Vaskiluoto Workshop 28.3.

Tiedote

Vaasan kaupungin sivulla

Vaskiluodon yleisötilaisuudessa ideoidaan yhdessä alueen tulevaisuutta 

Vaasan kaupungin tekninen toimi järjestää yleisölle avoimen VASKILUOTO WORKSHOP -illan keskiviikkona 28.3.2018 klo 18-20 Vaasan pääkirjaston Draama-salissa. Tapahtumassa työstetään yhdessä visioita siitä, millaiseen suuntaan Vaskiluodon tulisi kehittyä ja millaista rakentamista alueelle sopisi parhaiten. Tapahtumassa esitellään myös Vaskiluoto ja asuminen -kyselyn tulokset. 

Lue lisää 

https://www.vaasa.fi/meddelande/vaskiluodon-yleisotilaisuudessa-ideoidaan-yhdessa-alueen-tulevaisuutta

Vaskiluodon osayleiskaava vireille?

Tänään (24.3. 2018) Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilla ei vielä ole tietoa, koska Vaskiluodon osayleiskaavan tekoprosessi aloitetaan, valmistelussa se toki jo on olut pitkään. Tehty nettikysely ja tulevan viikon workshop ovat myös valmistelutoimenpiteitä.

Kaavoituskatsaus 2018 / Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2018:

Lainaus:

Vaskiluodon osayleiskaava Vaskiluodon osayleiskaavan tavoitteena on vaskiluodon yleiskaavallinen kokonaistarkastelu sekä kehittäminen. Työ tulee painottumaan kokonaisyleiskaavassa vahvistamatta jääneisiin alueisiin sekä saaren täydennysrakentamis. ym. kehittämismahdollisuuksien tutkimiseen. Taustaselvitysten laatiminen on alkanut vuonna 2016. kaavaprosessi alkanee keväällä 2018. 

Lainaus päättyy

Tämän lainatun tekstin kohta ”kokonaisyleiskaavassa vahvistamatta jääneisiin alueisiin” viittaa siis siihen, että 2014 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös oli sellainen, että kerrostaloalue Niemeläntien varteen ei edennyt, eli Vaskiluodon metsän virkistysalueen ja myös nykyisen leirintäalueen kaavamerkinnät eivät muuttuneet uudisrakentamista sallivaksi.

Vaskiluoto on asukasyhdistyksemme toiminta-aluetta. Erityisesti metsäalue Vaskiluodossa on koko yhdistyksemme olemassaolon ajan koettu hyvin tärkeäksi virkistysalueeksi kantakaupungissa asuville. Koko Vaskiluoto on paljon enemmän. Varsinkin Vaasan satama, jolla on merkitystä paljon isommissakin kuvioissa.

Vaskiluodon kokonaiskuvan saa hyvin tästä Vaasan kaupungin selvityskuvasta muutaman vuoden takaa.

Vaskiluoto avautuu eri puoliltaan vain perehtymällä siihen. Etsimällä tietoja kirjoista, netistä, sekä käymällä siellä. Ihmisiä tapaamalla monien harrastusten parissa, ja esim. valokuvaamalla siellä eri vuodenaikoina, ja teemakokonaisuuksiin keskittyen.

Tämä tekemäni vuoden mittainen VASKILUOTO ROJEKTI, eli kirjoitus- ja kuvasarja Vaskiluoto mielessäin antaa näkökulmia Vaskiluotoon. Tein sen kuukausittain ilmestyvinä blogikirjoituksina heinäkuun 2016 – kesäkuun 2017 välisenä aikana.

Suorista linkeistä aukeaa:

Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/07/vaskiluoto-mielessain-112.html

Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/08/vaskiluoto-mielessain-212.html

Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/09/vaskiluoto-mielessain-312.html

Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/10/vaskiluoto-mielessain-412.html  

Marraskuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/11/vaskiluoto-mielessain-512.html

Joulukuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/12/vaskiluoto-mielessain-612.html

Tammikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 1
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/vaskiluoto-mielessain-712.html

Helmikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 2
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/vaskiluoto-mielessain-812.html

Maaliskuu 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon satama
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/03/vaskiluoto-mielessain-912.html

Huhtikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Veneily ja meri Vaskiluodossa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/04/vaskiluoto-mielessain-1012.html

Toukokuun 15. päivä 2017 julkaistu: Linnut ja Vaskiluoto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/vaskiluoto-mielessain-1112.html

Kesäkuun 15. päivä 2017 julkaistu: Kasvit ja Vaskiluoto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/vaskiluoto-mielessain-1212.html


Vuodessakin jotkut asiat vanhenevat, selkeitä puutteitakin näistä blogikirjoituksista jo löytyy, sille ei voi mitään.
Tulipahan kuitenkin tehtyä tämä "vuoden matka", ja sen voi näin jakaa muille kiinnostuneille. Itselläni ainakin kuvaaminen ja luonnontarkkailu jatkuu uskoakseni säännöllisinä käynteinä Vaskiluodossa, toivottavasti vuosia eteenpäin.


On selvää, että omat motiivini tehdä tämä kirjoitussarja liittyvät myös siihen, että olen toiminut Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen pj:nä koko tämän vuosikymmenen. Vaskiluoto on yhdistyksemme toimialuetta (maininta säännöissämme), etenkin virkistysalueiden osalta. Silta Vaskiluotoon yhdistää kauniin ruutukaavakaupunkimme ja virkistystä tarjoavan monikäyttöisen, ”vihreämmän luontohelmen”, olkaamme tästä suuresti kiitollisia.

Haluan luottaa siihen, että kaupungissamme ymmärretään laajasti, että Vaskiluoto alueena on sekä satamasaari, että ihmisten saari.

Vaskiluoto on:
- Suomen ja Vaasan portti länteen, ts. merkittävä satama- ja teollisuusalue, logistisine yhteyksineen
- asuinalue nykyisille ja uusille vaasalaisille
- kantakaupungin asukkaiden, vaasalaisten ja turistien monipuolinen virkistysalue
- isompien ja pienenpien yritysten, monenlaisten palvelujen tuottajien toiminta-aluetta

Vaskiluoto tulevaisuudessa? 

Ollaan mukana vaikuttamassa. Ratkaisuja ei kukaan tai mikään taho voi yksipuolisesti sanella. Kaikkia tarvitaan mukaan, erilaisten näkökulmien esiintuomista, halua vuorovaikutukseen, luottamusta demokraattisiin prosesseihin. Näin sen vaan on hyvä mennä, nyt ja jatkossakin.

Siispä workshop kutsuu keskiviikkona 28.3. 2018 klo 18 Vaasan pääkirjaston Draama-salissa.

Aimo Nyberg

Puollamme Metsiensuojeluesitystä

Lainaus päivän Pohjalaisesta (23.4.2017)

Kirves syytä nostaa seinälle 

TERHI EKOLA

"Viisi Vaasan seudun luontoyhdistystä esittää Vaasalle ja Mustasaarelle, että ne perustavat 10 uutta luonnonsuojelualuetta. Vaasassa kyse on 0,72 ja Mustasaaressa 0,05 prosentista maapinta-alasta. Ei paljosta. 

Yhdistykset perustelevat metsien olevan tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyksen kannalta. Niissä on havaintoja 37 tarkkailtavasta lajista. Kaupunki on kuitenkin jo hakannut eräässä näistä muutaman hehtaarin. 

Luonto on tärkeä vetovoimatekijä kasvavalla seudulla. BBC julkaisi juuri Merenkurkusta jutun, jossa se hehkuttaa saaristomme mystistä tunnelmaa ja maankohoamista. 

Vaasan on syytä ripustaa kirves varaston seinälle. Tuskin kannattaa kävellä niiden yli, jotka haluavat säilyttää metsiä. Yhdistysten taustalla on suuri joukko asukkaita. Ei olisi hullumpi päätös suojella metsiä ja antaa niitä lahjaksi jälkipolville."


Asukasyhdistyksemme hallitus otti asiaan kantaa kokouksessa 4.4. 2017.

Tuemme Luonto-Liitto Pohjanmaan, Merenkurkun lintutieteellisen yhdistyksen, Ostrobothnia Australiksen, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin ja Vaasan ympäristöseuran suojeluesitystä ”Vaasan ja Mustasaaren arvometsiä – 10 suojeluehdotusta luonnon ja ihmisten hyväksi” (www.sll.fi/pohjanmaa/vaasa/Metsiensuojeluesitys).

Toivomme Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ryhtyvän aktiivisesti edistämään näiden kymmenen arvometsän suojelua.

Pj. Aimo Nyberg, siht. Anttu Kankaanpää

 

Kuvat: AN. 22.7.2012. Kuntorataa ja Haukilammen kosteikkoa Vaskiluodossa.

Kuvat ja tekstin koonti Aimo Nyberg

Vaskiluoto mielessäin 6/12

Tällä kertaa alkuun tämä kuvapari.

Kuva 1. AN. 6.12.2016. Vaskiluodon satama-aluetta nähtynä Sundomin sillalta.
Kuva 2. Kuva netistä. Vaasa Vaskiluodon satama (ajankohdasta ja kuvaajasta ei minulla valitettavasti ole tietoja).


Vaskiluoto mielessäin 6/12

Vaskiluodon metsä 

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15 päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuun 15 päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
Tammikuu 2017: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuu 2017: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu 2017: Vaskiluodon satama
Huhtikuu 2017: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuu 2017: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu 2017: Kasvit ja Vaskiluoto

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.

Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta.

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com

Tämä joulukuun blogikirjoitukseni Vaskiluoto mielessäin 6/12 käsittelee siis Vaskiluodon metsäaluetta, ja on sarjan aikaisempiin kirjoituksiin verrattuna omakohtaisempi, henkilökohtaisia tuntemuksia korostava.

Tämän lisäksi otan esille lyhyesti yleisellä tasolla kaava-alueilla olevien erilaisten metsien/virkistysalueiden luokituksia, merkintöjä, joita pyrin avaamaan virkistyskäytön osalta.

Esitän myös lyhyen Vaskiluodon metsän puolustamisen historiikin, sillä metsän tärkeys on aikoinaan ollut monille jopa pääasiallinen syy perustaa Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys, ja myöhemmin siinä toimiselle.

Kyse on allekirjoittaneen yksityisestä asioiden pohdinnasta. Uskon ajatusteni olevan suurelta osin yhteneviä yhdistyksessämme toimivien kanssa. Korostan, että jatkossakin kaikissa kaava-asioihin liittyvissä lausunnoissamme etenemme kulloisenkin tilanteeseen perusteellisesti perehtyen. Pyrimme arvioimaan mikä on parasta alueemme asukkaille. Historiaa on hyvä tuntea, jotta voidaan edetä viisaasti. Näin teemme Vaskiluodon tulevan osayleiskaavankin tullessa lausunnoille.

Syy siihen, että lähdin asukasyhdistyksemme puheenjohtajana tähän vuoden mittaiseen projektiin kokoamaan kuukausijuttuja Vaskiluodosta, perustuu haluun saada kokonaiskuva Vaskiluodon alueesta.

Kuvat 3 ja 4. Nettikuvia. Koskemattomasta luonnontilaisesta saarista on vuosituhansien kuluessa syntynyt asuttu saari, osa kaupunkia. Saari on sekä ohikulkureitti, että toimintojen kohde vaasalaisten monille erilaisille harrastuksille.

Maankohoamisen ja kaupunkimme kehittymisen myötä Vaskiluotoon on tehty rautatie ja satama, portti länteen. Alueesta on kuitenkin edelleen noin kolmannes metsäaluetta. Myös tällä alueella on oma ainutlaatuinen historiansa, ensimmäisistä luodoille juurtuneista pensaista monien vaiheiden kautta erittäin monimuotoiseksi sekametsäksi.

Vaskiluodon saari on sopivan suuri. Sinne sopivat sekä kaupungin ehdottomasti tarvitsemat satama-alueet, ja nykyinen öljysatama-alue vielä pitkään, ja teollisuuttakin. Tämän vastapainona saaren kaupungin puoleisilla rannoilla ovat veneilyyn liittyvät toiminnot, ja kaupunkilaisten monipuolinen lähivirkistysalue, monimuotoinen metsäalue, nykyisessä laajuudessaan n. 1 km² (ei tarkka tieto, vain arvio).

Katso Vaasan kaupungin sivuilta perustiedot

http://www.vaasa.fi/vaskiluoto

Itselleni Vaskiluodon saari on monenlaisen kiinnostuksen ja tutkimusten kohde. Metsä on minulle luonnonhistoriallinen, kulttuurihistoriallinen ja myös yhteiskuntapolitiikan historian näkökulmasta ehtymätön tutkimuskohde.

Monimuotoisuus kukoistaa

Mitä Vaskiluodon metsästä löytyy tänä päivänä? Onko se vain pelkää ryteikköä, hoitamatonta arvotonta sekametsää?

Kokonaisuus on hyvin monipuolinen, jossa on jopa täysin luonnontilassa olevia ekologisesti merkittäviä vyöhykkeitä, ja toisaalta myös kovassa käytössä ympäri vuoden oleva valaistu kuntorata. Metsänhoidollisia toimenpiteitä on viime vuosina tehty teiden varsilla menemättä kuitenkaan ”syvimpään metsään”. Kaupungin viheralueyksikön puolelta on haluttu osoittaa, että ollaan kuitenkin kaavoitetulla alueella. Toinen kuulemani perustelu metsänhoidollisille hakkuille on ollut joidenkin kuntoilijan toivoma jonkinlainen näkyvyys, turvallisuuden tunnekin metsässä liikuttaessa.

Kuten historiallisista karttakuvista näkyy, maankohoamisen ja maantäyttöjen myötä Vaskiluoto on kohonnut merestä. Korkeimmilla kohdilla on jo ikimetsää, kuusia mäntyjä, lehtipuita niille lajityypillisillä alueilla. Erittäin mielenkiintoisia ovat matalammat kosteikot, parhaana esimerkkinä Haukilampi metsäalueen pohjoisosassa. (edustava näyte esimerkiksi METSO-ohjelmaan maankohoamisilmiön monimuotoisuudesta).

LaInaus: Vaasan seudun arvometsiä – 10 luontokohdetta luonnon ja ihmisten hyväksi.

”Vaskiluodon kosteikon pohjoisosan avosuo on ruokoluhtaa, jonka reunoilla on ainakin koivu- ja tervaleppäluhtaa, ruoho- ja heinäkorpea sekä lehtokorpea. Suoalueen länsipuolella on luonnontilaisen kaltaista rantalehtoa, jossa kasvaa monipuolista, varttunutta puustoa. Suoalueen kaakkoispuolella on luontaista turvekangasta, jossa on muutamia järeitä kuusimaapuita. Idässä kulkevan sähkölinjan alla kasvaa erilaisia ruohoja, muun muassa maankohoamisrannikolle tyypillistä punakoisoa. Sen itäpuolella on luontoarvoiltaan kehityskelpoista sekapuustoista kangasmetsää, joka on otettu rajaukseen kosteikkoalueen vesitalouden ja maiseman säilyttämiseksi.”

”Alueen eteläosassa on parin hehtaarin laajuinen rehevä korpi, jonka pohjoisosa on ruoho- ja heinäkorpea sekä lehtokorpea. Korven läpi menevän ulkoilureitin eteläpuolella on sekä hiirenporrasvaltaista lehtokorpea että kosteaa runsasravinteista lehtoa. Korpialueen puusto on vanhaa, luonnontilaisen kaltaista ja siinä on myös näkyvästi kuusilahopuuta.”

