Vaskiluotoon asti sähköratikalla?

 

 

Kuvalainaukset netistä

1880-luvulla rautatie tehtiin Vaasaan tietenkin perille eli Vaskiluodon satamaan asti.
2000-luvulla radan sähköistyksessä ei jostain syystä haluttu toimia samoin.  

 

Kerrataan taas hieman historia.

Lainaus Wikipediasta: Vaasan rata 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_rata

Rataosa valmistui vuonna 1883 osana vanhaa Vaasan rataa Tampereelta Haapamäen kautta Vaasaan. Vaasan asemalta rataa jatkettiin Vaskiluodon ulkosatamaan vuonna 1900. Radan sähköistäminen aloitettiin toukokuussa 2010 ja saatiin valmiiksi vuonna 2011.

 

Otetaan tähän toinenkin lainaus.

Todellakin, tänään on kulunut 10 vuotta Vaasa-Seinäjoki radan sähköistämisestä.

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

Vaasa-Seinäjoki välisen junaradan sähköistämisestä jo 10 vuotta

Julkaistu: 10.12.2021 

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/vaasa-seinajoki-valisen-junaradan-sahkoistamisesta-jo-10-vuotta/ 

”Vaasa-Seinäjoki välisen radan sähköistämisestä tulee kuluneeksi 10 vuotta. Ensimmäinen sähköjuna saapui Seinäjoelta Vaasaan 12.12.2011 ja toi tullessaan merkittävästi nopeammat junayhteydet Vaasan ja Seinäjoen välille. Nopea yhteys on lisännyt varsinkin työmatkustajien määrää.

Sähköistämisen tarkoituksena oli nopeuttaa raideliikennettä Vaasan ja Seinäjoen välillä, sillä ns. pendelöijiä eli muualla kuin kotikunnassaan työssäkävijöitä liikkuu todella paljon Vaasa-Seinäjoki välillä. Joutuisa ja mukavampi junamatka sekä tiivistyvä työssäkäyntialue olivat pääsyitä sille, miksi nopeutta haluttiin lisätä. (jatkuu)”

Lainaus päättyy

 

Tänä päivänä Vaskiluoto on uuden vaiheen edessä. alueen osayleiskaavasta 2040 voi parhaillaan antaa lausuntoja kaupunkisuunnitteluun 23.12. 2021 asti. Hiljaiseloa elänyt saari siirtyy kuvainnollisesti Sokeritehtaan aikakaudesta tälle vuosituhannelle, Wärtsilän aikaan.

Monen suusta kuuleekin nyt kysymyksen, sähköistetäänkö ja jos niin milloin rataosuus Vaasan rautatieasemalta Vaskiluodon satamaan? Ja voisiko pikaraitiotie olla oivallinen osaratkaisu kasvavan liikenteen tuomien haittojen vähentämiseksi koko Vaasassa? Onko meillä tulevaisuudessa toimiva raideyhteys Laajametsän ja Vaskiluodon välillä?

Aika näyttää. Autoilun vähentämiseen Vaasan Cityn läpi on kovat paineet. Vaasan keskustan kiertävä kehätie eli Vaasan Satamatie toivottavasti toteutetaan myös jollain aikataululla.

Harmi vaan, että aikaa näihin rata- ja tiehankkeisiin menee vielä kenties vuosikymmeniä.  

 

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

 

Mustasaaressa nähdään pelkästään pellot

Pohjalaisessa (29.10.2019) oli tärkeä, asiaa selventävä uutinen.

Lainaus

”Vaasan ja Mustasaaren satamatiehanke polkee paikoillaan. 

Vielä vuonna 2017 Satamatieksi oli tarjolla viisi erilaista vaihtoehtoa. Viime vuonna vaihtoehtojen määrä oli pudonnut kolmeen. Jäljellä ovat Kaupunginselän ylittävä silta, Fladan ja Vikby. 

Viime aikoina Satamatie ei ole edennyt. Etelä-Pohjanmaan ely-keskus on tehnyt tiehankkeelle ympäristövaikutusten arvioinnin, ja sen yhteydessä alustavaa yleissuunnittelua. 

Tämän jälkeen Satamatien suunnitteluprosessi ely-keskuksessa keskeytettiin. 

– Sellainen poikkeuksellinen päätös tehtiin siinä vaiheessa, että lopetettiin suunnittelu, kun todettiin, ettei näistä vaihtoehdoista oikein mikään ollut sellainen, jota kannattaisi viedä eteenpäin. Ja sitten tosiaan vielä tämä epäselvyys siitä, mikä olisi näitä molempia kuntia tyydyttävä ratkaisu, sanoo hankevastaavana toiminut investointipäällikkö Ari Perttu Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.”

Lainaus päättyy


Tämä on siis tilanteen kuva nyt, vuoden 2019 syksyllä.

Hanke on ollut aktiivisesti vireillä jo yli 10 vuotta.

Mitkä ovat seuraukset Vaasan seudulle, jos hanke on jumissa pitkään?


Pohjalaisen uutisen osana oli erinomainen karttakuva. Katso lehdestä tai netistä (edellyttää tilausta)

https://www.pohjalainen.fi/tilaajalle/maakunta/satamatie-jumitti-vaasan-ja-mustasaaren-paattamattomyyteen-ely-keskus-keskeyttanyt-suunnittelun-liikennetaloudellisesti-kannattamaton-1.3134127

Kyseistä karttaa katsomalla nähdään tosiasiat

- Vaskiluoto on saari

- Kaupungista päin Vaskiluotoon on vain yksi silta, v. 2013 kunnostettu, raskaitakin kuljetuksia kestävä, korkeatasoinen, useampi kaistainen pengertie ja siltayhteys

- Vaskiluodon toinen yhteys mantereelle on Sundomin kautta. Siltayhteys Myrgrundiin suuntaan on vuosikymmenten takaa, eikä silta ole luokitukseltaan samaa tasoa kuin silta kaupunkiin päin.


Vaskiluodosta pääsee nykyäänkin Vaasan ulkopuolisille pohjoiseen ja etelään vieville valtateille ajamatta Vaasan keskustan läpi, mutta silloin on ajettava Sundomin keskustan kautta. Tie on mutkainen, kapeahko ja asutuksen keskellä, ts. lisääntyviä rekka- ym. raskaita teollisuuskuljetusta ei näille tieosuuksille ymmärrettävästi toivota lisää.

Vaasan satamatie, jota voisi kutsua myös yksinkertaisesti ohitustieksi, on välttämätön.

Kokonaisuuteen tulee kuulua Vaasan satamatieratkaisu, ja sitä täydentävä tieyhteys eli valtatie 8:n jatke Vikby – Martoinen (piirretty vihreällä Pohjalaisessa olevaan karttaan).

Kun karttaan katsoo ilman ennakkoasenteita, ymmärtää jokainen alueen kokonaisetua ajatteleva, että jotain pitää tehdä, ja pian! Nykytilanteessa ole mitään järkeä. Vaskiluotoon tehdään suuria investointeja, satamaan ja teollisuuteen, myös asumiseen ja palveluihin on tulossa lisäystä. Liikenne kasvaa väistämättä, etenkin kumipyörillä. Joukkoliikennettä, kenties jopa raiteilla, on järkevää saada pikaisesti parannettua, jotta yksityisautoilu voisi jollain aikataululla vähentyä.

Onko mitään tehtävissä, ettei Vaasanpuistikkolla, Vaasan Kauppatorin laidalla, nähdä tulevaisuudessa raskaan- ja vaarallistenkin kuljetusten jatkuvia jonoja? Melu-, tärinä- ja pölyhaitat kasvavat, jalankulkijoiden ja kevyenliikenteen reitit jäävät yhä enemmän autoille alisteisiksi, toisin sanoen ihmisten viihtyvyys ja turvallisuus kärsivät, eikä Vaasassa päästä asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin.

Kun puhutaan Vaasan keskusta-alueen elävöittämisestä, niin asukkaiden ja alueella asioivien kannalta oleellista olisi saada autojen määrää kaiken kaikkiaan vähennettyä, eli lisää parkkitilaa maan alle, ja läpiajoliikenne mahdollisimman vähiin.



Järvelä on täysin oikeassa! 

Pohjalainen (30.10.2019): Vikby-linjaus olisi edullisin toteuttaa

Lainaus

”Vaasan teknisen toimen johtajan Markku Järvelän mukaan tilanne on oleellisesti muuttunut Satamatiestä tehdyn ympäristövaikutusten arvioinnin ja alustavan yleissuunnitelman jälkeen. 

– Wärtsilän hanke ja satama-alueen logistiikkainvestoinnit lisäävät selvästi Satamatien tarvetta. 

– Poliittisen tason keskustelu pitäisi saada eteenpäin. 

Satamatien edistäminen on linjattu Vaasan kaupungin strategiassa. Vaasan kaupungin yleiskaavassa Satamatielle on varaus maastokäytävänä. 

Järvelän mukaan käytännössä vain ne vaihtoehdot, jotka kiertävät eteläisen Kaupunginselän eteläpuolelta, ovat mahdollisia toteuttaa. 

– Puhutaan vaihtoehdoista Fladan ja Vikby. Vikby-linjaus on järkevin ja edullisin. 

Sillan tai tunnelin toteuttaminen olisi teknisesti vaikeaa, ja lisäksi hinta olisi moninkertainen esimerkiksi Vikby-vaihtoehtoon verrattuna. Lisäksi tunnelin käyttökustannukset voisivat nousta valtaviksi. 

Mitä peltoalueisiin tulee, Järvelä muistuttaa, että valtio on hoitanut vuosikymmenten kuluessa kymmeniä samantyyppisiä kokonaisuuksia. 

– Teiden rakentamisen yhteydessä on tehty tilusjärjestelyhankkeita, joissa peltoalueita on koottu järkeviin kokonaisuuksiin. Maanomistajien tilanne on niiden ansiosta jopa parantunut. 

Järvelä peräänkuuluttaa keskusteluihin asiantuntevia tahoja, joilla on aiempaa kokemusta vastaavantyyppisistä hankkeista.

– Vuoropuhelua pitäisi pystyä käymään ilman, että tunteet ottavat vallan.” 

Lainaus päättyy


Puolisen vuotta sitten, ennen eduskuntavaaleja kirjoitin aiheesta tässä blogissa näin:
27. helmikuuta 2019 / Vaasan satamatie – ikuisuusprojekti?

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/02/vaasan-satamatie-ikuisuusprojekti.html


Toivoa on oltava edelleen, - johtavissa poliitikoissa! 

Nimenomaan ylätason päättäjissä, heihin pitää nyt luottaa. Eli toivon, että kansanedustajiemme kokonaisnäkemys Vaasan seudun merkityksestä koko Suomelle on oleellisesti oikeampi kuin kuntatason johtavilla päättäjillämme alueellamme on viime aikoina ollut, etenkin Mustasaaressa.

Vaasan satamatieasiassa kaupunkimme päättäjiltä ei haluja ja yritystä ratkaisuun pääsemiseksi ole ymmärtääkseni puuttunut, mutta viime vuosien kuntaliitosasian arkaluonteisuuden vuoksi ei kyetty olemaan riittävän päättäväisiä.

Koska tämä Vaasan satamatie on valtakunnantason tieasia, se on vietävä nyt maaliin eduskunta- ja hallitustasolla!

Tähän on nyt uskoakseni edellytyksiä 

Liikenneministerinä on nyt SDP:n Sanna Marin. Vaaleissa suoraan valituksi tullut Kim Berg, kuten myös EU:n komissaariksi nousevan Jutta Urpilaisen paikalle eduskuntaan nouseva Matias Mäkynen ovat molemmat vahvoja tahtopoliitikkoja, joilla yhteydet valtakunnalliseen päätöksentekoon kyllä toimivat. Miapetra Kumpula-Natrin vaikutusmahdollisuudet ovat myös ainutlaatuiset kaikenlaiseen infraan liittyen, Vaasan satamatie ja Sininen Tie ovat koko Euroopan mitassa todella tärkeitä kehittämiskohteita.
 

RKP on Vaasan ja koko seudun onneksi taas hallituspuolue. Anna-Maja Henriksson ja Joakim Strand ovat kokeneita poliitikkoja, ja pystyvät hoitamaan suuria ja pienempiäkin asioita kuntoon, kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Unohtaa ei pidä myöskään muita puolueita, ja niiden Vaasaan ja alueen kehittämiseen myötämielisesti suhtautuvia poliitikkoja. Erittäin tärkeää tukea koko Pohjanmaan rannikkoseudulle on tullut aikaisemman hallituksen elinkeinoministeriltä, nykyiseltä valtiovartainministeriltä Mika Lintilältä.

Myös kaikkien muiden, tässä nyt nimeltä mainitsemattomien poliitikkojen toimia, yhteistyötä tarvitaan.

On rohkaisevaa kuulla tämä 

Lainaus Pohjalaisesta (30.10.2019)

”Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim Strand pitää Satamatietä merkittävimpänä tiehankkeena vuosiin. 

Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Joakim Strand (r.) pitää Satamatietä äärimmäisen tärkeänä Vaasan seudulle ja koko läntiselle Suomelle. 

Toimitus tavoitti Strandin Tukholmasta Pohjoismaiden Neuvoston tapaamisesta. 

– On kaikin puolin iloinen asia, että liikenne satamaan kasvaa yritystemme investointien sekä lisääntyvän meriliikenteen ansiosta. 

– Satamatie on alueen työpaikkojen, myös mustasaarelaisten työpaikkojen, näkökulmasta ylivoimaisesti merkittävin tiehanke vuosikausiin, linjaa Strand. 

Strandin mukaan Vaasa ja Mustasaari suunnittelevat lähiaikoina tapaavansa asian tiimoilta. 

– Olemme myös Vaasan vaalipiirin kaikkien puolueiden edustajien puolesta sekä RKP:n eduskuntaryhmän puolesta tehneet talousarvioaloitteen lisäresursseista Vaasan Satamatien jatkosuunnitteluun, Strand kertoo.”

Lainaus päättyy

Kuva: AN. 27.1.2016. Menossa kaupungista Vaskiluotoon päin. Kuvattu Vaskiluodon sillalla.

Kuva: AN. 6.12. 2016. Tässä ollaan menossa Vaskiluodosta Sundomiin päin. Vaskiluodon satama-aluetta kuvattu Myrgrundin sillalta.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n varapuheenjohtaja
aimonyberg(at)gmail.com

Vaskiluoto mielessäin 6/12

Tällä kertaa alkuun tämä kuvapari.

Kuva 1. AN. 6.12.2016. Vaskiluodon satama-aluetta nähtynä Sundomin sillalta.
Kuva 2. Kuva netistä. Vaasa Vaskiluodon satama (ajankohdasta ja kuvaajasta ei minulla valitettavasti ole tietoja).


Vaskiluoto mielessäin 6/12

Vaskiluodon metsä 

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa
Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuun 15 päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuun 15 päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
Tammikuu 2017: Vaskiluodon rakennukset 1
Helmikuu 2017: Vaskiluodon rakennukset 2
Maaliskuu 2017: Vaskiluodon satama
Huhtikuu 2017: Veneily ja meri Vaskiluodossa
Toukokuu 2017: Linnut ja Vaskiluoto
Kesäkuu 2017: Kasvit ja Vaskiluoto

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.

Näkökulmat näissä Vaskiluoto mielessäin 1 – 12 blogikirjoituksissa ovat sen varassa, mitä aineistoja saadaan kasaan, eli löytyy kirjoista, netistä, vaasalaisten kotialbumeista jne. Henkilökohtaiset muistelut, tiedonsirpaleet, kaskut ym. ovat erittäin tervetulleita tuomaan tähän sarjaan inhimillistä otetta.

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(at)gmail.com

Tämä joulukuun blogikirjoitukseni Vaskiluoto mielessäin 6/12 käsittelee siis Vaskiluodon metsäaluetta, ja on sarjan aikaisempiin kirjoituksiin verrattuna omakohtaisempi, henkilökohtaisia tuntemuksia korostava.

Tämän lisäksi otan esille lyhyesti yleisellä tasolla kaava-alueilla olevien erilaisten metsien/virkistysalueiden luokituksia, merkintöjä, joita pyrin avaamaan virkistyskäytön osalta.

Esitän myös lyhyen Vaskiluodon metsän puolustamisen historiikin, sillä metsän tärkeys on aikoinaan ollut monille jopa pääasiallinen syy perustaa Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys, ja myöhemmin siinä toimiselle.

Kyse on allekirjoittaneen yksityisestä asioiden pohdinnasta. Uskon ajatusteni olevan suurelta osin yhteneviä yhdistyksessämme toimivien kanssa. Korostan, että jatkossakin kaikissa kaava-asioihin liittyvissä lausunnoissamme etenemme kulloisenkin tilanteeseen perusteellisesti perehtyen. Pyrimme arvioimaan mikä on parasta alueemme asukkaille. Historiaa on hyvä tuntea, jotta voidaan edetä viisaasti. Näin teemme Vaskiluodon tulevan osayleiskaavankin tullessa lausunnoille.

Syy siihen, että lähdin asukasyhdistyksemme puheenjohtajana tähän vuoden mittaiseen projektiin kokoamaan kuukausijuttuja Vaskiluodosta, perustuu haluun saada kokonaiskuva Vaskiluodon alueesta.

Kuvat 3 ja 4. Nettikuvia. Koskemattomasta luonnontilaisesta saarista on vuosituhansien kuluessa syntynyt asuttu saari, osa kaupunkia. Saari on sekä ohikulkureitti, että toimintojen kohde vaasalaisten monille erilaisille harrastuksille.

Maankohoamisen ja kaupunkimme kehittymisen myötä Vaskiluotoon on tehty rautatie ja satama, portti länteen. Alueesta on kuitenkin edelleen noin kolmannes metsäaluetta. Myös tällä alueella on oma ainutlaatuinen historiansa, ensimmäisistä luodoille juurtuneista pensaista monien vaiheiden kautta erittäin monimuotoiseksi sekametsäksi.

Vaskiluodon saari on sopivan suuri. Sinne sopivat sekä kaupungin ehdottomasti tarvitsemat satama-alueet, ja nykyinen öljysatama-alue vielä pitkään, ja teollisuuttakin. Tämän vastapainona saaren kaupungin puoleisilla rannoilla ovat veneilyyn liittyvät toiminnot, ja kaupunkilaisten monipuolinen lähivirkistysalue, monimuotoinen metsäalue, nykyisessä laajuudessaan n. 1 km² (ei tarkka tieto, vain arvio).

Katso Vaasan kaupungin sivuilta perustiedot

http://www.vaasa.fi/vaskiluoto

Itselleni Vaskiluodon saari on monenlaisen kiinnostuksen ja tutkimusten kohde. Metsä on minulle luonnonhistoriallinen, kulttuurihistoriallinen ja myös yhteiskuntapolitiikan historian näkökulmasta ehtymätön tutkimuskohde.

Monimuotoisuus kukoistaa

Mitä Vaskiluodon metsästä löytyy tänä päivänä? Onko se vain pelkää ryteikköä, hoitamatonta arvotonta sekametsää?

Kokonaisuus on hyvin monipuolinen, jossa on jopa täysin luonnontilassa olevia ekologisesti merkittäviä vyöhykkeitä, ja toisaalta myös kovassa käytössä ympäri vuoden oleva valaistu kuntorata. Metsänhoidollisia toimenpiteitä on viime vuosina tehty teiden varsilla menemättä kuitenkaan ”syvimpään metsään”. Kaupungin viheralueyksikön puolelta on haluttu osoittaa, että ollaan kuitenkin kaavoitetulla alueella. Toinen kuulemani perustelu metsänhoidollisille hakkuille on ollut joidenkin kuntoilijan toivoma jonkinlainen näkyvyys, turvallisuuden tunnekin metsässä liikuttaessa.

Kuten historiallisista karttakuvista näkyy, maankohoamisen ja maantäyttöjen myötä Vaskiluoto on kohonnut merestä. Korkeimmilla kohdilla on jo ikimetsää, kuusia mäntyjä, lehtipuita niille lajityypillisillä alueilla. Erittäin mielenkiintoisia ovat matalammat kosteikot, parhaana esimerkkinä Haukilampi metsäalueen pohjoisosassa. (edustava näyte esimerkiksi METSO-ohjelmaan maankohoamisilmiön monimuotoisuudesta).

LaInaus: Vaasan seudun arvometsiä – 10 luontokohdetta luonnon ja ihmisten hyväksi.

”Vaskiluodon kosteikon pohjoisosan avosuo on ruokoluhtaa, jonka reunoilla on ainakin koivu- ja tervaleppäluhtaa, ruoho- ja heinäkorpea sekä lehtokorpea. Suoalueen länsipuolella on luonnontilaisen kaltaista rantalehtoa, jossa kasvaa monipuolista, varttunutta puustoa. Suoalueen kaakkoispuolella on luontaista turvekangasta, jossa on muutamia järeitä kuusimaapuita. Idässä kulkevan sähkölinjan alla kasvaa erilaisia ruohoja, muun muassa maankohoamisrannikolle tyypillistä punakoisoa. Sen itäpuolella on luontoarvoiltaan kehityskelpoista sekapuustoista kangasmetsää, joka on otettu rajaukseen kosteikkoalueen vesitalouden ja maiseman säilyttämiseksi.”

”Alueen eteläosassa on parin hehtaarin laajuinen rehevä korpi, jonka pohjoisosa on ruoho- ja heinäkorpea sekä lehtokorpea. Korven läpi menevän ulkoilureitin eteläpuolella on sekä hiirenporrasvaltaista lehtokorpea että kosteaa runsasravinteista lehtoa. Korpialueen puusto on vanhaa, luonnontilaisen kaltaista ja siinä on myös näkyvästi kuusilahopuuta.”

