lauantai 30. marraskuuta 2019

Antti Tuurin Talvisota -romaani

Tänään Talvisodan alkamisesta on kulunut tasan 80 vuotta.

Sodan kauhuista ja Suomen ihmeestä kertova kirja, Antti Tuurin romaani Talvisota, on syytä ottaa esiin ja lukea se taas kerran.

Tai katsoa kirjan pohjalta tehty Pekka Parikan ohjaama elokuva Talvisota.

Talvisota on elokuva vuodelta 1989, siis jo 30 vuoden takaa. Elokuva kertoo talvisotaan osallistuneen 8. divisoonan II/JR 23:n 4. komppanian ensimmäisen joukkueen taisteluista.

Tänään 30.11. 2019 YLE TV 1 esittää klo 11.35 – 16.00 Talvisota elokuvan TV-version kaikki viisi osaa yhteen menoon.



Kuvalainaus netistä

Tuurin kirjan Talvisota voi myös kuunnella.

Ainakin täältä sen voi ostaa

https://kirja.elisa.fi/aanikirja/talvisota


Lukija: Taneli Mäkelä
Kustantaja: Otava
Julkaisuvuosi: 2015
Kesto: 6 t 34 min
Koko: 230 Mt
ISBN: 978-951-1-29156-5
Tiedostomuoto: Äänikirja (MP3, Vesileimattu)

Jos haluat lukea Talvisota elokuvasta pikaisen yhteenvedon, katso Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota_(elokuva)


Teksti- ja kuvalainauksen koonnut: Aimo Nyberg

perjantai 29. marraskuuta 2019

Valoa pimeyteen

Päivämäärä: perjantaina 29. marraskuuta 2019

Lainaus Wikipediasta

”Black Friday on kiitospäivän jälkeinen päivä eli marraskuun neljännen torstain jälkeinen perjantai, ja sitä pidetään Yhdysvalloissa kauppojen joulusesongin avauspäivänä. Black Friday on siellä kaupoille vuoden suurin yksittäinen ostospäivä, ja ne myyvät erilaisia tuotteita alennettuun hintaan.” 

Kun tämän aamun lehteä luki, huomasi kyllä mikä päivä tänään on. Meillä Suomessakin. Mustaa painoväriä on käytetty luomaan mainoksiin hintaromahduksen tunnelmaa, käsittämättömistä alennuksista, kiireestä hamstraamaan, ennen kuin muut nappaavat edut nenäsi edestä. Vaikka velaksi, sillä nyt on viimeinen hetki…

Alennusmyynneissä on toki puolensa, mutta saa tästä kaikesta markkinahumusta pidättäytyäkin.

Pimeys on totta, - onneksemme myös valo!

Kun luonnonkierrossa mennään kohti pimeintä aikaa, talvipäivän seisausta, on ulkoisen pimeyden keskellä oivallinen aika etsiä ja löytää valoa: niin itsestämme, suhteistamme muihin, kuin kaikkeudesta ympärillämme, jostain suuremmasta ja korkeammasta, millaisena sen itse kukin kokeekaan.

Joulun odotus, matka valon juhlaa kohti alkaa kristillisen perinteen mukaan 1. adventtina, tulevana sunnuntaina 1.12.

Kuvituskuviksi tähän lyhyeen blogikirjoitukseeni laitan nämä kaksi minua tänään inspiroinutta aihetta.





Ylempi kuva: Kuvarajaus Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Lemminkäisen äiti. Katso koko kuva Wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lemmink%C3%A4isen_%C3%A4iti

Alempi kuva kirjasta. Ovi sisimpään, Eileen Caddy, biokustannus Oy, 1994

Kuvien reprokuvaus ja teksti: Aimo Nyberg

maanantai 25. marraskuuta 2019

Vaasa, kaunis puistojen kaupunki

Tällaista määrää ja laatua ei ole esittää monellakaan Suomen kaupungilla!

Kenties ei yhdelläkään, - ei ainakaan asukasluvultaan Vaasan kokoisessa kaupungissa.

Vaasan puistot 

Kaupungin uudistetuilla sivuilla on todella paljon uutta esiteltävää.

Tähän aikaan vuodenkiertoa, kun Suomen ilmasto-olosuhteet pitävät meidät aikalailla sisätiloissa, on hyvää aikaa nauttia kauniista puistoistamme virtuaalisesti.

https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/puistot-ja-viheralueet/puistot/

Lainaus sivulta

Vaasassa on puistoja yli 150 hehtaaria 

Vaasassa puistot ovat keskeinen osa kaupunkikuvaa. Uudet ja vanhat, pienet tai isot – kaikista puistoistamme löydät varmasti juuri sinulle sopivia kohteita. Pääset nauttimaan hoidetusta ympäristöstä ja ihailemaan monipuolista kasvillisuutta. 

Esimerkiksi historialliset, vehreät ja hoidetut puistot luovat mielenkiintoisen kulkureitistön vierailuun ja virkistykseen kaupungin keskustan ranta-alueella. Meren läheisyys antaa oman hienon sävynsä maisemaan ja luo vahvan kuvan vaasalaisesta elämästä. 

Puistot antavat vierailijoille mahdollisuuden virkistäytymiseen, viihtymiseen, liikkumiseen, sosiaalisiin tapaamisiin ja tilaisuuksiin – samalla hiljentymiseen sekä luonnosta nauttimiseen. 

Puistot ovat loistavia kohtaamispaikkoja, joissa asioita tehdään yksin ja yhdessä. 


Katso, tai KUUNTELE myös Puistot ja viheralueet.

https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/puistot-ja-viheralueet/


Kiitokset kaupungille!

On nämä ihan nautittavaa katsottavaa, ja tosi hyvää palvelua kaupungilta, viheralueyksiköltä ym. Kiitoksen paikka siis taas!

Aimo Nyberg, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n varapj.



Kuva: AN, 6.7.2018 Hietalahden puisto (Villa), Ystävyyskaupunkien puistot: Pärnupuisto



Kuva: AN. 1.5. 2017. Vanhan Vaasan Yxgärde

Kevättä odotellessa!

perjantai 22. marraskuuta 2019

Tervetuloa asukasiltaan tiistaina 26.11!


Kuvituskuva 1: AN. Gunnar Bäckman kertoi asukasillassa vanhoista Vaasa valokuvistaan 27.11.2013 Arbiksella. Vaasan torille sai aikoinaan parkkeerata autoja, markkinoilla ainakin olivat torin laidat täynnä autoja.


Kuvituskuva 2: JD 18.9.2014. Kävelykeskustaa aamusumussa.


Miltä Vaasan kaupunki, keskustan alueet näyttävät NYT ja TULEVAISUUDESSA?

VKA ry ICV rf pitää syyskokouksensa tiistaina 26.11.2019 Fanny-talossa, Kirkkop. 34. (entinen Palokunnan talo, Nuoriska, Mira-talo).

Asukasiltamme aloitamme klo 18 kaavoittaja Emma Pitkäjärven alustuksella Vaasan keskustan osayleiskaavasta. Kaava hyväksyttiin viime kesänä ja on tietenkin hyvin tärkeä kaupunkimme keskustan asukkaille.

Tässä linkki Vaasan kaupungin kaupunkisuunnittelun sivuille. Sieltä löytyy myös tämä hyväksytty keskustan osayleiskaava.

Kaupunkisuunnittelu

https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/kehittyva-ja-kansainvalinen-vaasa/kaupunkisuunnittelu/

Keskustan osayleiskaava 2040

Osayleiskaava koskee Vaasan keskusta-aluetta, mukaan lukien Onkilahden kaakkoisranta, hautausmaa-alue, Hietasaari, Hietalahden ranta- ja urheilupuisto, Kuparisaari, Etelä- ja Pohjois-Klemettilä sekä Vöyrinkapunki.

https://www.vaasa.fi/tietoa-vaasasta-ja-seudusta/kehittyva-ja-kansainvalinen-vaasa/kaupunkisuunnittelu/yleiskaavoitus/voimassa-olevat-yleiskaavat/keskustan-osayleiskaava-2040/


Kaavakeskustelun jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous.
Puheenjohtajan vuoden toiminut Birgitta Lång on halukas jatkamaan toisen vuoden. Hallitukseen on auki paikkoja, eli kiinnostuneet asettukaa ehdolle!

Postilakon takia ei kokouksen esityslistaa ja jäsenkirjettä 2/2019 lähetetty. Yhdistyksemme hallitus päätti 14.11. ottaa jokaiseen jäseneen yhteyttä, s-postilla, tai puhelimella/tekstiviestillä.
Hyvä jäsen, jos Sinuun ei ole kukaan ottanut / saanut yhteyttä 24.11. mennessä, voit itsekin ottaa yhteyttä johonkin hallituksemme jäseneen. Todennäköisesti kyse on siitä, että yhteystietosi kaipaavat päivitystä!

Informaatiota löytyy myös asukasyhdistyksemme virallisilta sivuilta: Ajankohtaista/Aktuellt

http://vkaicv.nettisivu.org/

Tervetuloa – Välkommen!


Miten voi liittyä jäseneksi Vaasan kantakaupungin asukasyhdistykseen?

Se on todella helppoa.

- ilmoitat jollekin hallituksemme jäsenelle olevasi halukas jäseneksi (seuraava hall. kokouksessa jäsenyys hyväksytään ja nimi ja jokin yhteystieto kirjataan jäsenlistaan)

- haluat maksaa voimassaolevan jäsenmaksun (vuodelle 2020 ehdotus: 10€ ja vapaaehtoinen tukimaksu)

- ilmoitat yhdistykselle ainakin yhden näistä yhteystiedoistasi: kirjeposti osoite / s-posti / puh nro

- tuot oman kiinnostuksesi mukaan asioita esille, ja olet valmis toimimaan yhdessä muiden kanssa niiden eteenpäin viemiseksi

Ota yhteyttä, kokouksissa tai yllä mainitun nettiosoitteen kautta, tai vaikkapa allekirjoittaneeseen.

Aimo Nyberg

Yhdistyksen varapj.
aimonyberg(at)gmail.com



torstai 21. marraskuuta 2019

Jouluvalot sytytetään taas!


Kotialbumikuva 60 vuoden takaa.

Joulunavaus Vaasassa 2019

Katso ohjelma tarkemmin Visit Vaasan fb-sivulta,

TÄÄLLÄ

tai  koko Visit Vaasan fb-sivu (rullaa alaspäin niin löytyy)
https://www.facebook.com/visitvaasa/

Lainaus Visit Vaasan sivuilta

Vaasan Joulunavaus järjestetään Vaasan kauppatorilla sunnuntaina 24.11.2019 klo 12-18. 

Vaasan kauppatorilla järjestetään samanaikaisesti Joulumarkkinat. 

Vaasan kauppatorilla järjestetään perinteiset joulumarkkinat sunnuntaina 24.11.2019 klo 10-18. Joulumarkkinat tarjoavat oivan mahdollisuuden lahjaostoksille. Tarjolla on mm. vastustamattomia herkkuja sekä taidokkaasti tehtyjä käsitöitä. Torilla järjestetään samanaikaisesti Vaasan joulunavaus, joten torin esiintymislavalla on myös ohjelmaa non-stop klo 12-18 välisenä aikana. Tapahtuma huipentuu näyttävään ilotulitukseen klo 18.00 Rewell Centerin kattotasanteelta. 

Den traditionella julmarknaden ordnas på salutorget på söndag 24.11.2019 kl. 10-18. Julmarknaden erbjuder besökarna ett stort utbud för julklappsköp, bl.a. oemotståndliga delikatesser samt hantverk gjorda med finess. På torget ordnas samtidigt Vasas julöppning. Det kommer att vara non-stop program på torgscenen mellan kl 12-18. Det hela avslutas med en häftig fyrverkerishow kl 18.00 från Rewell Centers tak. 

Lainaus päättyy

Kuvan reprokuvaus, tekstin koonti: Aimo Nyberg

keskiviikko 20. marraskuuta 2019

Vaasaa pommitettiin Talvisodassa 1939 -1940

80 vuotta sitten Talvisodan aikana venäläiset pommittivat myös Vaasaa.


Kuvalainaus netistä (kuva on ollut esillä useilla fb-sivuilla. Tiedot kuvaajasta ym. faktat puuttuvat)

Laiaan tähän otteita kirjasta Vaasa 105 Vasa, Nils-Erik Nykvist. Julkaisija: Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf, Vaasa 1989.


Lainaus kirjasta sivulta 18

”Vaasa joutui kuuden pommituksen kohteeksi. Kaupunkiin pudotettiin noin 800 pommia. Hyökkäyksiin osallistui 82 konetta. Kaupungin väestöstä kuoli 21 ja haavoittui kuutisenkymmentä henkilöä. Palopommit aiheuttivat 56 tulipaloa ja 29 rakennusta paloi perustuksiaan myöten. Kaiken kaikkiaan tuhoutui taikka vahingoittui 130 taloa."

Pommituspäivät 

Joulukuun 20. 1939 

Joulukuun 29. 1939 

Uudenvuoden aatto 31.12.1939 

Tammikuun 12. 1940 

Tammikuun 14. 1940 

Helmikuun 17. 1940 


"Ensimmäinen hyökkäys Vaasaan tuli 20. päivänä joulukuuta. Sen suoritti kuusi konetta… Vuonna 1974 julkaisi lentuetta johtanut lentäjä Vasilij I. Rakov muistelmansa ”Siivillä meren yllä”, jossa hän mm. kertoo hyökkäyksestä Vaasaan.." (Yllä mainitussa kirjassa on siitä lainaus)

"Vaasa oli joulukuussa 1939 pohjoisin, ei vielä jäätynyt satama. Lentomatka Virosta Vaasaan oli pommikoneiden toimintasäteen rajoilla."

"Ensimmäisellä pommituskerralla Vaasassa päästiin vähillä vaurioilla, mutta oli kuitenkin saatu pelottava tietoisuus: venäläiset pommikoneet ulottuivat Vaasaan.” 