Luonnontilaisina säilyneet ja toivottavasti jatkossakin säilyvien metsäalueiden lisäksi Vaskiluodon metsässä on todelliseen hyötykäyttöön sopivia perinteisiä marjastus, sienestys, ym. virkistäytymismahdollisuuksia. Alue ei ole valtaisia, ennemminkin pieni ja kapeahko metsäkaistale, josta on kuitenkin ollut harvinaisen paljon iloa ja hyötyä melkoisen suurelle joukolle kantakaupunkilaisia.

Vaasan kantakaupunki on Setterbergin hienoon ruutukaavaan rakennettu kaunis kaupunki. Me kaupungin asukkaat olemme onnellisessa asemassa, koska kotikatujemme edustalla, aivan kävelymatkan päässä, on ainutlaatuinen, monipuolinen virkistäytymisalue. Tälle vaasalaiset osaavat edelleen antaa hyvin suuren arvon. Ei turhaan puhuta Vaasan helmestä!


Tutkimatonta kulttuurihistoriaakin metsästä löytyy 

Kuvat 5 ja 6. AN.  Perustuksia, tierakennelmia?

Kartat ja historia kiehtovat minua. Katso uudelleen kuvaa 4. Siinä kartassa olevat metsän keskellä piirretyt kolme rakennusta ovat joskus olleet olemassa. Onko kellään niiden historiasta mitään tietoa? Entä tämä metsän nykyisen kuntoradan vieressä oleva, maastossa helposti erottuva ”katu”? Voisiko se olla osa jo 1900-luvun alussa mahdollisesti tehtyä Vaskiluodon kaupunginosan katuverkostoa?

Kuva 7. Nettikuva.Vaskiluodon asemakaavakilpailun voittaja v. 1903.

SUUNNITELMIA on jäänyt, ja aina jää toteuttamatta, se on selvää. Muutoksia tapahtuu silti vääjäämättä koko ajan. Ihmisen tekemiä, ja luonnon omien lakien mukaisia. Purjelaivojen mukana oli aikoinaan ns. painolasteja, yleensä maa-ainesta. Tätä on käytetty Vaskiluodossa tietenkin hyödyksi täyttömaana. Tämä selittää osaltaan mm. aivan erikoisten kasvien esiintymät muutamissa paikoissa Vaskiluodossa.

Toinen erikoisuus, joka on tuonut oman lisänsä myös alueen kasvillisuuteen, on sotilaiden ja heidän huoltokuormastojensa mukana tulleet vieraslajit.

Näistä ajoista on jonkun verran saatavilla tutkimustietoa, mutta liian vähän joka tapauksessa. Suurelle yleisölle/turisteille esille laitettua infoa ei myöskään ole saatavilla, vaikka se voisi olla hieno lisä kaupunkimme paikallishistoriaan.

Kasvien, kukkien osalta palaan asiaan tämän kirjoitussarjan viimeisessä osaa kesäkuussa 2017.


Vuodenkierto inspiroi valokuvaajia

Itse valokuvaan monien muiden lailla kaikkina vuodenaikoina. Kamera tai ainakin kännykkä on koko ajan mukana. Hetket kiinnostavat minua enemmän kuin dokumentaarisuus. Pyrin näkemään, havainnoimaan, erityisesti erilaisia rajakohtia, - kuten hetket valon ja pimeän kohdatessa, - ensimmäiset merkit vuodenajan vaihtumisesta, -haluan myös kuvata odotusta, - tai kun jokin on jo ohi.

Vaskiluodon merenrannat ja metsä ovat todella kiehtova paikka perinteisillekin luontokuvaajille. Tiedän useita kuvaajia, joiden erinomaisia kuvia soisi olevan enemmänkin esillä.

Mikä merkitys metsässä olemisella, yksinäisillä kävelyillä, tai vaikkapa lapsiperheiden yhteisillä luontoretkillä meille kaikille on ollut ja on, sitä en osaa sanoiksi pukea. Metsän rauhoittavista, inspiroivista, ja jopa parantavista vaikutuksista on viime vuosina kirjoiteltu hyvin paljon. Minä uskon, että tasapainoiseen elämään, ja vaikkapa työssä jaksamiseen, tarvitaan suhde myös luontoon, kokonaisuuteen. Meillä itsellämme on aina jokin paikka olla ja toimia, mutta oma arvomme on siinä, että saamme olla pienenä osana suurta kaikkeutta.

Kuvat: 8 ja 9. AN. Kesäinen ja talvinen yksityiskohta Vaskiluodon metsästä.

Halutessasi löydät lisää allekirjoittaneen Vaskiluodon metsäaiheisia valokuvia, eri vuodenajoilta ja vuosien varrelta, etsimällä tämän blogin oikeasta yläpalkista, Hae tästä blogista, hakusanalla Vaskiluodon metsä.

Esim. tämä Luonnonkukkapäivän Rento retki

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/06/rento-retki.html



Vaasan yleiskaavan 2030 V-merkintä

Vaasan yleiskaava 2030 on muutaman vuoden ikäinen. Osayleiskaavaa sorvataan kaupunkisuunnittelussa parhaillaan. Milloin saamme sen nähtäville, ei ole vielä selvää. Ja vastaavatko osayleiskaavan karttamerkinnät metsäalueen osalta kaikilta osin yleiskaavan merkintää V, on sekin vielä arvoitus.

Kerrataan vielä: yleiskaavassa Vaskiluodon metsäalue nykyisessä laajuudessaan Niemeläntien varrella, ja leirintäalue nykyisellä paikallaan saivat lainvoiman kesällä 2014. Ko. alueiden muuttaminen kerrostalorakentamisen sallivaksi (AK-merkintä) alueeksi estyi. Toki vasta pitkän valitusprosessin tuloksena. Korkein hallinto-oikeus linjasi päätöksellään, että Vaskiluodossa on merkittäviä, suojeltavia luonto- ja virkistysarvoja omaavia alueita.

Kaavakartoissa olevat kirjain- ym. merkinnät ovat todella tärkeitä. Niiden pohjalta rakennettua ympäristöämme muutetaan/säilytetään vuosikymmeniä eteenpäin.

Kesällä 2016 yhdistyksemme kävi keskustelua kaupungin viranomaisten kanssa, kun Niemeläntien varteen ryhdyttiin kiireellisellä aikataululla ja yksinomaan rakennustarkastajan päätöksellä rakentamaan kiipeilypuistoa. Zip Adventure Park tehtiin, samoin alueen vaatima parkkialue Segeliä vastapäätä Niemeläntien varteen metsän puolelle. Kyseiseen kohtaan sallittiin tehdä tarvittavia rakennelmia, ja perusteena oli se, että tällä kohdin metsässä on edelleen voimassaoleva, vanhassa v. 1987 osayleiskaavassa oleva merkintä, VP (virkistysalue, puisto).

Eli Vaskiluodon metsän osalta voimassaolevat kaavojen karttamerkinnät ovat:

Vaasan yleiskaava 2030: V-merkintä (virkistysalue)
Vaskiluodon osayleiskaava, vuodelta 1987, VP-merkintä (virkistysalue, puisto)

 ”Kaavapalapelissä” Vaskiluodon osalta on tottakai voimassa myös: Pohjanmaan maakuntakaava, joka on ympäristöministerin vahvistama 21.12. 2010.

Ellei asiaan perehdy, niin kaavamerkinnät ovat "täyttä hepreaa". Kaavoittajat, juristit, ja toivottavasti myös päätöksiä tekevät poliitikot, ymmärtävät asiat perinpohjin.

Lyhyesti tähän vielä näiden kahden kaavamerkin, eli pelkän V:n ja VP:n sanalliset selostukset.

V (pelkkä V-kirjain) Virkistysalue:
Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tai alueeltaan laajoja taajamiin liittyviä virkistysalueita tai taajamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeitä alueita. Suunnittelumääräys: Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota virkistyskäyttöedellytysten ja virkistysalueverkoston turvaamiseen ja kehittämiseen sekä ympäristön laadun säilymiseen.

V-kirjaimen perässä oleva lisäkirjain antaa tällaiselle virkistysalueelle lisämahdollisuuden ko. toimintaan tarvittavien rakenteiden, jopa jonkinlaisten rakennusten tekemisen tällaiselle alueelle. Näitä merkintöjä ovat:
VP, puisto
VL, lähivirkistysalue
VK, leikkipuisto
VU, urheilu- ja virkistyspalvelujen alue
VR, retkeily- ja ulkoilualue
VV, uimaranta-alue

Lue lisää asiasta

Maankäyttö- ja rakennuslaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132


Viimeisin muistutus yhdistyksellemme Vaskiluodon metsän tärkeydestä 

Sääntömääräisessä syyskokouksessamme 21.11. annettiin kolme kannanottoa. Ensimmäinen koski Vaskiluodon metsän puolustamista. (muut olivat Jupiterille toimitettava kiitos, ja Postin johdolle lähetettävä postinkannon huomautus + alueemme kansanedustajille tieto).

Kannanotot: 1.

Vaskiluodon osayleiskaava tulee piakkoin käsittelyyn. Metsäalueen luonto-ja virkistysarvoista tulee pitää edelleen tiukasti kiinni. Yleiskaavaan V-merkintä tulee ottaa osayleiskaavaan koko metsäalueelle. Nykyinen leirintäalueen paikka on paras mahdollinen. Vaasan helmeä tulee kunnioittaa.

Tähän lainaus 10 vuoden takaa: 

Inga bosstäder i Vasklotskogen (Vasabladet 23.5.2006)

Undertecknad förening vill med detta medborgarinitiativ yrka på att Vasklotskogen formellt skyddas i nuvarande tillstånd och utsträckning.

Föreningen anser det vara av synnerlig vikt att Vasklotskogen bevaras i sin helhet som rekreationsområde för stadsorna. Att detta sker med en formell fredning förefaller vara av nöden för attskydda skogen från exploatering.

För tillfället hotas skogen av bostadsplanering. För tio är sedan tänkte staden upplåta skogen som tältplats för Rantarock.

Att föreställa sig att en begransad bostadsbyggnation i Vasklotskogen bara skulle nagga skogen lite i kanten, är självbedrägeri. Börjar man nagga i kanten har man påbörjat en process som snabbt kan börja krinskära skogen ytterligare.

Med bostäder i kanten framstår skogen inte heller som lika tillgänglig för allmänheten.

I dag har skogen en avskildhet som gör att den verkligen kan ge människorna en naturupplevekse. Denna känsla av att röra sig i naturen blir inte den samma, om ett bostadsområde finns tättä inpå.

Föreningen önskar även att Vasklotskogen inplaneras som en del i det nationalstadsparksprojekt som utarbetats på stadens planeringsavdelning. Vidare önskar vi att detta projekt i är får en skjuts framåt moy förverkligande.

Det behövs av flera anledningar en riktig skog på gångavstånd frän stadskärnan. Vi konstaterar att på viss håll i stadens ledning, de respekten för stadsbornas behov av Vasklotsdkogen inte vad den borde vara. Vi yrkar alltså på att stadsfullmäktige med det snaraste formellt fredar Vasklotskogen i sin helhet som rekreationsområde för stadsborna.

Vi vill vidare hänvisa till den namninsamling med över tusen namn mot byggande i Vasklotskogen, somföreningen överlämnade till Stadsdirektör Markku Lumio den 8.10.2004.

Vaasan kantakaupungin asukasyhdsitys ry – Invånarföreningen i centrala Vasa rf.
Åsä Jern, ordförande, Charlotta Ödman, sekreterare

Kuvat: 10 – 12, AN. Vaskiluodon metsässä on polkuja etsiä ja löytää – omaa luontosuhdettaan!

Metsä kutsuu meitä astumaan poluille, tai kulkemaan omaa vapaata reittiään maaston mukaan. Silmät ja korvat auki, mieli avoinna.

Kuvat 13 - 16. Aurinkoiset hetket 6.12.2016.

Meidän jokaisen ainutlaatuiset metsäkokemukset ovat arvokkaita. Ja ellei niihin olisi mahdollisuutta, emme kokisi olevamme vapaita kansalaisia.

Olen yrittänyt nähdä metsää puilta. Pääasiassa kuitenkin ihmisen kannalta ajatellen, ja lähinnä omasta näkövinkkelistäni. Oma lukunsa olisi tarkastella meitä, sinua ja minua, jopa koko ihmiskuntaa siltä kantilta, mitä puut ajattelevat, kokevat joutuessaan tekemisiin meidän kanssamme.

Tästäkin on viime aikoina tehty uusia hyvin mielenkiintoisia tutkimuksia. Olen utelias näillekin ajatuksille.

Käytettyjä lähteitä:

Hoving Victor. Vaasa 1852 - 1952 Helsinki 1956.
Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Pertti Ranta, Piispala Eija. Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. Julkaistu lehdessä Lutukka 22, 2006.
Vaasan historia, Useita kirjoittajia. Vaasa 2006
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
Wohlleben Peter, Puiden salattu elämä, Gummerus 2016

Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kun mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.
Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myös paljon valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.

Seuraava Vaskiluoto mielessäin -teemakirjoitus julkaistaan tässä blogissa kuukauden kuluttua tammikuun 2017 puolessa välissä, silloin aiheena on kaksiosaisen kirjoituksen Vaskiluodon rakennukset osa 1.

Jos sinulla on tarjottavana valokuvia, uusia tai vanhoja, tai muuta dokumentaarista tietoa Vaskiluodon rakennuksista, niin nyt jos koskaan tuo ne mukaan tähän kirjoitussarjaan!

Kiittäen Aimo

Yhteystiedot aimonyberg(a)gmail.com

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg

Syyskokous taas pidetty

Asukasiltamme tänään SPR:n tiloissa Kauppapuistikolla oli erinomaisen tärkeä, hyvä tilaisuus.

Aloitimme kahvin ja pullan kera, ja samalla saimme nauttia Jussi Koirasen erittäin asiantuntevasta elvytyslaite defibrilaattorin toiminnan esittelystä. Näitä laitteita on käytössä Vaasassa, keskustassakin mm. Rewell Centerissä (hotellin vastanotto, katutason sisäänkäynnin lähellä).

Täältä voit tarkistaa ajantasa tilanteen:

https://defi.fi/
(edellyttää paikkatiedon antamista)


Asukasillan jälkeen jatkettiin klo 19.00 sääntömääräisellä syyskokouksella

Asukasyhdistyksemme sääntömääräisessä syyskokouksessa 21.11. valittiin vuodelle 2017:

Puheenjohtaja/Ordförande: Aimo Nyberg
Hallitus/Styrelse: Anders Boucht (rahastonhoitaja/kassör), Asko Halme, Anttu Kankaanpää (sihteeri, sekreterare), Riitta Kankaanpää-Waltermann, Marita Koskinen, Birgitta Lång, Gunvor Pått, Meta Sahlström, Harry Tuomi, Aatto Wuorenlinna.

Tehtävistä ja vastuualueista sovitaan järjestäytymiskokouksessa (uusi ja vanha hallitus paikalle) joulukuussa 2016 (aika, paikka, asialista ilmoitetaan viim. viikkoa ennen kokousta).

Mistä puhuttiin?

