keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Paukutellen kohti uutta vuotta

Vaasan kaupungin järjestämä perinteinen uudenvuoden ilotulitus on ollut näyttävää katseltavaa viime vuosina. Näin on taas tänäkin vuonna.

Lainaus kaupungin sivuilta:

”Vaasan kaupunki juhlistaa uutta vuotta perinteisellä ilotulituksella Räätälinsaaressa.

Vaasan kaupunki järjestää ilotulituksen, sillä ammattilaisten hoitaman yhteisen ilotulituksen ansiosta kaikilla on turvallinen vaihtoehto katsella rakettien loistetta, kaupungilta kerrotaan.

Lisäksi meluhaitat vähenevät, kun ilotulitus keskitetään lyhyelle ajanjaksolle ja yhteen paikkaan.

Yötaivaan valaisevat muun muassa erilaiset rengas-, sydän-, pioni-, krysanteemi-, palmu- ja tähtikuviot. Näyttävimmät raketit muodostavat tuliseinämän tai valuvat vesiputouksen lailla taivaalla.

Yleisö voi parhaiten seurata ilotulitusta Kalarannassa tai Vaasan vankilan rannassa. Pääsy rakettien lähetyspaikalle Räätälinsaareen on kielletty. Paloturvallisuuden vuoksi ilotulitusvälineiden käyttäminen keskustan alueella on kiellettyä.

Ilotulituksesta ja sen luvista huolehtii Kantoraketti.

Ilotulitus järjestetään uudenvuodenaattona 31.12.2015 kello 24.”


Missä pamautellaan ne tuhannet ja taas tuhannet ilotulitteet ja räjähteet, joita on taas myyty suurten kauppojen aula- ym. tiloissa?

Vastaus: oletettavasti kuten ennenkin, - ihan missä vaan, siis ts. joka puolella kaupunkia. Ei tälle valitettavasti taida kukaan voida mitään.

Monet urheiluseurat ym. hankkivat myynnillä ”kohtuullisen helpolla tavalla” kassaansa melkoiset lisätulot tällä ihan laillisella ja jo perinteisellä tavalla. Ilmiö tuntuu vain paisuvan vuosi vuodelta.

Uusia mitä merkillisimmän nimen saaneita paukkupommeja ja ilotulitusräjähteitä tuodaan markkinoille ja niitä mainostetaan hyvin tehokkaasti.

Vaasassakin ohjeistus kuitenkin kieltää paukuttelun keskustan alueella. Valvontaa on, mutta käytännössä tällaista ilonpitoa ei ole aikaisempina vuosina pystytty estämään. Ranta-alueilla ja mm. parkkipaikoilla on kaikenikäisten porukoita liikkeellä sellaiset määrät, ettei poliisien resurssit mitenkään riitä todelliseen valvontaan.

Vahinkojakin on sattunut, vakaviakin käsi- ja silmävammoja joka vuosi. Toivotaan ettei tänä vuonna. Kannattaa ottaa huomioon varotoimenpiteet ja ohjeet m. suojalaseista. Jos sivullisille tulee haittoja, vahinkoja, ja ilotulitteiden ja paukkupommien käyttö on tapahtunut kielletyllä alueella, niin seuraamukset voivat olla hyvinkin suuret.

Tähän loppuun pari linkkiä, miten valokuvata ilotulitusta:

http://www.maisemanlumo.fi/artikkelit/vinkkeja-ilotulituksen-valokuvaamiseen/


http://www.jarjestelmakamera.fi/ilotulitus-valokuvaaminen




Teksti ja kuva (29.11.2014): Aimo Nyberg

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2016!

tiistai 29. joulukuuta 2015

Juttuja on riittänyt

Nyt näitä blogijuttuja on tälle sivustolle kertynyt vuoden 2015 aikana jo 200 kpl. Se on uusi ennätys tämän sivuston historiassa!

Tämä kulunut joulukuu meni jo suorastaan överiksi, kun tuli aloitettua tuo patsasaiheinen joulukalenteri. Luukkukalenteri eli kuva-arvoitukset saivat onneksi ihan kiitettävän suosion!

Itseni lisäksi juttuja ja kuvia tähän blogiin sain kuluneen vuoden aikana lähinnä vain asukasyhdistyksemme ex-puheenjohtajilta. Ensi vuonna toivon tähän parannusta! Blogimme on avoin kaikille, ja kaikenlaisille lyhyille tai pitkille kirjoituksille. Ja myös muille kuin suomenkielisille jutuille.

