean miljoonan markan rahapussin käteensä, jalkojensa juureen viikinkiveneen kokan. Teollisuus kohottaa vasemmallaan kuontaloa ja on laskenut oikeansa siivekkäälle pyörälle.
Jäljellä ovat oviseinän neljä naista. Ensimmäisenä edessä on Kirjallisuus sulkakynineen ja isoine kirjoineen, ellei hän sitten ole Klio, historian runotar. Vieressä on Kuvanveisto tunnuksinaan voiton jumalaa esittävä pronssiveistos, vasara ja taltta. Naapurista ei myöskään ole epäilyä, sillä paletti ja siveltimet osoittavat hänet Maalaustaiteeksi. Mutta kuka on viimeinen, punaisen ruusun taittanut kaunotar? Kenties joku sulottarista.

Pistäytyessämme ravintolaan tervehtii meitä pompeijilaishuoneen seinältä iloinen Bakkus-veitikka, joka istuu viinitynnyrinsä päällä. Vastassa olevaan seinään on maalattu kaksi viehättävää naista. Toinen nostaa viinilasia, toinen rypäleterttua huulilleen kehoittaen 1890-luvun ravintolavierasta nauttimaan tarjoilusta. Nimensä huone on saanut seinien koristelutyylistä…

 

…

 

Lyhyesti vielä Vaasan kaupungintalosta

Kirjasta VAASA vanha ja uusi kaupunki, Kustannusliike Silta, Turku (1949)

Mirjam Lehtikanto – Kaupunki kasvaa 1870–1930

” … Ajalleen tyypillinen kaupungintalo, joka valmistui 1883, ei suinkaan häiritse kirkopuiston arkkitehtuuria. Se sijaitsee kirkon itäpuolella paikalla, mihin Setterberg oli suunnitellut toteuttamatta jääneen kimnaasitalon kylkirakennuksen. Kaupungintalon piirustukset, päivätyt 1878, tilattiin silloin suuressa maineessa olleelta ruotsalaiselta Magnus Isaeukselta, joka sai vaikean tehtävän yhdistää samoihin puitteisiin komean juhlasalin leveine portaikkoineen, virasto- ja kouluhuoneita sekä paloaseman… Kaupungintalo on suuri, jyhkeä. arvokkaannäköinen rakennus…”

 

Laitan tähän loppuun vielä linkin, jossa on tiivistetysti melkoinen tietopaketti itse rakennuksesta ja sen historian vaiheista:

Erkki Salminen

Sotilaita, poliiseja, palokunta ja monen sortin kulttuuria – Vaasan kaunis kaupungintalo on nähnyt jos jonkinlaista toimintaa

Talot kertovat / Vaasa-lehti
https://ilkkapohjalainen.fi/vaasalehti/uutiset/sotilaita-poliiseja-palokunta-ja-monen-sortin-kulttuuria-vaasan-kaunis-kaupungintalo-on-n%C3%A4hnyt-jos-jonkinlaista-toimintaa

 

 ...

 

 

Kuvat: AN. 16.4.2018. Vaasan kaupungintalon juhlasali on uskomaton näyttö siitä, mihin vaasalaiset, noin 6000 asukasta pystyivät, kun uutta Vaasaa rakennettiin vanhan Vaasan palon jälkeen. Tämä Magnus Isaeuksen suunnittelema talo valmistui vuonna 1883.

Vaasa-Mustasaari oppaiden ohjelmistoon on kuulunut ja kuuluu varmasti jatkossakin esittelykierros Vaasan kaupungintalossa. Kierroksella kerrotaan talossa olevasta taiteesta, kattomaaluksista, veistoksista ym. tärkeistä asioista, mm. Vaasan vaakunaan liittyvistä vaiheista. Vaasan vaakunaan kuuluva Vapaudenristi on todella kiinnostava aihe.

...

 

Tätä blogikirjoitusta täydennetään, jos ja kun näistä Vaasan kaupungintalon juhlasalin seinien koristemaalauksista löytyy lisää tietoja ja kun kaikki yllä luetellut koristemaalaukset saadaan valokuvattua riittävän laadukkaasti.

Kaikki mahdollinen lisämateriaali on tähän ja aikaisempiin kirjoituksiin erittäin tervetullutta! 

 

Kuvat ja tekstin koonti

Aimo Nyberg

Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com