Lainaus päättyy

"Lisäys Wikipediasta: "Tallinnasta 45 km länteen päin sijainneesta Baltijski Portista (ven. Балтийский Порт, ’Baltian satama, saks. Baltischport) eli Paldiskista lentomatka Vaasaan on yhteen suuntaan noin 600 km. Edestakainen lentoaika tuon ajan koneilla oli noin viisi lentotuntia". 




Kuvalainaus kirjasta Vaasa 105 Vasa s. 18. Kuvateksti: Pommiosumat Vaasassa Ingvald Sereniuksen laatiman kartan mukaan. Bombnenslagen i Vasa enligt Ingvald Serenius (Vasabladet).


1939/1940 – 2019/2020  Dåochnu - silloinjanyt

Vaasan / vaasalaisten kokemista tuhoista Talvisodan pommituksissa on kuvia ja faktaa esitetty paljonkin kirjoissa ja lehdissä. Myös netissä erilaisilla somen kanavilla, kuten fb-sivustoilla teema on ollut suosittu ja on sitä taas nyt ajankohtaisuutensa vuoksi.

Suositulla Vaasan kuvia 1900-luvulta fb-ryhmän sivuilla on aiheesta käyty hienoa keskustelua usean vuoden ajan.

Nyt on taas ”oikea hetki” katsoa omat ja edellisten sukupolvien valokuva-albumit läpi, ja mikäli sieltä jotain aiheeseen liittyvää vielä löytyisi, niin ei muuta kuin vaan reippaasti tuomaan kuva- ym. materiaali kaikkien nähtäville!

Vanhojen valokuvien uudelleen kuvaamiseen/ skannaamiseen, eli digikuviksi siirtämiseen löytyy varmasti moneltakin apua. Pienten kuvamäärien kanssa asia järjestyy myös allekirjoittaneen kanssa, ellei ihan heti samana päivänä, kun otat yhteyttä, niin jollakin aikataululla varmasti.

Kuvia saa jakoon myös tälle vaasaennenjanyt blogin sivuille lähettämällä kuvat ensin allekirjoittaneelle s-postilla. Helpompaa on toki jakaa kuvat esim. juuri Vaasan kuvia 1900-luvulta fb-ryhmän sivustolla.


Kuvaan tätä päivää, Vaasaa, kaupunkikuvaa - nyt.

Tässä muutama katuosoite, jotka liittyvät Talvisodan pommituksiin Vaasassa.

Joulukuun 2019 – helmikuun 2020 aikana kuvaan ainakin näissä osoitteissa, maisemissa, nykypäivän näkymiä. Jos näille NYT kuville löytyy pareiksi ENNEN kuvia, niin julkaisen mielellään tällaisia kuvapareja, ihan niin paljon kuin niitä vaan jostain löytyy.

Ajurinkatu 4

Kasarminkatu 2 - 4

Kasarminkatu 11

Kauppapuistikko 18

Kauppapuistikko 35

Kirkkopuistikko 9

Kirkkopuistikko 32

Klementinkatu 8 - 10 (Vöyrinkatu 18 - 20)

Klementinkatu 17 (Vöyrinkatu 22)

Koulukatu 43 Koulukatu 49

Laivakatu 1 (Museokatu 5)

Pitkänlahdenkatu 26 ja 28

Pitkänlahdenkatu 68 (Asemakatu 22)

Raastuvankatu 1

Rauhankatu 5

Rauhankatu 13

Uusikatu (Kellosepänkatu) 1

Vaasanpuistikko 18

Vaasanpuistiko 28

Näistä, ja ihan kaikista muistakin osoitteista olen utelias kuulemaan lisää, löytämään kuvia ja niihin liittyviä faktoja, muistoja. Etsitään vielä valokuvia näistä 80 vuoden takaisista kuukausista. Ja ilman muuta myös vuosista ennen Talvisodan kauheuksia.
Miltä Vaasa näytti 1900-luvun alkuvuosikymmeninä?


Yhteydenottoja toivoen Aimo Nyberg
eläkkeellä oleva kuvisope, historian harrastaja

aimonyberg(at)gmail.com

tiistai 19. marraskuuta 2019

VAASA 105 VASA, kirja Talvisodasta

80 vuotta Talvisodan alkamisesta 

Tämä kaksikielinen kirja on nyt syytä etsiä käsiin, ja lukea se kannesta kanteen.

VAASA 105 VAASA on Nils-Erik Nykvistin ruotsiksi kirjoittama teos, joka kertoo sanoin ja kuvin Talvisodan ajasta Vaasassa, eli kolmen ja puolen kuukauden ajasta 30.11. 1939 – 13.3.1940.

Suomenkielisen osuuden tekstin on kirjoittanut Nils-Börje Stormbom. 





Kansikuva: Vapaudenpatsas varustetaan sirpalesuojalla tammikuussa 1940. (Valokuva Lauri Pernu) Julkaisija: Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf, Vaasa 1989.


Talvisodasta 80 vuotta -tilaisuudet tulevat olemaan tämän talven isoja asioita.

Vaasassa järjestetään esitelmiä ym. tapahtumia, tämä on ilman muuta selvää. 

Ensimmäisiä näistä on tämä esitelmä, joka  ainakin on jo tiedossa:

Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf järjestää Talvisodan alkamisen 80-vuotismuistopäivän merkeissä 28.11.2019 klo 17 Vaasan Sotilaskodissa esitelmätilaisuuden. Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentolan aiheena on "Jäikö Suomi Talvisodassa yksin".
Tervetuloa kuulolle ja keskustelulle. Munkkikahvitkin saa muutamalla kolikolla tai pienimmällä setelillä. (tekstilainaus IV:n fb-sivulta)

Tutustu: Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf on alueellinen kilta, jonka toimialue kattaa Pohjanmaan rannikko¬seudun Kristiinankaupungista Pietarsaareen.

https://mpkl.fi/jasenyhdistys/osterbottens-forsvarsgille-pohjanmaan-maanpuolustuskilta-rf/


Blogikirjoituksen koonti:
Aimo Nyberg

Kuvisope, eläkkeellä, historian harrastaja
aimonyberg(at)gmail.com

lauantai 16. marraskuuta 2019

Tervetuloa syyskokoukseen!

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys ry:n
KUTSU SYYSKOKOUKSEEN 26.11.2019 JA JÄSENKIRJE 2/2019




VKA ICV VKA pitää syyskokouksensa tiistaina 26.11.2019 Fanny-talossa, Kirkkop. 34. (entinen Nuorisotalo, alunperin Palokunnan talo).

Aloitetaan klo 18 kaavoittaja Emma Pitkäjärven alustuksella Vaasan keskustan osayleiskaavasta. Kaava hyväksyttiin viime kesänä ja on tietenkin hyvin tärkeä kaupunkimme keskustan asukkaille.

Kaavakeskustelun jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous.

Postilakon takia ei kokouksen esityslistaa ja jäsenkirjettä 2/2019 lähetetty. Sen sijaan yhdistyksemme hallitus päätti 14.11. ottaa jokaiseen jäseneen yhteyttä, s-postilla, tai puhelimella/tekstiviestillä.