Kuvamateriaaliakin varmasti itse kullakin on, kunhan vaan niitä haluttaisiin laittaa jakoon (kuvaajan nimellä, nimikirjaimilla, ©-merkillä varustettuna…kuvaoikeudethan sinulla on aina).

Tämän blogin kirjoitukset ovat olleet kaikki jotenkin Vaasaan ja meidän vaasalaisten elämään liittyviä. Eivät aina suoraan asukasyhdistystoimintaan liittyviä, mutta tärkeitä asioita kuitenkin. Olen kirjoitellut myös omakohtaisista tapahtumista ja havainnoista, niin henkilökohtaisesta elämästäni, kuin myös työssäni kuvataideopettajana eteen tulleista asioista. Tätä perustelen sillä, että yhdistyksemme ja myös allekirjoittanut tulisi vähitellen tutummaksi ja ehkä läheisemmäksikin entistä suuremmalle joukolle vaasalaisia.

Juttuja pitää tulla myös kohtuullisen usein. Blogia ei voi pitää kovin pitkään ”paussilla”. Kiinnostusta on koetettava ylläpitää, vaikkei aina olisikaan kovin tärkeää kerrottavaa.

Yhdistyksemme on avoimen kansalaisyhteiskunnan puolella, ja kannatamme kaikenlaista asiallista vuoropuhelua, asiasta kuin asiasta. Kerromme aloitteistamme, kannanotoistamme, ja kokouksissamme käydyistä keskusteluistamme jne. tällä blogisivullamme ja myös yhdistyksemme virallisilla nettisivuilla.

Voimavaramme ovat nyt riittäneet tähän, - vaikka tarvetta olisi toki vielä paljon enempäänkin. Pienen yhdistyksen on hyvin vaikeaa saada julkisuutta, varsinkin kun emme ole sitä kovin tarmokkaasti itsekään hakeneet. Lehtien palstoille toki päästään joskus, ja yleensä ihan positiivisessa valossa, mutta silti jäämme tottakai kauas esim. poliitikkojen ja virkamiesten näkyvyydestä.

Toivotaan, että olemme edenneet oikeaan suuntaan, ja että vaasalaisten uteliaisuus yhdistystämme kohtaan on kuluneen vuoden aikana ollut kasvamaan päin.

Jatketaan tästä kohti tulevan vuoden 2016 haasteita. Yhdessä ja yhteisvoimin!

Pidetään yhteyttä, Aimo Nyberg, VKA ry:n pj.
aimonyberg(at)gmail.com

Katso myös asukasyhdistyksemme virallisia nettisivuja!
Ja fb-sivustoa! (koitamme viritellä sinne vähitellen myös keskusteluja, eli olette kaikki tervetulleita mukaan!)

Linkit löytyvät tältä sivulta, sivun vasemman puoleisesta palkista, blogiarkiston alta, alimpana siis.



Vaasa ennen ja nyt -blogi lähti alunperin liikkeelle ideasta etsiä kuvia Vaasasta, joilla voidaan kertoa kaupunkikuvassa tapahtuneesta muutoksesta.

Vaikka ylläolevat kuvat eivät olekaan aivan samalta kohdalta kuvattuja, niin alue on hyvin tunnistettavissa.

Kuvat puhukoot itse omaa vakuuttavaa kieltään, - maailma ympärillämme muuttuu valtavalla vauhdilla.
(Ylempi kuva netistä, alempi kuva allekirjoittaneen ottama 15.7.2014)

Aimo Nyberg

torstai 24. joulukuuta 2015

Kertausta patsaista ym.

JOULUKALENTERI 2015

Yhteenveto kuva-arvoituksista. 24 kuvaa vaasalaisista patsaista, veistoksista, muistomerkeistä. Artikkelit ko. kohteista tässä blogissa joulukuun 1. – 25. päivien kohdalla.

Kuva: AN.

Tässä joulukalenterimme 12 ensimmäistä kuva-arvoitusta.

Kohteet on esitelty tarkemmin tässä blogissa joulukuun 1. -13. päivä 2015.

Kertaus yllä olevan koostekuvan kohteista, vasemmalta oikealle, ylhäältä alas.

1. Vaasan Jaakkoo (Aitoaho, 2015) 
2. Topelius (Vikström, 1915)
3. Peikko ja Impi (Ilkka, 1917)
4. Gridlock (Niemelä, 2006)
5. White open (Niemelä 2014)
6. Muistohallin lasimaalaus (Ericsson, 1930)
7. Suomen vapaudenpatsas (Liipola 1938)
8. Työläisten ja torpparien muistomerkki, Vakaumuksensa puolesta kaatuneet 1918 (Aalto, 1962)
9. Merituuli (Hiironen, 1979)
10. Auringon lapsi (Hannu Leimu 2010)
11. Meander (Halme, 1996)
12. Veera (Lucien den Arend, 1999)




Kuva: AN

Yllä olevan koostekuvan kohteet 13 - 24 ovat vasemmalta oikealle, ylhäältä alas.

