Teksti ja kuvat: Ansku
Huutoniemen kirkon rakentamista suunniteltiin Vaasassa 1940-luvulta lähtien. Kirkon suunnittelemisesta järjestettiin kutsukilpailu arkkitehtien Keijo Petäjä, Aarno Ruusuvuori ja Alexis Lindqvist kesken kuitenkin vasta 1960. Kilpailun voitti Ruusuvuoren ehdotus. Kirkko vihittiin käyttöön toukokuussa 1964. Ruusuvuori sanoi kirkon luovutustilaisuudessa:"Muoto jättää sanalle sijaa.". Ehkä hän sanoi myös:"Vähemmän on enemmän". Kirkko on mielestäni omaperäinen, rohkea ja pelkistetyn kaunis.
1960-luvulla kirkko pyrki reagoimaan yhteiskunnan maallistumiseen sijoittamalla arkkitehtonisesti korkealaatuisia seurakuntatiloja esikaupunkialueille. Kirkon ja seurakuntasalin lisäksi rakennuksiin suunniteltiin monipuolisia ja arkeen liittyviä palveluja ja tiloja mm. kerhotiloja ja työkeskuksia. Näin on haluttu madaltaa kynnystä osallistua seurakunnan toimintaan. Huutoniemen kirkko on tyyppiesimerkki tälläisestä suunnittelusta.
Huutoniemen kirkon tontti on pieni. Kun kirkkoa lähestyy, rakennus muistuttaa laivaa. Laivan keula osoittaa kohti merta. Sisäpiha on avoin ja hyvin paljas. Portaikko johtaa sisäpihalta toisen kerroksen eteishalliin, josta on käynti seurakuntasaleihin ja kirkkosaliin. Kirkkosalissa penkit on sijoitettu pitkittäin ja alttari on salin pitkällä sivulla. Vaikutelma on hyvin pelkistetty. Seinämateriaalina on käytetty Leca-tiiltä, lattia on lämpimän punaista tiililaattaa ja penkit ovat romanialaista tammea. Alttaripöydän levy ja kastemalja ovat sisilialaista marmoria. Luonnonvaloa kirkkosaliin tulee ylhäältä, kulmaan sijoitetusta ikkunasta. Katossa on valonheittimet.
Kirkkosalissa on tilaa 350 ihmiselle ja se on tarvittaessa yhdistettävissä viereiseen seurakuntasaliin. Kerhohuoneet ovat sisäpihaa kiertävässä kaksikerroksisessa osassa. Aalakerran tiloissa on pelitiloja ja pienoissähköautoarata. Kirkonkellot ovat omassa katoksessaan. Kokonaisuuteen liittyy myös erilleen asuinrivitalo.
Kirkkohopeat on suunnitellut Bertel Gardberg ja taiteilija Juhana Blomstedt on toiminut kokonaisuuden väriasiantuntijana. Metalliristi kirkon seinällä on Orvo Hirven tekemä. Urut ovat Kangasalan urkutehtaalta. Arkkitehti Marja Kyyhkysen suunnittelema korjaus valmistui 2001. Vuonna 2003 kirkko suojeltiin.
Betonibrutalismi
Ruusuvuoren työt ovat modernin pelkistettyjä ja ne edustavat brutalistista tyyliä. Ruusuvuori käytti töissään paljon käsittelemätöntä betonia, jonka harkittu sijoittelu tuo esiin luonnonvalon. Arkkitehti Ruusuvuoren suunnittelema kirkko kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.
Brutalismin käsite syntyi 1950-luvulla kuvaamaan uutta arkkitehtuurin tyylisuuntaa, jossa suositaan yksinkertaisia linjoja ja käsittelemättömiä betonipintoja. Betonibrutalismin käsite tuli tunnetuksi, kun sveitsiläinen arkkitehti Le Corbusier käytti vuonna 1952 käsitettä béton brut (raaka betoni).
Tuomas Enbuske kehuu vuonna 2022 X-sovelluksessa Huutoniemen kirkkoa:
"huutoniemen kirkko on suomen kauneimpia kirkkoja 👇
betonibrutalismi sopii juuri tärkeiden raknnuksien tyyliin. sellaisten, joiden on tarkoitus ottaa tila samaan aika[an] törkeästi ja hillitysti ja siinä pitää olla vihreää ympärillä. kaikki suosikkikirkkoni ovat brutalisitisia."
Kaikkia ihmisiä brutalismi ei viehätä. Vuonna 2014 Huutoniemen kirkko oli Helsingin Sanomien Suomen rumin kirkko -äänestyksessä. Aimo Nybergin blogitekstissä/huutoniemen-kirkko lisää äänestyksestä.
Tiloissa on paljon taidetta mm. Maire Ruotsalaisen akvarelleja, Kaarina Heikinheimon kuparilankateos Tee minusta uusi luomus ja Toivo Kultin teos Jokapäiväinen leipämme. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitelmissa taidetta ei ole.
Lähteet:
Kaunotar vai hirviö – betonibrutalismin monet kasvot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti