NUIJASODAN 400-V MUISTOMERKKI

Nuijasodan 400-v. muistomerkki on pystytetty  vuonna 1996 Vähäkyrö-Seuran toimesta. Nuijasota alkoi 26.11. 1596 Ojaniemessä.

Osoite: Kotiseutumuseon piha-alue, Kirkonsilta 6, 66500 Vähäkyrö

Luonnonkivessä laatta, jossa teksti: OIKEUS VAPAUS VASTUU Nuijasodan alku 26 XI 1596 Ojaniemessä

Lue Nuijasodasta Wikipediassa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota

Nuijasota oli suomalaisten talonpoikien kapina aatelistoa ja sotaväkeä vastaan 1596–1597. Se päättyi verisesti armeijan kukistaessa heikosti varustetut talonpojat.

Tutustu Vähänkyrön kotiseutumuseoon 

http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/65-vahankyron-kotiseutumuseo

Tutustu Vähänkyrön kiehtovaan menneisyyteen ja nähtävyyksiin

https://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/vahakyro_esite_screen

Kuva AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Nuijasodan 400-v. muistomerkki netissä

suora linki fb-kohteen kommentoihiin  TÄÄLLÄ

 Rojekti X = sivusto

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
 Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

 aimonyberg(at)gmail.com

NAPUEN TAISTELUN MUISTOMERKKI

Napuen taistelun muistomerkki Vähänkyrön kirkon sivustalla. Tummasävyisen kivipaasiin on koottu 18 pikkukiveä, jotka symbolisoivat vähäkyröläisiä kyliä. Teos on paljastettu 5.8.1979. Napuen taistelu oli 1714.

Kuvat: AN. 26.5.2018. Napuen taistelun muistomerkki on aivan kirkon vieressä. Sankarihautojen keskellä on Vähänkyrön sankaripatsas.

Lue perustiedot Napuen taistelusta 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Napuen_taistelu

Muistomerkin osoite: Kirkonsilta 1, Vähäkyrö, Vaasa

Muistomerkin suunnittelija Erkki Välimäki.

Isossakyrössä ja Napuella myös muistomerkit

Napuen taistelulle on pystytetty Pohjanmaalle useita muistomerkkejä.Tutustu esim. tähän.

Lainaus Isonkyrön nettisivuilta

https://isokyro.fi/hyvinvointipalvelut/kulttuuri/kultturikohteet/napuen-taistelun-muistomerkki/

Napuen taistelun muistomerkki 
os. Pohjankyröntie 28, 61500 Isokyrö 

Suuren Pohjan sodan viimeinen kenttätaistelu käytiin Napuella. Kenraali Armfeltin johtamat Ruotsi-Suomen karoliinijoukot taistelivat kaksi kertaa vahvempaa ruhtinas Galitzinin venäläisarmeijaa vastaan. Taistelussa kaatui n. 1500 venäläistä ja n. 3000 suomalaista, niiden mukana n. 1000 lähiseudulta nostettua kotiseutunsa puolustajaa. 

Ruotsi-Suomen armeijan voittojen sarja Suuressa Pohjan sodassa alkoi marraskuussa 1700 Narvassa. Sodan käännekohdaksi muodostui Pultavan musertava tappio 1709. Isossakyrössä helmikuun 19. päivänä 1714 käytyä Napuen taistelua voidaan pitää Ruotsi-Suomen mahtavuuden ajan päätepisteenä. Kun kenraalimajuri, kreivi Carl Gustaf Armfelt otti Hämeenlinnassa 6.8.1713 vastaan Suomen armeijan ylipäällikkyyden, oli miltei koko eteläinen Suomi venäläisten hallussa. Armeija oli puutteellisesti varustettu ja hajoamassa. Nälkä oli uhkaamassa eikä Ruotsista ollut tulossa minkäänlaista apua pyynnöistä huolimatta. 

Venäläisten tilanne oli toisin. Ylipäällikkö, kenraali-luutnantti, ruhtinas Mihail Mihailovitsh Galitzinin komennossa oli hyvin koulutettu ja varustettu tsaarin armeijan valiojoukko. Kostianvirran taistelun 6.10.1713 jälkeen Armfelt vetäytyi joukkoineen Pohjanmaalle. Saatuaan tiedon venäläisten lähestymisestä hän kokosi kiireesti joukkonsa, joista osa oli majoitettuna Lapualle ja osa Isoonkyröön. Lähipitäjien kaikki taistelukykyiset miehet kutsuttiin myös aseisiin. Kaikkiaan Armfeltilla oli käytettävissään noin 5500 miestä, näistä vakinaista jalkaväkeä oli 3000 miestä ja 1000 ratsumiestä. Ruhtinas Galitzinin komennossa arvioitiin olevan lähes 16 000 miestä (todellisuudessa heitä oli n. 11 000, joista 6000 jalkamiestä ja 5000 ratsuväkeä). 

Napuen taistelun jälkeen alkoi Isonvihan aikakausi. 

Napuelle on pystytetty vuonna 1920 arkkitehti Matti Visannin suunnittelema vaikuttava monumentti. Sodan ja Rauhan tie

Lainaus päättyy


Tutustu Vähänkyrön kiehtovaan menneisyyteen ja nähtävyyksiin 

https://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/vahakyro_esite_screen

Kuva AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Napuen taistelun muistomerkki netissä,
suora linki fb-kohteen kommentoihiin  TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

VÄHÄNKYRÖN SANKARIPATSAS

 

Vähänkyrön sankaripatsas

Tämä Vähässäkyrössä sijaitseva Ilmari Wirkkalan suunnittelema itsenäisyysaikamme sotien sankaripatsas on paljastettu 17.10. 1922.
Se kunnostettiin Suomien 100 vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Osoite: Kirkonsilta 1, Vähäkyrö. Vähänkyrön kirkon piha-alue, sankarihautojen keskellä.

Kuvat AN

 

 

Kuva AN 24.6.2023

 

Kuva Ilkka Virtanen

Muistomerkin on valmistanut Oy Kranit Helsingissä. Patsas on valmistettu punertavasta graniitista ja se esittää polvistunutta vapauden vartijaa kalpoineen Suomen vaakunakilpi vierellään.

Lainaus sivulta Etelä-Pohjanmaan sotamuistomerkit tutuiksi

http://www.epmuisto.fi/page315.html

”Ilmari Virkkalan suunnittelema ja vuonna 1922 juhlavasti paljastettu itsenäisyysaikamme sotien sankaripatsas, joka on tehty Vehmaan punagraniitista. Vapaussodan, talvisodan ja jatkosodan 140 sotasankarin uhreista useimmat ovat saaneet leposijan tuon voitontahtoista helleeniä kuvaavan sankaripaaden ympäriltä. 
Kaikkien Vähänkyrön poikien, jotka kaatuivat kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta, nimet on kirjailtu kultakirjaimin joko sankaripatsaaseen tai hautakummuilla lepääviin tyynykiviin. Sankaripatsaan länsipuolella on kahdeksan vapaussodassamme ja yhden Viron vapaussodassa kaatuneen vähäkyröläisen nimet. Eteläpuolella on luettavissa vapaudenristin alapuolella testamentillinen runo tuleville sukupolville.

TÄÄ PAASI NYT MEITÄ 

MUISTUTTAA: 

KUIN SANKARIT NÄÄ KÄY 

TAISTOHON 

JOS VAARAAN JOUTUVI 

ISÄNMAA 

SUN UHRIAS SILLOIN 

TARVIS ON! 

Lainaus päättyy

Vähänkyrön seurakunnan nettisivuilta löytyy linkki, jossa on sankarivainajien tietojen lisäksi mm. kaikki sodissa kaatuneista säilyneet kuolinilmoitukset.

https://www.vahankyronseurakunta.fi/hautausmaa/sankarivainajat-aakkosittain

Tutustu Vähänkyrön kiehtovaan menneisyyteen ja nähtävyyksiin 

https://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/vahakyro_esite_screen

Kuva AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät! Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa! Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Suora linki fb-kohteen kommentoihiin, Vähänkyrön sankaripatsas  TÄÄLLÄ

Rojekti X = sivusto

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 27.7.2024.

PEIKKO JA IMPI

Kuva: AN. 8.10.2017

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki / Kalevi Paakki, 2008, päivitetty versio.

Taustatietoja kohteesta: 

Elias Ilkka, Peikko ja Impi 1917 

Patsaan sijaintipaikka on Tiklaspuistossa Vöyrinkadun ja uuden hautausmaan välissä lähellä Tiklaslampea. 

Patsaan on suunnitellut kuvaveistäjä Elias Ilkka (1889-1968). Teoksen on kiveenhakannut vaasalainen kivenhakkaaja Aleksanteri Harjunpää (1878-1940). Kaksi metriä korkea harmaagraniittinen veistos esittää peikkoa, joka ahdistelee kaunista neitoa. 

Jalustassa on uurrekaiverrettu kullattu teksti: Aihe on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä, Aapon tarina kalveasta immestä: ”… Mies kuninkaallisessa puvussa muuttui äkisti hirmuiseksi peikoksi: sarvet tunkeusivat ulos hänen päästään, niskassansa kahisivat kankeat harjakset, ja kurja tyttö nyt tunsi kipeästi povessaan hänen terävät kyntensä. Ja siinä onneton impi huusi, reutoili ja tempoili tuskissansa mutta turhaan. Ilkeällä kiljunnalla raahasi hänet peikko syvimpään luolaansa ja imi hänestä veren aina viimeiseen pisaraan asti…” 

Veistos on kauppaneuvos Frithiof Tikanojan (1867-1964) lahjoitus Vaasan kaupungille vuonna 1959. Valmistumisestaan saakka vuodesta 1917 oli veistos ollut Tikanojan kesäasunnon Meriniemen puistossa. 

Tiklaspuisto on syntynyt Oy Lassila & Tikanojan vuonna 1942 Vaasan kaupungille tekemän lahjoituksen ansiosta. Sodan johdosta hanketta alettiin toteuttaa vasta vuonna 1947. Puisto valmistui lopullisesti 1950-luvun alussa eli noin 10 vuotta lahjoituksesta. Puiston kunnossapitämiseksi lahjoitti Oy Lassila & Tikanoja määrärahan vuonna1968.”

Lainaus päättyy


Patsas kunnostettiin, - hoito-ohjeen mukaisesti 

Tämä jo yli sata vuotias patsas saatiin vihdoin ”kuiville”. Patsas oli joitakin vuosia sitten jo kallistumassa uhkaavasti. Nyt se on saatu tulevalle alustalle, arvokkaalle kivetykselle. Myös penkkejä on tullut sen ympärille. Veistos kunnostettiin osana koko Tiklas-puiston kunnostusta.

Wasapediassa kertotaan ko. patsaasta näin:

Lainaus

Sijainti: Tiklas-puisto. Tekijä: Elias Ilkka. Valmistui: 1917. Kauppaneuvos Frithiof Tikanojan lahjoitus kaupungille v 1959. Valmistumisestaan v 1917 oli veistos ollut Tikanojan kesäasunnon Meriniemen puistossa. 
Patsaan hoito-ohjeen mukaan peikon tulee antaa sammaloitua, mutta neito tulisi puhdistaa säännöllisesti. 
Kuvanveistäjä Elias Ilkkan (1889-1968) Peikko ja Impi on 2 m korkea harmaagraniittinen veistos esittää peikkoa, joka ahdistelee kaunista neitoa. 
Jalustassa on uurrekaiverrettu kullattu teksti: ELIAS ILKKA: PEIKKO JA IMPI 1917 
Aihe on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä.

Lainaus päättyy

Kuvat: AN. Tiklas-puistossa Peikko ja Impi, 2.12.2015.


ENNEN näytti tältä

Kuva: AN. 15.7 2014

Vuodet ennen kunnostusta patsas oli pahasti vinossa, lähes kaatumassa, - sateiden jälkeen vesilammikoiden ympäröimänä. Nyt tilanne on onneksi korjattu. Vaasan ”kauhein patsas” on nyt helpompi kohdata, katsella sitä eri puolilta, kun patsaalle on rakennettu oma alue tukevalle maalle. Ja katsojille viihtyisä puistoalue penkkeineen.



Perehdy kuvanveistäjä Elias Ilkkaan

Elias Ilkka, Wikipedian kirjoitus on tynkä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Elias_Ilkka

Kuvanveistäjä Elias Ilkka. Kirjoittanut Antti J. Kallio (blogi)

https://ajkallio.wordpress.com/2015/07/18/kuvanveistaja-elias-ilkka/

Kuva: AN


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Peikko ja Impi veistos netissä,

suora linkki kohteen facebook kommentoitiin  TÄÄLLÄ

Rojekti X= sivusto

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

MERI JA VEDEN MUISTI

 

Vaasan Suvilahdessa, Patterinmäentien ja Hevosenpolun välissä olevalla nurmikkoalueella on kuvanveistäjä Pekka Jylhän yksi merkittävimmistä teoksista.

Osoite: Patterinniementie 15. Suvilahti

Teos on vihitty käyttöön 16.9.2011 

Kuvat: AN 1.10. 2011

Teoksen materiaali on kiillotettu haponkestävä teräs.

Korkeus on 3 metriä.

Kokonaisuudessa on kolme osaa, eli iso räjähtävä pisara ja kaksi erillistä pienempää roiskepisaraa.

Teoksen omistaa: Vaasan kaupungin kiinteistöyhtiö Pikipruukki.

Toteutusta edelsi taidekilpailu. Noin 150.000 € maksanut teos on Pikipruukin ja veljekset Gröndahlin säätiön rahoittama. Vaasan kaupungin viheralueyksikkö hoiti jalustan rakenteiden tekemisen ja teoksen paikoilleen asentamisen.


Kuvanveistäjä Pekka Jylhän tekemä Meri ja veden muisti -niminen veistos on ehdottomasti tutustumiskäynnin arvoinen.

Kuvalainaus taiteilijan nettisivulta: Kuva pienoismallista.

Lainaus taiteilijalta

”Teos on yritys kiteyttää vaasalaisten pitkä ja erottamaton historia meren kanssa yhteen vesipisaraan. Näin syntyi teos haponkestävästä teräksestä, jossa on hyvin energinen muoto ja kiiltävä, ympäristöä peilimäisesti heijastava pinta, kuin veden pinta.”



Teoksen valinta tehtiin kilpailun perusteella 

Lainaus lehdestä, Pohjalainen 23.12.2010.

”Suomen eturivin kuvanveistäjiin kuuluva Pekka Jylhä on saanut ensimmäisen palkinnon Kiinteistö Oy Pikipruukin järjestämässä taidekilpailussa, jossa haettiin taideteosta Suvilahteen Patteriniementie 15:een.

Jylhän ehdotus Meri ja veden muisti ilmentää juryn perustelujen mukaan vakuuttavalla muotokielellä veden kiertokulkua. Teos on valmistuttuaan noin kolmemetrinen.

Palkintolautakuntaan kuuluivat Tapio Osala, taideintendentti Dan Holm, arkkitehti Marketta Kujala ja taidehistorioitsija Maaria Niemi. Lausunnon kilpailusta antoi arkkitehti Christer Holm, joka on suunnitellut kohteen perusparannuksen.”


Lue lisää taiteilija Pekka Jylhästä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Jylh%C3%A4

Omat nettisivut

http://pekkajylha.fi/

Kuva: AN

HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Meri ja veden muisti netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutusta ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty viimeksi 25.2.2026

KUUPEILI

Onkilahdenpuistoon lisää taideteoksia

28.11.2018 klo 12.30 pidetyssä tilaisuudessa luovutettiin kaupungille kaksi julkista taideteosta.

Osoite: Onkilahdenkadun huoltoaseman takana rannassa. 

Aikaisemmin nämä Raippaluodon sillan kupeessa Ravintola Bernyn/Mertentalon tontilla vuosikausia olleet teokset, on nyt kunnostettu Vaasan kaupungin viheralueyksikön toimesta, ja asetettu pysyvästi uusille paikoilleen Onkilahden rantaan.

Luovutettavat teokset Myrskyn jälkeen (2004) ja Kuupeili (tehty 1999, paljastettu 2001) ovat taiteilijoiden Marianne Kanckosin, Åke Rodasin ja Stig Rönnin käsialaa.

