Jääkärikapteeni, professori Lauri Leppäsen jääkäri- ja maanpuolustusaiheisia kuvanveistoksia

 

ILKKA VIRTANEN

Vaasassa on kolme kansallisen statuksen omaavaa maamme itsenäistymiseen liittyvää muistomerkkiä: Yrjö Liipolan Suomen Vapaudenpatsas (1938) kauppatorilla, Lauri Leppäsen Jääkäripatsas (1958) Hovioikeudenpuistossa ja Kalervo Kallion Suomen ilmailun muistomerkki (1969) Vaskiluodon sillan kupeessa. Kaikki kolme ovat syntyvaiheiltaan kytköksissä maamme itsenäisyyden taanneeseen vuoden 1918 Vapaussotaan, mutta niistä on sittemmin, erityisesti viime sotiemme jälkeen, tullut yleisiä kansallisia vapautemme ja itsenäisyytemme symboleja.

Muistomerkkien paljastustilaisuudet olivat suuria kansallisia juhlapäiviä. Suomen Vapaudenpatsaan paljastustilaisuuteen osallistuivat mm. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio, marsalkka Carl Gustaf Mannerheim ja P.-E. Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin elossa olevat jäsenet, Jääkäripatsaan tilaisuuteen osallistui Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Suomen ilmailun muistomerkin (Merikotka-patsaan) paljastuksessa olivat läsnä mm. Suomen armeijan ensimmäisen lentokoneen Vaasaan lentänyt luutnantti Nils Kindberg ja Ilmavoimien komentaja majuri E. Salmela.

Jääkäripatsaan luonut Lauri Leppänen on yksi merkittävimmistä kuvanveistäjistämme. Hänen tuotantonsa painopisteenä ovat itsenäistymiseen ja maanpuolustukseen liittyvät aiheet, erityisesti JP 27:n jääkärien ja viime sodissa kaatuneiden muistomerkit. Tässä kirjoituksessa keskityn juuri näihin Leppäsen teoksiin.

Jääkäreihin liittyvät teokset

Merkittävin Leppäsen jääkäriaiheisista töistä on JP 27:n jääkärien pääjoukon Suomeen tulon 40-vuotismuistopäivänä 25.2.1958 paljastettu Vaasan Jääkäripatsas. Jaakko Salon hienossa talvikuvassa jääkäri seisoo Hovioikeudenpuistossa ja luo katseensa merelle, suuntaan mistä jääkärit yli 100 vuotta sitten saapuivat kenraali Mannerheimin johtaman pääosin suojeluskuntalaisista koostuneen talonpoikaisarmeijan tueksi ja johtotehtäviin.

Kuva: Jaakko Salo

Lapuan jääkäripatsas (1958) on kunnianosoitus sekä jääkäriliikkeelle että erityisesti kahdeksalle lapualaisjääkärille.

Kuva: Raimo Latvala

 

Seinäjoen Suomen marsalkka Mannerheimin patsas (1955) on ensimmäinen Mannerheimista tehty näköispatsas. Mannerheim ei itse ollut jääkäri, mutta hän johti kolmessa sodassa armeijaa, jossa jääkärit olivat keskeisissä tehtävissä, ensin vapaussodassa lähes kouluttamattoman armeijan johtotehtävissä sekä myöhemmin talvi- ja jatkosodissa, joissa erityisesti ylin johto koostui pääosin entisistä jääkäreistä.

Kuva: Wikipedia

 

Jääkärimitali (1975), Leppäsen viimeiseksi jäänyt kuvanveistotyö, JP 27 Perinneyhdistyksen tilaustyö.

 

Kuva: Kansa taisteli 11-1975

 

Leppänen on tehnyt lisäksi kaksi jääkärimuistomerkkiä ulkomaille, alueille, missä jääkärit Saksan aikana olivat koulutuksessa ja taisteluissa. Nykyisin Latviaan kuuluvassa Klapkalnciemskissa paljastettiin 1929 jääkärien hautamuistomerkki, joka tuhottiin 1950 luvulla, mutta pystytettiin uudelleen 2004, tällöin muistomerkkiin lisättiin graniittipylväät.

Kuva: Wikipedia

Toinen ulkomainen, alkuperäisenä säilynyt muistomerkki on Hohenlockstedtin Lockstedter Lagerin Jääkärimuistomerkki (1939) Saksassa. Suomalaiset ja saksalaiset jääkäriperinteen vaalijat kokoontuvat vuosittain kunnianosoitukseen muistomerkille. 

Kuva: Parole

Sankarihautojen muistomerkit

Leppäsen tuotantoon kuulu 13 sankarihautojen muistomerkkiä. Näistä esimerkkeinä otan esiin kaksi sankarimuistomerkkiä, Leppäsen kotipitäjän Huittisen sankaripatsaan (1950) ja Pohjanmaan edustajana Kurikan sankarimuistomerkin (1949).

Kuva: IV

Kuva: Sotasampo

 

Mielenkiintoisena erillistietona on syytä tuoda esiin vaasalaisesta näkökulmasta se, että Leppänen osallistui myös Vaasan sankarihautausmaan muistomerkin suunnittelukilpailuun 1951 ja saavutti kilpailussa 1. palkinnon teoksellaan ”Paluutie”. Muistomerkin toteutuksen sai kuitenkin toiseksi sijoittunut Armas Tirronen ehdotuksellaan "Pyhä Puisto". Kilpailun tuloksia käsiteltäessä patsastoimikunnassa tehtiin kaksi esitystä toteutettavaksi patsaaksi, Leppäsen ja Tirrosen ehdotukset. Äänestyksessä äänet jakautuivat ehdotusten kesken tasan. Päätös siirtyi kaupunginhallituksen tehtäväksi, kaupunginhallitus oli päätöksessään Tirrosen ehdotuksen valitsemiseksi yksimielinen. 