- Toimintasuunnitelma, talousarvio vuodelle 2017 käsiteltiin ja hyväksyttiin.
- Jäsenmaksu vuodelle 2017 pidetään samana kuin nyt, eli 10 €.
- Kirjanpidon hoitaa edelleen tilitoimisto Vuokko Jurvanen.
- Toiminnantarkastajaksi valittiin Hannu Rinta.

Kannanotot: 

1. Vaskiluodon osayleiskaava tulee piakkoin käsittelyyn. Metsäalueen luonto-ja virkistysarvoista tulee pitää edelleen tiukasti kiinni. Yleiskaavaan V-merkintä tulee ottaa osayleiskaavaan koko metsäalueelle. Nykyinen leirintäalueen paikka on paras mahdollinen. Vaasan helmeä tulee kunnioittaa.

2. Jupiter säätiö on ollut hyvin tärkeä vaasalaisille ja elintärkeä siellä työskenteleville. Yhdistys on lämmöllä seurannut säätiön toimintaa ja toivoo sen jatkuvan.

3. Postinkannon huono tilanne eri puolilla Vaasaa, myös keskikaupungin alueella aiheuttaa suuttumusta. Kirjeet voivat tulla viikonkin myöhässä yhden jakajan sairastumisen johdosta. Postin pitää kuljettaa postia! Nykyisen lain velvoitteet tulee pystyä toteuttamaan! Asialle pitää tehdä jotain!

Nämä kolme syyskokouksessa vahvasti esiin noussutta asiaa päätettiin lähettää eteenpäin.
Pj. yhdessä hallituksen kanssa laatii kirjelmät asioihin liittyville tahoille, postiasiassa valtakunnan tasolle asti.

Suomen kotiseutuliittoon liittyminen.

Käytiin keskustelua asiasta. Asiaa tulee tutkia tarkemmin ja tietoa tulee etsiä lisää liitosta. Toiminta-avustukset pitää selvittää. Mihin liittoon liittyminen sitouttaa? Mitkä ovat liittymisen hyödyt? Onko olemassa ruotsinkielistä vastaavaa? Jos on, siihenkin tulisi liittyä? Päätettiin, että yhdistyksen hallitus palaa asiaan seuraavassa kokouksessan, ja päättää liitytäänkö vai ei.

Kokouksen päättämisen jälkeen puhuttiin vielä yhdistyksen muusta yhteisestä tekemisestä. Mm. yhteiset teatterikäynnit todettiin tärkeäksi, ja niitä tullaan jatkamaan.

Suomi – Finland, teemana Yhdessä – Tillsammans tulee olemaan mahdollisuus laajentaa myös oman yhdistyksemme toimintamuotoja. Asukasyhdistykset ovat oman alueensa kotiseutuyhdistyksiä. Toiveissa on kaikkien yhdistysten toiminnan virkistyminen, ja uusienkin yhteistyökuvioiden syntyminen. Juhlavuoden mittaan syntynee myös paljon ihan spontaaniakin toimintaa, tässä ja nyt tapahtumia. Toivottavasti. Yhdistyksemme kevään toimintakalenteriin tammikuussa saadaan jo jotain konkreetistakin.

Kokouksen puolesta Aimo Nyberg, pj.

Vaskiluoto mielessäin 5/12

Tällä kertaa alkuun hieman nostalgiaa, menneen muistelua.

Kuva 1. (nettikuva postikortista)

Lainauksia lehtikirjoituksista (Pohjalaisen arkisto):

 ” Niemelän kahvio Vaskiluodon sillan päässä oli aikoinaan Vaasan keskustan asukkaiden kesäisten kävelyretkien määränpää. Hoidon puutteessa koristeellinen rakennus rappioitui. Lopulta se purettiin. Niemelän kahvilaa piti viime vaiheessa Etelä-Pohjanmaan Matkailuyhdistyksen Vaasan piiriosasto. Se pyysi rakennuksen kunnossapitoon turhaan apua Vaasan kaupungilta.”
Lehtikirjoitus 19.5.1989, Pohjalaisen arkisto.

” Niemelän kahvila tuhottiin v. 1974 yhdessä yössä. Niin voi käydä Vaasassa. Paljon hävitettiin myös Turussa 70-luvulla. Mutta siellä todella arvokkaat puu- ja kivitalot säilytettiin. Niin myös Ruissalon parikymmentä Terijoki-pitsihuvilaa, useat nytkin ympärivuotisessa käytössä. Samaa terijokilaista pitsihuvilaperinnettä edusti rakastettu ja suosittu tasokas Niemelän kahvila Vaskiluodon vanhan sillan päässä. Nyt siinä on aarin kokoinen ruohokenttä. Kahvilarakennus oli Karjalan Kannaksen kirvesmiesten taidoilla tekemä. Jokainen koriste ja ornamentti sisälsi osan tekijänsä sielua. Kaksi valtavan suurta ikkunaa julkisivupuolella antoivat ilmavuutta sisälle ja tyyliä ulkopuolelle. Viisikymppiset ja vähän yli kaipaavat vielä tätä virkistävää keidasta ja kyselevät sen perään. Sen nopea tuho ja syyt siihen on nyt selvitetty! Niemelän kahvilan rakennus purettiin kovalla kiireellä toukokuun puolivälissä vuonna 1974, pian 30 vuotta sitten. Tuhoon ja ränsistymiseen perustui kaupunginhallituksen päätös purkaa talo pikaisesti ja tasoittaa maa nurmikolle. Siinä oli takavuosina kioski. Viime aikoina ei mitään. Miten olisi, jos Vaasan viisaat arkkitehdit keksisivät siihen jotain uutta ja virkistävää?”
Lehtikirjoitus, Peku Sommerfelt Vaasa, 14.10.2002, Pohjalaisen arkisto.


Vaskiluoto mielessäin 5/12

Vaskiluodon kaavoitus 2.osa

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuun 15. päivä julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15 päivä julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuu: Vaskiluodon metsä
Tammikuu: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuu: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu: Vaskiluodon satama
Huhtikuu: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuu: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu: Kasvit ja Vaskiluoto

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.

Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta.

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com

Tämä marraskuun blogikirjoitukseni Vaskiluoto mielessäin 5/12 jatkaa isoa teemaa, Vaskiluodon alueen kaavoitusta. Edellisessä osassa painopiste oli menneessä, nyt yritän arvioida, niiltä osin kuin minun on sitä mahdollista ennakoida, tulevaisuuden erilaisia variaatioita.

On syytä korostaa, että esille ottamani asiat ovat allekirjoittaneen valintoja ja pohdintoja. Näkökulmissani on uskoakseni paljonkin asukasyhdistyksessämme esitettyjä mielipiteitä, mutta tähän kirjoittamani visiot, spekulaatiot tulevaisuudesta eivät ole VKA ry:n antamiin lausuntoihin perustuvia, kopioita hallituksemme pöytäkirjoista. Kyse on siis vain allekirjoittaneen yksityisestä asioiden pohdinnasta.

Kaavoitusasioissa voidaan sanoa olevan melkoiset määrät eturistiriitoja, ja toteutuva tulevaisuus ei juuri koskaan voi olla minkään yksittäisen tahon toiveiden täyttymys. Yhtälailla voidaan sanoa, että ammattinsa osaavat kaupunkisuunnittelijat, virkamiehet etsivät ja löytävät aina kokonaisuuden kannalta parhaat ratkaisut kulloiseenkin tilanteeseen, - päättäjien määrittelevien resurssien puitteissa.

Kaupungin kaavoituksen tekemiä viranomaisvalmisteluja olen seurannut ja seuraan, mutta pyydän suopeaa suhtautumista tässäkin kirjoituksessa ilmeneviin puutteisiin ja mahdollisiin asiavirheisiin (korjaan kyllä, kunhan saan niistä tiedon).