Paikalla tilaisuudessa olivat taiteilija Stig Rönn sekä kaupungin viheralueyksiköstä viheraluehortonomi Leila Roininen, vastaava puutarhuri Kaj-Erik Grandell ja puistotyöntekijä Maaret Lagus. 

Kuva: AN, 28.11.2018. Myrskyn jälkeen -teos pystytettiin nykyiselle paikalleen alkukesästä, ja sai nyt syksyllä loppusilauksen, eli aidan ympärilleen osoittamaan, että kyse on taideteoksesta, ei lasten kiipeilytelineestä.

Kuva: AN, 28.11.2018. Kuupeili -teos upeassa marraskuisessa aurinkoisessa säässä.

Onkilahden rantaan on uudelle teokselle tehty rantaan levennys. Teosta on nyt mielenkiintoista katsella ja valokuvatakin eri vuodenaikoina, erilaisissa valaistusolosuhteissa jne. Taustaksi saa hienoja rantamaisemia, teollista rakentamista, ja vaikkapa täydenkuun, kun vaan on oikeaan aikaan paikalla. Kuupeili on nyt arvoisellaan paikalla!


Olen tässä blogissa jo aikaisemmin esitellyt MYRSKYN JÄLKEEN / EFTER STORMEN teoksen.

Lue blogikirjoitus

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/06/myrskyn-jalkeen.html


KUUPEILI / MÅNSPEGEL

Kuvat: AN, 28.11.2018. Puistotyöntekijä Maaret Lagus (jäämässä eläkkeelle 40-vuotisen työuran jälkeen!) ja taiteilija Stig Rönn iloisina ja kiitollisina siitä, että teos on nyt taas Vaasassa, ja lähempänä Vaasan Kauppatoria, jossa sen syntymähetki on Taiteiden Yön tapahtumassa vuonna 1999.

Kuvat: AN, Yksityiskohtia 28.11.2018.

Kuva: AN


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Kuupeili netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 14.11.2022

VAASA CITY 1

Vaasan keskusta-alueen veistoksia, muistomerkkejä, muistolaattoja

Reittejä, ”patsastreffikohteita” Vaasan kantakaupungin alueelta julkaistaan tässä blogissa VAASA ENNEN JA NYT, kahtena erillisenä kokonaisuutena.

VAASA CITY 1 (Kauppatori, kävelykeskusta, Rewell Centerin ja Kaupungintalon alueet). Julkaistu 1.9.2018.

VAASAN CITY 2 (Muut kantakaupungin alueet, pois lukien ydinkeskusta) Julkaistaan tässä blogissa lokakuussa 2018.

Kuva: AN. Suomen Vapaudenpatsas

Molemmista reiteistä on alueen kartta ja siihen merkittyinä tiedossa olevat kohteet. Tutustu niihin ja lähde liikkeelle, kävellen sopivalla porukalla tai vaikka yksin.

Reitti City 1 on kokonaisuudessaan noin kilometrin. Aikaa siihen saa kulumaan helposti puolesta tunnista tuntiin. Matkaan kannattaa lähteä sillä mielellä, ettei ole kiire. Välillä voi vaikka pistäytyä kahviloissakin tai muissa liikkeissä.

Pidä silmät auki, nauti kauniista kaupunkimme keskustasta. Varaa mukaan kierrokselle aimo annos uteliaisuutta, näin koet miellyttävän kulttuurielämyksen Vaasan Cityssä.

Kohteita on Vaasa City 1 kartalla yhteensä 17.

Jokaisesta kohteesta on myös kuva, jossa on perusfaktat. Lisänä on linkki ko. kohteen perusteellisempaan esittelyyn (Rojekti X= esittelyjä tässä blogissa vaasaennenjanyt)

 Mahdollisista asia- ym. virheistä, ja myös puuttuvista kohteista, toivon mahdollisimman pikaista tietoa. Korjaukset päivitetään tälle sivulle heti kun se on mahdollista.

Yhteystiedot tämän blogikirjoituksen lopussa.