Kuva: Juha Hotari, Paluutie kuvassa keskellä

 

Ristlahden taistelun muistomerkki

Erikoisen historian omaa Leppäsen varhaiseen sotahistoriaan liittyvä työ ”Ristlahden taistelu”. Taistelu käytiin Uukuniemellä elokuussa 1614, ruotsalaisjoukot voittivat tällöin venäläiset. Voiton seurauksena Käkisalmen lääni pysyi Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsilla. Muistomerkki paljastettiin 1937, mutta se jäi talvisodassa Neuvostoliiton puolelle rajaa. Korkokuvat kuitenkin irrotettiin ja otettiin talteen. Muistomerkki pystytettiin uudelleen 1982 Suomen puolelle rajaa jääneen Uukuniemen kirkon ja Ristlahden taistelupaikan läheisyyteen.

 Kuva: Antti Heninen

Siviiliteoksia Vaasassa

Vaasassa on Jääkäripatsaan lisäksi kolme siviilielämään liittyvää Lauri Leppäsen kuvanveistoteosta. 

Suurliikemies, Suomen ensimmäisen höyrymyllyn ja Vaasan Puuvillatehtaan perustanut August A. Levon on saanut kaksi rintakuvapatsasta Vaasaan, ensimmäisen kaupungintalon puistikkoon 1949 ja toisen entiselle Puuvillatehtaan alueelle, nykyiselle yliopistokampukselle 1956.

 

 Kuvat: Aimo Nyberg 

Vanhassa Vaasassa, palon jälkeisellä raunioalueella sijaitsee kookas punagraniittinen paasi, mihin on kiinnitetty Vaasan triviaalikoulun ja koulun oppilaan J.L. Runebergin korkokuvat (1952) 

Kuva: Aimo Nyberg

 

 

Merkittävimmät kansalliset siviiliveistokset

Lauri Leppäsellä on huomattava määrä myös kansallisesti merkittäviä siviilielämän veistostöitä. Koska tässä esityksessä olen keskittynyt maanpuolustuksellisiin aiheisiin, näistä muista töistä mainitsen nimeltään vain tärkeimmät.

Kullervo, veistos Kansallisgallerian kokoelmissa sekä Huittisten Keskuskoulun puistikossa (1928), esillä myös Huittisten museossa

Antin ahven, patsas Joensuun Vapaudenpuistossa (1949)

Minna Canthin patsas Tampereen Hämeenpuistossa (1951)

Eino Leinon patsas Helsingin Esplanadinpuistossa (1953)

Selim Palmgrenin rintakuva Porin Raatihuoneenpuistossa (1955)

Leppäsellä nimikko-osasto Huittisten museossa

Huittisten museo on kulttuurihistoriallinen museo Satakunnan Huittisissa. Se sijaitsee Lauttakylän taajamassa vanhassa kivimakasiinissa aivan Huittisten keskiaikaisen kivikirkon vieressä. Museossa on kulttuurihistoriallisen yleisosaston lisäksi omat osastonsa huittislaisen taustan omaaville kuvanveistäjä Lauri Leppäselle ja presidentti Risto Rytille.

Museon kolmannen kerroksen Leppäsen osastossa on mittava kokoelma kuvanveistäjän töiden kipsimalleja koko hänen tuotantokaudeltaan 1920 – 1970 -lukujen ajalta, mukana myös pronssivaloksia. Museo on saanut työt lahjoituksena Leppäseltä itseltään. Vaasalaiskävijä ilahtui, kun Leppäsen kaikki Vaasaan tekemät työt olivat esillä, Jääkäripatsas pronssisena pienoismallina Jääkärilippu rinnallaan. Osaston yleiskuvasta saa hyvän käsityksen esillä olevan kokoelman laajuudesta.

Kuva: IV

Huittisten museo on helposti tavoitettavissa, se sijaitsee valtateiden n:o 2 Helsinki – Pori ja n:o 12 Tampere – Turku risteyksessä, Porista on matkaa n. 50 km. Käynnin yhteydessä kannattaa tutustua myös viereiseen vanhaan keskiaikaiseen kivikirkkoon ja sen ympärillä olevaan puistoon ja hautausmaahan Ryti-patsaineen ja Leppäsen sankaripatsaineen. Voi myös yrittää etsiä selvitystä tunnetun lausahduksen ”Hullu mies Huittisista, syö enemmän kuin tienaa” alkuperälle ja merkitykselle. Negatiivisväritteisestä ilmaisusta huolimatta kyseessä on kuitenkin positiivinen asia. Osoituksena tästä Huittisissa valitaan joka vuosi ansioitunut huittislainen vuoden Hulluksi mieheksi, joka saa tämän arvonimen lisäksi muistoksi saman nimisen pienoispatsaan.

Kuva: IV. Huittisten kirkko, sankaripatsas ja sankarihaudat

 

Teksti ja kuvien koonti: Ilkka Virtanen