Se, että lähdin asukasyhdistyksemme puheenjohtajana tähän vuoden mittaiseen projektiin tekemään kuukausijuttuja Vaskiluodosta, perustuu haluun saada kokonaiskuva Vaskiluodon alueesta. Asukasnäkökulman (ensisijaisesti monipuolinen virkistyskäyttö) lisäksi on syytä olla tietoinen monista muistakin katsontakannoista. Mainitsen muutamia: sataman ja vientiteollisuuden näkökohdat, turismin ja matkailun toiveet, rakennusfirmojen intressit, vene-ym. seurojen toimintojen kehittämistoiveet. Jopa maanpuolustukselliset tosiasiat täällä Suomen läntisessä osassa, rauhallisessa Merenkurkussa, pitää ilman muuta ottaa huomioon. Tämä tarkoittaa siis sitä, etteivät Vaasan seudun alueen kaavoitusasiat ole vain meidän itsemme päätettävissä. Varsinkin infrastruktuuri, kuten tiet, lentoreitit, lauttayhteydet ovat suurempien kokonaisuuksien osia.

Kuva 2: Netistä löytynyt postikortti Vaasasta vuosikymmenten takaa (jos jollain on tietoa ajankohdasta, niin päivitetään tieto tähän kohtaan).

Kuvassa Vaskiluoto kuvan vasemmassa ylälaidassa näyttää lähes pelkältä metsältä (satama-alue jää kuvan ulkopuolelle). Alue näyttää lähes neitseelliseltä maalta, jonne kaupunkia voisi laajentaa, ts. rakentaa uutta merellistä Vaasaa upeisiin saaristomaisemiin!

Kenen silmin kohdetta katsoo, siinäpä se!


Kurkistetaan lainvoimaiseen yleiskaavaan

Alla olevaan kuvaan 3 olen rajannut Vaasan yleiskaavakartasta Vaskiluodon alueen. Alueesta on olemassa myös vanhoja osayleiskaavoja, ja uutta Vaskiluodon osayleiskaavaa odotetaan, se valmistunee piakkoin. Kuvaan olen numeroinut kohteita, joista otan esille pääasiassa saaren kaupungin puoleisia kohteita, ja kysymyksiä niiden tulevaisuuden ratkaisuista. Sataman, öljysataman, teollisuuden näkymien osalta palaan asiaan myöhemmissä Vaskiluoto mielessäin kirjoituksissa keväällä (kuvan 3 numeroidut kohdat 8 – 13).

Nyt otan esille kohdat 1 – 7 kuvien ja kysymysten avulla.

 Kuva 3: Kuva rajattu Vaasan yleiskaava 2030 kartasta. Numerolisäykset AN.

1. Vaskiluodon pohjoiskärkeen on yleiskaavassa merkitty yhteys mm. Pikisaaren kautta Mansikkasaareen.
2. Fenno-hotellin alue, ja nykyinen leirintäalue
3. Metsäalue Niemeläntien varrella, ja Zip Adventure Park
4. Wasalandian huvipuistoalue
5. Lemmenpolku 3, tornitalo
6. Täyttömaa-alue, leirintäalueelle suunniteltu tekosaari
7. Liikenne Vaasan keskustasta Sundomiin päin, uudet asuntoalueet


1. Loppuuko maankohoaminen Merenkurkussa? 

Lue YLE -uutinen 12.6.2016.

http://yle.fi/uutiset/3-8875748

Lainaus:

”Siinä tilanteessa Merenkurkussakin maannousu näyttäisi loppuvan ja jopa kääntyvän toiseen suuntaan: meri alkaisi vallata maailmanperintöalueellakin maata takaisin.”

Kuva 4: AN. 27.10. 2016. Palosaaren Pikisaaresta eli Mansikkasaaren jatkeesta ei ole kovin pitkää matkaa Vaskiluodon puolelle.

Kuva 5; AN. 27.10.2016. Mansikkasaaren uimaranta, näkymä yli Pikisaaren Vaskiluoton päin.
On hyvin ymmärrettävää, että kaavoituksessa osataan varautua myös sellaiseen mahdollisuuteen, että Vaskiluotoon saadaan joskus tehtyä uusi siltayhteys. Milloin tämä olisi ajankohtaista? Epäilen, ettei ainakaan minun elinaikana.


2. Sähkölinjojen vieressä ulkomaalaisen omistama entinen Fenno-hotelli?

Viime vuosien aikana en ole mistään saanut selville totuutta siitä, mitä suunnitelmia Fenno-hotellin omistukseensa hankkineella ilmeisesti venäläisellä taholla on ollut ja kenties vieläkin on? Jos julkisuudessa olleet tiedot pitävät paikkaansa, kaupunki ei ole saanut yhteyttä nykyisiin omistajiin, ja myös maa-alueen vuokraakaan ei ole saatu perittyä.

Kuvat 6, 7 ja 8. AN.

Kaupunki omistaa ilmeisesti siis maan, ja mahdollisesti jossain vaiheessa myös tämän rappiolle jätetyn hoitamattoman rakennuskokonaisuuden?

Kohde siirtyi ulkomaalaisomistukseen (?) jo ennen kuin yleiskaava sai lainvoiman. Kaupungin tavoite oli saada nykyiselle leirintäalueelle ja myös tälle entiselle Fenno-hotellin alueelle rakennusoikeutta kerrostaloille. Tehtyjen valitusten vuoksi odotusaika kävi pitkäksi, ja lopulta kävi niin, että Korkein hallinto-oikeus otti kannan, ettei ko. alueelle ja Niemeläntien varteen metsän puolelle voida tehdä kerrostalorakentamisen sallivaa kaavamerkintää, vaan alue on ja pysyy virkistysalueena (V -merkintä).

Yllä olevassa yleiskaavakartassa, kuvassa 3, tämä alue näkyy valkoisina, ja se on ylivedetty ruksilla.

Olen käynyt kurkkaamassa ent. hotellirakennusten sisälle, ja näky on lohduton. Tilat ovat kuin kaupunkisodan jäljiltä. Mitä ilmeisimmin sitä on siellä leikittykin.

Purku lienee ainut vaihtoehto. Sen kulut tulevat omistajan maksettavaksi. Eli mitä todennäköisimmin Vaasan kaupungin piikkiin. Hyvin yleinen, ja ainut realistinen kuvio lienee tällaisessa tilanteessa, että purku sisällytetään sopimusehtoihin, kun samalla annetaan jollekin rakennuttajalle oikeudet tehdä alueelle uutta. Se taas edellyttää, että tulevaan osayleiskaavaan voidaan tehdä rakentamisen salliva kaavamerkintä. Kimurantti juttu siis.


3. Jos metsään mennä haluat nyt…

Yllätyt, niin uskon. Vaskiluodon metsä kokonaisuudessaan on hyvin monimuotoinen, ja siitä on vaikka mihin. Luontoihmisille, kuntoilijoille, kuvaajille, lepoa ja rauhaa kaipaaville…

Niemeläntien varteen tehtiin rakennustarkastajan luvalla viime kesänä 2016 kiipeilypuisto. Kun tietyt puustoon ja luontoarvoihin liittyneet arvot otettiin huomioon, lopputuloksesta tuli sellainen, että monet kriittisimmin asiaan suhtautuneet ”sulivat”, ja totesivat lasten ja nuorten kaipaavan tämäntapaista aktiivista luontoon tutustumista.

Toteutukseen tarvittiin yksityistä yritystä, kaupunki ei omin varoin mitenkään lähde tällaisin hankkeisiin. Ja nyt alueella on siis jo ”varaus” vuosiksi, - näille kohdin Vaskiluodon metsään pitkään olleet kerrostalohankkeet siis mitä ilmeisimmin voivat peruuntua kokonaan, tai ainakin siirtyä tulevalle vuosikymmenelle.