13. Yrittäjäpatsas (Kultti, 1981)
14. Inkeri-patsas, liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki (Helenelund 1955)
15. A.A. Levón (Leppänen 1956)
16. Inhimilli (Huhtamo, 1981)
17. Kultainen vastaanottava käsi (Jylhä, 2000)
18. Lintunainen, kirjailija Jarl Hemmerin muistomerkki (Lilius, 1993)
19. Sopimus (Alho, 1997)
20. Korttitalo (Gripenberg, 2008)
21. Pohjanmaan museon oven reliefit (Vikström 1930)
22. Vaasan perinnemuuri (eri tekijöitä)
23. Varjoja metsässä (Kannosto, 2006)
24. C.A. Setterberg, arkkitehti (Helenelund-Suominen, 1996)


Projekteja patsasaiheiden kanssa jatketaan vuoden 2016 aikana.

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg, kuvataideopettaja ja VKA ry:n pj.

Luukku 24, vastaus

Tänään jouluaattona 2015, annan tälle miehelle (patsaalle) kunnian päättää joulukalenterimme kuva-arvoitukset.

24 kohdetta on nyt käyty läpi! Urakka on siis ohi, ja on aika levätä.

C.A.Setterbergin muistomerkki
Sijainti: Kirkkopuistikon - Kasarminkadun risteyksessä

Tekijä: Tea Helenelund

Paljastettu: 5.10.1996

Taiteilija Tea Helenelund on tehnyt myös aikaisemmin muistolaatan Setterbergille.

Sen sijainti on kaupungin kirkon torniosan seinässä, Lyseonkadun puolella.

Paljastettu: 6.10.1978.



Olen kirjoittanut tässä blogissa Setterbergistä muutamia kertoja.

Elämänkertatietoja löytyy parhaiten jutusta elokuun 14. päivän kohdalta vuodelta 2012. Päivä oli C.A. Setterbergin merkkipäivä.

Voit mennä blogiarkistoon joko oikean sivupalkin kautta vuoden ja pvm. mukaan, tai sitten etsi tästä blogista toiminnon kautta (etusivun oikeasta ylälaidasta).

Asian tiimoilta jatketaan taas ensi vuonna!

Kiitokset kaikille, ja hyvää joulunaikaa.
Toivotan sekä omasta puolestani, että Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen puolesta
Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Aimo Nyberg

Tähän vielä Setterbegin tunnelmissa kuva Vaasan kirkon alttaritauluista.



Kuva: AN, Vaasan kirkko, alttaritaulut. Joulunajan tunnelmaa 17.12. 2015.

Vaasan kirkon arkkitehti on C.A. Setterberg.

Alttaritaulut:
Vasemmalla puolella Robert Wilhelm Ekmanin Pyhä ehtoollinen.

Keskellä Albert Edelfeltin Joulunaamu.

Oikealla puolella Louis Sparren Kristuksen hautaan laskeminen.

Luukku 24

Tämä on viimeinen luukku joulukalenterissamme!

Kiitos, että olet ollut mukana.

Patsaskuvien kanssa olemme nyt myös käyneet läpi joitakin vaasalaisessa kaupunkikuvassa tapahtuneita muutoksia. Olemme samalla myös jo suuntautuneet tulevaisuuteen päin.

Edessämme on pian Suomen 100 v. juhlavuosi. Haluan uskoa, toivoa, että silloin tämänkin kalenterimme kuva-aiheet ovat ajankohtaisia. Saamme varmasti nähdä myös uusia patsaita ja muistomerkkejä, - ainakin valtakunnan tasolla.

Tämän joulukalenterin ideana oli julkaista ns. päivän luukkukuva, joka oli yksityiskohta jostain kaikkien nähtävillä olevasta kohteesta täällä Vaasassa. Kuvaa piti katsoa tarkasti, ja yrittää tunnistaa se. Mistä se on, ja mikä on sen aihe? Kenties myös tekijä, taiteilijan nimi saattoi olla tuttu?

Kalenterin kuvavalinnat eivät olleet ainakaan kaikki helppoja. Jos tunnistit suuren osan, voit pitää itseäsi paikallisen kulttuurin asiantuntijana. Jos tunnistit vain muutaman, niin ehkä innostuit pitämään silmiäsi paremmin auki kaupungilla kulkiessasi.