HUOM! Hyvä jäsen, jos Sinuun ei ole kukaan ottanut / saanut yhteyttä 24.11. mennessä, voit itsekin ottaa yhteyttä johonkin hallituksemme jäseneen. Todennäköisesti kyse on siitä, että yhteystietosi kaipaavat päivitystä!

Informaatiota löytyy myös asukasyhdistyksemme virallisilta sivuilta: Ajankohtaista/Aktuellt http://vkaicv.nettisivu.org/ 



Ylempi kuva: AN, 17.8.2017,

Alempi kuvalainaus netistä: Palokunnan talo, Nuorisotalo, Miratalo, nykyisin siis Fanny-talo.

Tervetuloa! Luvassa on myös pienimuotoista tarjoilua, glögiä, pipareita…

 VKA ry halitus, ICV rf styrelse

perjantai 15. marraskuuta 2019

Heijastimet heilumaan, NYT!

Huomioliivit, valoa heijastavat käsivarsinauhat, vaatteisiin hakaneuloilla kiinnitettävät heijastimet eivät auta, elleivät ne ole puettuina lapsen / meidän kaikkien päälle!

Autoilijat, - on aika noudattaa erityisen suurta varovaisuutta! Pimeässä ei kukaan näe niin kuin valoisina kesäaikoina.



Lue Inkeri-patsaan, liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkin taustat

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/05/inkeri-patsas-11-toukokuuta-1955.html


Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

torstai 14. marraskuuta 2019

Dåochnu - ennenjanyt

Asukasyhdistyksemme virallisilla sivuilta löytyy tämä mielenkiintoinen sivu, Dåochnu - ennenjanyt.

http://vkaicv.nettisivu.org/da-och-nu-vasa-vaasa-ennen-nyt/

Sivua on koottu tämän vuoden aikana, keväällä ja kesällä. Kohteiksi valikoitui tässä vaiheessa parikymmentä kuvaparia. Muutama idea jo on, mitä kuvataan vuonna 2020, mutta olisi mielenkiintoista saada ehdotuksia lisää.

Valmiita kuvaparejakin saattaa monilla jo ollakin, itse kuvattuina, eli jokin vanha valokuva ja sama paikka tänään. Jos Sinulla on tällainen tai useampikin kuvapari, toivon yhteydenottoa. Ja jos annat luvan, niin nämä kuvat voidaan liittää aloittamaamme kuvagalleriaan.



Ylempi kuva: Onkilahden lukion oppilas/ryhmä, 1990-luku. (Harmi, että tarkemmat tiedot ovat kadonneet).
Alempi kuva: AN, 9.11.2019.

Ota yhteyttä, jos tämä aihe kiinnostaa!

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

tiistai 12. marraskuuta 2019

”Synttärilista” patsaista ym.

Tiedätkö mikä / kuka Vaasan julkisista patsaista, muistomerkeistä, muistolaatoista viettää tänään 12. marraskuuta ”synttäreitään”?

Ehkä tätä on kovin vaikeaa arvata?

Tällainenkin luettelo on tehty, apua siis löytyy, jos aihe kiinnostaa. Luettelossa on pitkälti toistasataa kohdetta, joiden käyttöönottopäivä / vihkimispäivä on tiedossa.

Nämä kaikki teokset, kohteet on esitelty vuosina 2017 – 2019 tässä vaasaennenjanyt -blogissa.

Aika hyvä idea olisi tehdä näistä kuukausilistoista jopa kuvallinen vuosikalenteri. Ainakaan vielä tällaista ei ole valmiina, - katsotaan miten asiassa voidaan edetä.

Tänään 12.11. 2019 on aikaa vierähtänyt 95 vuotta Vaasan perustajan, kuningas Kaarle IX:n korkokuvan paljastustilaisuudesta

Kaarle IX -korkokuvan esittely löytyy netistä
 
TÄÄLLÄ

Rojekti X= kokonaisuudessaan eli kaikkien kohteiden esittelyt ovat koottuina
 
https://rojektixon.blogspot.com/


Tämä Rojekti X= hanke siirtyy v. 2020 ”neljännelle tuotantokaudelle”. Ts. nyt kun kaikki tällä hetkellä tiedossa olevat patsaat, muistomerkit ja muistolaatat on saatu luetteloitua ja esiteltyä, on kokonaisuutta mahdollista vielä täydentää, päivittää siis jokaista kohde-esittelyä.

Tarvitaan vielä

- lisää kuvia, vanhoja ja uusia
- ihmisten omia muistoja ko. teoksiin liittyen
- historiaan perehtymistä, ”patsaiden oman puheen” ymmärtämistä, viestien tuomista tähän aikaan

Tutustu, tykkää, seuraa myös Rojektin facebook sivua!

https://www.facebook.com/rojektixon/ 



Kuva: AN

Mukavaa marraskuista päivää kaikille!

Aimo Nyberg Kuvisope, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com

PS. Jos luet synttärilistaa huolella, huomaat erään toisenkin patsaan viettävän tänään synttäreitään.
Ja huomenna synttäreitään viettää…

Vaasa mitä kuuluu? – Vasa – hur går det?


Kuva ja teksti lainaus Vaasan kaupungin sivuilta
 
https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/vaasa-mita-kuuluu-kaikille-avoin-kansalaistapahtuma-tulee-taas/


Vaasa - mitä kuuluu? –tapahtuma kutsuu osallistumaan: lauantaina 16.11. järjestettävässä tapahtumassa viihdytään yhteisen kahvittelun, musiikkiesitysten sekä esittäytyvien järjestöjen ja toimijoiden parissa. Paikalla on myös Vaasan kaupungin johtoa vastaamassa kyselytunnilla kuntalaisten kiperiin kysymyksiin.

Kaikille avoin maksuton tapahtuma järjestetään la 16.11. klo 12-14.30 Vasa övningsskolan tiloissa (Koulukatu 31). Tämän vuoden teemana ovat nuoret, järjestöt ja osallisuus. Tapahtuma on suunnattu kaiken ikäisille vaasalaisille, ja paneelissa ja kyselytunnilla käsitellään aiheita laidasta laitaan.

– Vaasalaiset järjestöt ovat upea voimavara osallisuuden tukemisessa niin asukkaille kuin kaupungille. Toivomme, että myös yhä useammat nuoret löytävät tiensä toiminnan piiriin, ja siitä syystä nostimme aiheen tämän vuoden tapahtuman teemaksi, kertoo Vaasan kaupungin aluepalvelupäällikkö Suvi Aho.

Viime vuonna ensimmäisen kerran järjestetyn tapahtuman tavoitteena on mahdollistaa vuorovaikutus kaupunkilaisten, paikallisten päättäjien ja viranhaltijoiden kesken.

– Tapahtumasta tehdään perinne, joka järjestetään jatkossa joka vuosi vaihtuvalla teemalla, Aho kertoo.

Tapahtuman järjestävät Vaasan kaupunki, Pohjanmaan yhdistykset ry sekä Mira ry ja sitä ovat tukeneet Yksi elämä –hanke sekä Pohjanmaan Etno. Mukana on myös suuri joukko järjestöjä ja Vasa övningskolan lukion IB-linjan opiskelijoita.

