tiistai 29. marraskuuta 2016

Kirje Postin johdolle valmisteilla




Kuva: AN. 25.11.2016. Postitalon nimellä tunnettu kolossaalinen entinen Postin pääkonttori Helsingissä


Kuva: AN, 25.11. 2016. Postin kyltti löytyi, - ja pieni tila sisältä, jossa kirjeitä ja paketteja voi lähettää ja noutaa.


Kuva: AN, 25.11.2016. Ei löytynyt enää entisiä palveluita tästä osoitteesta.


Maailma muuttuu

Posti on hyvä esimerkki siitä, että nykyään ei satsata seiniin. Postin Pääkonttori on siirretty Ilmalaan, josta on tottakai paremmat logistiset yhteydet kuin päärautatieaseman vierestä Helsingin Cityssä.

Postin pääkonttorin osoite Ilmalassa on: Käyntiosoite on Postintaival 7A, 00235 Helsinki. Postiosoite: Pääkonttori, PL 1, 00011 POSTI.

Entisen pääpostin tilat ovat nyt muussa käytössä. Vain pieni Postin nurkkaus oli siis tallella pakettien, kirjeiden lähettämistä ja noutamista varten. Muissa tiloissa oli elintarvikekauppa, kirjaston tiloja ym. (ylimmistä kerroksista en tiedä, hissikyltin mukaan siellä on tyhjää, eikä sinne hissillä päässyt)

Kirjepostin jakelussa on suuria ongelmia

Viikko sitten asukasyhdistyksemme syyskokouksessa nousi spontaanisti esiin kirjepostin kannon ongelmat. Näistä on toki kuultu jo vuosia, ensin maaseudulla, sitten pikkukaupungeissa, ja nyt myös suurimmissa kaupungeissakin. Myös Helsingissä.

Vaasassa asia on harmiteltu monin paikoin. Rolf Holm otti asian puheeksi syyskokouksessamme 21.11. vahvoin äänenpainoin. Hän otti asian esille myös paikallislehdissä. Asiasta on nyt kirjoiteltu muutenkin vähän joka puolella.

Tänään tiistaina 29.11. teema on näkyvästi esillä myös TV:ssä, A-studiossa klo 21.00.
Aiheena on: Miten usein posti tipahtaa laatikkoon jatkossa?

Syyskokouksemme päätöksen mukaisesti asiasta lähtee kirje Postin johdolle. Päätimme myös, että tiedotamme kantamme alueemme kansanedustajille. Kirjelmän luonnos on valmiina, ja hallituksemme saa sen valmiiksi lähipäivinä. Seuraa tätä blogia!

Ja ota Sinäkin kantaa asiaan! Julkaise omia mielipiteitäsi, postiasiasta, tai vaikkapa jostain muustakin tärkeästä asiasta!

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com

Tämän jutun kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Hannu livenä youtubessa!


Kuva: AN. 6.9.2014 Hannu puhumassa asukasyhdsityksemme tilaisuudessa.


Aluetieteen professori Hannu Katajamäen jäähyväisluento

Vaasan yliopiston pitkäaikainen aluetieteen professori Hannu Katajamäki on jäämässä eläkkeelle.

Hän pitää jäähyväisluentonsa keskiviikkona 3o. marraskuuta. Tilaisuus on avoin kaikille. Media on tervetullut seuraamaan tilaisuutta.

Jäähyväisluento pidetään kello 10:00–11:00 Vaasan yliopiston päärakennuksen Tervahovin Levón-auditoriossa. Luennon aiheena on “Paikan poika – huomioita matkan varrelta”.

Tilaisuutta voi seurata myös suorana lähetyksenä verkossa:
http://www.youtube.com/user/TheEdulab/live

Luennon jälkeen on Hannu Katajamäen eläkekahvitilaisuus (ennakkoon ilmoittautuneille) auditorio Levónissa, johon media on myös tervetullut.

Kuva ja jutun välitys: Aimo Nyberg

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Nyt on kiitoksen paikka!


Pohjanmaan käräjäoikeus on asettanut Jupiter-säätiön konkurssiin 14.11.2016. Näin valitettavasti päättyi merkittävä ajanjakso vaasalaista 2000-luvun historiaa. Tärkeiksi koettujen palveluiden tarjonta loppuu nyt Vaasasta. Monenlaiseen kierrätykseen liittyvää työvalmennusta on Jupiterissa ollut vuodesta 2001 alkaen.

Nyt on kiitoksen paikka!

Asukasyhdistyksemme haluaa osoittaa valtaisan kiitoksen Jupiterin koko HENKILÖSTÖLLE vuosikausien ajan jatkuneesta erittäin arvokkaasta ja monipuolisesta työstä!

Jupiterin väki ansaitsee ehdottomasti tunnustuksen hyvästä palvelusta ja yhteiskunnallisesti arvokkaasta työstä, sekä erityisesti siitä inhimillisestä otteesta, jota on jaksettu ylläpitää vaikeuksienkin edessä.

Jupiterilaisten työ on ollut erittäin arvokasta ja välttämätöntäkin yhteiskunnan ja Vaasan alueen kannalta. Ottamatta kantaa rahoitusasioihin tai muihin tämän hetken tilanteen yksityiskohtiin, tällaiselle työlle on edelleen suurta tarvetta. Toivomme että entistä erinomaista henkilökuntaa ja sen osaamista käytetään edelleen, ja että kaikkien mukana olleiden tilanne järjestetään järkevästi mahdollisimman nopeasti.

Yli kymmenen vuotta jatkunut toiminta on vaikuttanut ympäristöönsä monin positiivisin tavoin.

Toivomme, että työ jatkuisi jossain muodossa, vaikka organisaatio varmaan muuttuukin, kun nykyisestä tilanteesta löydetään tie edetä, uusin kuvioin.


Jupiterin koko henkilöstöä & Toimitusjohtaja Helka Linnaa

sydämellisesti kiittäen

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n syyskokouksen 21.11.2016 valtuuttamina, yhdistyksen hallituksen puolesta

Aimo Nyberg, pj.       Riitta Kankaanpää-Waltermann

Lue lisää 

http://www.jupiter.fi/



Myymälä on avoinna ma 28.11. ja ti 29.11.2016 klo 9-17. Kaikki tavarat -70 %. Nyt myös Kädentaitojen kankaat yms materiaali myynnissä. Vain käteismaksu.

