Kuvalainaus teoksesta: Kiwi A. Kivi Aleksis - Gallen-Kallela Akseli somistanut. Kustantaja: wsoy, painovuosi:1949.
Gallen-Kallelan kuvittamana teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1908. Ylläolevan kuvan alalaidassa on teksti, signeeraus, 19-Kalela 06. Eli piirros on mitä ilmeisimmin tehty ko. teoksen kuvitustyötä varten.
Ensimmäinen Aleksis Kiven teos Seitsemän veljestä ilmestyi 1870 neljänä vihkona ja yhtenä niteenä 1873.
Kuva: AN.
Jospa vielä jostain löytyisi lisäfaktaa tästä nykyään Tiklaspuistossa olevasta Peikko ja Impi -veistoksesta.
- kiinnostavaa olisi tietää yli sadan vuoden takaisista ajoista, eli itse idean vaiheista piirroksesta kiveen hakatuksi veistokseksi
- myös veistoksen ensimmäisistä vuosikymmenistä F. Tikanojan Meriniemen huvilalla ovat toistaiseksi ”hämärän peitossa”.
- Tiklaspuiston perustamisesta, ja tämän veistoksen sijoittamisesta sinne ei myöskään ole juurikaan tietoja, ainakaan netissä.
- millaisia omakohtaisia mielikuvia, ym. muistoja vaasalaisilla on tästä häkellyttävästä veistoksesta?
Jos mahdollista, täydennä tämän Peikko ja Impi -veistoksen tietoja kohteen FB-sivulla (Rojekti X= sivusto)
Suora linkki kohteen facebook kommentoitiin TÄÄLLÄ
Rojekti X = sivusto
https://www.facebook.com/rojektixon/
Kertausta
Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki / Kalevi Paakki, 2008, päivitetty versio.
Taustatietoja kohteesta:
Elias Ilkka, Peikko ja Impi 1917
Patsaan sijaintipaikka on Tiklaspuistossa Vöyrinkadun ja uuden hautausmaan välissä lähellä Tiklaslampea.
Patsaan on suunnitellut kuvaveistäjä Elias Ilkka (1889-1968). Teoksen on kiveenhakannut vaasalainen kivenhakkaaja Aleksanteri Harjunpää (1878-1940).
Kaksi metriä korkea harmaagraniittinen veistos esittää peikkoa, joka ahdistelee kaunista neitoa. Jalustassa on uurrekaiverrettu kullattu teksti: Aihe on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä, Aapon tarina kalveasta immestä:
”… Mies kuninkaallisessa puvussa muuttui äkisti hirmuiseksi peikoksi: sarvet tunkeusivat ulos hänen päästään, niskassansa kahisivat kankeat harjakset, ja kurja tyttö nyt tunsi kipeästi povessaan hänen terävät kyntensä. Ja siinä onneton impi huusi, reutoili ja tempoili tuskissansa mutta turhaan. Ilkeällä kiljunnalla raahasi hänet peikko syvimpään luolaansa ja imi hänestä veren aina viimeiseen pisaraan asti…”
Veistos on kauppaneuvos Frithiof Tikanojan (1867-1964) lahjoitus Vaasan kaupungille vuonna 1959. Valmistumisestaan saakka vuodesta 1917 oli veistos ollut Tikanojan kesäasunnon Meriniemen puistossa. Tiklaspuisto on syntynyt Oy Lassila & Tikanojan vuonna 1942 Vaasan kaupungille tekemän lahjoituksen ansiosta. Sodan johdosta hanketta alettiin toteuttaa vasta vuonna 1947. Puisto valmistui lopullisesti 1950-luvun alussa eli noin 10 vuotta lahjoituksesta. Puiston kunnossapitämiseksi lahjoitti Oy Lassila & Tikanoja määrärahan vuonna1968.”
Lainaus päättyy
Lainaus kirjasta: Kovaa kyytiä ja kaunokaisia. Tekijä Juri Nummelin, BoD - Books on Demand, 29.11.2016 - 416 sivua /sivulta 136.
Juonipaljastuksena todettakoon tässä kuitenkin, että tarinassa peikolle käy huonosti, ja neito pelastuu...
Kuva: AN. Konservointien yhteydessä on impeä puhdistettu, ja peikkoon on tahallaan jätetty nyt jo yli sadan vuoden ajanpatinan jättämät sammaleet, liat, ym.
Peikko ja Impi veistos on esitelty tässä blogissa (Rojekti X= kohde)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/12/peikko-ja-impi.html
Gallen-Kallelan ko. kuvasta kerrotaan myös blogikirjoituksessa Kolmen sisaren salonki (25.9.2016)
http://kolmensisarensalonki.blogspot.com/2016/09/onni-kokon-katse-ja-kalvea-impi.html
Valokuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Eläkkeellä oleva kuvataiteen lehtori,
Rojekti X= hankkeen inspiraattori
aimonyberg(at)gmail.com