Ohjelma:

• klo 12 nuorten ja järjestöjen edustajien paneelikeskustelu

• klo 12.45 järjestötori aukeaa: tutustu vaasalaisten järjestöjen monipuoliseen toimintaan. Samaan aikaan voit tavata kaupungin johtoa kahvikupin äärellä, ja nauttia upeiden Halcyon Dance Crewn, Kpanlogo Yeden ja Öviksen oppilaiden musiikki- ja tanssiesityksistä.

• klo 13.15 kyselytunnilla lavalla kaupunginjohtaja Tomas Häyry, sosiaali- ja terveystoimen johtaja Jukka Kentala, teknisen toimen johtaja Markku Järvelä, kaupunginhallituksen puheenjohtajistosta Maria Tolppanen, Marko Heinonen, Mauri Ollila ja kaupunginvaltuustosta Ramieza Mahdi.

Tilaisuuden juontaa toimittaja Nicke Aldén.

Julkaistu: 11.11.2019

Lainaus päättyy


Konnut tähän blogiin: AN

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Satamatien jatkosuunnittelu?

Kiitos vaalipiirimme kansanedustajille tehdystä talousarvioaloitteesta lisäresursseista Vaasan satamatien jatkosuunnitteluun

Poliittiset päättäjämme eduskunnassa ovat hereillä. Luottamus heihin kasvaa edelleen, kun sai lukea aamun lehdestä tämän Joakim Strandin mielipidekirjoituksen (Pohjalainen 10.11.2019).

Kirjoitus on kaiken kaikkiaan painavaa asiaa monesta tärkeästä asiasta ja aikaansaaduista asioista.

Lainaan tähän vain tämän yhden kohdan kirjoituksesta:

Tasa-arvo, kestävyys, innovaatiot 

Eduskunnasta 

Joakim Strand 

”Logistiikkaan liittyen pidän hyvänä, että Pohjalainen pitää keskustelua satamatiestä yllä. Satamatie on äärimmäisen tärkeä sekä Vaasan seudulle että koko läntiselle Suomelle. Saamme olla iloisia siitä, että liikenne Vaasaan satamaan kasvaa yritystemme investointien sekä lisääntyvän meriliikenteen ansiosta. Tiehanke on kaikkien seudun asukkaiden ja työpaikkojen näkökulmasta todella tärkeä. Rkp:n koko eduskuntaryhmän sekä vaalipiirimme kaikkien puolueiden edustajien puolesta olemme tehneet talousarvioaloitteen lisäresursseista Vaasan satamatien jatkosuunnitteluun.” 

Lainaus päättyy

Toivotaan, että Vaasan seudun asiat menevät eteenpäin, kaikilla tasoilla.



Kuvituskuva ei liity suoraann yllä olevaan tekstiin.

Kuva: AN, 8.10.2016. Joakim Strand oli yksi puheiden pitäjistä Vaasan torilla pidetyssä joukkokokoontumisessa Vaasan keskussairaalan laajan päivystyksen puolesta.


Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

Ennen ja nyt kuvapari: Rauniokioski, Vanha Vaasa

Vanhassa Vaasassa, osoitteessa Kauppiaankatu 2, on rakennettu maisema näyttänyt samanlaiselta jo vuosikymmeniä. Niin kuin myös vieressä oleva rauniokirkkokin.




Ylempi mustavalkovalokuva on kuvattu ja tehty paperikuvaksi joskus 1990-luvulla. Kuvaaja on tuntematon Onkilahden lukion oppilas/ryhmä. Tarkemmat tiedot puuttuvat.

Alempi värillinen digikamerakuva 9.11. 2019. AN.

Kioskin omistajat, pitäjät ovat ehtineet vaihtua varmasti jo moneenkin kertaan.

Rauniokioskin grilli ja kioski tunnetaan edullista ja mainioista tuotteistaan, ja siellä asioi asiakkaina myös kauempaa tulevaa väkeä.


Tämänkaltaisia ennen ja nyt kuvia olisi hienoa etsiä ja löytää lisää.

Kaikki ei muutu, eikä kaikkea vanhaa pureta pois.

Suojelukohteiden lisäksi on paljon sellaisia alueita, myös kaupunkialueilla, joissa eletään sukupolvesta toiseen entiseen tapaan, juurikaan mitään uutta rakentamatta. Entistä ylläpidetään, tarpeelliset korjaukset tehdään, ja suurempia investointeja vältetään. Uutta ja kehitystä ei ehkä aktiivisesti vastusteta, mutta ei myöskään haluta muuttaa sitä mikä toimii, ja jossa viihdytään.


Toisena ääripäänä ennen ja nyt kuvissa ovat sellaiset kuvat, joissa muutos on niin suuri, ettei vanhasta ole jäljellä, tunnistettavissa, enää mitään.


Jälleenvalokuvaus

Lainaus wikipediasta

”Jälleenvalokuvaus on valokuvauksen toistamista paikassa, jossa on viive kahden kuvan välissä, se on "ennen ja nyt" -näkymä tietystä paikasta tai alueesta. Jotkut jälleenkuvaukset on otettu välittömästi, yleensä samasta näkökulmasta kuin aikaisempi kuva, mutta huomioimatta vuodenaikaa, linssiä tai rajausta. Jotkut ovat erittäin tarkkoja ja tämä edellyttää alkuperäisen kuvan huolellista tutkimista.” 

Lue lisää
 
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4lleenvalokuvaus


Marraskuun loskaiset kelit eivät ole parhaita hetkiä tehdä valokuvausretkiä, yksin tai yhdessä jollain porukalla. Vanhojen albumikuvien ja digiarkistojen läpikäymiseen sen sijaan pimenevät päivät sopivat hyvin.

Jos oikein huippuhienoja jällenvalokuvaus kuvapareja haluaa saada aikaan, on etukäteen tehdyllä suunnittelulla todella tärkeä rooli. On mahdollista valmistella kuvauskeikkaa vaikka vuoden päähän! Vuodenajan voi ajoittaa samaan kuin alkuperäiskuvassa, ja muutkin seikat päättää kellonajasta, säätilasta, valaistuksen suunnasta jne. aina kameran ja optiikan valintaa myöten, Kaiken voi halutessaan huomioida, ja toistaa mahdollisimman samana. Jos nimittäin tätä haluaa. Usein riittää vähempikin.

Rohkaisen Sinua harrastamaan jälleenvalokuvausta! Tai jos sinulla on kotialbumissasi jokin erikoisen kiehtova vanha valokuva Vaasasta, niin ehdota sitä jollekulle toiselle kuvaajalle /yhteisen kuvausretkenne kohteeksi. Allekirjoittanuttakin saa mielellään tällaisille kuvauskeikoille houkutella!

Aimo Nyberg aimonyberg(at)gmail.com



Kuvaaja on tuntematon Onkilahden lukion oppilas/ryhmä. Tarkemmat tiedot puuttuvat.