Tässä tulee siis viimeinen ”kuva-arvoitus”. Vastaus tulee huomenna, joulupäivänä.


24. luukku 


Päivän luukku 24.12.2015

Joulukalenterimme luukkukuvat liittyvät patsaisiin ja muistomerkkeihin.

Mihin kokonaisuuteen yllä oleva kuva kuuluu ja missä tämä taideteos on?

Mikä on teoksen nimi ja kuka on tekijä?

Vastaus kerrotaan jo tänään 24.12.



EILISEN KUVAN VASTAUS:




Varjoja metsässä

Sijainti: Hovioikeudenpuistikko 13-15, Vaasan keskusta.

Tekijä: Erkki Kannosto

Paljastettu: 12.5.2006

Varjoja metsässä on kolmas ja viimeinen osa Erkki Kannoston veistosten kokonaisuudessa, jonka saimme kymmenkunta vuotta sitten tänne Vaasan Cityyn.

Kaksi muuta ovat Syvä jano ja Matkakuume. Nekin on syytä tässä lyhyesti esitellä.




Syvä jano
 
Sijainti: Vaasan keskusta, Kävelykatu (Hovioikedudenpuistikko)

Tekijä: Erkki Kannosto

Paljastettu: 13.5.2005 (Kukan/Flooran päivänä)




Matkakuume

Sijainti: Vaasan keskustassa, kävelykadulla (Hovioikeudenpuistikkoa)

Tekijä: Erkki Kannosto

Paljastettu: 13.5.2005 (Kukan/Flooran päivänä)


Tämän kolmen veistoksen kokonaisuutta ei pidä vähätellä.

Merkittävää näissä teoksissa on se, että ne on tilattu ja suunniteltu juuri tähän paikkaan, 
Vaasan kävelykadulle, jonne tehtiin vesiaiheisia vesipeilejä veistosten yhteyteen.

Taidehistoriallisesti tämä on harvinaista. Vastaavia usean taideteoksen kokonaisuuksia ei maassamme ole monia. Väinö Aaltosen työt Tampereella ovat ehkä tunnetuin esimerkki vastaavasta kokonaisuudesta.

Nämä kohtuullisen suurikokoiset, ja suuritöiset pronssiveistokset Erkki Kannosto teki Lallukan taiteilijakodin suuressa ateljeessa.

Ensimmäisenä valmistui kumartava, lähteestä vettä juovaa miestä esittävä teos. Toinen teos, lentokonetta kädessään pitävä, ja kesäaikaan siis veden äärellä loikoileva mies, valmistui seuraavaksi. Kolmas ja viimeiseksi jäänyt teos, mies- ja naishahmot kävelevät puistossa, valmistui vasta seuraavana vuonna 2006. Myös tämän teoksen liike- ja elekieli on mietitty tarkkaan sijoituspaikan mukaan.

Taiteilijalle tällainen tilaus on todella suuri, ja siihen Kannostolta meni 2 – 3 vuotta. Matka ideasta valmiisiin pronssiteoksiin on nykypäivänäkin perustelniikjaltaan samanlainen prosessi kuin se oli jo vuosisatoja sitten.

Taideteokset on valanut kellokoskelainen Jorma Kärkkäisen valimo. Yli 500 kiloa painavat veistokset valettiin osina, hitsattiin yhteen, viimeisteltiin eli siselöitiin valimossa ja pystytettiin puistossa valmiina oleville jalustoille.

Lähde:
http://docplayer.fi/1892807-Erkki-kannosto-suurten-veistosten-tekija.html


Miten nämä patsaat sopivat kävelykadulle?

Muistan kuulleni mielipiteitä, perusteluja, että Vaasan arvokkaan torin, ja siellä olevan Suomen vapaudenpatsaan lisäksi läheinen kävelykatualue kaipaa juuri tällaisia meidän tavallisten ihmisten tasolla, rinnalla olevia teoksia. Ne ikään kuin elävät kanssamme, kulkevat kanssamme, miettivät samoja arkisia asioita kuin mekin.

Aivan totta! Itselläni on tapana, kun uusia patsaita tulee vastaan, ikään kuin ryhtyä vuoropuheluun niiden kanssa. Ehkä tämä johtuu ammatistani kuvataideopettaja, tai – jostain muusta, en tiedä.

Käyn myös joka kevät 9. luokkalaisten oppilaitteni kanssa Vaasan keskustassa. Vapauden patsaan luona keskustelemme ja mietimme, mitä on vapaus? Kyselemme myös patsailta kuulumisia, - eli miten ne voivat? - keitä ne ovat tavanneet? - mistä on tullut juteltua ihmisten kanssa, ja onko kukaan kertonut arvostavansa niitä?


