Kuva 1. (nettikuva postikortista)
Lainauksia lehtikirjoituksista (Pohjalaisen arkisto):
” Niemelän kahvio Vaskiluodon sillan päässä oli aikoinaan Vaasan keskustan asukkaiden kesäisten kävelyretkien määränpää. Hoidon puutteessa koristeellinen rakennus rappioitui. Lopulta se purettiin. Niemelän kahvilaa piti viime vaiheessa Etelä-Pohjanmaan Matkailuyhdistyksen Vaasan piiriosasto. Se pyysi rakennuksen kunnossapitoon turhaan apua Vaasan kaupungilta.”
Lehtikirjoitus 19.5.1989, Pohjalaisen arkisto.
” Niemelän kahvila tuhottiin v. 1974 yhdessä yössä. Niin voi käydä Vaasassa. Paljon hävitettiin myös Turussa 70-luvulla. Mutta siellä todella arvokkaat puu- ja kivitalot säilytettiin. Niin myös Ruissalon parikymmentä Terijoki-pitsihuvilaa, useat nytkin ympärivuotisessa käytössä. Samaa terijokilaista pitsihuvilaperinnettä edusti rakastettu ja suosittu tasokas Niemelän kahvila Vaskiluodon vanhan sillan päässä. Nyt siinä on aarin kokoinen ruohokenttä. Kahvilarakennus oli Karjalan Kannaksen kirvesmiesten taidoilla tekemä. Jokainen koriste ja ornamentti sisälsi osan tekijänsä sielua. Kaksi valtavan suurta ikkunaa julkisivupuolella antoivat ilmavuutta sisälle ja tyyliä ulkopuolelle. Viisikymppiset ja vähän yli kaipaavat vielä tätä virkistävää keidasta ja kyselevät sen perään. Sen nopea tuho ja syyt siihen on nyt selvitetty! Niemelän kahvilan rakennus purettiin kovalla kiireellä toukokuun puolivälissä vuonna 1974, pian 30 vuotta sitten. Tuhoon ja ränsistymiseen perustui kaupunginhallituksen päätös purkaa talo pikaisesti ja tasoittaa maa nurmikolle. Siinä oli takavuosina kioski. Viime aikoina ei mitään. Miten olisi, jos Vaasan viisaat arkkitehdit keksisivät siihen jotain uutta ja virkistävää?”
Lehtikirjoitus, Peku Sommerfelt Vaasa, 14.10.2002, Pohjalaisen arkisto.
Vaskiluoto mielessäin 5/12
Vaskiluodon kaavoitus 2.osa
Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.
Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:
Heinäkuun 15. päivä julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15 päivä julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuu: Vaskiluodon metsä
Tammikuu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuu: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu: Vaskiluodon satama
Huhtikuu: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuu: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu: Kasvit ja Vaskiluoto
Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.
Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta.
Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com
Tämä marraskuun blogikirjoitukseni Vaskiluoto mielessäin 5/12 jatkaa isoa teemaa, Vaskiluodon alueen kaavoitusta. Edellisessä osassa painopiste oli menneessä, nyt yritän arvioida, niiltä osin kuin minun on sitä mahdollista ennakoida, tulevaisuuden erilaisia variaatioita.
On syytä korostaa, että esille ottamani asiat ovat allekirjoittaneen valintoja ja pohdintoja. Näkökulmissani on uskoakseni paljonkin asukasyhdistyksessämme esitettyjä mielipiteitä, mutta tähän kirjoittamani visiot, spekulaatiot tulevaisuudesta eivät ole VKA ry:n antamiin lausuntoihin perustuvia, kopioita hallituksemme pöytäkirjoista. Kyse on siis vain allekirjoittaneen yksityisestä asioiden pohdinnasta.
Kaavoitusasioissa voidaan sanoa olevan melkoiset määrät eturistiriitoja, ja toteutuva tulevaisuus ei juuri koskaan voi olla minkään yksittäisen tahon toiveiden täyttymys. Yhtälailla voidaan sanoa, että ammattinsa osaavat kaupunkisuunnittelijat, virkamiehet etsivät ja löytävät aina kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut kulloiseenkin tilanteeseen, - päättäjien määrittelevien resurssien puitteissa.