Onko kellään muistoja jaettavaksi näiltä ajoilta ja paikoilta? Miltä grillin herkut maistuivat?


lauantai 9. marraskuuta 2019

Postilaitos on toiminut Suomessa vuodesta 1638

Postilaitos eli yleinen posti on ollut itsestäänselvyys maassamme jo pian 400 vuotta. Ainakin niillä seuduilla, joilla oli asutusta, ts. rannikoilla, vesi- ym. kulkureittien varsilla. Merkittävin postitie kulki Tukholmasta Turkuun ja sieltä pitkin Kuninkaantietä rannikkoa seuraten ja aina Viipuriin asti.

Toinen tärkeä reitti kulki Turusta pohjoiseen, tänne Vaasan seudulle eli Korsholma/Wasaan, siis nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Postireitti Merenkurkun yli on ollut myös hyvin mielenkiintoinen yhteys. Tästä historiasta joskus toiste enemmän.

Sisämaahan ensimmäinen reitti avattiin Hämeenlinnaan, ja sieltä jatkettiin myöhemmin Savonlinnaan.

Nyt, kun Postin lakko on todennäköisesti alkamassa tulevalla viikolla, kannattaa Postin historiaa ym. toimia muistella ja kerrata. Ajat muuttuvat, näin se vaan on. Tulevaisuutta ei kukaan tiedä.

Katso ja seuraa tilannetta Postin sivuilta

https://www.posti.com/

Seuraa myös Posti ja logistiikka-alan unioni PAU:n nettisivuja


https://www.pau.fi/



Tiedonkulun kannalta yleisen postilaitoksen perustaminen oli aikoinaan erittäin merkittävä parannus. Ilman muuta kyse oli myös koko hallinnon kannalta tarpeellisesta uudistuksesta.

POSTI on tarkoittanut kansalaisille näitä asioita

Lainaus lehdestä Keräily uutiset 4/2019 s. 30

1. Säännöllinen, luotettava postinkuljetus. Postivuorot tiedettiin etukäteen. 

2. Postireitit. Tiedettiin, mitä reittiä posti kulki. 

3. Postikonttorit. Postireittien välille perustettiin postikonttoreita, joihin postia voi jättää edelleen toimitettavaksi ja joista posti myös noudettiin. 

4. Oma henkilökunta. Postikonttoreita varten palkattiin omaa henkilöstöä. Postinkuljetuksesta vastasivat postiljoonien lisäksi postitalonpojat renkeineen. Kuninkaallisten määräysten mukaisesti postitalonpojat olivat vapautettuja sotilaspalveluksesta. 

5. Postitaksat. Yksityishenkilöt tiesivät etukäteen lähetyksistä perittävät maksut. Postia voivat lähettää virkamiesten lisäksi yksityishenkilöt ja kauppiaat, joiden olisi muutoin ollut mahdotonta lähettää kirjallisia viestejään. 

Lainaus päättyy


HUOM! 

Miten käy joulukorttien lähettämisen ja saamisen osalta tänä vuonna? Monella on varmaan mielessä pitkän perinteen katkaiseminen?

Akuuttiasia on myös tämä: asukasyhdistyksemme Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf  SYYSKOKOUS lähestyy, pvm on 26.11.2019.

Saammeko kokouskutsun ja kokousasiakirjat toimitettua jäsenille ajoissa? Yhdistyksemme hallituksen kokouksessa 14.11. tätä yritetään ratkoa. Soittorinki jäsenille on mahdollinen, samoin nämä sähköiset kanavat.
Kannattaa aina silloin tällöin käydä katsomassa yhdistyksen virallisia nettisivua

http://vkaicv.nettisivu.org/

ja seurata myös tätä vaasaennenjanyt sivustoa.



Kuva: AN. 25.11.2016. Postitalon nimellä tunnettu kolossaalinen, entinen Postin pääkonttori Helsingissä.

Tässä talossa on tänä päivänä, vuoden 2019 lopussa, katutasolla enää pieni Postin toimipiste. Postinjakelun hoitavat nyt automaatit mitä eriskummallisimmissa paikoissa,  ja R-kioskin & kauppaketjujen yrittäjät oman työnsä päälle. Muutos tässäkin suhteessa on ollut raju viime vuosien aikana.


Teksti: Aimo Nyberg

Postin historiaa koskevat faktat: Lainaus Lehdestä Keräily uutiset 4/2019 s. 30 / Jukka-Pekka Pietiäinen, Suomen postin historia I, 1988.


perjantai 8. marraskuuta 2019

Vaasan Satamatie: Kaupunginselkä -vaihtoehto


Kuva: AN 12.10.2014.

Vaasan Satamatien vaihtoehdoista Kaupunginselkä ei mielestäni ole hyvä ratkaisu. Perustelen tässä blogikirjoituksessa tätä henkilökohtaista kantaani.

Vaihtoehtoihin Vikby ja Fladan en tässä ota kantaa.

Kuinka syvä, tai siis matala Sundominlahti on?

Mikä on tilanne nyt, 2020-luvun koittaessa? Aihe nousee mieleeni siksi, että Vaasan satamatie vaihtoehdoissa, joita ilmeisesti on jäljellä 3 kpl (Lähde: ELY-keskus laittanut suunnittelun toistaiseksi jäihin, Pohjalaisen uutinen 30.10.2019), mukana on silta- ja pengertie vaihtoehto Kaupunginselkä.

Eli se menisi näin: Myrgrundin sillan Sundomin puoleisesta päästä yli lahden ja tekosaarten (suunnitelmat Vaasan yleiskaavassa), jatkuen kohti jo tänä päivänä kokonaan kuivumassa olevaa Emäntälahtea ja niiltä paikoilta jatkuen kohti nykyistä moottoritietä (siihen silloin tarvittavaa ympyräliittymää).

Oma ja siis täysin ei asiantuntija arvioni tästä Kaupunginselkä -vaihtoehdosta on tämä: siltaa ei tähän syväliejuiseen, kohta kokonaan kaislojen valloittamaan lahteen kannata yrittää tehdä. Tällainen rakentaminen on luultavimmin äärimmäisen kallista, ja toiseksi, on syytä miettiä tarvittavien ruoppausten määrää, jotta sillan molemmilla puolilla saadaan säilymään edes jonkinlaisia vesipeilejä parin kolmen vuosikymmenen perspektiivillä?

Maankohoaminen ja Laihianjoen mukanaan tuoma maa-aines muuttaa Sundominlahden vähitellen Liminganlahden kaltaiseksi lintuharrastajien paratiisiksi. Eteläinen Kaupunginselkämme muuttuu vuosi vuodelta kasvavien lintumäärien yhdeksi länsirannikon merkittävimmistä kevätmuuton levähdysalueista. Jo nyt merenlahti on keväällä ja alkukesästä kymmenien lajien, tuhansien vesilintujen välilasku- ja jopa pesimisaluetta.

Vuonna 2011 pohdimme tässä blogissa osittain näitä samoja teemoja Vaasan ammattikorkeakoulun lehtorin, arkkitehti Vesa-Matti Honkasen kanssa.