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg


keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Luukku 23

Tämä on toiseksi viimeinen luukku joulukalenterissamme!

Valinnat kohteista syntyivät matkan varrella, ja omakin mielenkiintoni tähän ”projektiin” kasvoi joulukuun viikkojen kuluessa.

Patsaskuvien kanssa olemme nyt myös käyneet läpi joitakin vaasalaisessa kaupunkikuvassa tapahtuneita muutoksia. Katseemme on samalla jo suuntautunut myös tulevaisuuteen päin.

Ideana on ollut julkaista ns. päivän luukkukuva, joka on yksityiskohta jostain kaikkien nähtävillä olevasta kohteesta. Kuvaa pitää katsoa tarkkaan, ja yrittää tunnistaa se. Mistä se on, ja mikä on sen aihe?

Seuraavana päivänä tulee uusi ”kuva-arvoitus”. Ja tietenkin myös edellisen päivän vastaus. Rajatut lähikuvat avataan ”suurempaan kuvaan” ja mahdollisesti esitetään myös oheiskuvia ko. tilanteesta.


23. luukku 


Päivän luukku 23.12.2015

Joulukalenterimme luukkukuvat liittyvät patsaisiin ja muistomerkkeihin.

Mihin kokonaisuuteen yllä oleva kuva kuuluu ja missä tämä taideteos on?

Mikä on teoksen nimi ja kuka on tekijä?

Vastaus kerrotaan torstaina 24.12.



EILISEN KUVAN VASTAUS:
















Perinnemuuri

Vaasan Kasarmintorin perinnemuuri on pystytetty muistutukseksi jälkipolville niistä sekä sodan- että rauhanajan joukko-osastoista ja yksiköistä, jotka on perustettu tai jotka ovat toimineet Vaasassa.

Muurin perustamisen jälkeen sen äärellä on pidetty monet sotilas-paraatien ohimarssit ja muut maanpuolustukselliset juhlatilaisuudet.

Perinteet jatkuvat, vaikka Vaasassa ei varuskuntaa tänä päivänä enää olekaan.

Yllä olevat kuvat olen kuvannut tämän vuoden joulukuun puolessa välissä. Aurinko oli aamupäivällä kovin matalalla, mutta juuri oikeassa suunnassa. Valon säteet loivat kultaista kimallusta yleensä niin kovin tummiin perinnemuurin laattoihin. Näin näkyviin tulleet yksityiskohdat erillisissä muistolaatoissa kertovat paikallisesta ja koko Suomen historiasta, jopa monien vuosisatojen takaa.

Kokonaisuudessa on monia erillisiä muistomerkkejä. Mitä kaikkea tästä muurista ja sen ympäristöstä löytyykään? Kenties olisi paikallaan saada julkaistua jonkinlainen päivitetty esite? Ainakin minun tiedot ovat vajavaiset, ja uskon näiden historiallisten tapahtumien kiinnostavan kovasti tämän päivän arkisten asioiden kanssa eläviä kansalaisia. Niin täällä Vaasassa asuvia, kuin laajemminkin.

Historiasta on dokumentteja toki saatavissa. Ajankohtaiseksi tämän Vaasan perinnemuuriin tekee Suomen edessä oleva 100 v. juhlavuosi.

Aiheen laajuuden takia tässä ei ole mahdollista muuta kuin hämmästellä muurin valtavaa informaatiota, niin sanallista kuin kuvallistakin.

Mainitaan kuitenkin nämä:

Pohjanmaan jääkäripataljoonan muistokivi
Sijainti: Kasarmintorilla
Tekijä: Pentti Penttilä
Paljastettu: 28.7.1964

Joukko-osastojen perinnemuuri
Sijainti: Kasarmintorilla / Korsholmanpuistikon reunalla
Tekijä:Annikki Nurminen
Paljastettu: 23.10.1976

Vaasan sotilasläänin muistolaatta
Vaasan perinnemuuriin 4.6.2010.


Vaasan varuskunta-alue on tänä päivänä Kulttuurikasarmi. 

Toiminta on hyvin monipuolista.
http://www.vaasa.fi/palvelut/kulttuurikasarmi


Jos haluat tehdä virtuaalisen kävelyn Vaasan varuskunta-alueen historiaan niin katso
http://www.visitvaasa.fi/Documents/kasarmik%C3%A4vely.pdf


Tekstin koonti ja kuvat: Aimo Nyberg



tiistai 22. joulukuuta 2015

Torikauppiaille kiitokset


Minulla oli tänään ilo ja kunnia asukasyhdistyksemme puheenjohtajana toimittaa Vaasan torille pitkäaikaisille torikauppiaillemme kiitokset ja kahvipaketit.