Luonnontilaisina säilyneet ja toivottavasti jatkossakin säilyvien metsäalueiden lisäksi Vaskiluodon metsässä on todelliseen hyötykäyttöön sopivia perinteisiä marjastus, sienestys, ym. virkistäytymismahdollisuuksia. Alue ei ole valtaisia, ennemminkin pieni ja kapeahko metsäkaistale, josta on kuitenkin ollut harvinaisen paljon iloa ja hyötyä melkoisen suurelle joukolle kantakaupunkilaisia.

Vaasan kantakaupunki on Setterbergin hienoon ruutukaavaan rakennettu kaunis kaupunki. Me kaupungin asukkaat olemme onnellisessa asemassa, koska kotikatujemme edustalla, aivan kävelymatkan päässä, on ainutlaatuinen, monipuolinen virkistäytymisalue. Tälle vaasalaiset osaavat edelleen antaa hyvin suuren arvon. Ei turhaan puhuta Vaasan helmestä!


Tutkimatonta kulttuurihistoriaakin metsästä löytyy 

Kuvat 5 ja 6. AN.  Perustuksia, tierakennelmia?

Kartat ja historia kiehtovat minua. Katso uudelleen kuvaa 4. Siinä kartassa olevat metsän keskellä piirretyt kolme rakennusta ovat joskus olleet olemassa. Onko kellään niiden historiasta mitään tietoa? Entä tämä metsän nykyisen kuntoradan vieressä oleva, maastossa helposti erottuva ”katu”? Voisiko se olla osa jo 1900-luvun alussa mahdollisesti tehtyä Vaskiluodon kaupunginosan katuverkostoa?

Kuva 7. Nettikuva.Vaskiluodon asemakaavakilpailun voittaja v. 1903.

SUUNNITELMIA on jäänyt, ja aina jää toteuttamatta, se on selvää. Muutoksia tapahtuu silti vääjäämättä koko ajan. Ihmisen tekemiä, ja luonnon omien lakien mukaisia. Purjelaivojen mukana oli aikoinaan ns. painolasteja, yleensä maa-ainesta. Tätä on käytetty Vaskiluodossa tietenkin hyödyksi täyttömaana. Tämä selittää osaltaan mm. aivan erikoisten kasvien esiintymät muutamissa paikoissa Vaskiluodossa.

Toinen erikoisuus, joka on tuonut oman lisänsä myös alueen kasvillisuuteen, on sotilaiden ja heidän huoltokuormastojensa mukana tulleet vieraslajit.

Näistä ajoista on jonkun verran saatavilla tutkimustietoa, mutta liian vähän joka tapauksessa. Suurelle yleisölle/turisteille esille laitettua infoa ei myöskään ole saatavilla, vaikka se voisi olla hieno lisä kaupunkimme paikallishistoriaan.

Kasvien, kukkien osalta palaan asiaan tämän kirjoitussarjan viimeisessä osaa kesäkuussa 2017.


Vuodenkierto inspiroi valokuvaajia

Itse valokuvaan monien muiden lailla kaikkina vuodenaikoina. Kamera tai ainakin kännykkä on koko ajan mukana. Hetket kiinnostavat minua enemmän kuin dokumentaarisuus. Pyrin näkemään, havainnoimaan, erityisesti erilaisia rajakohtia, - kuten hetket valon ja pimeän kohdatessa, - ensimmäiset merkit vuodenajan vaihtumisesta, -haluan myös kuvata odotusta, - tai kun jokin on jo ohi.

Vaskiluodon merenrannat ja metsä ovat todella kiehtova paikka perinteisillekin luontokuvaajille. Tiedän useita kuvaajia, joiden erinomaisia kuvia soisi olevan enemmänkin esillä.

Mikä merkitys metsässä olemisella, yksinäisillä kävelyillä, tai vaikkapa lapsiperheiden yhteisillä luontoretkillä meille kaikille on ollut ja on, sitä en osaa sanoiksi pukea. Metsän rauhoittavista, inspiroivista, ja jopa parantavista vaikutuksista on viime vuosina kirjoiteltu hyvin paljon. Minä uskon, että tasapainoiseen elämään, ja vaikkapa työssä jaksamiseen, tarvitaan suhde myös luontoon, kokonaisuuteen. Meillä itsellämme on aina jokin paikka olla ja toimia, mutta oma arvomme on siinä, että saamme olla pienenä osana suurta kaikkeutta.

Kuvat: 8 ja 9. AN. Kesäinen ja talvinen yksityiskohta Vaskiluodon metsästä.

Halutessasi löydät lisää allekirjoittaneen Vaskiluodon metsäaiheisia valokuvia, eri vuodenajoilta ja vuosien varrelta, etsimällä tämän blogin oikeasta yläpalkista, Hae tästä blogista, hakusanalla Vaskiluodon metsä.

Esim. tämä Luonnonkukkapäivän Rento retki

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/06/rento-retki.html



Vaasan yleiskaavan 2030 V-merkintä

Vaasan yleiskaava 2030 on muutaman vuoden ikäinen. Osayleiskaavaa sorvataan kaupunkisuunnittelussa parhaillaan. Milloin saamme sen nähtäville, ei ole vielä selvää. Ja vastaavatko osayleiskaavan karttamerkinnät metsäalueen osalta kaikilta osin yleiskaavan merkintää V, on sekin vielä arvoitus.

Kerrataan vielä: yleiskaavassa Vaskiluodon metsäalue nykyisessä laajuudessaan Niemeläntien varrella, ja leirintäalue nykyisellä paikallaan saivat lainvoiman kesällä 2014. Ko. alueiden muuttaminen kerrostalorakentamisen sallivaksi (AK-merkintä) alueeksi estyi. Toki vasta pitkän valitusprosessin tuloksena. Korkein hallinto-oikeus linjasi päätöksellään, että Vaskiluodossa on merkittäviä, suojeltavia luonto- ja virkistysarvoja omaavia alueita.

Kaavakartoissa olevat kirjain- ym. merkinnät ovat todella tärkeitä. Niiden pohjalta rakennettua ympäristöämme muutetaan/säilytetään vuosikymmeniä eteenpäin.

Kesällä 2016 yhdistyksemme kävi keskustelua kaupungin viranomaisten kanssa, kun Niemeläntien varteen ryhdyttiin kiireellisellä aikataululla ja yksinomaan rakennustarkastajan päätöksellä rakentamaan kiipeilypuistoa. Zip Adventure Park tehtiin, samoin alueen vaatima parkkialue Segeliä vastapäätä Niemeläntien varteen metsän puolelle. Kyseiseen kohtaan sallittiin tehdä tarvittavia rakennelmia, ja perusteena oli se, että tällä kohdin metsässä on edelleen voimassaoleva, vanhassa v. 1987 osayleiskaavassa oleva merkintä, VP (virkistysalue, puisto).

Eli Vaskiluodon metsän osalta voimassaolevat kaavojen karttamerkinnät ovat:

Vaasan yleiskaava 2030: V-merkintä (virkistysalue)
Vaskiluodon osayleiskaava, vuodelta 1987, VP-merkintä (virkistysalue, puisto)

 ”Kaavapalapelissä” Vaskiluodon osalta on tottakai voimassa myös: Pohjanmaan maakuntakaava, joka on ympäristöministerin vahvistama 21.12. 2010.