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2011/11/vaasan-etelaisen-kaupunginlahden.html

Suosittelen, lue myös tästä blogista MAANKOHOAMINEN (Palosaaren Suntinrannan maisemainfotaulu ja kuulat)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/06/maankohoaminen.html


Edellyttäen, ettei merenpinnan mahdollinen tuleva kohoaminen kumoa jollain aikataululla tätä alueemme maankohoamisilmiötä, on mahdollista sekin, että Vaskiluodon annetaan ”kasvaa kiinni” sekä Palosaareen että Hietasaareen ja Hovioikeuden rantaan. Jollakin aikajänteellä katoaa myös koko Sundominlahti, eli merimaisemat Eteläiseltä kaupungin selältä. Meneekö tähän vuosisata tai vuosisatoja, en osaa arvioida. Sellaisiakin laskelmia olen nähnyt, joissa ennustetaan maayhteyden Ruotsiin toteutuvan Merenkurkussa, kenties noin parin tuhannen vuoden päästä?

Tehtävää siis riittää Vaasan kaupunkisuunnittelussa.

Isoissa kuvioissa löytyy haastetta niin päättäjille kuin virkamiehillekin. Satamaa kehitetään, väylää ruopataan jne. aivan varmasti tulevaisuudessakin.

Suuret satsaukset Eteläiseen Kaupunginselän tekosaariin, suurisuuntaiset ja pitkäaikaiset ruoppaukset, siltojen tekemiseen, - onko tällaiseen Vaasalla mahdollisuutta koskaan? Onko tähän varaa? Ja olisiko se edes toivottavaa?

Onko meillä edes mitään oikeutusta yrittää estää maankohoamisilmiötä? Aika on iät ja ajat muuttanut maisemaa Vaasan rannoilla. Tulevaan ihminen kyllä vaikuttaa, mutta lopultakin aika mitättömän vähän, - suuret linjat toimeenpanee luonto syy-seuraus lakien mukaisesti.

Toivon, että keskustelua ja vuorovaikutusta Vaasan satamatie asiassa onnistutaan jatkamaan Vaasassa ja Mustasaaressa, asialinjalla ja ratkaisuun päätyen.

Olen yrittänyt muistuttaa asiassa tiukkoja mielipiteitä esittäville, että tämä ei ole vain Vaasan asia. Kyse on isommasta, paljon merkittävämmästä kokonaisuudesta. Sillä, että Vaasan keskustan asukkaat huutavat kovaan ääneen Kauppatorin laidalla olevan liikaa meteliä ja vaaroja, ja Mustasaaresta löytyy satoja puolustamaan muutaman maanviljelijän peltoja, niin tällä ei saisi olla niin hirveästi merkitystä.

Kyse on Eurooppatiestä, yhteydestä Euroopan Unioniin, Norjaan, ja maailmalle. Ja toiseen suuntaan, Sinisen Tien ym. valtateiden kautta koko Suomeen ja eteenpäinkin.Tämän logistisen yhteyden saaminen 2000-luvun tasolle on sellainen päämäärä, joka on syytä tavoitella tosissaan.

Yllä oleva on allekirjoittaneen henkilökohtainen kanta, eikä näistä ajatuksista ole toistaiseksi keskustelu VKA ry:n kokouksissa.

Aimo Nyberg
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n varapuheenjohtaja. 

aimonyberg(at)gmail.com

Onkilahdesta Onkilahdenpuistoksi

Vaasan kaupunkisuunnittelun yksi usean vuosikymmenten suurtöistä on ollut Palosaaren ja Vaasan keskustan välisen merenlahden, Onkilahden, rantamaisemien muokkaaminen monipuoliseksi kaupunkipuistoksi.



Kuvalainaus: netti, lähde tuntematon.

Kuvan kaupunkinäkymä on nykyään kovasti toisenlainen. Myös rannat. Onkilahti on tässä vielä ”iso” verrattuna tämän päivän Onkilahden puistoon.

Maankohoaminen ja ihmisen toimesta tehdyt toimenpiteet muuttavat ympäristöämme. Ja muutos jatkuu.

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

Kuulutusaika 24.10.–25.11.2019. 

MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA 

Asemakaavaehdotus nähtävänä: Onkilahden puisto (ak970) 

Asemakaavan ja tonttijaon muutos koskee Onkilahden puiston puisto-, lähivirkistys-, katu-, liikenne- ja vesialueita sekä 5. kaupunginosan korttelia 9, 16. kaupunginosan kortteleita 16 - 19, sekä 19. kaupunginosan korttelia 57. 

Asemakaavan muutosehdotus on uudelleen nähtävillä teknisessä virastossa ja kaavoituksen kotisivuilla 24.10.–25.11.2019. 

Mahdolliset muistutukset asiasta osoitetaan kaupunginhallitukselle ja toimitaan kaavoitukseen nähtävilläoloaikana. 

Asiakirjat ja lisätiedot:
 
vaasa/kaupunkisuunnittelu/kaavoitus/ak0970-onkilahden-puisto

Maankäyttö- ja rakennuslaki 65 § Maankäyttö- ja rakennusasetus 27§ 
Lisätietoja: www.vaasa.fi/kaavoitus, kaavoitus(at)vaasa.fi tai 06 325 1160 

Lainaus päättyy

Kuvan ja tekstin lainaukset koonnut Aimo Nyberg

maanantai 4. marraskuuta 2019

Kotivara kuntoon – Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola pilotoivat koulutuksia

HUOM! OBS!

Näihin kahden tunnin koulutustilaisuuksiin on Vaasassa osallistuttu toistaiseksi kovin heikosti, -asian tärkeyden ja vakavuuden huomioon ottaen aivan luvattoman heikosti, ts. unohdammeko me tämän päivän ihmiset täysin oman yhteiskuntavastuutamme?

Onneksi tilaisuuksia on vielä jäljellä! Eli eiköhän lähdetä mukaan oppimaan ja keskustelöemaan!

Ks. lista koulutuksen ajoista ja paikoista tämän blogikirjoituksen lopusta.





Kuvat: AN. Tammikuun 9. päivä 2015 Vaasan keskustassa oli sähkönjakelun katkos, joka kesti noin vartin.

Varautuminen pitempiinkin häiriöihin kuuluu sekä meille itsellemme, että viranomaisille.

Asiaan varautumisesta järjestetään koulutusta nyt myös Vaasan asukkaille

Kotivara kuntoon – Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola pilotoivat koulutuksia kotitalouksien varautumisesta.

Lokakuun lopussa ja marraskuun alussa Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa järjestetään kaikille avoimia 72 tuntia -koulutuksia, joissa perehdytään kotitalouksien varautumiseen. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin 72 tuntia häiriötilanteen sattuessa.

72 tuntia -koulutukset ovat omatoimiseen varautumiseen opastavia parin tunnin tilaisuuksia, joissa käydään keskustellen läpi varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jossa yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

- Kodeissa pitäisi pärjätä itsenäisesti ainakin 72 tuntia häiriötilanteen sattuessa. Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa ja lääkkeitä.

Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa, kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön erityisasiantuntija Sirpa Suomalainen.

Myös työntekijöille koulutusta

- Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola ovat Suomen kolme ensimmäistä kaupunkia, joissa tilaisuuksia ollaan tarjoamassa myös osalle kunnan työntekijöistä tällä laajuudella. Olen erityisen ilahtunut siitä, että aihe koetaan täällä niin tärkeäksi, että esimerkiksi Vaasassa osa kaupungin työntekijöistä saa käydä 72 tuntia -tilaisuuksissa työajallaan, sanoo Suomalainen.