Butiken är öppen må 28.11. och ti 29.11.2016 kl 9-17. Alla varor -70 %. Nu även Hantverks enhetens tyger och annat material till salu. Bara kontant accepteras.

Kaikki muut työyksiköt on suljettu. Alla andra arbetsenheter är stängda.



 …

maanantai 21. marraskuuta 2016

Syyskokous taas pidetty

Asukasiltamme tänään SPR:n tiloissa Kauppapuistikolla oli erinomaisen tärkeä, hyvä tilaisuus.

Aloitimme kahvin ja pullan kera, ja samalla saimme nauttia Jussi Koirasen erittäin asiantuntevasta elvytyslaite defibrilaattorin toiminnan esittelystä. Näitä laitteita on käytössä Vaasassa, keskustassakin mm. Rewell Centerissä (hotellin vastanotto, katutason sisäänkäynnin lähellä).

Täältä voit tarkistaa ajantasa tilanteen:

https://defi.fi/
(edellyttää paikkatiedon antamista)


Asukasillan jälkeen jatkettiin klo 19.00 sääntömääräisellä syyskokouksella


Asukasyhdistyksemme sääntömääräisessä syyskokouksessa 21.11. valittiin vuodelle 2017:

Puheenjohtaja/Ordförande: Aimo Nyberg
Hallitus/Styrelse: Anders Boucht (rahastonhoitaja/kassör), Asko Halme, Anttu Kankaanpää (sihteeri, sekreterare), Riitta Kankaanpää-Waltermann, Marita Koskinen, Birgitta Lång, Gunvor Pått, Meta Sahlström, Harry Tuomi, Aatto Wuorenlinna.

Tehtävistä ja vastuualueista sovitaan järjestäytymiskokouksessa (uusi ja vanha hallitus paikalle) joulukuussa 2016 (aika, paikka, asialista ilmoitetaan viim. viikkoa ennen kokousta).

Mistä puhuttiin?

- Toimintasuunnitelma, talousarvio vuodelle 2017 käsiteltiin ja hyväksyttiin.
- Jäsenmaksu vuodelle 2017 pidetään samana kuin nyt, eli 10 €.
- Kirjanpidon hoitaa edelleen tilitoimisto Vuokko Jurvanen.
- Toiminnantarkastajaksi valittiin Hannu Rinta.

Kannanotot: 

1. Vaskiluodon osayleiskaava tulee piakkoin käsittelyyn. Metsäalueen luonto-ja virkistysarvoista tulee pitää edelleen tiukasti kiinni. Yleiskaavaan V-merkintä tulee ottaa osayleiskaavaan koko metsäalueelle. Nykyinen leirintäalueen paikka on paras mahdollinen. Vaasan helmeä tulee kunnioittaa.

2. Jupiter säätiö on ollut hyvin tärkeä vaasalaisille ja elintärkeä siellä työskenteleville. Yhdistys on lämmöllä seurannut säätiön toimintaa ja toivoo sen jatkuvan.

3. Postinkannon huono tilanne eri puolilla Vaasaa, myös keskikaupungin alueella aiheuttaa suuttumusta. Kirjeet voivat tulla viikonkin myöhässä yhden jakajan sairastumisen johdosta. Postin pitää kuljettaa postia! Nykyisen lain velvoitteet tulee pystyä toteuttamaan! Asialle pitää tehdä jotain!

Nämä kolme syyskokouksessa vahvasti esiin noussutta asiaa päätettiin lähettää eteenpäin.
Pj. yhdessä hallituksen kanssa laatii kirjelmät asioihin liittyville tahoille, postiasiassa valtakunnan tasolle asti.

Suomen kotiseutuliittoon liittyminen.

Käytiin keskustelua asiasta. Asiaa tulee tutkia tarkemmin ja tietoa tulee etsiä lisää liitosta. Toiminta-avustukset pitää selvittää. Mihin liittoon liittyminen sitouttaa? Mitkä ovat liittymisen hyödyt? Onko olemassa ruotsinkielistä vastaavaa? Jos on, siihenkin tulisi liittyä? Päätettiin, että yhdistyksen hallitus palaa asiaan seuraavassa kokouksessan, ja päättää liitytäänkö vai ei.

Kokouksen päättämisen jälkeen puhuttiin vielä yhdistyksen muusta yhteisestä tekemisestä. Mm. yhteiset teatterikäynnit todettiin tärkeäksi, ja niitä tullaan jatkamaan.

Suomi – Finland, teemana Yhdessä – Tillsammans tulee olemaan mahdollisuus laajentaa myös oman yhdistyksemme toimintamuotoja. Asukasyhdistykset ovat oman alueensa kotiseutuyhdistyksiä. Toiveissa on kaikkien yhdistysten toiminnan virkistyminen, ja uusienkin yhteistyökuvioiden syntyminen. Juhlavuoden mittaan syntynee myös paljon ihan spontaaniakin toimintaa, tässä ja nyt tapahtumia. Toivottavasti. Yhdistyksemme kevään toimintakalenteriin tammikuussa saadaan jo jotain konkreetistakin.

Kokouksen puolesta Aimo Nyberg, pj.

Jouluvaloja 50-luvulta




Kuvat: Helmer Österberg. Vaasan Kauppatorilla jouluna, joskus 1950-luvulla (tarkkaa vuosi ei ole tiedossa). Ylimmäinen kuva on ylätorilta.

Kuvissa on melkoisen hieno, suorastaan ”impressionistinen tunnelma”.

Kuvat ovat Helmerin kokoelmista. Minulla on ollut ilo skannata näitä paperikuvia, ja kuulla samalla muisteluja kuuden vuosikymmenen takaa. Kiitos tästä.


Jouluvalot syttyvät taas tänäkin vuonna

Vielä tänään maanantaina Vaasan torilla asennettiin jouluvaloja ja joulukuusi pystytetään vielä torille tuomaan joulun tunnelmaa.

Valot sytytetään loistoonsa joulunavauksessa lauantaina 26.11. klo 12 – 17.

Visit Vaasan sivuilta löytyy iltapäivän ohjelma

http://www.visitvaasa.fi/fi/alasivut/Pages/vaasan-joulunavaus.aspx

Suomen suurin havupukki – VAASAPUKKI, rakentuu kävelykadulle joulunavauksen aikana. Vaasapukin tarjoaa tänä vuonna Visit Vaasa.

Perinteiset joulumarkkinat torilla klo 9-18.