Ellei asiaan perehdy, niin kaavamerkinnät ovat "täyttä hepreaa". Kaavoittajat, juristit, ja toivottavasti myös päätöksiä tekevät poliitikot, ymmärtävät asiat perinpohjin.

Lyhyesti tähän vielä näiden kahden kaavamerkin, eli pelkän V:n ja VP:n sanalliset selostukset.

V (pelkkä V-kirjain) Virkistysalue:
Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä tai alueeltaan laajoja taajamiin liittyviä virkistysalueita tai taajamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeitä alueita. Suunnittelumääräys: Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota virkistyskäyttöedellytysten ja virkistysalueverkoston turvaamiseen ja kehittämiseen sekä ympäristön laadun säilymiseen.

V-kirjaimen perässä oleva lisäkirjain antaa tällaiselle virkistysalueelle lisämahdollisuuden ko. toimintaan tarvittavien rakenteiden, jopa jonkinlaisten rakennusten tekemisen tällaiselle alueelle. Näitä merkintöjä ovat:
VP, puisto
VL, lähivirkistysalue
VK, leikkipuisto
VU, urheilu- ja virkistyspalvelujen alue
VR, retkeily- ja ulkoilualue
VV, uimaranta-alue

Lue lisää asiasta

Maankäyttö- ja rakennuslaki

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132


Viimeisin muistutus yhdistyksellemme Vaskiluodon metsän tärkeydestä 

Sääntömääräisessä syyskokouksessamme 21.11. annettiin kolme kannanottoa. Ensimmäinen koski Vaskiluodon metsän puolustamista. (muut olivat Jupiterille toimitettava kiitos, ja Postin johdolle lähetettävä postinkannon huomautus + alueemme kansanedustajille tieto).

Kannanotot: 1.

Vaskiluodon osayleiskaava tulee piakkoin käsittelyyn. Metsäalueen luonto-ja virkistysarvoista tulee pitää edelleen tiukasti kiinni. Yleiskaavaan V-merkintä tulee ottaa osayleiskaavaan koko metsäalueelle. Nykyinen leirintäalueen paikka on paras mahdollinen. Vaasan helmeä tulee kunnioittaa.

Tähän lainaus 10 vuoden takaa: 

Inga bosstäder i Vasklotskogen (Vasabladet 23.5.2006)

Undertecknad förening vill med detta medborgarinitiativ yrka på att Vasklotskogen formellt skyddas i nuvarande tillstånd och utsträckning.

Föreningen anser det vara av synnerlig vikt att Vasklotskogen bevaras i sin helhet som rekreationsområde för stadsorna. Att detta sker med en formell fredning förefaller vara av nöden för attskydda skogen från exploatering.

För tillfället hotas skogen av bostadsplanering. För tio är sedan tänkte staden upplåta skogen som tältplats för Rantarock.

Att föreställa sig att en begransad bostadsbyggnation i Vasklotskogen bara skulle nagga skogen lite i kanten, är självbedrägeri. Börjar man nagga i kanten har man påbörjat en process som snabbt kan börja krinskära skogen ytterligare.

Med bostäder i kanten framstår skogen inte heller som lika tillgänglig för allmänheten.

I dag har skogen en avskildhet som gör att den verkligen kan ge människorna en naturupplevekse. Denna känsla av att röra sig i naturen blir inte den samma, om ett bostadsområde finns tättä inpå.

Föreningen önskar även att Vasklotskogen inplaneras som en del i det nationalstadsparksprojekt som utarbetats på stadens planeringsavdelning. Vidare önskar vi att detta projekt i är får en skjuts framåt moy förverkligande.

Det behövs av flera anledningar en riktig skog på gångavstånd frän stadskärnan. Vi konstaterar att på viss håll i stadens ledning, de respekten för stadsbornas behov av Vasklotsdkogen inte vad den borde vara. Vi yrkar alltså på att stadsfullmäktige med det snaraste formellt fredar Vasklotskogen i sin helhet som rekreationsområde för stadsborna.

Vi vill vidare hänvisa till den namninsamling med över tusen namn mot byggande i Vasklotskogen, somföreningen överlämnade till Stadsdirektör Markku Lumio den 8.10.2004.

Vaasan kantakaupungin asukasyhdsitys ry – Invånarföreningen i centrala Vasa rf.
Åsä Jern, ordförande, Charlotta Ödman, sekreterare

Kuvat: 10 – 12, AN. Vaskiluodon metsässä on polkuja etsiä ja löytää – omaa luontosuhdettaan!

Metsä kutsuu meitä astumaan poluille, tai kulkemaan omaa vapaata reittiään maaston mukaan. Silmät ja korvat auki, mieli avoinna.

Kuvat 13 - 16. Aurinkoiset hetket 6.12.2016.

Meidän jokaisen ainutlaatuiset metsäkokemukset ovat arvokkaita. Ja ellei niihin olisi mahdollisuutta, emme kokisi olevamme vapaita kansalaisia.

Olen yrittänyt nähdä metsää puilta. Pääasiassa kuitenkin ihmisen kannalta ajatellen, ja lähinnä omasta näkövinkkelistäni. Oma lukunsa olisi tarkastella meitä, sinua ja minua, jopa koko ihmiskuntaa siltä kantilta, mitä puut ajattelevat, kokevat joutuessaan tekemisiin meidän kanssamme.

Tästäkin on viime aikoina tehty uusia hyvin mielenkiintoisia tutkimuksia. Olen utelias näillekin ajatuksille.

Käytettyjä lähteitä:

Hoving Victor. Vaasa 1852 - 1952 Helsinki 1956.
Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Pertti Ranta, Piispala Eija. Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. Julkaistu lehdessä Lutukka 22, 2006.
Vaasan historia, Useita kirjoittajia. Vaasa 2006
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
Wohlleben Peter, Puiden salattu elämä, Gummerus 2016

Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kun mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä.
Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myös paljon valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.

Seuraava Vaskiluoto mielessäin -teemakirjoitus julkaistaan tässä blogissa kuukauden kuluttua tammikuun 2017 puolessa välissä, silloin aiheena on kaksiosaisen kirjoituksen Vaskiluodon rakennukset osa 1.

Jos sinulla on tarjottavana valokuvia, uusia tai vanhoja, tai muuta dokumentaarista tietoa Vaskiluodon rakennuksista, niin nyt jos koskaan tuo ne mukaan tähän kirjoitussarjaan!

Kiittäen Aimo

Yhteystiedot aimonyberg(a)gmail.com

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg

Vaskiluoto mielessäin 2/12

Niemelän kahvila. Kuva netistä.

Aloitin kuukausi sitten tämän kirjoitussarjan Vaasan Vaskiluodosta. Pyrin kokoamaan teemoittain joitain kuvia, faktoja ja kenties myös legendoja, kuultuja juttuja tästä hyvin mielenkiintoisesta saarialueesta aivan Vaasan kantakaupungin edustalla.

Tarvitsen apua kaikilta mahdollisilta tahoilta. Eli tule mukaan tekemään tätä juttusarjaa tähän asukasyhdistyksemme blogiin!