Syyskokouksemme päätöksellä tämän vuotinen huomionosoituksemme meni siis torikauppiaille.

Meidän vaasalaisten on hyvä muistaa, että kauppa torillakin käy, jos asiakkaita riittää.

Tässä suhteessa parantamisen varaa kyllä on. Torielämän kehittämiseen on toivottavasti löydettävissä uusiakin ideoita. Haastetta riittää, niin kaupungille kuin yrityksillekin.

Torin ja sen ympäristön tulee olla elävä, toimiva kaupungin sydän! Nyt ja jatkossakin.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg


Klikkaa kuvaa suuremmaksi, niin kunniakirjan tekstiä on helpompi lukea.

Luukku 22

Tämän joulukalenterin loppu häämöttää.

Ideana on ollut edetä päivä kerrallaan kohti joulua. Jäljellä on enää kolme kuvaa, ja lopuksi teen myös yhteenvedon.

Patsaskuvien kanssa olemme muistelleet kuluneita vuosia, mm. vaasalaisessa kaupunkikuvassa tapahtuneita muutoksia. Katseemme on samalla jo tulevaisuuteen päin.

Ideana on julkaista ns. päivän luukkukuva, joka on yksityiskohta jostain kaikkien nähtävillä olevasta kohteesta. Kuvaa pitää katsoa tarkkaan, ja yrittää tunnistaa se. Mistä se on, ja mikä on sen aihe?

Seuraavana päivänä tulee uusi ”kuva-arvoitus”. Ja tietenkin myös edellisen päivän vastaus. Rajatut lähikuvat avataan ”suurempaan kuvaan” ja mahdollisesti esitetään myös oheiskuvia ko. tilanteesta.


22. luukku 



Päivän luukku 22.12.2015

Joulukalenterimme luukkukuvat liittyvät patsaisiin ja muistomerkkeihin.

Mihin kokonaisuuteen yllä oleva kuva kuuluu ja missä tämä taideteos on?

Mikä on teoksen nimi ja kuka on tekijä?

Vastaus kerrotaan keskiviikkona 23.12.



EILISEN KUVAN VASTAUS:



Pohjanmaan historiallinen museo, - eli Pohjanmaan museo, Österbottens museum / Terranova, ansaitsee oman pidemmän juttunsa myöhemmin.

Nyt, tässä kirjoituksessa, keskityn vain ulko-oveen. (ovea ei nykyään käytetä, sisäänkäynti museoon on kahvilan ja lipunmyynnin aulaan, lähempänä Koulukatua)


Tämä kuva, kuten muutkin ovessa olevat hienot historialliset tapahtumakuvaukset vaativat sanalliset selostukset, jotta tämän päivän ihmiset voivat niitä ymmärtää.

Tekstilainaus:

Pohjanmaan historiallisen museon opas. Vaasa – F.W.Unggrenin kirjapaino – 1933.
Laatinut Arne Appelgren: (sivut 8 ja 9)



”Museon upeat pronssiset ulko-ovet ovat koristetut KORKOKUVILLA, jotka kertovat Pohjanmaan huomattavimmista historiallisista tapahtumista. Reliefit ovat professori Emil Vikströmin veistämät. Ovet sekä hallin iso lasimaalaus ovat Vaasan sokeritehtaan taidesäätiön lahjoittamat.

Oven kahden ylimmän kuvan aiheet ovat islantil. Snorren saduista. Snorre kertoo kuningas Agnesta, että hän joukkoineen oli viikinkilaivoillansa tehnyt retken Suomeen, jossa hän voitti ja surmasi päällikön Frosten miehineen. Palatessaan Agne vei mukanaan Frosten lapset Skjalvin ja Logen. Hän otti kauniin Skjalvin vaimokseen, mutta jo hääyönä Skjalv kosti isänsä surman riistämällä surmaajan hengen. Kuvissa nähdään Agnen laivueineen saapuvan Suomeen ja Agnen vievän mukanansa paluumatkalle molemmat ruhtinaan lapset.

Toinen korkokuvapari kuvaa Korsholman linnanpäällikköä Eerikki Pukea lähtemässä sotajoukkoineen tukemaan Engelbrektiä, joka oli noussut aseisiin tanskalaisia vastaan vuonna 1434 ja Pohjanmaan talonpoikia valittamassa tilastansa Kaarle Herttualle, joka tässä tilaisuudessa antaa nuijasodan syttymiseen vievän viittauksen.