Kuvaa Sinä tämän vuoden jouluvaloja, tunnelmaa Vaasan torilla!

Tämän asukasyhdistyksemme sivuston pääteema on Vaasa ennen ja nyt. Ota sinä hienoja kuvia lauantaina (tai myöhemminkin), ja tarjoa kuviasi jakoon tälle sivustolle!

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com

Mukavaa joulun odotusta kaikille, toivottaa Aimo Nyberg


sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Vaasan Kruununmakasiinille uusiokäyttöä?


Kuva: AN. Sisällä Vaasan Kruununmakasiinissa 11.6.2013. Rauno Grönbacka, Jarkko Kangas ja Eetu Sillanpää.

Sanomalehti Pohjalaisessa on tänään 20.11. toimittaja Kari Kaakisen juttu Vaasan Kruununmakasiinista.

Laitan kirjoituksen tämän blogikirjoitukseni loppuun kokonaisuudessaan, sillä asia on tärkeä!

Tähän alkuun linkkejä tämän asukasyhdistyksemme blogin arkistoon ko. aiheesta.
(voit hakea itsekin lisää kirjoituksia hakusanalla Kruununmakasiini, kohdasta Hae tästä blogista)

Sisälle Kruunun makasiiniin (blogikirjoitus 12.6.2013)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2013/06/sisalle-kruununmakasiiniin.html

Suunnitelmia on tehty (blogikirjoitus 13.6.2013)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2013/06/suunnitelmia-on-tehty.html

Tiilenpäitä lukemaan (blogikirjoitus 14.6.2013)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2013/06/tiilenpaita-lukemaan.html

...
 
Ja tähän siis vielä lainaus Pohjalaisesta 20.11.2016

Rantakadun kruununmakasiinia esitetään suojeltavaksi 

Vaasan kaupungin hoitama rakennus on ikäisekseen hyvässä kunnossa.

KARI KAAKINEN, VAASA

Etelä-Pohjanmaan ely-keskus pyytää Vaasan kaupungilta lausuntoa Museoviraston tekemästä suojeluesityksestä, joka koskee Vaasan kruununmakasiinin suojelua.

Kohdetta esitetään suojeltavaksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Kruununmakasiini on jo suojeltu asemakaavassa.

Asemakaavan suojelumerkintä käsittää lähinnä rakennuksen julkisivun, kun taas rakennusperinnön suojelulain merkintä ulottuu rakennuksen sisäosiin.

Vaasan kaupungilta ei vielä oteta kantaa, mitä ely-keskuksen pyyntöön vastataan. Asia tulee aikanaan kaupunginhallituksen suunnittelujaoston käsittelyyn.

Ylitarkastaja Juhani Hallasmaa ely-keskuksesta muistuttaa, että vastaavanlaista tiilirakenteista, lähes alkuperäisasussa olevaa kruununmakasiinia ei löydy enää koko maasta muualta kuin Vaasasta.

Kruununmakasiini sijaitsee Rantakadun ja Lehmuspuiston välissä, lähellä meren rantaa.

Rakennus palveli aluksi viljamakasiinina, ja myöhemmin se on ollut muun muassa Puolustusvoimien varastotilana.

Hallasmaan mielestä kaupunki voisi harkita myös makasiinin ovien avaamista yleisölle. – Se olisi hieno paikka esimerkiksi kesäteatterille tai perhejuhlille.

Rakennuksessa on yhteensä 1 674 neliömetriä lattiapintaa kahdessa kerroksessa ja vielä 600 neliötä avoimella ullakolla.

Punatiilisen rakennuksen sisäverhoilu on tehty 15 senttimetrin paksuisesta hirrestä. Pystyhirret ovat 18,5–19 senttiä halkaisijaltaan.

Kruununmakasiinin molemmat kerrokset muodostuvat useasta pienestä, hirsiseinäisestä huoneesta. Huoneiden korkeus on silmämääräisesti 4 metriä.

– Tunnelma makasiinissa on seesteinen, ja vuolujäljet hirsien pinnassa vain korostavat sitä.

Hallasmaan ensimmäinen spontaani ajatus oli se, että kakkoskerroksen ja vinttikerroksen välinen lattia tulisi purkaa, ja toisen kerroksen lattiasta ja väliseinistä poistetuista hirsistä tulisi rakentaa uusi katto vinttikerrokseen.

Näin saataisiin noin kahdeksan metriä korkeimmalta kohdaltaan oleva tila, johon mahtuisi näyttämö ja laskeva katsomo.

Hallasmaa haastaa ideoimaan.

 – Tehdään kruununmakasiinista Vaasaan kesäteatteri ja tila, joka palvelisi myös orkestereita. Näin kruununmakasiiniin saadaan ympärivuotista toimintaa, sanoo Hallasmaa.


Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

perjantai 18. marraskuuta 2016

Seniorit surffaa!


Nettikuva

Moni meistä on aikalailla itse oppinut tietokoneen ja digitaalisten laitteiden käyttäjä. Apua saamme aika usein ”nuorilta”, ts. lapsiltamme, ystäviltämme, tutuilta, - ja toki myös helpdesk -palveluista.

Laitteita myyvien toimesta koneiden käyttöpalveluja ei taida kovin helpolla saada, eikä edes olla tarjolla.

Tässä erityisesti meille eläkeläisille, senioreille suunnattua apua, opassivustoja

http://www.vtkl.fi/fin/kampanjat/seniorsurf/

Nettiopas toimintaa ikääntyneille, video

https://youtu.be/agbzYgYQAi0

Vaasassa toimii Datero, pääkirjaston yhteydessä

https://www.facebook.com/daterory/

Tietokoneen ääressä ollaan nykyään kovin paljon. Mahdollisuuksia tällaiseen kun ei meillä ole koskaan ennen ollut omassa nuoruudessamme. Kyllä laitteet koukuttavatkin, se on myönnettävä.

Pelejä, ajankulua löytyy vaikka 25 tunniksi vuorokaudessa. Mutta mikä parasta, asiaa, tietoa, ym. monipuolisesti kaikkeen muuhunkin elämän mielekkääksi tekevää löytyy netistä yllin kyllin. Surfattavaa riittää!

Suomi 100 -v. juhlavuosi tulee tarjoamaan mahdollisuuksia olla monessa mukana, - myös itse järjestämässä tapahtumia meidän kaikkien iloksi!

Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään vuonna 2017. Juhlavuosi on avoin kaikille suomalaisille ja Suomen ystäville. Vanhustyön keskusliitto on saanut virallisen juhlavuoden statuksen ja toteuttaa juhlavuotta teemalla Ikäpolvet yhdessä – juurensa tuntien, toisiaan tukien.



Lue lisää mm. mitä voisi järjestää:

http://www.vtkl.fi/fin/kampanjat/suomi_100_juhlavuosi/

Tekstin koonti: Aimo Nyberg

torstai 17. marraskuuta 2016

Tilanne tänä talvena


Kuva: Helmer Österberg, Öjbergin Mäkikilpailut 1950-luvulla.

Millaiset talvikelit saadaan tälle talviurheilukaudelle?

Monille liikunnalliselle vaasalaiselle tärkeä palvelu on jälleen käytössä! Latu-, jää- ja rinneinfoa päivitetään jälleen nettiin.

Vaasan kaupungin liikuntapalvelut ylläpitävät aiempien talvien tapaan latu-, jää- ja rinneinfoa kaupungin internetsivuilla. Sivulle kootaan ajankohtaista tietoa muun muassa siitä, mitkä luistelukentät ovat auki ja missä Vaasassa pääsee hiihtämään. Samalta sivulta löytyy viimeisin tilanne myös Öjbergetin laskettelurinteen kunnosta.

Tutustu viimeisimpiin päivityksiin

http://www.vaasa.fi/node/26363

Talvisia kuvia Vaasasta, vanhoja tai tulevilta lumilta, voit julkaista tässä blogissa.

Aimo Nyberg
Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Aarteet talteen albumeista!


Kuva: Valokuvaaja Sylvi Österberg. Paperikuva on Helmer Österbergin kokoelmista.
Kuvan skannaus ja tekstin lisäys AN.

Helmer kertoo kuvasta:

”Hiihtokilpailut Sundominlahdella Vaasas 1930-luvulla. Oikealla 2 ajanottajaa. Oikealta 1. hiihtäjä on isäni kultaseppämestari Birger Österberg.” (Tunnistaako kukaan muita hiihtäjiä?)

”Muistaisin isän kertoneen voittaneensa hiihdon.”

”Lähtö tapahtui Gustavsborgin miesten uimahuoneelta.”

”Valokuvaaja on siis äitini kuvaama, hyvin suurella todennäköisyydellä.”


Tämän tapaisia aarteita saattaa olla edelleen vaasalaisten kotialbumeissa tai ”kenkälaatikoissa”. Paljon on uskoakseni jo kadonnutkin, heitetty valitettavasti jopa pois.

Tämä blogi, - VAASA ENNEN JA NYT, on yksi mahdollinen paikka jakaa tällaisia vanhoja valokuvia, muistoja vaasalaisten elämästä, kadonneista rakennuksista, nostalgisista tunnelmista…

Ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen, tämän blogin ylläpitoon, niin saadaan kulttuurihistoriaa talteen! (Vaasassa on monta muutakin fb-sivua ym. foorumia, joissa vanhoja valokuvia voi julkaista)

Lupaan edelleen myös auttaa pienimuotoisessa, muutaman kuvan skannaamisessa ja kuvien digitalisoinnissa.

Suomen 100 -v. juhlavuosi käynnistyy aivan pian! Vuoden 2017 aikana tullaan järjestämään valtavat määrät erilaisia tapahtumia maamme satavuotiseen historiaan liittyen. Erilaiset yhdistykset, kuten kotiseutuyhdistykset, asukasyhdistykset tietenkin mukaan lukien, haluavat antaa arvoa menneille sukupolville, heidän työlleen maamme parhaaksi.

Mitä oma asukasyhdistyksemme haluaa ensi vuonna tehdä, järjestää, siitä keskustellaan seuraavan kerran tulevana maanantaina syyskokouksemme päätteeksi. Tilaisuus on kaikille avoin, - aloitamme klo 18.00 kahvilla ja kuulemme samalla SPR:n toiminnasta Vaasassa, mm. defibrillaatio-hankkeesta. Vuosikokous alkaa klo 19.00. Paikka on SPR.n toimisto, Kauppapuistikko 26. Tervetuloa!

Aimo Nyberg, eläkkeellä oleva kuvisope, VKA ry:n pj.
Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com



tiistai 15. marraskuuta 2016

Vaskiluoto mielessäin 5/12

Tällä kertaa alkuun hieman nostalgiaa, menneen muistelua.


Kuva 1. (nettikuva postikortista)

Lainauksia lehtikirjoituksista (Pohjalaisen arkisto):

 ” Niemelän kahvio Vaskiluodon sillan päässä oli aikoinaan Vaasan keskustan asukkaiden kesäisten kävelyretkien määränpää. Hoidon puutteessa koristeellinen rakennus rappioitui. Lopulta se purettiin. Niemelän kahvilaa piti viime vaiheessa Etelä-Pohjanmaan Matkailuyhdistyksen Vaasan piiriosasto. Se pyysi rakennuksen kunnossapitoon turhaan apua Vaasan kaupungilta.”
Lehtikirjoitus 19.5.1989, Pohjalaisen arkisto.

” Niemelän kahvila tuhottiin v. 1974 yhdessä yössä. Niin voi käydä Vaasassa. Paljon hävitettiin myös Turussa 70-luvulla. Mutta siellä todella arvokkaat puu- ja kivitalot säilytettiin. Niin myös Ruissalon parikymmentä Terijoki-pitsihuvilaa, useat nytkin ympärivuotisessa käytössä. Samaa terijokilaista pitsihuvilaperinnettä edusti rakastettu ja suosittu tasokas Niemelän kahvila Vaskiluodon vanhan sillan päässä. Nyt siinä on aarin kokoinen ruohokenttä. Kahvilarakennus oli Karjalan Kannaksen kirvesmiesten taidoilla tekemä. Jokainen koriste ja ornamentti sisälsi osan tekijänsä sielua. Kaksi valtavan suurta ikkunaa julkisivupuolella antoivat ilmavuutta sisälle ja tyyliä ulkopuolelle. Viisikymppiset ja vähän yli kaipaavat vielä tätä virkistävää keidasta ja kyselevät sen perään. Sen nopea tuho ja syyt siihen on nyt selvitetty! Niemelän kahvilan rakennus purettiin kovalla kiireellä toukokuun puolivälissä vuonna 1974, pian 30 vuotta sitten. Tuhoon ja ränsistymiseen perustui kaupunginhallituksen päätös purkaa talo pikaisesti ja tasoittaa maa nurmikolle. Siinä oli takavuosina kioski. Viime aikoina ei mitään. Miten olisi, jos Vaasan viisaat arkkitehdit keksisivät siihen jotain uutta ja virkistävää?”
Lehtikirjoitus, Peku Sommerfelt Vaasa, 14.10.2002, Pohjalaisen arkisto.