Kaupungin kaavoituksen tekemiä viranomaisvalmisteluja olen seurannut ja seuraan, mutta pyydän suopeaa suhtautumista tässäkin kirjoituksessa ilmeneviin puutteisiin ja mahdollisiin asiavirheisiin (korjaan kyllä, kunhan saan niistä tiedon).
Se, että lähdin asukasyhdistyksemme puheenjohtajana tähän vuoden mittaiseen projektiin tekemään kuukausijuttuja Vaskiluodosta, perustuu haluun saada kokonaiskuva Vaskiluodon alueesta. Asukasnäkökulman (ensisijaisesti monipuolinen virkistyskäyttö) lisäksi on syytä olla tietoinen monista muistakin katsontakannoista. Mainitsen muutamia: sataman ja vientiteollisuuden näkökohdat, turismin ja matkailun toiveet, rakennusfirmojen intressit, vene-ym. seurojen toimintojen kehittämistoiveet. Jopa maanpuolustukselliset tosiasiat täällä Suomen läntisessä osassa, rauhallisessa Merenkurkussa, pitää ilman muuta ottaa huomioon. Tämä tarkoittaa siis sitä, etteivät Vaasan seudun alueen kaavoitusasiat ole vain meidän itsemme päätettävissä. Varsinkin infrastruktuuri, kuten tiet, lentoreitit, lauttayhteydet ovat suurempien kokonaisuuksien osia.
Kuva 2: Netistä löytynyt postikortti Vaasasta vuosikymmenten takaa (jos jollain on tietoa ajankohdasta, niin päivitetään tieto tähän kohtaan).
Kuvassa Vaskiluoto kuvan vasemmassa ylälaidassa näyttää lähes pelkältä metsältä (satama-alue jää kuvan ulkopuolelle). Alue näyttää lähes neitseelliseltä maalta, jonne kaupunkia voisi laajentaa, ts. rakentaa uutta merellistä Vaasaa upeisiin saaristomaisemiin!
Kenen silmin kohdetta katsoo, siinäpä se!
Kurkistetaan lainvoimaiseen yleiskaavaan
Alla olevaan kuvaan 3 olen rajannut Vaasan yleiskaavakartasta Vaskiluodon alueen. Alueesta on olemassa myös vanhoja osayleiskaavoja, ja uutta Vaskiluodon osayleiskaavaa odotetaan, se valmistunee piakkoin. Kuvaan olen numeroinut kohteita, joista otan esille pääasiassa saaren kaupungin puoleisia kohteita, ja kysymyksiä niiden tulevaisuuden ratkaisuista. Sataman, öljysataman, teollisuuden näkymien osalta palaan asiaan myöhemmissä Vaskiluoto mielessäin kirjoituksissa keväällä (kuvan 3 numeroidut kohdat 8 – 13).
Nyt otan esille kohdat 1 – 7 kuvien ja kysymysten avulla.
Kuva 3: Kuva rajattu Vaasan yleiskaava 2030 kartasta. Numerolisäykset AN.
1. Vaskiluodon pohjoiskärkeen on yleiskaavassa merkitty yhteys mm. Pikisaaren kautta Mansikkasaareen.
2. Fenno-hotellin alue, ja nykyinen leirintäalue
3. Metsäalue Niemeläntien varrella, ja Zip Adventure Park
4. Wasalandian huvipuistoalue
5. Lemmenpolku 3, tornitalo
6. Täyttömaa-alue, leirintäalueelle suunniteltu tekosaari
7. Liikenne Vaasan keskustasta Sundomiin päin, uudet asuntoalueet
1. Loppuuko maankohoaminen Merenkurkussa?
Lue YLE -uutinen 12.6.2016.
http://yle.fi/uutiset/3-8875748
Lainaus:
”Siinä tilanteessa Merenkurkussakin maannousu näyttäisi loppuvan ja jopa kääntyvän toiseen suuntaan: meri alkaisi vallata maailmanperintöalueellakin maata takaisin.”
Kuva 4: AN. 27.10. 2016. Palosaaren Pikisaaresta eli Mansikkasaaren jatkeesta ei ole kovin pitkää matkaa Vaskiluodon puolelle.
Kuva 5; AN. 27.10.2016. Mansikkasaaren uimaranta, näkymä yli Pikisaaren Vaskiluoton päin.
On hyvin ymmärrettävää, että kaavoituksessa osataan varautua myös sellaiseen mahdollisuuteen, että Vaskiluotoon saadaan joskus tehtyä uusi siltayhteys. Milloin tämä olisi ajankohtaista? Epäilen, ettei ainakaan minun elinaikana.
2. Sähkölinjojen vieressä ulkomaalaisen omistama entinen Fenno-hotelli?
Viime vuosien aikana en ole mistään saanut selville totuutta siitä, mitä suunnitelmia Fenno-hotellin omistukseensa hankkineella ilmeisesti venäläisellä taholla on ollut ja kenties vieläkin on? Jos julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkaansa, kaupunki ei ole saanut yhteyttä nykyisiin omistajiin, ja myös maa-alueen vuokraakaan ei ole saatu perittyä.
Kuvat 6, 7 ja 8. AN.
Kaupunki omistaa ilmeisesti siis maan, ja mahdollisesti jossain vaiheessa myös tämän rappiolle jätetyn hoitamattoman rakennuskokonaisuuden?
Kohde siirtyi ulkomaalaisomistukseen (?) jo ennen kuin yleiskaava sai lainvoiman. Kaupungin tavoite oli saada nykyiselle leirintäalueelle ja myös tälle entiselle Fenno-hotellin alueelle rakennusoikeutta kerrostaloille. Tehtyjen valitusten vuoksi odotusaika kävi pitkäksi, ja lopulta kävi niin, että Korkein hallinto-oikeus otti kannan, ettei ko. alueelle ja Niemeläntien varteen metsän puolelle voida tehdä kerrostalorakentamisen sallivaa kaavamerkintää, vaan alue on ja pysyy virkistysalueena (V -merkintä).
Yllä olevassa yleiskaavakartassa, kuvassa 3, tämä alue näkyy valkoisina, ja se on ylivedetty ruksilla.
Olen käynyt kurkkaamassa ent. hotellirakennusten sisälle, ja näky on lohduton. Tilat ovat kuin kaupunkisodan jäljiltä. Mitä ilmeisimmin sitä on siellä leikittykin.
Purku lienee ainut vaihtoehto. Sen kulut tulevat omistajan maksettavaksi. Eli mitä todennäköisimmin Vaasan kaupungin piikkiin. Hyvin yleinen, ja ainut realistinen kuvio lienee tällaisessa tilanteessa, että purku sisällytetään sopimusehtoihin, kun samalla annetaan jollekin rakennuttajalle oikeudet tehdä alueelle uutta. Se taas edellyttää, että tulevaan osayleiskaavaan voidaan tehdä rakentamisen salliva kaavamerkintä. Kimurantti juttu siis.
3. Jos metsään mennä haluat nyt…
Yllätyt, niin uskon. Vaskiluodon metsä kokonaisuudessaan on hyvin monimuotoinen, ja siitä on vaikka mihin. Luontoihmisille, kuntoilijoille, kuvaajille, lepoa ja rauhaa kaipaaville…
Niemeläntien varteen tehtiin rakennustarkastajan luvalla viime kesänä 2016 kiipeilypuisto. Kun tietyt puustoon ja luontoarvoihin liittyneet arvot otettiin huomioon, lopputuloksesta tuli sellainen, että monet kriittisimmin asiaan suhtautuneet ”sulivat”, ja totesivat lasten ja nuorten kaipaavan tämäntapaista aktiivista luontoon tutustumista.