Kuvat 9 ja 10.  AN. Aktiviteetteja todella riittää vaskiluodon metsässä.

Vaskiluodon metsä on laajemmin aiheenani seuraavassa kirjoituksessa kuukauden päästä joulukuussa.


4. Huvipuiston muistolle

Aikansa kutakin, voisi sanoa. Ja jatkaa: mikään ei ole ikuista.

Tänä kesänä 2016 huvipuisto ei enää avannut oviaan. Liki 30 vuotta toiminut huvipuisto Wasalandia lopetti toimintansa kannattavuusongelmien takia. Parhaina aikoina 90-luvulla yli 350 tuhatta kävijää kesässä houkutellut puisto liittyy monen pohjalaisen ja suomalaisen lapsuuden muistoihin.

Wasalandia on avattu vuonna 10.6.1988. Vuoteen 2000 asti sen omisti Vaasan kaupunki Wasalandia Oy:n kautta. Vuonna 2001 huvipuistotoiminta siirtyi pörssiyhtiö Tervakosken Puuhamaa Oy:lle. Vuonna 2008 Puuharyhmä oyj:n osakkeet osti espanjalainen Aspro oy, jolla on omistuksessaan useita muitakin puistoja eri puolella Eurooppaa.

Vaasan kaupunki kävi alkuvaiheessa myös neuvotteluja Linnanmäen kanssa yhteistyön käynnistämiseksi. Lasten päivän säätiö, Linnanmäkeä pyörittävä taho, ei kuitenkaan koskaan lähtenyt mukaan.

Oman perheeni, lasteni historiaan Wasalandia liityyy ainakin pieneltä osin. Muutamia kertoja siellä tuli käytyä, vaikka omat laitekokemukset eivät oikein tulleet kyseeseen. Pää (tai koko mies) ei hurjaa menoa kieppuvissa härveleissä kestänyt.

Huvipuiston laitteita uusittiin, ainakin muutaman vuoden välein. Uutta ei kuitenkaan tainnut tulla tarpeeksi, koska turistit ja paikallisetkin asiakkaat alkoivat vähitellen ajaa ohi, sisämaahan päin huvittelemaan.

Katso tästä linkistä mitä laitteita Wasalandiassa ehti olla, ja monessako Sinä itse kävit?

http://www.huvipuisto.net/wasalandia.html

Mitä tilalle?

Alue on liian lähellä öljysatamaa, jotta kerrostaloja voisi alueelle ajatella (Seveso -määräykset).
Entä jotain uutta harrastustoimintaa, huvia, seikkailua…
Tai teollisuudelle, jos sellaista löytyy, uutta tai jonkun firman laajennuksia?
Tai voiko alue vaan olla reservinä tuleville vuosille?

Kesällä 2016 Wasalandian alueelle on annettu avaimet Vaasa Airsoft Association on airsoft -pelaajien yhdistykselle. Yhdistys on toiminut Vaasassa vuodesta 2010.
Vaasa Airsoft Association, tai tuttavallisemmin VAA, on alan pelaajille suunnattu järjestö, johon kaikki ovat yhdistyksen nettisivujen mukaan tervetulleita mukaan.

Lue lisää VAA:n nettisivuilta:

http://www.vaasa-airsoft.com/

Kuvat 11 ja 12.  AN, 2.11. 2016

Wasalandian ohi ajaessa kyllä huomaa sen, että rakennukset alkavat rapistua, ellei paikkoja pidetä kunnossa. Näin käy, kun paikalla ei ole ns. ”isäntää”, eli ellei siellä ole säännöllistä ja kannattavaa toimintaa. Sisälle entiseen Wasalandian huvipuistoalueelle ei ole pääsyä. Aidat, lukot, ovat mitä ilmeisemmin ainakin vielä kunnossa?


5. Torni-idea kasvoi ja kasvoi ja kasvoi 

Kun Korkein hallinto-oikeus oli antanut kesän lopulla 2014 päätöksensä, että metsä Niemeläntien varrella pysyy virkistysalueena, leirintäalueelle asti, niin kaupungin suunnitelmat menivät uusiksi. Yllättävän pian, - toisin sanoen tähänkin vaihtoehtoon oli varmasti varauduttu, suunnitellut kerrostalovolyymit ikään kuin kasattiin yhdelle parkkitontille, kaikki päällekkäin, Tornitaloksi osoitteeseen Lemmenpolku 3. Suunnitelmaa lähdettiin viemään eteenpäin ns. postimerkkikaavoituksena, eli pienelle pläntille tehtävänä erillisratkaisuna. Asia on toki edelleen kesken (15.11.2016).

Kuva 13: Kuva netistä. Tropiclandian parkkipaikalle suunnitellusta tornitalosta

Yllä oleva mainoskuva on ainakin siltä osin katteeton, todellisuutta väärentävä, että jo nykyisellään ko. kohta merestä Kylpylähotelli Tropiclandian edustalla on aivan liian matalaa purjeveneille.

Torniin on suunnitteilla sekä pysyvää asutusta, että loma-osakkeita ja hotellitoimintaa. Seveso-direktiivin (direktiivi vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta) mukaisesti sataman toimintojen riskit asutukselle pitää asuntorakentamisessa ottaa huomioon. Etäisyydeksi on ilmoitettu 800 metriä.

Näin suuri rakennusoikeuden käyttö yhdessä pisteessä lisää todennäköisesti työmatkaliikennettä, varsinkin keskustaan suuntaan. Nyt jo reitti on usein varsin tukossa Vaskiluodon sillan sekä Vaasanpuistikon/ Koulukadun risteyksessä erityisesti työmatkaliikenteen ja rekkaliikenteen vuoksi. Lisäksi Sundomin puolella asutusta kasvatetaan. Kantakaupungin asukasyhdistys on pitkään jo ollut huolissaan keskustan läpi kulkevista liikennemääristä. Miten tässä asiaa aiotaan käsitellä? Vaasan satamatien suunnittelu ja keskustan kauttakulkuliikenteen suunnittelu on edelleen alkutekijöissään. Tämä kertoo harmillisesti siitä, että kokonaissuunnittelussa on puutteita, - joudutaan etenemään yksittäisten, mahdollisesti rahaa kaupungillekin tuovien hankkeiden ehdoilla, pikavoittoja tavoitellen, eikä pitkäjänteisesti ja asioita ennakoivasti.

Keskustan läpi kulkevan liikenteen tietoista lisäämistä tulisi pidätellä kunnes edes suunnitelmat parannuksista on tehty!

Autojen määrä, ja siitä seuraava parkkialueiden tarpeen lisääntyminen lienee Tornitalon läheisyydessä tosiasia. Tämä luo paineita uusien lähialueiden käyttöönottoon, ja vaarantaa pahimmillaan myös kantakaupungin asukkaiden tärkeäksi kokeman lähivirkistysalueen, eli viereisen Vaskiluodon metsän kaavamerkintöjen säilymisen kaavoituksen edetessä tulevina vuosina.

Kuva 14. AN. Tornitalolle varattu alue marraskuussa 2016.

Vaasan Paratiisi ry:n visio

Tämä varmaankin jo viiden vuoden takainen VISIO ansaitsee tulla tässä yhteydessä uudelleen mainituksi. Petri Salo on aktiivinen monessakin asiassa, tämä on kuitenkin luultavasti hänen rakkain ideansa.

Kuva 15, PS

Katso lisää tämän blogin sivuilta tammikuun 25. päivän 2015 kohdalta: Vaskiluotoon lisää matkailuvetovoimaa

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/01/vaskiluotoon-lisaa-matkailuvetovoimaa.html

Visio on mielestäni hieno ja toteuttamiskelpoinen. Tiedän, että idealla on kannatusta, uskoakseni paljonkin. Toki epäilijöitä on myös. Aina on kuitenkin hyväksi, jos asiallista keskustelua saadaan syntymään, ja kuunnellaan toinen toistemme perusteluja.