Vaskiluoto mielessäin 5/12

Vaskiluodon kaavoitus 2.osa

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuun 15. päivä julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15 päivä julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuu: Vaskiluodon metsä
Tammikuu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuu: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu: Vaskiluodon satama
Huhtikuu: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuu: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu: Kasvit ja Vaskiluoto

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.

Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta.

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com

Tämä marraskuun blogikirjoitukseni Vaskiluoto mielessäin 5/12 jatkaa isoa teemaa, Vaskiluodon alueen kaavoitusta. Edellisessä osassa painopiste oli menneessä, nyt yritän arvioida, niiltä osin kuin minun on sitä mahdollista ennakoida, tulevaisuuden erilaisia variaatioita.

On syytä korostaa, että esille ottamani asiat ovat allekirjoittaneen valintoja ja pohdintoja. Näkökulmissani on uskoakseni paljonkin asukasyhdistyksessämme esitettyjä mielipiteitä, mutta tähän kirjoittamani visiot, spekulaatiot tulevaisuudesta eivät ole VKA ry:n antamiin lausuntoihin perustuvia, kopioita hallituksemme pöytäkirjoista. Kyse on siis vain allekirjoittaneen yksityisestä asioiden pohdinnasta.

Kaavoitusasioissa voidaan sanoa olevan melkoiset määrät eturistiriitoja, ja toteutuva tulevaisuus ei juuri koskaan voi olla minkään yksittäisen tahon toiveiden täyttymys. Yhtälailla voidaan sanoa, että ammattinsa osaavat kaupunkisuunnittelijat, virkamiehet etsivät ja löytävät aina kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut kulloiseenkin tilanteeseen, - päättäjien määrittelevien resurssien puitteissa.

Kaupungin kaavoituksen tekemiä viranomaisvalmisteluja olen seurannut ja seuraan, mutta pyydän suopeaa suhtautumista tässäkin kirjoituksessa ilmeneviin puutteisiin ja mahdollisiin asiavirheisiin (korjaan kyllä, kunhan saan niistä tiedon).

Se, että lähdin asukasyhdistyksemme puheenjohtajana tähän vuoden mittaiseen projektiin tekemään kuukausijuttuja Vaskiluodosta, perustuu haluun saada kokonaiskuva Vaskiluodon alueesta. Asukasnäkökulman (ensisijaisesti monipuolinen virkistyskäyttö) lisäksi on syytä olla tietoinen monista muistakin katsontakannoista. Mainitsen muutamia: sataman ja vientiteollisuuden näkökohdat, turismin ja matkailun toiveet, rakennusfirmojen intressit, vene-ym. seurojen toimintojen kehittämistoiveet. Jopa maanpuolustukselliset tosiasiat täällä Suomen läntisessä osassa, rauhallisessa Merenkurkussa, pitää ilman muuta ottaa huomioon. Tämä tarkoittaa siis sitä, etteivät Vaasan seudun alueen kaavoitusasiat ole vain meidän itsemme päätettävissä. Varsinkin infrastruktuuri, kuten tiet, lentoreitit, lauttayhteydet ovat suurempien kokonaisuuksien osia.



Kuva 2: Netistä löytynyt postikortti Vaasasta vuosikymmenten takaa (jos jollain on tietoa ajankohdasta, niin päivitetään tieto tähän kohtaan).

Kuvassa Vaskiluoto kuvan vasemmassa ylälaidassa näyttää lähes pelkältä metsältä (satama-alue jää kuvan ulkopuolelle). Alue näyttää lähes neitseelliseltä maalta, jonne kaupunkia voisi laajentaa, ts. rakentaa uutta merellistä Vaasaa upeisiin saaristomaisemiin!

Kenen silmin kohdetta katsoo, siinäpä se!


Kurkistetaan lainvoimaiseen yleiskaavaan

Alla olevaan kuvaan 3 olen rajannut Vaasan yleiskaavakartasta Vaskiluodon alueen. Alueesta on olemassa myös vanhoja osayleiskaavoja, ja uutta Vaskiluodon osayleiskaavaa odotetaan, se valmistunee piakkoin. Kuvaan olen numeroinut kohteita, joista otan esille pääasiassa saaren kaupungin puoleisia kohteita, ja kysymyksiä niiden tulevaisuuden ratkaisuista. Sataman, öljysataman, teollisuuden näkymien osalta palaan asiaan myöhemmissä Vaskiluoto mielessäin kirjoituksissa keväällä (kuvan 3 numeroidut kohdat 8 – 13).

Nyt otan esille kohdat 1 – 7 kuvien ja kysymysten avulla.


 Kuva 3: Kuva rajattu Vaasan yleiskaava 2030 kartasta. Numerolisäykset AN.

1. Vaskiluodon pohjoiskärkeen on yleiskaavassa merkitty yhteys mm. Pikisaaren kautta Mansikkasaareen.
2. Fenno-hotellin alue, ja nykyinen leirintäalue
3. Metsäalue Niemeläntien varrella, ja Zip Adventure Park
4. Wasalandian huvipuistoalue
5. Lemmenpolku 3, tornitalo
6. Täyttömaa-alue, leirintäalueelle suunniteltu tekosaari
7. Liikenne Vaasan keskustasta Sundomiin päin, uudet asuntoalueet


1. Loppuuko maankohoaminen Merenkurkussa? 

Lue YLE -uutinen 12.6.2016.

http://yle.fi/uutiset/3-8875748

Lainaus:

”Siinä tilanteessa Merenkurkussakin maannousu näyttäisi loppuvan ja jopa kääntyvän toiseen suuntaan: meri alkaisi vallata maailmanperintöalueellakin maata takaisin.”



Kuva 4: AN. 27.10. 2016. Palosaaren Pikisaaresta eli Mansikkasaaren jatkeesta ei ole kovin pitkää matkaa Vaskiluodon puolelle.


Kuva 5; AN. 27.10.2016. Mansikkasaaren uimaranta, näkymä yli Pikisaaren Vaskiluoton päin.
On hyvin ymmärrettävää, että kaavoituksessa osataan varautua myös sellaiseen mahdollisuuteen, että Vaskiluotoon saadaan joskus tehtyä uusi siltayhteys. Milloin tämä olisi ajankohtaista? Epäilen, ettei ainakaan minun elinaikana.


2. Sähkölinjojen vieressä ulkomaalaisen omistama entinen Fenno-hotelli?

Viime vuosien aikana en ole mistään saanut selville totuutta siitä, mitä suunnitelmia Fenno-hotellin omistukseensa hankkineella ilmeisesti venäläisellä taholla on ollut ja kenties vieläkin on? Jos julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkaansa, kaupunki ei ole saanut yhteyttä nykyisiin omistajiin, ja myös maa-alueen vuokraakaan ei ole saatu perittyä.




Kuvat 6, 7 ja 8. AN.

Kaupunki omistaa ilmeisesti siis maan, ja mahdollisesti jossain vaiheessa myös tämän rappiolle jätetyn hoitamattoman rakennuskokonaisuuden?

Kohde siirtyi ulkomaalaisomistukseen (?) jo ennen kuin yleiskaava sai lainvoiman. Kaupungin tavoite oli saada nykyiselle leirintäalueelle ja myös tälle entiselle Fenno-hotellin alueelle rakennusoikeutta kerrostaloille. Tehtyjen valitusten vuoksi odotusaika kävi pitkäksi, ja lopulta kävi niin, että Korkein hallinto-oikeus otti kannan, ettei ko. alueelle ja Niemeläntien varteen metsän puolelle voida tehdä kerrostalorakentamisen sallivaa kaavamerkintää, vaan alue on ja pysyy virkistysalueena (V -merkintä).

Yllä olevassa yleiskaavakartassa, kuvassa 3, tämä alue näkyy valkoisina, ja se on ylivedetty ruksilla.

Olen käynyt kurkkaamassa ent. hotellirakennusten sisälle, ja näky on lohduton. Tilat ovat kuin kaupunkisodan jäljiltä. Mitä ilmeisimmin sitä on siellä leikittykin.

Purku lienee ainut vaihtoehto. Sen kulut tulevat omistajan maksettavaksi. Eli mitä todennäköisimmin Vaasan kaupungin piikkiin. Hyvin yleinen, ja ainut realistinen kuvio lienee tällaisessa tilanteessa, että purku sisällytetään sopimusehtoihin, kun samalla annetaan jollekin rakennuttajalle oikeudet tehdä alueelle uutta. Se taas edellyttää, että tulevaan osayleiskaavaan voidaan tehdä rakentamisen salliva kaavamerkintä. Kimurantti juttu siis.


3. Jos metsään mennä haluat nyt…

Yllätyt, niin uskon. Vaskiluodon metsä kokonaisuudessaan on hyvin monimuotoinen, ja siitä on vaikka mihin. Luontoihmisille, kuntoilijoille, kuvaajille, lepoa ja rauhaa kaipaaville…

Niemeläntien varteen tehtiin rakennustarkastajan luvalla viime kesänä 2016 kiipeilypuisto. Kun tietyt puustoon ja luontoarvoihin liittyneet arvot otettiin huomioon, lopputuloksesta tuli sellainen, että monet kriittisimmin asiaan suhtautuneet ”sulivat”, ja totesivat lasten ja nuorten kaipaavan tämäntapaista aktiivista luontoon tutustumista.

Toteutukseen tarvittiin yksityistä yritystä, kaupunki ei omin varoin mitenkään lähde tällaisin hankkeisiin. Ja nyt alueella on siis jo ”varaus” vuosiksi, - näille kohdin Vaskiluodon metsään pitkään olleet kerrostalohankkeet siis mitä ilmeisimmin voivat peruuntua kokonaan, tai ainakin siirtyä tulevalle vuosikymmenelle.



Kuvat 9 ja 10.  AN. Aktiviteetteja todella riittää vaskiluodon metsässä.

Vaskiluodon metsä on laajemmin aiheenani seuraavassa kirjoituksessa kuukauden päästä joulukuussa.


4. Huvipuiston muistolle

Aikansa kutakin, voisi sanoa. Ja jatkaa: mikään ei ole ikuista.

Tänä kesänä 2016 huvipuisto ei enää avannut oviaan. Liki 30 vuotta toiminut huvipuisto Wasalandia lopetti toimintansa kannattavuusongelmien takia. Parhaina aikoina 90-luvulla yli 350 tuhatta kävijää kesässä houkutellut puisto liittyy monen pohjalaisen ja suomalaisen lapsuuden muistoihin.

Wasalandia on avattu vuonna 10.6.1988. Vuoteen 2000 asti sen omisti Vaasan kaupunki Wasalandia Oy:n kautta. Vuonna 2001 huvipuistotoiminta siirtyi pörssiyhtiö Tervakosken Puuhamaa Oy:lle. Vuonna 2008 Puuharyhmä oyj:n osakkeet osti espanjalainen Aspro oy, jolla on omistuksessaan useita muitakin puistoja eri puolella Eurooppaa.

Vaasan kaupunki kävi alkuvaiheessa myös neuvotteluja Linnanmäen kanssa yhteistyön käynnistämiseksi. Lasten päivän säätiö, Linnanmäkeä pyörittävä taho, ei kuitenkaan koskaan lähtenyt mukaan.

Oman perheeni, lasteni historiaan Wasalandia liityyy ainakin pieneltä osin. Muutamia kertoja siellä tuli käytyä, vaikka omat laitekokemukset eivät oikein tulleet kyseeseen. Pää (tai koko mies) ei hurjaa menoa kieppuvissa härveleissä kestänyt.

Huvipuiston laitteita uusittiin, ainakin muutaman vuoden välein. Uutta ei kuitenkaan tainnut tulla tarpeeksi, koska turistit ja paikallisetkin asiakkaat alkoivat vähitellen ajaa ohi, sisämaahan päin huvittelemaan.

Katso tästä linkistä mitä laitteita Wasalandiassa ehti olla, ja monessako Sinä itse kävit?

http://www.huvipuisto.net/wasalandia.html

Mitä tilalle?

Alue on liian lähellä öljysatamaa, jotta kerrostaloja voisi alueelle ajatella (Seveso -määräykset).
Entä jotain uutta harrastustoimintaa, huvia, seikkailua…
Tai teollisuudelle, jos sellaista löytyy, uutta tai jonkun firman laajennuksia?
Tai voiko alue vaan olla reservinä tuleville vuosille?