Toteutukseen tarvittiin yksityistä yritystä, kaupunki ei omin varoin mitenkään lähde tällaisin hankkeisiin. Ja nyt alueella on siis jo ”varaus” vuosiksi, - näille kohdin Vaskiluodon metsään pitkään olleet kerrostalohankkeet siis mitä ilmeisimmin voivat peruuntua kokonaan, tai ainakin siirtyä tulevalle vuosikymmenelle.
Kuvat 9 ja 10. AN. Aktiviteetteja todella riittää vaskiluodon metsässä.
Vaskiluodon metsä on laajemmin aiheenani seuraavassa kirjoituksessa kuukauden päästä joulukuussa.
4. Huvipuiston muistolle
Aikansa kutakin, voisi sanoa. Ja jatkaa: mikään ei ole ikuista.
Tänä kesänä 2016 huvipuisto ei enää avannut oviaan. Liki 30 vuotta toiminut huvipuisto Wasalandia lopetti toimintansa kannattavuusongelmien takia. Parhaina aikoina 90-luvulla yli 350 tuhatta kävijää kesässä houkutellut puisto liittyy monen pohjalaisen ja suomalaisen lapsuuden muistoihin.
Wasalandia on avattu vuonna 10.6.1988. Vuoteen 2000 asti sen omisti Vaasan kaupunki Wasalandia Oy:n kautta. Vuonna 2001 huvipuistotoiminta siirtyi pörssiyhtiö Tervakosken Puuhamaa Oy:lle. Vuonna 2008 Puuharyhmä oyj:n osakkeet osti espanjalainen Aspro oy, jolla on omistuksessaan useita muitakin puistoja eri puolella Eurooppaa.
Vaasan kaupunki kävi alkuvaiheessa myös neuvotteluja Linnanmäen kanssa yhteistyön käynnistämiseksi. Lasten päivän säätiö, Linnanmäkeä pyörittävä taho, ei kuitenkaan koskaan lähtenyt mukaan.
Oman perheeni, lasteni historiaan Wasalandia liityyy ainakin pieneltä osin. Muutamia kertoja siellä tuli käytyä, vaikka omat laitekokemukset eivät oikein tulleet kyseeseen. Pää (tai koko mies) ei hurjaa menoa kieppuvissa härveleissä kestänyt.
Huvipuiston laitteita uusittiin, ainakin muutaman vuoden välein. Uutta ei kuitenkaan tainnut tulla tarpeeksi, koska turistit ja paikallisetkin asiakkaat alkoivat vähitellen ajaa ohi, sisämaahan päin huvittelemaan.
Katso tästä linkistä mitä laitteita Wasalandiassa ehti olla, ja monessako Sinä itse kävit?
http://www.huvipuisto.net/wasalandia.html
Mitä tilalle?
Alue on liian lähellä öljysatamaa, jotta kerrostaloja voisi alueelle ajatella (Seveso -määräykset).
Entä jotain uutta harrastustoimintaa, huvia, seikkailua…
Tai teollisuudelle, jos sellaista löytyy, uutta tai jonkun firman laajennuksia?
Tai voiko alue vaan olla reservinä tuleville vuosille?
Kesällä 2016 Wasalandian alueelle on annettu avaimet Vaasa Airsoft Association on airsoft -pelaajien yhdistykselle. Yhdistys on toiminut Vaasassa vuodesta 2010.
Vaasa Airsoft Association, tai tuttavallisemmin VAA, on alan pelaajille suunnattu järjestö, johon kaikki ovat yhdistyksen nettisivujen mukaan tervetulleita mukaan.
Lue lisää VAA:n nettisivuilta:
http://www.vaasa-airsoft.com/
Kuvat 11 ja 12. AN, 2.11. 2016
Wasalandian ohi ajaessa kyllä huomaa sen, että rakennukset alkavat rapistua, ellei paikkoja pidetä kunnossa. Näin käy, kun paikalla ei ole ns. ”isäntää”, eli ellei siellä ole säännöllistä ja kannattavaa toimintaa. Sisälle entiseen Wasalandian huvipuistoalueelle ei ole pääsyä. Aidat, lukot, ovat mitä ilmeisemmin ainakin vielä kunnossa?