Vaasa ennen ja nyt -blogi on Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen ylläpitämä ja allekirjoittaneen toimittama, kaikille avoin foorumi julkaista asiaa kotikaupungistamme, kauniista ja rakkaasta Vaasastamme. (kaikenlaiset Vaasa-aiheiset jutut, isot ja pienet asiat ovat tervetulleita!)

Kotiseututyötä tarvitaan tänäkin päivänä. Erityisen ajankohtaista on löytää uusia muotoja tuomaan esille omaa lähiympäristöämme nyt kun Suomi on astumassa 100 -v. juhlavuoden pyörteisiin! Eli kootaan yhdessä näille sivuille tulevan vuoden aikana mielenkiintoinen tietopaketti: Vaskiluoto 2016 -2017!

Kirjoitukset ja kuvat julkaisen jokaisen kuukauden 15. päivä.

Alustava suunnitelma kuukausiteemoista:

Heinäkuu: Historiaa 1
Elokuu: Historiaa 2
Syyskuu: Liikunta ja urheilu
Lokakuu: Vaskiluodon kaavoitus 1
Marraskuu: Vaskiluodon kaavoitus 2
Joulukuu: Vaskiluodon metsä
Tammikuu: Rakennukset 1
Helmikuu: Rakennukset 2
Maaliskuu: Satama
Huhtikuu: Veneily ja meri
Toukokuu: Linnut
Kesäkuu: Kasvit

Kirjoitussarja päättyy siis kesän 2017 juhannusajan kasvi- ja kukkakuviin!

Tule mukaan tekemään tätä kokonaisuutta, ollaan aktiivisia, annetaan arvoa omalle lähiympäristöllemme.

Yhteydenotot: Aimo Nyberg, aimonyberg(a)gmail.com


HISTORIAA 2 

Mitä lähemmäksi nykyaikaa historiankirjoitus tulee, sitä enemmän aineistoa on ainakin periaatteessa saatavilla. Ja myös valinnanvaikeus korostuu. Mikä on olennaista, mikä turhaa? Mikä on niin merkittävää, että sen arvo tulee säilymään tulevaisuudessakin?

Koska en ole historiantutkija, alan ammattilainen, pyydän ymmärrystä näille omille valinnoilleni.

Omat kiinnostukseni varmaankin vaikuttavat, samoin kuin se, mitä teemaan liittyvää olen onnistunut löytämään kirjoista ja netistä. Ja tietenkin myös se mistä kaikesta olen saanut kuulla 34-vuoden aikana, jotka olen Vaasassa asunut.

Itseasiassa Vaskiluodon 1900-luvun ja 2000-luvun alun historiasta pitäisi tehdä monta erillistä juttua. Ehkä niitä on jo jossain määrin tehtykin, esim. veneseurojen toimesta? Niistä olisi kiva saada kuulla, ja nähdä kuvia vaikkapa juuri sinun kotialbumeistasi!

Myös satama-alueesta ja merenkulusta yli Merenkurkun, ja pidemmällekin maailmalle on varmaankin tarinoita olemassa. Mm. laivojen nimistä, jotka eri vuosikymmenten aikana ovat Vaasan ja Uumajan välillä seilanneet, on jollain ihan takuuvarmasti muistiin kirjattua tietoa.

Asuntoalueista, kuten entisen sokeritehtaan alueella ja Kuulahden varrella olevista, sekä Niemeläntien varren Terijoelta tuoduista taloista on myös ainakin pienimuotoisia juttuja tehty paikallislehtiin. Näistä ainakin olisi kiva saada omakohtaista juttua esim. nykyisiltä asukkailta.

Leirintäalueella on omat vaiheensa, samoin jo toimintansa lopettaneella Wasalandian huvipuistolla. Hotellitoiminta eli entisen Fennon elinkaari olisi myös mielenkiintoinen historiankirjoituksen projekti. Paljon muutakin on, eli nyt vaan omia arkistoja itse kukin penkomaan, ja tarinat, kuvat jakoon!

Vaskiluodon aluetta kannattaa tarkastella useammankin näkökulman kautta.

Esimerkiksi
- maanpuolustuksellisesta/sotilaallisesta näkökulmasta
- koko Pohjoisen Euroopan logistiikan kannalta
- Vaasan sataman ja teollisuuden kannalta katsoen
- vaasalaisten monipuolisena virkistysalueena
- asuinalueena ennen, nyt ja tulevaisuudessa
- jne.

Valkoinen Vaasa - merkittävä osa itsenäisen Suomen historiaa

Suomen yhteydet länteen ovat historian saatossa merkittävissä määrin liittyneet Vaasaan ja Vaskiluotoon. Jääkäriliikkeen vaiheet, toimet Suomen itsenäistymisen liittyen, ovat ratkaisevassa roolissa koko Suomen historiassa. Etappiteitä yli Merenkurkun lähti Vaasan alueelta monin paikoin, myös Vaskiluodosta.

Tähän lainaus Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry:n nettisivulta. Tulo Vaasaan 25.2.1918

http://www.jp27.fi/jaakarit/lockstedtin-koulutusjoukko/tulo-vaasaan

Jääkäripataljoona 27:n viimeinen yhteinen paraati Vaasan torilla 26.2.1918. Ylipäällikkö kenraali Mannerheim tarkastaa pataljoonan. Kuva netistä.

…

Jäätie Ruotsiin, Uumajaan toimi Talvisodan aikana 1939 -1940. Reitti tehtiin Vaskiluodon laivaväylän pohjoispuolelle, Raippaluodosta eteenpäin yli Merenkurkun. Apua oli totuttu hakemaan ja myös saamaan länsinaapurista.

Jäätie, ympäristötaideteos. Kuva: AN.

Tämä Ruotsin ja Suomen yhteistyölle kunniaa tekevä teos sijaitsee Tiklaspuistossa lähellä Tiklaslampea. Taideteos on talvisodan jäätien muistomerkki, kultainen vastaanottava käsi. Tämä ympäristötaideteos on kokonaisuus, joka muodostuu käden lisäksi alla olevasta tasaisesta jäätä esittävästä kiillotetusta kivestä, ja siinä olevasta kartasta ja teksteistä. Teoksessa oleva käsi on kämmenpuoli ylöspäin. Apua pyytävä ele siis. Käsi ojentuu kohti länttä.

Käden koko on noin 0,4 x 1,10 m. Käsi lepää vaalean harmaan graniittikiven päällä.
Kiven koko on 1,74 x 1,74 m ja korkeus 0,4 m.
Tekstit: Talvisodan jäätie Uumaja – Vaasa 1940. Tärkeitä tarvikkeita tuotiin kuorma-autoilla Ruotsista Suomeen. (kartta Merenkurkusta, Umeå - Uumaja, Vaasa - Vasa) Viktiga förnödenheter kördes med lastbilar från Sverige till Finland. Vinterkrigets isväg Umeä – Vaasa 1940.

Tekijä on kuvanveistäjä Pekka Jylhä.

Teos paljastettiin 13.3.2000 talvisodan päättymisen 60-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.


…

Saksalaisia joukkoja kulki Vaskiluodosta vuosina 1940 – 44 eteenpäin, aluksi Suomen kautta Pohjois-Norjaan.