VAASA CITY 1 

KARTTA

KOHTEET

Vaasa City 1. Eli aivan Vaasan keskustassa olevat patsaat, muistomerkit ja muistolaatat

1. SUOMEN VAPAUDENPATSAS, 9.7.1938, Yrjö Liipola, Vaasan Kauppatori http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html

2. VAASAN YSTÄVYYSKAUPUNKIEN LAATAT, Kauppatori, Hovioikeudenpuistikon puolella http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/07/vaasan-ystavyyskaupunkien-laatat.html

3. MATKAKUUME, 13.5.2005, Erkki Kannosto, Hovioikeudenpuistikko, kävelykatu, torin laidalla http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Matkakuume

4. SYVÄ JANO, 13.5. 2005, Erkki Kannosto, Hovioikeuden puistikko, kävelykatu http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Syv%C3%A4+jano

5. C.J. HARTMANIN LIIKETALON KORKOKUVAT, 1913, John Munsterhjelm/Harjunpään veljekset, Hovioikeudenpuistikko 15
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/03/cj-hartmanin-liiketalon-korkokuvat.html

6. VARJOJA METSÄSSÄ, 12.5.2006, Erkki Kannosto, Hovioikeudenpuisto, Kävelykadulla http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Varjoja+mets%C3%A4ss%C3%A4

7. GRIDLOCK, 18.11.2006, Jaakko Niemelä, Rewell Centerin pääty Kävelykadulla http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Gridlock

8. TOIVO KUULA, 7.7.1963, Wäinö Aaltonen, Kaupungintalon puisto http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/toivo-kuula-7-heinakuuta-1963.html

9. JOACHIM KURTÉN, 23.5.1908, Emil Wikström, Kaupungintalon puisto http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Joachim+Kurt%C3%A9n

10. VALTIONHOITAJIEN KORKOKUVA, 6.12.1924, John Munsterhjelm, Senaatinkatu 2 Kaupungintalo
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Valtionhoitajien+korkokuva

11. MANNERHEIMIN RATSASTAJAPATSAS, pienoismalli, 6.12.1990, Aimo Tukiainen, sisällä kaupungin talossa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Mannerheimin+ratsastajapatsas

12. LUOTSI-SUIHKUKAIVO, 19.6.1959, Wäinö Aaltonen, Kirkkopuisto, Kaupungintalon edessä http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/06/luotsi-suihkukaivo-19-kesakuuta-1959.html

                          

13. KAARLE IX, 12.11.1924, John Munsterhjelm, Kaupungintalo, Senaatinkatu 2 http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=Kaarle+IX

14. A.A. LEVÓN, 12.11. 1949, Lauri Leppänen, Kaupungintalon puisto, Vaasanpuistikon puoli http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/11/aa-levon-12-marraskuuta-1949.html

15. YRITTÄJÄPATSAS, 25.4.1981, Toivo KulttiT, Vaasanpuistikko 16 http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/04/yrittajapatsas-25-huhtikuuta-1981.html

16. VILJO REVELL, Rewell Centerin pääty, Ylätori, Vaasanpuistikon puolella. http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/08/tunnista-arkkitehti-2.html

17. A.W. STENFORS, 2.1.2002, Marita Perttula, Kauppahallin julkisivu Vaasanpuistikko 18 http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/search?q=A.W.+Stenfors

Tässä oli tämä kokonaisuus VAASA CITY 1: Vaasan ydinkeskustan veistoksia, muistomerkkejä, muistolaattoja.

Tulossa seuraavaksi reittejä:

Kuntsi – etelään ( viivästynyt, julkaistaan syyskuun lopulla)
Vaasan City 2 eli laajempi kierros Vaasan kantakaupungin alueella (tavoite lokakuussa)
Vähäkyrö (tavoite lokakuussa)
jne. erilaisia alue- tai teemakokonaisuuksia.

Aikaisemmin on esitelty reitit:

Kesäkuussa 2018: KUNTSI - POHJOISEEN (Kuntsin modernin taiteen museo - Merimuseo Palosaarella)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/06/palosaari-kuntsi-suvilahti.html

Heinäkuussa 2018: HIETALAHTI – VILLA SANDVIKEN, puistoalue Kartta ja reitti tämän puistoalueen veistoksista, muistomerkeistä, muistolaatoista ym. kohteista.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/07/hietalahti-villa-sandviken-puistoalue.html
 


Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

https://www.facebook.com/rojektixon/