5. Torni-idea kasvoi ja kasvoi ja kasvoi
Kun Korkein hallinto-oikeus oli antanut kesän lopulla 2014 päätöksensä, että metsä Niemeläntien varrella pysyy virkistysalueena, leirintäalueelle asti, niin kaupungin suunnitelmat menivät uusiksi. Yllättävän pian, - toisin sanoen tähänkin vaihtoehtoon oli varmasti varauduttu, suunnitellut kerrostalovolyymit ikään kuin kasattiin yhdelle parkkitontille, kaikki päällekkäin, Tornitaloksi osoitteeseen Lemmenpolku 3. Suunnitelmaa lähdettiin viemään eteenpäin ns. postimerkkikaavoituksena, eli pienelle pläntille tehtävänä erillisratkaisuna. Asia on toki edelleen kesken (15.11.2016).
Kuva 13: Kuva netistä. Tropiclandian parkkipaikalle suunnitellusta tornitalosta
Yllä oleva mainoskuva on ainakin siltä osin katteeton, todellisuutta väärentävä, että jo nykyisellään ko. kohta merestä Kylpylähotelli Tropiclandian edustalla on aivan liian matalaa purjeveneille.
Torniin on suunnitteilla sekä pysyvää asutusta, että loma-osakkeita ja hotellitoimintaa. Seveso-direktiivin (direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta) mukaisesti sataman toimintojen riskit asutukselle pitää asuntorakentamisessa ottaa huomioon. Etäisyydeksi on ilmoitettu 800 metriä.
Näin suuri rakennusoikeuden käyttö yhdessä pisteessä lisää todennäköisesti työmatkaliikennettä, varsinkin keskustaan suuntaan. Nyt jo reitti on usein varsin tukossa Vaskiluodon sillan sekä Vaasanpuistikon/ Koulukadun risteyksessä erityisesti työmatkaliikenteen ja rekkaliikenteen vuoksi. Lisäksi Sundomin puolella asutusta kasvatetaan. Kantakaupungin asukasyhdistys on pitkään jo ollut huolissaan keskustan läpi kulkevista liikennemääristä. Miten tässä asiaa aiotaan käsitellä? Vaasan satamatien suunnittelu ja keskustan kauttakulkuliikenteen suunnittelu on edelleen alkutekijöissään. Tämä kertoo harmillisesti siitä, että kokonaissuunnittelussa on puutteita, - joudutaan etenemään yksittäisten, mahdollisesti rahaa kaupungillekin tuovien hankkeiden ehdoilla, pikavoittoja tavoitellen, eikä pitkäjänteisesti ja asioita ennakoivasti.
Keskustan läpi kulkevan liikenteen tietoista lisäämistä tulisi pidätellä kunnes edes suunnitelmat parannuksista on tehty!
Autojen määrä, ja siitä seuraava parkkialueiden tarpeen lisääntyminen lienee Tornitalon läheisyydessä tosiasia. Tämä luo paineita uusien lähialueiden käyttöönottoon, ja vaarantaa pahimmillaan myös kantakaupungin asukkaiden tärkeäksi kokeman lähivirkistysalueen, eli viereisen Vaskiluodon metsän kaavamerkintöjen säilymisen kaavoituksen edetessä tulevina vuosina.
Kuva 14. AN. Tornitalolle varattu alue marraskuussa 2016.
Vaasan Paratiisi ry:n visio
Tämä varmaankin jo viiden vuoden takainen VISIO ansaitsee tulla tässä yhteydessä uudelleen mainituksi. Petri Salo on aktiivinen monessakin asiassa, tämä on kuitenkin luultavasti hänen rakkain ideansa.