6. Tekosaaria vai annetaanko meren vaan olla? 

Kuvat 16, AN, 2.11. 2016 ja kuva 17 (kuva netistä)


Wasa (Vanha Vaasa) ja Nikolaistad (Vaasa) ovat kautta aikojen olleet sen tosiasian edessä, että meri pakenee kaupungin edustalta. Maankohoamisilmiö ja nyt siis ilmastomuutoksesta aiheutuva merenpintojen nousu alkavat jollain aikataululla kumota toistensa vaikutuksia.

Ovatko Eteläisen kaupunginselän ruoppaukset ja tekosaarten tekemiset realistisia tulevaisuuden näkymiä? Entä tie yli savisen, mutaisen lahdenpohjan (yksi Vaasan satamatie vaihtoehdoista)?

Leirintäaluetta ei voi sijoittaa öljysataman ja -säiliöiden viereen, paikka ei ole turvallinen eikä terveellinen. Tarkempia suunnitelmia ei kannattane ainakaan vielä innostua laatimaan. Nykyinen öljysäiliöiden maanvuokrasopimus on voimassa ainakin vuoteen 2022.

Lainvoimaisessa Vaasan yleiskaavassa Kylpylä Tropiclandian edustalla oleva tekosaari on merkitty valkoisella, ja myös sen yli on vedetty ”henkselit”.

Miten asiat ovat vuosikymmenten päästä, siitä ei kait kukaan voi varmuudella ennustaa.

Maankohoamisilmiö on totuttanut vaasalaiset ajatukseen, että kaupunkia voidaan kasvattaa saaristoon päin. Kannattaa tutustua näihinkin visioihin.

Lue lisää: Vaasan tulevaisuuden saaristo (loppuraportti 19.9.2013)

http://www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/tulevaisuudensaaristo/


Vaasan kaupungilta, ja naapurikunnilta puuttuu yhteinen visio koko alueen näkymistä yleisemminkin.

Yksi suunta, jota mm. tämän vuoden Vaasan Jaakkoo -palkinnon voittanut aluemaantieteen professori Hannu Katajamäki markkinoi on Vaasan ja Seinäjoen kaksoiskaupunki idea. Tässä ajatuksessa kasvun ja laajentumisen suunta on radan varren alueet. Ajatusmalli saa kannatusta, se korostaa yhdessä tekemistä, ja koko alueen parasta.


7. Vaasan ”kehätie”

Kehätietä Vaasassa ei ole, ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Vaasan kantakaupunkia, cityä ei voi kiertää, ajaa ohi nopeita kaupungin ulkopuolisia kehäteitä pitkin. Etelästä pohjoiseen voi toki ajaa Vaasaan tulematta, ohi siis, mutta keskustaa ei voi kiertää. Sundomiin, Vaskiluotoon ajettaessa on ajettava keskikaupungin läpi, vaikkei olisi mitään asiaa keskustaan (toki Maalahden kautta kierto onnsituu). Läpiajoliikenne Vaasasta Vaskiluotoon, aivan torin laitaa hipoen, on poikkeuksellinen tilanne, itse asiassa kestämätön tilanne, verrattuina muihin tämän kokoisiin suomalaisiin kaupunkeihin.

Vaasan satamatie – hanke pyrkii etsimään tähän ratkaisua.

Tutustu hankkeen ajankohtaiseen materiaaliin: Vaasan satamatie, ympäristövaikutusten arviointiselostus: (tiedotteeseen on voinut tulla jotain lisäyksiä tai muutoksia, sillä asiaa on siirretty myöhempään ajankohtaan, - mainittuina päivinä 1. ja 2.11 ei pidetty info-tilaisuuksia Tölbyssä ja Vaasassa)

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/ymparistovaikutusten-arviointiselostus-on-valmistunut-vaasan-satamatiehankkeesta-pohjanmaa-#.WA-QMyRYuDt

Asia ei ole uusi, - toki tiehankkeena ollaan vasta aika alkuvaiheessa.


Vaskiluodon koko kaavoituksen, satama-alueen, teollisuusalueen ja myös kaupungin puoleisen alueen, kaiken kaavoittamisen olennaisin, ja asukkaiden kannalta tärkein asia on liikenteeseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen.

Autoistuminen lienee edelleen jatkuvaa. On osattava nähdä miltä tilanne näyttää vuosikymmenten päästä.

Vaskiluodon molempien puolien sillat, sekä kaupungin puoleinen Vaskiluodon silta, että Sundomin silta Muurahaisnimeen, eli Myrgrundiin, ovat tärkeässä roolissa, kun vaasalaisille tärkeitä asioita ratkotaan.

Kuva 18. Nettikuva, Vaskiluodon silta vuonna 1900.  

Kuva 19. AN. Vaskiluodon sillalla 28.10.2014 klo 20.30. ”Kovaa tuulta, mutta ei sada vettä eikä räntää. Eli erinomainen sää lähteä iltakävelylle”.

Kuva 20. AN. Sundomin silta 2.11.2016.

Vaskiluodon siltaa olen kuvannut vuosien aikana hyvin monenlaisissa olosuhteissa. Kirjoituksia ja kuvia aiheesta löydät tästä blogista, kun kirjoitat hakusanan Vaskiluodon silta, kohtaan Hae tästä blogista (sivun alussa).


Tämän kertaista kirjoitustani ei voi lopettaa muulla tavalla kuin vetoamalla lukijaan: perehdy vielä myös Vaasan kaupungin sivuilla VAASAN KAAVOITUKSEN virallisiin selostuksiin yllä käsittelemistäni kohteista.

Katso Vaasan kaupungin kaavoituksen sivut täältä:

http://www.vaasa.fi/node/1581

Sieltä löytyy etsimällä aineistoja useammasta esille ottamastani kohteesta.

Vaskiluodon osayleiskaava valmistuu jossain vaiheessa, tänään 15.11. 2016 se ei ole vielä esillä Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilla. Todennäköisesti vuoden 2017 alkupuolella pääsemme perehtymään asiaan perin pohjin.

Etsi tietoa, - perusteltuja mielipiteitä, näkemyksiä asioihin aina tarvitaan.


Vaasan maantieteellinen sijainti Pohjolassa on Uumajan kanssa aivan keskeinen. Tämä tulee ymmärtää, ja tiedostaa nyt erityisen tarkkaan sekä uhat että mahdollisuudet tulevaisuudessamme.

Suurin vastuu on poliittisilla päättäjillämme, kaikilla tasoilla, - kunnissa sekä Vaasassa että lähiseuduilla, ja tietenkin ennen kaikkea valtakunnantasolla eli eduskunnassa. Euroopan unioniakaan unohtamatta.


Käytettyjä lähteitä:

Hietikko, Antila, Autio, Majaneva-Virkola, Wester, Höglund, Koskimies-Envall. Kertomuksia Vaasasta. Vaasa 2012.
Hoving Victor. Vaasa 1852 - 1952 Helsinki 1956.
Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Vaasan historia, osa 4, 1852 – 1917. Useita kirjoittajia. Vaasa 2006
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
Vaasan kaupungin tiedotuslehti 2/2016
Vaasan saaristo – Vasa skärgård 1 – 2, toim. Tapio Osala, Vaasa 1987


Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kun mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.

Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla.
Mukana on myös paljon valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.

Seuraava Vaskiluoto mielessäin -teemakirjoitus julkaistaan tässä blogissa kuukauden kuluttua joulukuun puolessa välissä, silloin aiheena on Vaskiluodon metsä.

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg, aimonyberg(a)gmail.com