Kolmannessa rivissä näemme talonpoikaisjoukon taistelevan Flemmingin huoveja vastaan Santavuoren kentällä vuonna 1597 ja oppineen Johannes Messeniuksen maanpaossaan Kajaanin linnan edustalla.

Seuraavat reliefit kuvaavat Pietari Brahea, kun hänen saapuessaan Vaasan kaupunginportin edustalle pormestari ja porvaristo kunnioittaen häntä tervehtivät (1648) sekä Napuen taistelua vuonna 1714, taistelun riehuessa Vaasan porvariston lipusta, jonka venäläiset, lopulta onnistuivat riistämään.

Alimpana näemme kuvan Vaasan hovioikeuden vihkiäisten juhlakulkueesta, hovioikeuden virkamiesten, presidentti Arvid Kurck etunenässä, palatessa jumalanpalveluksesta, vuonna 1776, sekä Vanhan Vaasan viimeisestä suuresta palosta 1852, jolloin miltei koko kaupunki paloi poroksi, mikä seikka muuan muassa aiheutti kaupungin siirtämisen nykyiseen paikkaansa.”



Sisäänkäynti, ja muutamia yksityiskohtia ovesta 







Pohjanmaan museon pronssiset ulko-ovet 

Sijainti: Pohjanmaan museo, Koulukatu 0, Vaasa.

Tekijä: Emil Vikström.

Reliefit ovat vuodelta 1929, konservointi tehty vuonna 2014.


Lainaus Pohjanmaan museon konservointityötä esittelevältä sivulta: 

http://www.pohjanmaanmuseo.fi/?main=Kokoelmat&page=Konservointi



” MUSEON ALKUPERÄINEN SISÄÄNKÄYNTI KUNNOSTETTIIN Pohjanmaan museon alkuperäinen sisäänkäynti, kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiovet vuodelta 1929 sekä niitä ympäröivät kivirakenteet puhdistettiin ja konservoitiin elokuussa 2014. Myös Matti Visannin Karhu-veistos (1920-luku) siirrettiin alkuperäiselle paikalleen portaiden oikealle sivulle. Ovien kuva-aiheet, jotka kertovat Pohjanmaan historiasta, on valettu pronssiin ja patinoitu. Ovet puhdistettiin ulkopuolelta, ja patinointia korjattiin. Lopuksi ovet sekä oven yläpuolella oleva puhdistettu vaakuna suojavahattiin. Kaikki työt tehtiin veistoksiin erikoistuneen konservaattori Lasse Mattilan johdolla. Myös ovia ympäröivä kivetys ja portaat puhdistettiin. Sekä museon isän, Karl Hedmanin (1864 - 1931), että Emil Wikströmin (1864 - 1942) syntymän 150-vuotisjuhlavuotta vietetään tänä vuonna. Työhön käytettiin Karl Hedmanin rahaston varoja.”


Tekstin koonti ja kuvat: Aimo Nyberg

maanantai 21. joulukuuta 2015

Luukku 21

On loppukirin aika!

Toivottavasti kuvat ja tekstit ovat tähän mennessä olleet kiinnostavia ja haasteellisiakin tunnistaa. Neljä luukkua on vielä tulossa.

Tämän joulukalenterin idea on edetä päivä kerrallaan kohti joulua. Samalla muistellaan kulunutta vuotta, esitellään uudestaan joitakin tapahtumia, ja mm. vaasalaisessa kaupunkikuvassa tapahtuneita muutoksia. Suuntaamme katseemme jo myös tulevaisuuteen päin.

Ideana on julkaista ns. päivän luukkukuva, joka on yksityiskohta jostain kaikkien nähtävillä olevasta kohteesta. Kuvaa pitää katsoa tarkkaan, ja yrittää tunnistaa se. Mistä se on, ja mikä on sen aihe?

Seuraavana päivänä tulee uusi ”kuva-arvoitus”. Ja tietenkin myös edellisen päivän vastaus. Rajatut lähikuvat avataan ”suurempaan kuvaan” ja mahdollisesti esitetään myös oheiskuvia ko. tilanteesta.



21. luukku 





Päivän luukku 21.12.2015

Joulukalenterimme luukkukuvat liittyvät patsaisiin ja muistomerkkeihin.

Mihin kokonaisuuteen yllä oleva kuva kuuluu ja missä tämä taideteos on?

Mikä on teoksen nimi ja kuka on tekijä?

Vastaus kerrotaan tiistaina 22.12.




EILISEN KUVAN VASTAUS:









Korttitalo

Sijainti: Vaasan asuntomessualueen ranta-aukiolla Suvilahdessa.