Kuva 15, PS
Katso lisää tämän blogin sivuilta tammikuun 25. päivän 2015 kohdalta: Vaskiluotoon lisää matkailuvetovoimaa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/01/vaskiluotoon-lisaa-matkailuvetovoimaa.html
Visio on mielestäni hieno ja toteuttamiskelpoinen. Tiedän, että idealla on kannatusta, uskoakseni paljonkin. Toki epäilijöitä on myös. Aina on kuitenkin hyväksi, jos asiallista keskustelua saadaan syntymään, ja kuunnellaan toinen toistemme perusteluja.
6. Tekosaaria vai annetaanko meren vaan olla?
Kuvat 16, AN, 2.11. 2016 ja kuva 17 (kuva netistä)
Wasa (Vanha Vaasa) ja Nikolaistad (Vaasa) ovat kautta aikojen olleet sen tosiasian edessä, että meri pakenee kaupungin edustalta. Maankohoamisilmiö ja nyt siis ilmastomuutoksesta aiheutuva merenpintojen nousu alkavat jollain aikataululla kumota toistensa vaikutuksia.
Ovatko Eteläisen kaupunginselän ruoppaukset ja tekosaarten tekemiset realistisia tulevaisuuden näkymiä? Entä tie yli savisen, mutaisen lahdenpohjan (yksi Vaasan satamatie vaihtoehdoista)?
Leirintäaluetta ei voi sijoittaa öljysataman ja -säiliöiden viereen, paikka ei ole turvallinen eikä terveellinen. Tarkempia suunnitelmia ei kannattane ainakaan vielä innostua laatimaan. Nykyinen öljysäiliöiden maanvuokrasopimus on voimassa ainakin vuoteen 2022.
Lainvoimaisessa Vaasan yleiskaavassa Kylpylä Tropiclandian edustalla oleva tekosaari on merkitty valkoisella, ja myös sen yli on vedetty ”henkselit”.
Miten asiat ovat vuosikymmenten päästä, siitä ei kait kukaan voi varmuudella ennustaa.
Maankohoamisilmiö on totuttanut vaasalaiset ajatukseen, että kaupunkia voidaan kasvattaa saaristoon päin. Kannattaa tutustua näihinkin visioihin.
Lue lisää: Vaasan tulevaisuuden saaristo (loppuraportti 19.9.2013)
http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/tulevaisuudensaaristo/
Vaasan kaupungilta, ja naapurikunnilta puuttuu yhteinen visio koko alueen näkymistä yleisemminkin.
Yksi suunta, jota mm. tämän vuoden Vaasan Jaakkoo -palkinnon voittanut aluemaantieteen professori Hannu Katajamäki markkinoi on Vaasan ja Seinäjoen kaksoiskaupunki idea. Tässä ajatuksessa kasvun ja laajentumisen suunta on radan varren alueet. Ajatusmalli saa kannatusta, se korostaa yhdessä tekemistä, ja koko alueen parasta.
7. Vaasan ”kehätie”
Kehätietä Vaasassa ei ole, ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Vaasan kantakaupunkia, cityä ei voi kiertää, ajaa ohi nopeita kaupungin ulkopuolisia kehäteitä pitkin. Etelästä pohjoiseen voi toki ajaa Vaasaan tulematta, ohi siis, mutta keskustaa ei voi kiertää. Sundomiin, Vaskiluotoon ajettaessa on ajettava keskikaupungin läpi, vaikkei olisi mitään asiaa keskustaan (toki Maalahden kautta kierto onnsituu). Läpiajoliikenne Vaasasta Vaskiluotoon, aivan torin laitaa hipoen, on poikkeuksellinen tilanne, itse asiassa kestämätön tilanne, verrattuina muihin tämän kokoisiin suomalaisiin kaupunkeihin.
Vaasan satamatie – hanke pyrkii etsimään tähän ratkaisua.