Lainaus (Lutukka nro 22, 2006, Pertti Ranta, Eija Piispala):

” Ensimmäinen 500 miehen suuruinen joukko-osasto nousi maihin Vaskiluodossa 21. syyskuuta 1940. Kaikki huoltojoukot eivät mahtuneet kuomastoineen leiriytymän radan varteen Vaskiluotoon, vaan niitä sijoitettiin ympäri kaupunkia odottamaan kuljetuksia eteenpäin. Edelweiss-merkkiä käyttävien alppijääkärien matalajalkaiset ardennienhevoset ja muulit olivat sijoitettuina Vaskiluodon metsän eteläosien lisäksi kantakaupungissa mm. Hietalahden ja Kustaanlinnan puistometsiin.

Kesäkuussa 1941, jolloin Saksa julisti sodan Neuvostoliitolle, Vaskiluodosta tuli monien muiden satamiemme tavoin Lapissa taistelleen saksalaisarmeijan huoltosatama. Satamaan johtavat kaksi raideparia reunustettiin neljällä rivillä varastorakenteita ja katoksia, joihin sijoitettiin mm. heinäpaaleja ratapenkereelle. Vuoteen 1944 mennessä varastoalue oli kasvanut 600 m:n pituiseksi. Rehun mukana Vaskiluotoon kulkeutui suuria määriä keskieurooppalaisia, täällä aikaisemmin tuntemattomia kasvilajeja. Malmbergin ja Bäckin (19529 kirjaamista yli 130:stä Vaasalle uudesta kasvilajista jotkut ovat säilyneet näihin päiviin asti osana Vaskiluodon lajistoa. Ne kertovat olemassaolollaan vielä tänään alppijääkärien käynnistä Vaasassa 65 vuotta sitten (Piispala 2006)


Keskellä Pohjolaa

Ruotsinkieli on yhdistänyt ja mahdollistanut monipuolisen yhteistyön molemmin puolin Merenkurkkua, ja myös osittain Pohjanlahden perukan molemmin puolin. Kauppaa ja kaikinpuolista yhteiseloa on osattu tehdä jo vuosisatoja. Ilman ennakkoluuloja, toinen toisiimme luottaen.

Vaasasta on lähdetty opiskelemaan ja töihin Ruotsin puolelle. Monella on siellä myös sinne jääneitä sukulaisia ja ystäviä. Vaskiluodon satama, Port of Vaasa, on paikka lähtemiselle ja tulemiselle, ja parhaimmillaan mahdollisuus uusien tuulien vastaanottamiseen, - ja pahimmillaan, niin, laiturin päässä istumiselle ja ohi menevien laivojen perään itkemistä.

Taxfree -myynnin loppumisen myötä vuosiksi hiipunut laivaliikenne on onneksi nyt taas saamassa uutta puhtia. Toivotaan, että esillä olleet suurisuuntaiset suunnitelmat uuden teknologian laivasta toteutuvat! Kaikenlainen yhteistyö Ruotsin kanssa on tärkeää koko Suomelle.

Vaasan seudulla on tässä suhteessa hyvin tärkeä paikka. En malta olla laittamatta tähän myös karttaa ja linkkiä – tulevaisuuteen.

http://midwayalignment.eu/fi/

Kuva: AN.

Vaasa ja Uumaja ovat Eurooppatien, Sinisentien merelliset portit. Molempiin kaupunkeihin logistiikkakeskukset kuuluvat aivan olennaisena osana. Lentoliikenteen, laiva-, juna- ja kumipyöräliikenteen kehittäminen on alueille ensiarvoisen tärkeää. Jos yhteyttä länteen, Ruotsiin ei onnistuta ylläpitämään ja edelleen kehittämään, niin koko Suomi on pian entistä selvemmin saari, niemimaa jossain muualla kuin osana elinvoimaista Pohjolaa.


…

Satama ja teollisuusalue

Vaskiluodon pinta-alasta suurin osa on satamanaluetta, öljysataman varastoaluetta ja teollisuudelle kaavoitettua aluetta. Öljysäiliöiden läheisyyteen ei esim. asuinrakennuksia voida tehdä. Suojavyöhyke on niin suuri, että nykytilanteessa on kovin vaikeaa löytää hyviä paikkoja uudisrakentamiselle. Vaasan yleiskaavaan 2030 oli ehdotettu kerrostaloille paikkaa Niemeläntien varteen ja nykyiselle leirintäalueelle. Tehtyjen valitusten jälkeen nämä on poistettu yleiskaavasta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

Tältä Vaskiluodon alue näytti kartalla vuonna 1910. Kuva netistä.

Alueelle oli saatu jo siis rautatie, öljyvarasto ja ainakin Wickströmin veljesten moottoritehdas. Kuva netistä.

Myös sokeritehdas toimi upealla paikalla, ja komeissa rakennuksissa. Toiminta loppui v. 1980. Kuva netistä.

Tämäntapaisia suunnitelmia on tehty jo v. 1933. Suunnitelmien toteuttamisen eteen taisivat tulla sotavuodet. Kuva netistä.

Vasta 1950-luvulla ryhdyttiin uusia asuinalueita ym. kohteita suunnittelemaan Vaskiluodon eteläiseen osaan. Koskemattomaksi jääneeseen metsäalueeseen ei tämä suunnitelma esitä mitään. Kuva netistä.

Vuoden 1961 ilmakuvassa Vaskiluoto näyttää tältä. Kuva netistä.

Vuonna 1973 on jo edetty jonkun verran. Vaskiluodon saari on jo läpiajoalue, ts. kaupungista pääsee Vaskiluodon kautta Sundomiin. Kuva netistä.

Vuoden 1987 osayleiskaavassa on luotu puitteet nykyiselle tilanteelle. Kuva netistä.

Vaskiluodon kaavoitus etenee kokoajan, ja lainvoiman muutama vuosi sitten saaneen yleiskaavan pohjalta tultaneen laatimaan lähiaikoina uusia osayleiskaavoja ja asemakaavoja myös koko Vaskiluodon alueelle. Satama-alueelle suunnitelmia on jo laadittukin, kaupunginpuoleisille alueille suunnitelmia saadaan ilmeisesti jossain lähitulevaisuudessa esille.

Huvipuisto ei sitten loppujen lopuksi ollut elinkelpoinen idea. Moni haluaa olla jälkiviisas, ja sanoa, että kylähän tämä tiedettiin…Mitä konkurssin tehnen huvipuiston tilalle on tulossa, se tullaan sitten näkemään, kun suunnitelmat ja päätöksenteko etenevät ja ratkaisut tehdään.


Vaskiluoto on vaasalaisten virkistysalue 

Kuva: AN.

Veneet, isommat ja pienetkin, ovat oleellinen osa Vaskiluotoa. Kaupungilta päin katsottaessa Vaskiluoto näyttäytyykin melkoisena purje- ym. veneiden satama-alueena. Myös Vaasan vierasvenesatama on Vaskiluodossa, Segelföreningin laiturissa.

Wasa segelförening rf on perustettu 1878. Laituripaikkoja on nykyään lähemmäs 200.

Vaasan merenkyntäjät ry on perustettu 1926. Laituripaikkoja on noin 125.

Moottorivenekerho on perustettu 1947. venepaikkoja on noin 190.

Kanoottikerho toimii myös Vaskiluodossa.