Taiteilija: Simon Gripenberg.

 Paljastettu 09.07.2008


Lainaus asuntomessujen 2008 aikaisesta Rakentaja.fi nettisivulta:
  http://www.rakentaja.fi/artikkelit/3532/vaasan_asuntomessualuetta_rikastaa.htm

  ”Korttitalo on valtakunnallisen taideteoskilpailun voittaja. Rakenteellisesti se muodostuu mittakaavassa suurennetuista pelikorteista, jotka ovat harjattua ruostumatonta terästä. Taideteoskilpailu järjestettiin vuoden 2007 aikana, ja siihen osallistui yhteensä 58 teosta. Osa kilpailuehdotuksista on messuaikaan nähtävänä erillisessä näyttelyssä Suvilahden koulun tiloissa.

Kilpailun palkintolautakuntaan kuului jäseniä muun muassa Vaasan kaupungilta, Suomen Asuntomessuilta, Suomen Kuvanveistäjäliitosta ja Suvilahden asukkaista. Juryn mielestä Korttitalo ansaitsi voittonsa, sillä sen keskinäiset mittasuhteet ovat onnistuneet, teos on kevyt materiaalin raskaudesta huolimatta eikä se peitä merimaisemaa. Yksinkertaisuutta pidettiin teoksen rikkautena. Pietarsaaresta kotoisin olevan taiteilijan Simon Gripenbergin mielestä teos yhdistää alueen kolme ympäröivää elementtiä: maan, meren ja taivaan. – Veistos elää jatkuvasti omaa elämäänsä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Heijastukset ja varjot muuttuvat vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan, hän kuvailee.

Gripenberg toteaa, että Korttitaloa voidaan pitää pyrkimysten ja riittämättömyyden tunteiden monumenttina. Maailma on nykyaikana täynnä mahdollisuuksia ja rajoituksia, joita Korttitalo edustaa. Teos on myös kannanotto luonnon puolesta. – Heijastamalla ja yhdistämällä osioita ympäristöstä se kuvaa elementtien vuorovaikutusta. Yleisellä tasolla Korttitalo kuvaa elämää kokonaisuutena: kaunis mutta hauras, Gripenberg luonnehtii.”


Vaasan asuntomesut olivat, kuten systeemiin kuuluu, onnistunut tapahtuma. Myös Vaasan kaupungille, kaiken kaikkiaan.

Nyt kun aikaa on kulunut, voidaan Korttitalo taideteoksen sanoa olevan myös tämän nykyajan kiireen, ja erityisesti talouselämän ns. kvartaalitalouden hyvä symboli. Isot, tärkeät asiat toimivat tässä ja nyt, hetken ajan, mutta jatkuvuuden kanssa on usein ongelmia. Mitään ei oikein tehdä kestämään aikaa, vastuuta ei osata ottaa tai haluta ottaa, tarvitaan välillä jopa konkursseja,  -kaikki on vain pikaista voitontavoittelua. Luonnon ja elämän perusedellytyksiä vähätellään, ehkä ei edes oikeasti ymmärretä. Kauniista puheista huolimatta.

Tunnistan tällaisia tunnelmia tämän ajan Suomessa. En silti tunnustaudu pessimistiksi.

Itse Korttitalo taideteos on kestänyt kohtuullisen hyvin ensimmäiset 7 -vuotta. Aukio sen ympärillä on myös todella hieno paikka vaikka vaan katsella merelle, ja nauttia näkemästään, - kaikkina vuodenaikoina!

Vaasan asuntomessualueella on huonoon kuntoon päästettyjä kohteita, esim. kävelysilta alueen edessä oleviin pikkusaarin on tällä hetkellä käyttökiellossa.

Alue on ainutlaatuinen ja hieno. Myös energiaratkaisuiltaan merkittävä, edelleen Vaasan energiaosaamisen yksi upea näyte. Koko aluetta kannattaa vaalia, ja huolehtia, että kävelyreitit pysyvät kunnossa.

Suuri, pitkäaikainen ruoppaustyömaa tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi Sundominlahdella. Maankohoamisen myötä, päivä päivältä lähestyy hetki, jolloin on päätettävä mitä tehdään. Haaste säilyttää meri, upea vesipeili, myös asuntomessualueen edustalla on otettava tosissaan.

Alueen asukkaiden, ja kaikkien mukana olevien toimijoiden on jatkossa tottakai mahdollista ylläpitää Vaasan merellinen asuntomessualue erinomaisena ja kauniina, hyvin toimivana, viihtyisänä asuinalueena.

Tekstin koonti ja kuvat: Aimo Nyberg

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...