Kesällä 2016 Wasalandian alueelle on annettu avaimet Vaasa Airsoft Association on airsoft -pelaajien yhdistykselle. Yhdistys on toiminut Vaasassa vuodesta 2010.
Vaasa Airsoft Association, tai tuttavallisemmin VAA, on alan pelaajille suunnattu järjestö, johon kaikki ovat yhdistyksen nettisivujen mukaan tervetulleita mukaan.

Lue lisää VAA:n nettisivuilta:

http://www.vaasa-airsoft.com/




Kuvat 11 ja 12.  AN, 2.11. 2016

Wasalandian ohi ajaessa kyllä huomaa sen, että rakennukset alkavat rapistua, ellei paikkoja pidetä kunnossa. Näin käy, kun paikalla ei ole ns. ”isäntää”, eli ellei siellä ole säännöllistä ja kannattavaa toimintaa. Sisälle entiseen Wasalandian huvipuistoalueelle ei ole pääsyä. Aidat, lukot, ovat mitä ilmeisemmin ainakin vielä kunnossa?


5. Torni-idea kasvoi ja kasvoi ja kasvoi 

Kun Korkein hallinto-oikeus oli antanut kesän lopulla 2014 päätöksensä, että metsä Niemeläntien varrella pysyy virkistysalueena, leirintäalueelle asti, niin kaupungin suunnitelmat menivät uusiksi. Yllättävän pian, - toisin sanoen tähänkin vaihtoehtoon oli varmasti varauduttu, suunnitellut kerrostalovolyymit ikään kuin kasattiin yhdelle parkkitontille, kaikki päällekkäin, Tornitaloksi osoitteeseen Lemmenpolku 3. Suunnitelmaa lähdettiin viemään eteenpäin ns. postimerkkikaavoituksena, eli pienelle pläntille tehtävänä erillisratkaisuna. Asia on toki edelleen kesken (15.11.2016).


Kuva 13: Kuva netistä. Tropiclandian parkkipaikalle suunnitellusta tornitalosta

Yllä oleva mainoskuva on ainakin siltä osin katteeton, todellisuutta väärentävä, että jo nykyisellään ko. kohta merestä Kylpylähotelli Tropiclandian edustalla on aivan liian matalaa purjeveneille.

Torniin on suunnitteilla sekä pysyvää asutusta, että loma-osakkeita ja hotellitoimintaa. Seveso-direktiivin (direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta) mukaisesti sataman toimintojen riskit asutukselle pitää asuntorakentamisessa ottaa huomioon. Etäisyydeksi on ilmoitettu 800 metriä.

Näin suuri rakennusoikeuden käyttö yhdessä pisteessä lisää todennäköisesti työmatkaliikennettä, varsinkin keskustaan suuntaan. Nyt jo reitti on usein varsin tukossa Vaskiluodon sillan sekä Vaasanpuistikon/ Koulukadun risteyksessä erityisesti työmatkaliikenteen ja rekkaliikenteen vuoksi. Lisäksi Sundomin puolella asutusta kasvatetaan. Kantakaupungin asukasyhdistys on pitkään jo ollut huolissaan keskustan läpi kulkevista liikennemääristä. Miten tässä asiaa aiotaan käsitellä? Vaasan satamatien suunnittelu ja keskustan kauttakulkuliikenteen suunnittelu on edelleen alkutekijöissään. Tämä kertoo harmillisesti siitä, että kokonaissuunnittelussa on puutteita, - joudutaan etenemään yksittäisten, mahdollisesti rahaa kaupungillekin tuovien hankkeiden ehdoilla, pikavoittoja tavoitellen, eikä pitkäjänteisesti ja asioita ennakoivasti.

Keskustan läpi kulkevan liikenteen tietoista lisäämistä tulisi pidätellä kunnes edes suunnitelmat parannuksista on tehty!

Autojen määrä, ja siitä seuraava parkkialueiden tarpeen lisääntyminen lienee Tornitalon läheisyydessä tosiasia. Tämä luo paineita uusien lähialueiden käyttöönottoon, ja vaarantaa pahimmillaan myös kantakaupungin asukkaiden tärkeäksi kokeman lähivirkistysalueen, eli viereisen Vaskiluodon metsän kaavamerkintöjen säilymisen kaavoituksen edetessä tulevina vuosina.


Kuva 14. AN. Tornitalolle varattu alue marraskuussa 2016.

Vaasan Paratiisi ry:n visio

Tämä varmaankin jo viiden vuoden takainen VISIO ansaitsee tulla tässä yhteydessä uudelleen mainituksi. Petri Salo on aktiivinen monessakin asiassa, tämä on kuitenkin luultavasti hänen rakkain ideansa.


Kuva 15, PS

Katso lisää tämän blogin sivuilta tammikuun 25. päivän 2015 kohdalta: Vaskiluotoon lisää matkailuvetovoimaa

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/01/vaskiluotoon-lisaa-matkailuvetovoimaa.html

Visio on mielestäni hieno ja toteuttamiskelpoinen. Tiedän, että idealla on kannatusta, uskoakseni paljonkin. Toki epäilijöitä on myös. Aina on kuitenkin hyväksi, jos asiallista keskustelua saadaan syntymään, ja kuunnellaan toinen toistemme perusteluja.


6. Tekosaaria vai annetaanko meren vaan olla? 



Kuvat 16, AN, 2.11. 2016 ja kuva 17 (kuva netistä)


Wasa
(Vanha Vaasa) ja Nikolaistad (Vaasa) ovat kautta aikojen olleet sen tosiasian edessä, että meri pakenee kaupungin edustalta. Maankohoamisilmiö ja nyt siis ilmastomuutoksesta aiheutuva merenpintojen nousu alkavat jollain aikataululla kumota toistensa vaikutuksia.

Ovatko Eteläisen kaupunginselän ruoppaukset ja tekosaarten tekemiset realistisia tulevaisuuden näkymiä? Entä tie yli savisen, mutaisen lahdenpohjan (yksi Vaasan satamatie vaihtoehdoista)?

Leirintäaluetta ei voi sijoittaa öljysataman ja -säiliöiden viereen, paikka ei ole turvallinen eikä terveellinen. Tarkempia suunnitelmia ei kannattane ainakaan vielä innostua laatimaan. Nykyinen öljysäiliöiden maanvuokrasopimus on voimassa ainakin vuoteen 2022.

Lainvoimaisessa Vaasan yleiskaavassa Kylpylä Tropiclandian edustalla oleva tekosaari on merkitty valkoisella, ja myös sen yli on vedetty ”henkselit”.

Miten asiat ovat vuosikymmenten päästä, siitä ei kait kukaan voi varmuudella ennustaa.

Maankohoamisilmiö on totuttanut vaasalaiset ajatukseen, että kaupunkia voidaan kasvattaa saaristoon päin. Kannattaa tutustua näihinkin visioihin.

Lue lisää: Vaasan tulevaisuuden saaristo (loppuraportti 19.9.2013)

http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/tulevaisuudensaaristo/


Vaasan kaupungilta, ja naapurikunnilta puuttuu yhteinen visio koko alueen näkymistä yleisemminkin.

Yksi suunta, jota mm. tämän vuoden Vaasan Jaakkoo -palkinnon voittanut aluemaantieteen professori Hannu Katajamäki markkinoi on Vaasan ja Seinäjoen kaksoiskaupunki idea. Tässä ajatuksessa kasvun ja laajentumisen suunta on radan varren alueet. Ajatusmalli saa kannatusta, se korostaa yhdessä tekemistä, ja koko alueen parasta.


7. Vaasan ”kehätie”

Kehätietä Vaasassa ei ole, ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Vaasan kantakaupunkia, cityä ei voi kiertää, ajaa ohi nopeita kaupungin ulkopuolisia kehäteitä pitkin. Etelästä pohjoiseen voi toki ajaa Vaasaan tulematta, ohi siis, mutta keskustaa ei voi kiertää. Sundomiin, Vaskiluotoon ajettaessa on ajettava keskikaupungin läpi, vaikkei olisi mitään asiaa keskustaan (toki Maalahden kautta kierto onnsituu). Läpiajoliikenne Vaasasta Vaskiluotoon, aivan torin laitaa hipoen, on poikkeuksellinen tilanne, itse asiassa kestämätön tilanne, verrattuina muihin tämän kokoisiin suomalaisiin kaupunkeihin.

Vaasan satamatie – hanke pyrkii etsimään tähän ratkaisua.

Tutustu hankkeen ajankohtaiseen materiaaliin: Vaasan satamatie, ympäristövaikutusten arviointiselostus: (tiedotteeseen on voinut tulla jotain lisäyksiä tai muutoksia, sillä asiaa on siirretty myöhempään ajankohtaan, - mainittuina päivinä 1. ja 2.11 ei pidetty info-tilaisuuksia Tölbyssä ja Vaasassa)

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/ymparistovaikutusten-arviointiselostus-on-valmistunut-vaasan-satamatiehankkeesta-pohjanmaa-#.WA-QMyRYuDt

Asia ei ole uusi, - toki tiehankkeena ollaan vasta aika alkuvaiheessa.


Vaskiluodon koko kaavoituksen, satama-alueen, teollisuusalueen ja myös kaupungin puoleisen alueen, kaiken kaavoittamisen olennaisin, ja asukkaiden kannalta tärkein asia on liikenteeseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen.

Autoistuminen lienee edelleen jatkuvaa. On osattava nähdä miltä tilanne näyttää vuosikymmenten päästä.

Vaskiluodon molempien puolien sillat, sekä kaupungin puoleinen Vaskiluodon silta, että Sundomin silta Muurahaisnimeen, eli Myrgrundiin, ovat tärkeässä roolissa, kun vaasalaisille tärkeitä asioita ratkotaan.



Kuva 18. Nettikuva, Vaskiluodon silta vuonna 1900.  




Kuva 19. AN. Vaskiluodon sillalla 28.10.2014 klo 20.30. ”Kovaa tuulta, mutta ei sada vettä eikä räntää. Eli erinomainen sää lähteä iltakävelylle”.


Kuva 20. AN. Sundomin silta 2.11.2016.

Vaskiluodon siltaa olen kuvannut vuosien aikana hyvin monenlaisissa olosuhteissa. Kirjoituksia ja kuvia aiheesta löydät tästä blogista, kun kirjoitat hakusanan Vaskiluodon silta, kohtaan Hae tästä blogista (sivun alussa).


Tämän kertaista kirjoitustani ei voi lopettaa muulla tavalla kuin vetoamalla lukijaan: perehdy vielä myös Vaasan kaupungin sivuilla VAASAN KAAVOITUKSEN virallisiin selostuksiin yllä käsittelemistäni kohteista.

Katso Vaasan kaupungin kaavoituksen sivut täältä:

http://www.vaasa.fi/node/1581

Sieltä löytyy etsimällä aineistoja useammasta esille ottamastani kohteesta.

Vaskiluodon osayleiskaava valmistuu jossain vaiheessa, tänään 15.11. 2016 se ei ole vielä esillä Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilla. Todennäköisesti vuoden 2017 alkupuolella pääsemme perehtymään asiaan perin pohjin.

Etsi tietoa, - perusteltuja mielipiteitä, näkemyksiä asioihin aina tarvitaan.


Vaasan maantieteellinen sijainti Pohjolassa on Uumajan kanssa aivan keskeinen. Tämä tulee ymmärtää, ja tiedostaa nyt erityisen tarkkaan sekä uhat että mahdollisuudet tulevaisuudessamme.

Suurin vastuu on poliittisilla päättäjillämme, kaikilla tasoilla, - kunnissa sekä Vaasassa että lähiseuduilla, ja tietenkin ennen kaikkea valtakunnantasolla eli eduskunnassa. Euroopan unioniakaan unohtamatta.


Käytettyjä lähteitä:

Hietikko, Antila, Autio, Majaneva-Virkola, Wester, Höglund, Koskimies-Envall. Kertomuksia Vaasasta. Vaasa 2012.
Hoving Victor. Vaasa 1852 - 1952 Helsinki 1956.
Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Vaasan historia, osa 4, 1852 – 1917. Useita kirjoittajia. Vaasa 2006
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2016
Vaasan saaristo – Vasa skärgård 1 – 2, toim. Tapio Osala, Vaasa 1987


Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kun mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.

Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla.
Mukana on myös paljon valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.

Seuraava Vaskiluoto mielessäin -teemakirjoitus julkaistaan tässä blogissa kuukauden kuluttua joulukuun puolessa välissä, silloin aiheena on Vaskiluodon metsä.

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg, aimonyberg(a)gmail.com


LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...