Liikuntaan ja urheiluun Vaskiluodossa on erinomaiset mahdollisuudet. Myös maalla. Ja ympäri vuoden. Kuntorata/ hiihtorata on Vaasan parhaita. Saaresta löytyy jalkapallokenttä, jossa myös pelataan amerikkalaista jalkapalloa. Tennistä voi pelata myös. Ja tietenkin suunnistaa metsässä. Kävely ja juoksu ovat erittäin suosittuja, ja toki radan varren kuntoilulaitteetkin ovat toisilla kovassa käytössä.

Uusimpana kohteena Vaskiluodon metsään on tänä kesänä tehty ja viime viikolla käyttöön otettu kiipeilypuisto. Tämä erityisesti lapsille ja nuorille, sekä rohkeille aikuisillekin tarkoitettu alue on maksullinen, yksityisen firman ylläpitämää toimintaa.

Luontoelämyksiä Vaskiluodosta löytää tietenkin merenrannoilta ja metsästä. Meri eri vuodenaikoina tarjoaa unohtumattomia tuntemuksia, kun vaan muistaa pukeutua ajankohtaan ja säähän sopivin varustein. Metsän aarteet voivat olla kasveja, lintuja, eläinkuntaa… sammaloituneita kiviä, syötäviä marjoja (myrkyllisiäkin siellä on!) Puita, myös maatuvia, kaatuneita puita metsässä on, eli Vaskiluodon metsä on sisäosiltaan luonnontilaan jätetty, monimuotoisen kasvuympäristön mahdollistava metsä, ei hoidettua puistoaluetta. Metsä on hyvin monimuotoinen, rikas ja kaunis lajistoltaan. Hieno paikka luonnon arvoista välittävälle.

Metsä on ollut ja tulee varmasti olemaan myös nyt uuden opetussuunnitelman astuessa voimaan koululaisten ja opettajien luontoretkien suosikki kohde.

Vaskiluodon metsän puolustamisellakin on oma historiansa. Tätäkin teemaa olisi kiva joiltain osin saada talteen. Ainakin Vaasan ympäristöseuralla ja omalla asukasyhdistyksellämme on pitkät, vuosikymmeniä kestäneet perinteet asian esillä pitämisessä. (tehdään tästä erillisiä juttuja, jos kuvia ja materiaalia joltain löytyy)

Näihin asioihin palaan toki vielä tulevissa Vaskiluoto mielessäin kirjoituksissa.


Vaskiluoto asuinalueena

Vaskiluodossa asuu melko vähän väkeä. Syy on ilmeinen. Uudisrakentamista ei ole ollut pitkään aikaan. Myös öljysataman suojavyöhyke vaikuttaa. Ja tietenkin kaavoitustilanne. Maa-alue on muutama tonttia lukuun ottamatta kaupungin omistuksessa. Vaskiluodon hyödyntäminen taloudellisessa mielessä on ollut esillä pitkään, mm. nykyistä leirintäaluetta on pitkään joidenkin päättäjien ja virkamiesten toimesta haluttu muuttaa korkeiden kerrostalojen alueeksi.

Historiaa liittyy paljonkin, uskoakseni lähes jokaiseen rakennukseen Vaskiluodossa. Niemeläntien varren taloista osa on ”matkustanut” lähes tarkalleen sata vuotta sitten Kannakselta, Terijoelta rautatietä pitkin, niin pitkälle kuin vain länteen päin pääsee, ts. tällä raideleveydellä aina Vaasan Vaskiluotoon asti.

Myös joidenkin talojen pihoilla kasvavat erikoisen komeat puut saattaisivat kertoa mielenkiintoisia asioita, jos osaisivat puhua.

Sokeritehtaan upeiden suojeltujen tiilirakennusten kokemat muodonmuutokset sisätilojen osalta ovat omanlaistansa kulttuurihistoriaa. Toiminnat muuttuvat, ammatteja katoaa, ympäristöt elävät ihmisten mukana. Rappion ja järjestyksen rytmit antavat tarkalle havainnoitsijalle paljon ihmeteltävää. Ja valokuvaajille tallennettavaa!

Niemelän kahvilaa (kuva tämän kirjoituksen alussa) en ehtinyt itse koskaan nähdä. Sen purku kun oli kait joskus 80-luvun alkupuolella? Kuvia siitä liikkuu jonkin verran netissä, vaasalaisten fb- ym. sivuilla. Olisi todella mielenkiintoista saada kuulla tämän rakennuksen vaiheista ja kohtalosta lisää tarinaa!


Tulossa on. Ylikorkea rakennus piirrettiin suunnitelmiin viime vuonna Tropiclandian parkkipaikalle. Ilmeisesti se siihen saadaan tehtyäkin jollain aikataululla.

Kuva: AN.

Kylpylähotelli Tropiclandia, aikaisemmalta nimeltään Waskia.

Muutamia muistoja minulla liittyy tähänkin tilaan. Lokakuussa 1985 tanssimme siellä vaimoni kanssa häävalssin!

Tällainen kirjoitus tästä tuli. Palaute ja lisäysehdotukset tervetulleita.
Seuraava sarjan kirjoitus Vaskiluoto mielessäin 3/12 julkaistaan 15.9.

Lähteet: 

Halme Asko, Vuolteenaho Hannu. Miten Vaasa on muuttunut? Näyttelyjulkaisu. Vaasa 2002.
Halme Asko, Hallasmaa Juhani. Kunnallisarkkitehtuuria Vaasa 1965 – 1985. Vaasa 1986.
Herman Gummerus. Suomen marsalkka. Helsinki 1951.
Hietikko, Antila, Autio, Majaneva-Virkola, Wester, Höglund, Koskimies-Envall. Kertomuksia Vaasasta. Vaasa 2012.
Hoving Victor. Vaasa 1852 - 1952 Helsinki 1956.
Lehtikanto Mirjam. Rakennettiin uusi Vaasa, Mirjam Lehtikannon kirjoituksia, toim. Anna-Maija Salo, Vaasa 1981.
Lukkarinen Rita, Eero Murtomäki. Vaasa Vasa Kuvateos Bildverk. Vaasa 2006.
Pertti Ranta, Piispala Eija. Vanhoja ja uusia tulokaskasveja Vaasan Vaskiluodossa ja sen ympäristössä. julkaistu lehdessä Lutukka 22, 2006.
Vaasan historia, osa 4, 1852 – 1917. Useita kirjoittajia. Vaasa 2006.
Viljanen Kaarlo, Hannu Vuolteenaho. Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys. Vaasa1986.

Lehtiartikkeleita sanomalehdistä, Pohjalainen, Vasabladet
Vaasan kaupungin kaavat, kaavaselostukset
VAMK (Vaasan ammattikorkeakoulu) opinnäytetöitä

Lähteiden luotettavuus: Tekstien osalta luotettavuudessa olen pyrkinyt wikipedia tasoon, ts. asiatiedot olen tarkistanut niin hyvin kun mahdollista. Jos kuitenkin virheitä löytyy, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon, ja korjaan puutteet uusilla päivityksillä. Kuvien osalta on huomioitava, että niiden kuvien osalta, joissa on mainittu kuvaajan nimi, kaikki oikeudet kuviin ja vastuut ovat kuvaajalla. Mukana on myös paljon vanhoja valokuvia, jotka on otettu netistä. Niiden osalta luotettavuus ja mahdollinen jatkokäyttö ovat kokonaan ja pelkästään jokaisen omalla vastuulla.

Kuvat (AN) ja teksti: Aimo Nyberg, aimonyberg(a)gmail.com