Suomessa on jo yli 300 vapaaehtoista kouluttajaa, jotka vetävät 72 tuntia -tilaisuuksia, mutta Vaasa, Kokkola ja Seinäjoki ovat ensimmäisinä kaupunkeina mukana tilaisuuksien järjestämisessä.

- Halumme edistää kotivarojen kuntoon saamista. Olemme pohtineet tätä teemaa yhdessä Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kanssa. Vaasan lähtiessä yhdeksi pilottikaupungeista 72 tuntia -tilaisuuksiin, voimme antaa väestöllemme entistä paremmin konkreettista tietoa siitä, miten varautua erilaisiin häiriötilanteisiin ja miksi, kertoo Vaasan kaupungin turvallisuuskoordinaattori Seppo Mäenpää.

Kaikki ovat tervetulleita oppimaan kotitalouksien varautumisesta!

Vaasassa, Kokkolassa ja Seinäjoella järjestetään useita yleisölle avoimia, ilmaisia 72 tuntia –tilaisuuksia.

Kaikki omatoimisesta varautumisesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita.

Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

72 tuntia -koulutukset järjestää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Lisätietoja:
http://www.spek.fi/Suomeksi

http://www.spek.fi/Pa-svenska

https://72tuntia.fi/

https://72tuntia.fi/sv/

Erityisasiantuntija Sirpa Suomalainen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 040 169 8818 Turvallisuuskoordinaattori Seppo Mäenpää, Vaasan kaupunki, 06 325 3156


72 tuntia -tilaisuudet ovat osallistujille ilmaisia ja kaikki ovat lämpimästi tervetulleita

Ti 29.10. klo 18-20, Länsimetsän koulu, Länsimetsäntie 10

Ke 30.10. klo 18-20, Huutoniemi,Huudi, Mannerheimintie 41

To 31.10 klo 18-20 Palosaaren koulu, Wolffintie 25

Ti 5.11. klo 18-20, Isolahden koulu, Pallokatu 17

Ke 6.11. klo 11-13, Pääkirjasto, Kirjastonkatu 13

Ke 6.11. klo 18-20, Pääkirjasto, Kirjastonkatu 13

To 7.11. klo 11-13, Pääkirjasto, Kirjastonkatu 13

To 7.11. klo 18-20, Pääkirjasto,Kirjastonkatu 13, på svenska

Pe 8.11. klo 18-20, Kuula-opistonauditorio, Laivakatu 16

La 9.11. klo 18-20, NuorisokahvilaKultsa, Raastuvankatu30

Ma 11.11. klo 17-19, Sundomin kirjasto, Sundomintie 13, på svenska

Ti 12.11. klo 18-20, Variska, Vanhan Vaasankatu 20


HUOM! OBS! 

HUOMENNA 5.11. klo 15.00 luento KODIN TURVALLISUUDESTA 

Monessa yhdistyksessä, myös asukasyhdistyksessämme aktiivisesti toimiva Armas Rinne, kouluttaja ja vapaaehtoistyöntekijä, lähetti eteenpäin välitettäväksi tiedon, että hän luennoi aiheesta "Kodin turvallisuus"
Aika: 5.11.2019 klo 15
Paikka: Arbetets Vännerillä, Ajurink 14.

Tervetuloa!


Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

perjantai 1. marraskuuta 2019

Ennen ja nyt kuvapari: Myllykatu 11

Tämän blogikirjoituksen tietoja päivitetty 3.11.2019


Tähän taas hieman nostalgiaa



Kuva on 1990-luvulta, tarkkaa valokuvausaikaa en valitettavasti pysty sanomaan.

Rakennus purettiin v. 2014 (aikasempi virheellinen arvaus 2007 - 2008 tienoilla siis korjattu tähän).

Tilalle on tullut aivan toisenlainen kaupunkimaisema. Kerrostaloalue, eli asuntoja ja liikehuoneistoja.

Kuvassa on siis: Leipomo Bageri Alfr. Eriksson Myllykadulla.
Leipomon myymälä Bageri Butik, ARK. 7 - 16.

Milloin herkuttelu alkoi, ja milloin loppui tässä osoitteessa?

Muistot ovat sokeriset! Aina tuoreet, herkullisen tuoksuvat, monen sortin vehnäset ja makeat kakut palaavat mieleen, ja saavat edelleen makunystyrät suussa heräämään.

Millaisia muistoja Sinulle tulee tästä kuvasta?

Kun tänään käy samoilla kulmilla Myllykadun ja Konepajankadun kulmassa, niin katunäkymä on kovasti muuttunut.

Haikailla saa, muistoista nauttia.

Maailma menee eteenpäin, aika ei pysähdy, muutoksia tulee suuntaan jos toiseenkin.

Vaasassakin kaupunkikuva on tiivistynyt, ja tiivistyy edelleen. Uutta rakennetaan vanhan tilalle, - talouselämän pyörien on pyörittävä.






Kuvat: AN. 31.10.2019. Myllykadun ja Konepajan risteys Vaasassa.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg


Tähän blogikirjoitukseen tehty 3.11. 2019 korjaus purkuvuodesta, joka on siis 2014 eikä 2007 -2008.

Ja lisätty linkki Tapio Parkkari/ vaaslaisia.info sivulle:

Lainaus:

"Perinteikäs Alfred Erikssonin leipomorakennus Myllykatu 11:ssä sai purkuluvan joulukuussa 2011. Toukokuussa 2007 leipomon ja sen tontin omistaja Aarne Österberg jäi eläkkeelle, minkä jälkeen myymälässä on toimi vuokralla Kotileipomo Hänninen Sepänkylästä. Österberg on yksi Vaasan arvostetuimmista leipureista".

”Vaasalainen perinteikäs Alfred Erikssonin leipomo tunnetaan hyvistä tuotteistaan. Yrityksen lippulaiva on vaasalaisille rakas ruissekaleipä mutta toki muutkin tuotteet maistuvat. Alf. Erikkssonin leipomorakennuksen päässä Myllykadulla on pieni myymälä ja kahvila. Kahvila aukeaa aamuisin kello seitsemltä. Kahvilaan on usein jonoa jo ennen seitsemää, sanoo leipomoyrittäjä Aarne Österberg”

LUE KOKO KIRJOITUS vaasalaisia.infon sivuilta

http://vaasalaisia.info/alfred-eriksson/?fbclid=IwAR0iWwknGxrm9REwd9FAINNqnTQcHlbLAE--XJJbmBhZc-44Ql8a3Lhr0yU

Lisäyksen kirjannut: AN

Tämän kirjoituksen aloituskuva sai melkoisen suosion myös FB-sivustolla Vaasan kuvia 1900-luvulta. Parissa päivässä tämä monenlaisia, herkullisia muistoja mieleen tuonut kuva keräsi yli 600 tykkäystä, ja noin 100 kommenttia.

Rakennuksen purkuajankohtakin tarkentui tämän kuvan avulla.


Kuvalainaus fb-sivulta: Kaj Sjöberg. Tammikuu 2014.

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...