Tutustu hankkeen ajankohtaiseen materiaaliin: Vaasan satamatie, ympäristövaikutusten arviointiselostus: (tiedotteeseen on voinut tulla jotain lisäyksiä tai muutoksia, sillä asiaa on siirretty myöhempään ajankohtaan, - mainittuina päivinä 1. ja 2.11 ei pidetty info-tilaisuuksia Tölbyssä ja Vaasassa)
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/ymparistovaikutusten-arviointiselostus-on-valmistunut-vaasan-satamatiehankkeesta-pohjanmaa-#.WA-QMyRYuDt
Asia ei ole uusi, - toki tiehankkeena ollaan vasta aika alkuvaiheessa.
Vaskiluodon koko kaavoituksen, satama-alueen, teollisuusalueen ja myös kaupungin puoleisen alueen, kaiken kaavoittamisen olennaisin, ja asukkaiden kannalta tärkein asia on liikenteeseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen.
Autoistuminen lienee edelleen jatkuvaa. On osattava nähdä miltä tilanne näyttää vuosikymmenten päästä.
Vaskiluodon molempien puolien sillat, sekä kaupungin puoleinen Vaskiluodon silta, että Sundomin silta Muurahaisnimeen, eli Myrgrundiin, ovat tärkeässä roolissa, kun vaasalaisille tärkeitä asioita ratkotaan.
Kuva 18. Nettikuva, Vaskiluodon silta vuonna 1900.
Kuva 19. AN. Vaskiluodon sillalla 28.10.2014 klo
20.30. ”Kovaa tuulta, mutta ei sada vettä eikä räntää. Eli erinomainen sää
lähteä iltakävelylle”.
Kuva 20. AN. Sundomin silta 2.11.2016.
Vaskiluodon siltaa olen kuvannut vuosien aikana hyvin monenlaisissa olosuhteissa. Kirjoituksia ja kuvia aiheesta löydät tästä blogista, kun kirjoitat hakusanan Vaskiluodon silta, kohtaan Hae tästä blogista (sivun alussa).
Tämän kertaista kirjoitustani ei voi lopettaa muulla tavalla kuin vetoamalla lukijaan: perehdy vielä myös Vaasan kaupungin sivuilla VAASAN KAAVOITUKSEN virallisiin selostuksiin yllä käsittelemistäni kohteista.
Katso Vaasan kaupungin kaavoituksen sivut täältä:
http://www.vaasa.fi/node/1581
Sieltä löytyy etsimällä aineistoja useammasta esille ottamastani kohteesta.
Vaskiluodon osayleiskaava valmistuu jossain vaiheessa, tänään 15.11. 2016 se ei ole vielä esillä Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilla. Todennäköisesti vuoden 2017 alkupuolella pääsemme perehtymään asiaan perin pohjin.
Etsi tietoa, - perusteltuja mielipiteitä, näkemyksiä asioihin aina tarvitaan.
Vaasan maantieteellinen sijainti Pohjolassa on Uumajan kanssa aivan keskeinen. Tämä tulee ymmärtää, ja tiedostaa nyt erityisen tarkkaan sekä uhat että mahdollisuudet tulevaisuudessamme.
Suurin vastuu on poliittisilla päättäjillämme, kaikilla tasoilla, - kunnissa sekä Vaasassa että lähiseuduilla, ja tietenkin ennen kaikkea valtakunnantasolla eli eduskunnassa. Euroopan unioniakaan unohtamatta.
Käytettyjä lähteitä:
Hietikko, Antila, Autio, Majaneva-Virkola, Wester, Höglund, Koskimies-Envall. Kertomuksia Vaasasta. Vaasa 2012.
Hoving Victor. Vaasa 1852 - 1952 Helsinki 1956.
Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Vaasan historia, osa 4, 1852 – 1917. Useita kirjoittajia. Vaasa 2006
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2016
Vaasan saaristo – Vasa skärgård 1 – 2, toim. Tapio Osala, Vaasa 1987
Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kun mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.
Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla.
Mukana on myös paljon valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.
Seuraava Vaskiluoto mielessäin -teemakirjoitus julkaistaan tässä blogissa kuukauden kuluttua joulukuun puolessa välissä, silloin aiheena on Vaskiluodon metsä.
Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg, aimonyberg(a)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti