perjantai 30. maaliskuuta 2018

Tänään oli kaunis pitkäperjantai

Pääsiäinen on tänä vuonna kalenterissa jo maalis-huhtikuun vaihteessa, siis aikaisessa vaiheessa. Pitkäperjantai jo 30.3. Pääsiäisen aika kun on aina tämän säännön mukaan: kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeen (ensi yönä) tuleva sunnuntai on 1. pääsisäispäivä. Muut kohdat, kuten laskiaisesta alkava pitkän paaston aloitus lasketaan tämän mukaan.

Isolahden jäällä oli tänään iltapäivällä ulkoilijoita, varsinkin hiihtäjiä. melkoinen määrä.

Rantaa lähellä menevillä auratuilla teillä oli vielä myös autoliikennettä.

Påttin puhdistamon edusta on tunnetusti kiellettyä jääaluetta jäällä liikkumiseen, eikä havuilla rajatun alueen sisäpuolella ulkoilijoita nyt näkynytkään. Rannalla kannatti kuitenkin käydä kääntymässä. Sulaan olivat tulleet jo ensimmäiset laulujoutsenet.

Perinteinen, kunnon pitkäperjantain sää lumimyrököineen on tulossa sääennusteiden mukaan maanantaina, eli tällä kertaa 2. pääsiäispäivänä.

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille! t. Aimo






Kuvat: AN, 30.3.2018

lauantai 24. maaliskuuta 2018

Vaskiluoto Workshop 28.3.

Tiedote

Vaasan kaupungin sivulla

Vaskiluodon yleisötilaisuudessa ideoidaan yhdessä alueen tulevaisuutta 

Vaasan kaupungin tekninen toimi järjestää yleisölle avoimen VASKILUOTO WORKSHOP -illan keskiviikkona 28.3.2018 klo 18-20 Vaasan pääkirjaston Draama-salissa. Tapahtumassa työstetään yhdessä visioita siitä, millaiseen suuntaan Vaskiluodon tulisi kehittyä ja millaista rakentamista alueelle sopisi parhaiten. Tapahtumassa esitellään myös Vaskiluoto ja asuminen -kyselyn tulokset. 

Lue lisää 

https://www.vaasa.fi/meddelande/vaskiluodon-yleisotilaisuudessa-ideoidaan-yhdessa-alueen-tulevaisuutta

Vaskiluodon osayleiskaava vireille?

Tänään (24.3. 2018) Vaasan kaupungin kaavoituksen sivuilla ei vielä ole tietoa, koska Vaskiluodon osayleiskaavan tekoprosessi aloitetaan, valmistelussa se toki jo on olut pitkään. Tehty nettikysely ja tulevan viikon workshop ovat myös valmistelutoimenpiteitä.

Kaavoituskatsaus 2018 / Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2018:

Lainaus:

Vaskiluodon osayleiskaava Vaskiluodon osayleiskaavan tavoitteena on vaskiluodon yleiskaavallinen kokonaistarkastelu sekä kehittäminen. Työ tulee painottumaan kokonaisyleiskaavassa vahvistamatta jääneisiin alueisiin sekä saaren täydennysrakentamis. ym. kehittämismahdollisuuksien tutkimiseen. Taustaselvitysten laatiminen on alkanut vuonna 2016. kaavaprosessi alkanee keväällä 2018. 

Lainaus päättyy

Tämän lainatun tekstin kohta ”kokonaisyleiskaavassa vahvistamatta jääneisiin alueisiin” viittaa siis siihen, että 2014 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös oli sellainen, että kerrostaloalue Niemeläntien varteen ei edennyt, eli Vaskiluodon metsän virkistysalueen ja myös nykyisen leirintäalueen kaavamerkinnät eivät muuttuneet uudisrakentamista sallivaksi.

Vaskiluoto on asukasyhdistyksemme toiminta-aluetta. Erityisesti metsäalue Vaskiluodossa on koko yhdistyksemme olemassaolon ajan koettu hyvin tärkeäksi virkistysalueeksi kantakaupungissa asuville. Koko Vaskiluoto on paljon enemmän. Varsinkin Vaasan satama, jolla on merkitystä paljon isommissakin kuvioissa.

Vaskiluodon kokonaiskuvan saa hyvin tästä Vaasan kaupungin selvityskuvasta muutaman vuoden takaa.


Vaskiluoto avautuu eri puoliltaan vain perehtymällä siihen. Etsimällä tietoja kirjoista, netistä, sekä käymällä siellä. Ihmisiä tapaamalla monien harrastusten parissa, ja esim. valokuvaamalla siellä eri vuodenaikoina, ja teemakokonaisuuksiin keskittyen.

Tämä tekemäni vuoden mittainen VASKILUOTO ROJEKTI, eli kirjoitus- ja kuvasarja Vaskiluoto mielessäin antaa näkökulmia Vaskiluotoon. Tein sen kuukausittain ilmestyvinä blogikirjoituksina heinäkuun 2016 – kesäkuun 2017 välisenä aikana.

Suorista linkeistä aukeaa:

Heinäkuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 1
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/07/vaskiluoto-mielessain-112.html

Elokuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon historiaa 2
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/08/vaskiluoto-mielessain-212.html

Syyskuun 13. päivä 2016 julkaistu: Liikuntaa ja urheilua Vaskiluodossa http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/09/vaskiluoto-mielessain-312.html

Lokakuun 14. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 1
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/10/vaskiluoto-mielessain-412.html

Marraskuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon kaavoitus 2
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/11/vaskiluoto-mielessain-512.html

Joulukuun 15. päivä 2016 julkaistu: Vaskiluodon metsä
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2016/12/vaskiluoto-mielessain-612.html

Tammikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 1
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/vaskiluoto-mielessain-712.html

Helmikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon rakennukset 2
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/vaskiluoto-mielessain-812.html

Maaliskuu 15. päivä 2017 julkaistu: Vaskiluodon satama
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/03/vaskiluoto-mielessain-912.html

Huhtikuun 15. päivä 2017 julkaistu: Veneily ja meri Vaskiluodossa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/04/vaskiluoto-mielessain-1012.html

Toukokuun 15. päivä 2017 julkaistu: Linnut ja Vaskiluoto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/vaskiluoto-mielessain-1112.html

Kesäkuun 15. päivä 2017 julkaistu: Kasvit ja Vaskiluoto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/vaskiluoto-mielessain-1212.html


Vuodessakin jotkut asiat vanhenevat, selkeitä puutteitakin näistä blogikirjoituksista jo löytyy, sille ei voi mitään.
Tulipahan kuitenkin tehtyä tämä "vuoden matka", ja sen voi näin jakaa muille kiinnostuneille. Itselläni ainakin kuvaaminen ja luonnontarkkailu jatkuu uskoakseni säännöllisinä käynteinä Vaskiluodossa, toivottavasti vuosia eteenpäin.


On selvää, että omat motiivini tehdä tämä kirjoitussarja liittyvät myös siihen, että olen toiminut Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen pj:nä koko tämän vuosikymmenen. Vaskiluoto on yhdistyksemme toimialuetta (maininta säännöissämme), etenkin virkistysalueiden osalta. Silta Vaskiluotoon yhdistää kauniin ruutukaavakaupunkimme ja virkistystä tarjoavan monikäyttöisen, ”vihreämmän luontohelmen”, olkaamme tästä suuresti kiitollisia.

Haluan luottaa siihen, että kaupungissamme ymmärretään laajasti, että Vaskiluoto alueena on sekä satamasaari, että ihmisten saari.

Vaskiluoto on:
- Suomen ja Vaasan portti länteen, ts. merkittävä satama- ja teollisuusalue, logistisine yhteyksineen
- asuinalue nykyisille ja uusille vaasalaisille
- kantakaupungin asukkaiden, vaasalaisten ja turistien monipuolinen virkistysalue
- isompien ja pienenpien yritysten, monenlaisten palvelujen tuottajien toiminta-aluetta

Vaskiluoto tulevaisuudessa? 

Ollaan mukana vaikuttamassa. Ratkaisuja ei kukaan tai mikään taho voi yksipuolisesti sanella. Kaikkia tarvitaan mukaan, erilaisten näkökulmien esiintuomista, halua vuorovaikutukseen, luottamusta demokraattisiin prosesseihin. Näin sen vaan on hyvä mennä, nyt ja jatkossakin.

Siispä workshop kutsuu keskiviikkona 28.3. 2018 klo 18 Vaasan pääkirjaston Draama-salissa.

Aimo Nyberg

torstai 22. maaliskuuta 2018

PARABOLARENAN

15.10.2008 Academillin sisäpihalla vihittiin käyttöön tämä suurikoinen, pirteä taideteos.

Tekijä: Albert Braun


Kuvat: AN, 3.1.2017



Taideteos on tehty kokonaan metallista, ja maalattu kirkkaan punaiseksi.

Korkeus on 4 m, ja pituus yli 3 m. Porrasmainen alusta on yli 6 metriä leveä.

Vihitty käyttöön 15.10.2008.

Säätiö Pro Artibus on rahoittanut tämän runsaat 30 000 € maksaneen hankkeen.
Tässä Academillin rakennushankkeessa noudatettiin periaatetta, että vähintään 1 % käytetään taiteeseen.

Teos korostaa olemuksellaan, ja rakenteellaan leikkimeilisyyttä, luovuutta, vastaanottamista ja yhdessä asioiden jakamista.

 Lainaus netistä:

YLE NYHETER (av Österbotten)

Parabolarena invigdes vid Academill 

Idag (15.10. 2008) invigdes konstverket Parabolarenan på Academills innergård vid Åbo Akademi i Vasa. Det är det senaste i raden av de procentprincipskonstverk som Stiftelsen Pro Artibus förverkligat i offentlig miljö. Det är Albert Braun som har designat Parabolarenan som kostade drygt 30 000 euro och vars fundament är på över sex meter. 

Lainaus päätyy

Lainaus

Meddelanden från Åbo Akademi, nr 15 31.10.2008 

Det var konstnären Albert Brauns förslag som för två år sedan valdes av Stiftelsen Pro Artibus, ÅA i Vasa och FAB Academill bland de olika förslag som inlämnades av tre inbjudna konstnärer. Verket är det senaste i raden av konstverk i offentlig miljö som Pro Artibus har förverkligat och finansierat enligt principen att minst en procent av offentliga byggnaders budget borde gå till offentligt utplacerade konstverk. 

Albert Braun (född 1958 i Tyskland) arbetar och bor sedan slutet av 80-talet i Nykarleby och är lektor i bildkonst vid Yrkeshögskolan Novia. Sedan början av 90-talet har han varit med i flera grupp- och separatutställningar både i Finland och utomlands. År 1998 utförde han verket Endless i Roparnäs, Vasa. Så här beskriver han själv sitt senaste konstverk Parabolarenan: 

Ta emot, sända, sitta, rotera... Informationsförmedling har idag inte längre mycket gemensamt med kroppslig aktivitet. Parabolantenner sänder och tar emot information. Stolsitsar som man känner igen från stadion i världens alla hörn är komponerade till en arena. Likt agoran i gångna tider är dagens arenor ofta multifunktionella mötesplatser med eventkaraktär. Parabolarenan sammanför på ett tillspetsat vis elementen att sittande ta emot och associerar till nöjesfält med åkaktiviteter, där man blir utkastad i en omloppsbana. Man kan bli nyfiken på när den aktuella informationstransfern kör om sig själv och övergår till endast lekfulla funktioner. 

– Man behöver ändå inte alls veta så mycket för att förstå verket. Det går bra att förstå via magen och betraktaren bestämmer vilka associationer och tolkningar verket väcker. Men visst finns det lite av popkonst och t.ex. Andy Warhol i det, påpekar Albert Braun som själv gillar att konstverk även kan ha lite mer maskinell och konstruktiv karaktär.

Lainaus päättyy



Kuvat, AN, 3.1.2017

Teos ottaa jännittävällä tavalla Åbo Akademin sisäpihan haltuun, se suorastaan innostaa astumaan tilaan. Jopa istumaan teoksen penkkeihin. Yhdessä muiden kanssa, nauttimaan seurasta, keskustelemaan, jakamaan ideoita jne.


Kuva: AN

HUOM! OBS! 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Parabolarenan netissä osoitteessa

TÄÄLLÄ 

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivustosta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 12.11.2022





keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Päästiin Pohjalaisen keskiaukeamalle!

Eilisessä Pohjalaisessa 20.3. 2018 oli koko keskiaukeaman juttu allekirjoittaneen harrastuksesta, ”patsasbongauksesta”. Kirjoituksessa, eli toimittaja Juhani Laakson tekemässä jutussa, ja Minna Antilan kuvissa, tuotiin hienosti esiin myös hankkeen taustoja ja jatkotavoitteitakin.

Kiitos tästä lehdelle.

Rojekti X= hankkeen idea on tehdä tutuiksi, näkyviksi Vaasan patsaita, muistomerkkejä ja muistolaattoja. Hanke on Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n pitkäaikainen projekti, jota allekirjoittanut on vetänyt vuoden 2017 alusta, ja joka jatkuu vielä ainakin tämän vuoden loppuun.

Tutustu ja lue Pohjalaisen digilehteä
https://www.pohjalainen.fi/digilehti

Linkki yllä mainittuun lehtikirjoitukseen (avautuu vain tilaajille)
https://www.pohjalainen.fi/tilaajalle/maakunta/el%C3%A4kkeell%C3%A4-olevan-opettajan-kulttuuriteko-kokoaa-blogiin-kuvat-ja-tiedot-vaasan-patsaista-ja-muistomerkeist%C3%A4-1.2572136



Kuva: AN. 13.3. 2018. Palosaaren torilla, talvisena päivänä. Palasista kokonaisuus- yhteisötaideteos ja taustalla Merituuli.

Vaasassa on sen verran paljon patsaita ym. julkisia taideteoksia, että kun kuvaa kaupunkia, saattaa saada samaan kuvaan joskus useammankin taideteoksen.


Missä mennään nyt?

20 – 30 kohdetta tullaan vielä esittelemään. Tavoite on esitellä kaikki Vaasan alueelta löytyvät julkiset patsaat, muistomerkit ja muistolaatat. Mahdollisesti jo kesään mennessä. Kokonaismäärä tulee päätymään todennäköisesti noin 140 taideteokseen.

Kokonaislistaa päivitetään kuukausittain (nyt listalla on 110 kohdetta). Tätä listaa, linkkilistaa ko. teosten esittelyihin tässä blogissa, ei enää ole tarkoitus julkaista, ennen kuin se on ns. valmis. Keskeneräistäkin luetteloa olen kyllä halukas jakamaan, jos se jotakuta kiinnostaa. Tämä onnistuu, kun lähetät allekirjoittaneelle s-postilla pyynnön saada viimeisin päivitys luettelosta.

Toivon yhteistyötä, ja apua puuttuvien kohteiden selvittelyssä. Tekijäinoikeudellista syistä luettelon käyttö on sallittua vain ei kaupallisissa yhteyksissä esim. opetuskäytössä kouluissa.

Mahdollisuuksia edetä löytyy

Nyt kokoon kerätyistä materiaaleista, teksteistä, kuvista, linkkiverkostoista, on mahdollista jatkaa tämän päivän mahdollisuuksia hyödyntäen.

Yksi kiinnostava mahdollisuus on jakaa materiaalia esim. samanlaisella konseptilla, mitä Vaasassa ovat tehneet Folhälsan yhteistyössä kaupungin paikkatietokeskuksen kanssa.

Folkhälsanin yhteistyö Vaasan paikkatietokeskuksen kanssa on ollut uranuurtavaa, ja sitä kelpaa kyllä tässäkin mainostaa.

Katso esim. tämä ”virtuaalinen kävely”, mielestäni se on aivan loistava!

https://kartta.vaasa.fi/folkhalsan_torireitti/


Tiedonmuruset talteen

Vaikka tätä tehdään täysin vapaehtoisvoimin, into itselläni, ja uskon myös muilla minulle aivan oleellisia faktoja toimittaneilla tukijoillani, on edelleen rento, mutta määrätietoinen meininki päällä. Kyllä tästä hyvää tulee!

Jatketaan siis samaan malliin.

Koska Vähäkyrö on edelleen Rojekti X=:n kartalla ”valkoinen läiskä”, tehdään sinne retki, kuvaussafari toukokuussa. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan päiväretkelle, ja haluat kuvata siellä kohteita, tai kirjoittaa niistä löytyvää perusfaktaa patsasesittelyiksi, niin olet tervetullut mukaan!

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

maanantai 19. maaliskuuta 2018

Lue ja säästä tämä


Vaasan kaupungin tiedotuslehti 1/2018 0n ilmestynyt. Eli kaavoituskatsaus, jokavuotinen tietopaketti on siis taas julkaistu! Ei muuta kuin uteliaana lukemaan!

http://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/tiedotuslehti_01_2018?e=15258639/59001747

Pysy muutoksissa mukana, ja vaikuta mielipiteilläsi asioihin 

Isoja hankkeita on etenemässä, myös kantakaupungin alueella. Mm. Keskussairaalan alue, moottoritien päättyminen liikenneympyröihin ennen keskustaa, Vaasan keskustan alueen osayleiskaava, Vaskiluodon osayleiskaava jne.

Myös arkkitehtuuripoliittinen ohjelma mainitaan, sen on tarkoitus tulla hyväksytyksi jo pikapuolin.

Tiedotuslehdessä, sivulla 44 kerrotaan myös seikkaperäisesti miten itse kukin voi vaikuttaa kaavoitukseen?

Nettikyselyt ja mm. kaavoituksen virkamiesten järjestämät infotilaisuudet ovat viime vuosina saaneet jo kohtuullisen hyvin suosiota vaasalaisten keskuudessa. Joskin toivoa voisi, että tällaiset yhteisiksi keskustelufoorumeiksi tarkoitetut tilaisuudet vetäisivät paikalle myös päättäjiämme. Katsotaan miten tässä suhteessa tänä vuonna onnistutaan.

Asukasyhdistysten toimenkuvaan kuuluu kaavoitustilanteiden seuraaminen. Myös pyydettyihin lausuntopyyntöihin vastaaminen. Ja tottakai aina kun aihetta on, mielipiteiden esiin tuominen ja kannanottojen julkistaminen.

Suosittelen

Valitse nyt ilmestyneestä kaavoituskatsauksesta ensin vaikka vain yksi kohde. Perehdy sitten siihen mahdollisimman perusteellisesti. Mieti erilaisia näkökulmia ko. kohteen kehittämiseen. Muodosta omat näkökantasi. Ole rohkea, ja anna oman äänesi kuulua! Yhdessä muiden mielipiteitään esiin tuovien kanssa olet osa demokraattista, toimivaa kansalaisyhteiskuntaa!

Asukaat ovat oman alueensa parhaita asiantuntijoita! Ei jätetä omaa lähiympäristöä koskevaa päätöksentekoa yksinomaan taloudellista ja poliittista valtaa pitävien vaikuttajien käsiin.

Suunnittelun avoimuus, läpinäkyvyys, demokraattinen käsittely on joskus kiireellisten rakentajien mielestä aivan turhaa, haitallistakin. Minun mielestäni ei. Yhdessä asioihin vaikuttaminen on tätä päivää.

Aimo Nyberg,

Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n puheenjohtaja

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Tästä on hyvä jatkaa


Kuva: AN. Vaasan Opistotalolla 16.3. 2018. Vaasan Senaatti 1918 esitelmöitsijä Martti Häikiö ja Ilkka Virtanen, esitelmäsarjan toisesta järjestäjätahosta eli Maanpuolustuskillasta.

Vaasa Opisto oli ilmaisen luentosarjan toinen järjestäjä, eli kiitokset myös rehtori Sannasirkku Autiolle.

Esitelmäsarja vuoden 1918 tapahtumista oli kokonaisuudessaan todella hyvä.
Kävin kuuntelemassa ne kaikki. Ensimmäisessä tilaisuudessa väkeä oli jopa enemmän kuin salissa oli istumapaikkoja!

Vaasa-Opiston ja Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta rf:n järjestämä kolmen esitelmän sarja oli täyttä asiaa. Näkökulmat teemaan olivat mielestäni kaikilla kolmella esitelmöitsijällä erittäin asiantuntevia. Myös uutta asiaa, tai ainakin vähemmän tunnettuja faktoja nostettiin hienosti esille.

Ammattilaisten, valtakunnan tason historiantutkijoiden näkemyksiä, selkeitä yhteenvetoaja asioiden eri vaiheista sadan vuoden takaa, kuunneltiin salissa hyvin tarkasti. Onhan täällä Vaasassa asiasta todella paljon muistitietoa ja kirjoihinkin ym. kirjattuja dokumentteja. Ja perinteitä, joita kunnioitetaan ja vaalitaan.

Heikki Ylikangas, Helsingin yliopiston emeritusprofessori ja tietokirjailija, aloitti sarjan tammikuussa, aiheenaan kattava esitys: Vaasa 1918.

Matti Kuusimäki, professori, kertoi helmikuussa omista tutkimuksistaan, ja toi myös kuultaviksi isänsä kokoamia ääninauhoja: Rehtori Tauno Kuusimäen jääkärihaastattelut.

Martti Häikiö, professori, esitelmöi maaliskuussa aiheesta: Vaasan senaatti.


Jokaisen esityksen jälkeen oli myös mahdollisuus esittää kysymyksiä. Esiin nousi joitakin ajatuksia, ja vastauksiakin saatiin. Suurempaan keskusteluun, saatikka väittelyihin ei nyt menty.


Yhden huomion nostan kuitenkin tähän loppuun: Ääneen lausuttiin, myös näiden luennoitsijoiden toimesta, että VAASA VUONNA 1918, on edelleen lian vähän esiintuotu aihe.

Tämä Suomen historian tutkimuksen aukko tulee saada korjatuksi. Onnistuuko tämä, siis Vaasan vuoden 1918 historian kokonaiskuvan kokoaminen yksiin kansiin?

Ja onko tällaisen teoksen tekeminen enemmän koko Suomen kuin Vaasan oma asia, jäänee nähtäväksi.

Samoin 1900-luvun koko historiankirjoitus Vaasan osalta, esim. vuodet 1914 – 1960-luku, VAASAN HISTORIA V osa siis, on myös toivottavasti lähiaikoina menossa eteenpäin?


Kuva ja teksti: Aimo Nyberg



perjantai 16. maaliskuuta 2018

Upea kirja

Tässä tuli haastetta 

Joitakin vuosia sitten Vaasan kaupunkiin liittynyt VÄHÄKYRÖ teki sen, eli laittoi kovien kansien väliin oman historiansa. Aina jääkauden ajoilta tälle vuosituhannelle asti.

VÄHÄKYRÖ historian valossa on upea kirja! Sen tekemiseen käytettiin 7 vuotta. Kirjoittajina Pekka Mäenpää ja Risto Kiviranta.

Kustantajana Vähäkyrö-Seura, 2017.



Kannen kuvaus: AN.

Historiikkeja on tehty Vaasassa myös muista alueista, ja tulossa ovat jollain aikataululla, jos olen oikein ymmärtänyt, ainakin Asevelikylästä ja Purolasta.

Useat yritykset, yhdistykset ym. ovat myös kunnostautuneet oman historiansa tallentamisessa.

Sen sijaan Vaasan kaupunki on edelleen ilmeisesti epätietoinen siitä, tehdäänkö Vaasan historiaan vielä joskus V osa?

On syytä toivoa, että kyllä tehdään, - ja hyvä sellainen.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

Pysähdytään katsomaan patsaita

Miksi olen Vaasan patsaita halunnut esitellä?

Olen kuvataideopettaja, ollut siis 34 vuotta Vaasassa opettajana peruskoulussa ja aluksi lukiossakin.

Oppilaille olen vuosikymmenet kertonut oman kaupunkimme historiaa, kulttuurihistoriaa on yritetty opettaa. Mm. patsaita on kierretty katsomassa livenä, ja niitä on myös aikoinaan diakuvattu ja tällä vuosituhannella digikuvattu. Kohteita on keskikaupungilla Vaasassa ihan kiitettävästi.

Mutta niitä ei useinkaan nähdä. Oppilaillekin sanoin, että olette kuin pienet alle kaksiviikkoiset kissanpennut, ette ole vielä avanneet silmiänne!

Valokuvia katsottiin vuosikymmenet, ja niitä kuvattiin vuosittain aina lisääkin. Uusia kohteitakin aina silloin tällöin Vaasan katukuvaan ilmestyi.

Kun jäin eläkkeelle vuonna 2016 syksyllä, huomasin patsaslistojen olevan edelleen kesken. Halusin saada kokonaisuuden selville. Samaan aikaan lähdin mukaan myös Wikipedia Suomen patsasprojektiin, - ja nyt Vaasan patsaat ja muistolaatat ovat lähes kaikki sinne jo saatukin. Ja mm. Vapaudenpatsasta tehtyä asiallinen kokonaisuus. Yhdessä muiden kirjoittajien kanssa, kun lokakuun lopussa viime vuonna pidimme täällä tapaamisen.

Mielenkiintoiseksi oma harrastukseni, bongata patsaita, muuttui kun oivalsin koota listoja patsaista sen mukaan, milloin ne on ns. vihitty käyttöön, eli paljastuspäivämäärän mukaan. Vaasan kohteista sain tehtyä listan noin sadasta patsaasta, muistomerkistä ja muistolaatasta, joiden ”synttäripäivä” on tiedossa. Plus ainakin parikymmentä päälle, joiden faktoja oli niukalti saatavissa.

Vuoden 2017 aikana Rojekti X= hanke eteni hienosti, ja tein patsas esittelyjä ylläpitämääni Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen blogiin, vaasaennenjanyt. Järjestimme myös muutamia patsastreffejä, tosin matalalla profiililla.

Nyt on ihan hienoa saada kertoa perusfaktaa, ja näyttää valokuvia myös nykyiselle ystäväpiirilleni, eli eläkeläisille ym. isommille ”kissanpennuille”, jotka tunnustavat monesti, etteivät ole koskaan tällaista patsasta edes nähneet.

Valokuvat ovat erinomainen keino tehdä todellisuutta näkyväksi. Pysäytetty kuva, rajattu näkökulma, niin sanotusti avaa silmämme.

Vaasan historian 5. osa

Tätä kaipaan. Oli pettymys, ettei tästä ikuisuusprojektista tullut mitään ennen Suomen 100 -v. juhlavuotta.

Mutta nyt voisi olla aika ryhdistäytyä.

Materiaalia on, kahdella kielellä jopa, ja määrällisesti ihan riittävästi. Tahtotila ei vaan ole ollut toistaiseksi sellainen, että päätöksentekijämme olisivat onnistuneet viemään asiaa vielä toteutukseen asti.

Eikö ole rahaa, eikö ymmärrystä Vaasan merkityksestä myös koko Suomen historiankirjoituksen tärkeänä osana, tai – mitä en halua uskoa todeksi, - pelkoa siitä, että jotkut tekevät vääränlaisen historiikin.

Korkea laatu, huolellisuus tekemisessä joka suhteessa, on otettava tavoitteeksi. Ja ehkä ei ole mahdollista onnistua pelkästään omasta kaupungista löytyvien kirjoittajien, asiantuntijoiden varassa.

Vaasasta on tehty mm. kotiseutukirjoja, viimeisin Vähäkyrö historian valossa, v. 2017 (Mäenpää – Kiviranta) Asevelikylän ja Purolan historiat ovat tulossa, muistaakseni Palosaarelta, Asevelikylästä ainakin on jo jotain tehty.

Mutta virallinen Vaasan historian kirjoitus päättyy vuoteen 1917.

Eli Vaasan historian viidettä osaa odotellessa on näitä kotiseutuasioita itse kunkin yritettävä selvitellä sieltä täältä tietoja etsimällä, kuulostelemalla vanhemman väen muistoja, vanhoja valokuva-albumeja tutkimalla, niiden aarteita skannaamalla jne. Mm. erilaiset vanhojen valokuvien keskustelufoorumit ovat täällä Vaasassa aivan poikkeuksellisen aktiivisia, hienoja nettisivuja. Mukana on valtava määrä ihmisiä, vanhat asiat siis todella kiinnostavat.

Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä



Kuva: AN, 13.3.2018. Jussi Mäntysen Ilves-veistos. Tämä pienoistyö, upea ilves, ei ole julkinen taideteos. Se löytyy Vaasasta kyllä. Eli osoite jätetään mainitsematta. Vinkki: se on esillä erään urheiluseuran toimistossa.

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Toni Viljanmaa täysin oikeassa

Juuri näin se on.

Päätoimittaja Toni Viljanmaa toteaa tämän aamun (13.3.2018) Pohjalaisessa:

Lainaus (Päivän kulma kirjoitus kokonaan)

Vaasan pitää tohtia kertoa oma tarinansa 

TONI VILJANMAA, @i-mediat.fi, Twitter: @TSViljanmaa 

Professori Martti Häikiön piikki osuu kipeästi. Historioitsija kysyy kaupunginjohtaja Tomas Häyryltä, missä vaiheessa Vaasan itsenäisyyssenaatin historiankirjoittaminen on. 

Vaasa oli 100 vuotta sitten pääkaupunki. 

Häyry käänsi taannoisessa kaupungintalon jääkäriseminaarissa vastauksen huumoriksi: "työryhmä" asian tiimoilta on perusteilla, kuten kuntabyrokratiassa kuuluukin. 

Seurataan, kuinka selvittelyn käy. 

Moni kaupunki pitäisi pääkaupunkistatuksesta melkoista metakkaa. Olisi kiertoajelua ja karnevaalia. Voi olla, että tällaisia kaupunkeja löytyisi hyvinkin läheltä Vaasaa. 

On oikein arvostaa omaansa. Se perinteisesti jopa kuuluu pohjalaisuuteen. 

Tarinan merkitys maiden, kaupunkien ja paikkakuntien selittäjänä korostuu. Hyvä tarina tekee kaupungin kiinnostavaksi. Se ei ole valhetta tai jujuttamista, vaan aitoa asiaa, joka perustuu elettyyn elämään. 

Paljon tekemistä on työväenliikkeenkin puolella. Vuonna 1883 Vaasaan perustettiin Suomen toinen työväenyhdistys. Se sai alkunsa Vaasanpuistikko 19:ssä eli nykyisessä Halpa-Hallin talossa. 

Ensimmäisen työväenyhdistyksen perusti Helsinkiin mööpeliyrittäjä Julius von Wright. Myös Vaasan yhdistys oli ns. wrightiläinen eli työnantajat ja työntekijät yrittivät yhdessä kohentaa työväen oloja. Sellainen meininki olisi tervetullutta nyky-Suomeenkin. 

STTK:n vaasalaistaustainen pääekonomisti Ralf Sund kertoi minulle, että Vaasa perusti yhdistyksensä jopa ennen Helsinkiä. Stadilaiset vain ehtivät rekisteröitymään ensimmäisenä. Tästä yksi tarina voisi alkaa. 

Kaupunkien pitää tohtia kertoa oma tarinansa. Jos ne eivät sitä tee, sen tekee joku muu. Jääkäriseminaarin jälkipeleissä kuului irvistelyä: odottaako Vaasa sitä, että Seinäjoki tekee ensin oman opuksensa Seinäjoesta, tuosta vapaussodan sotilaspäämajasta? 

Historiasta kannattaa kertoa muille, jos kerrottavaa on. Muuten on vaarana se, että kaupunki jää pelkäksi sivuosan esittäjäksi. 

Lainaus päättyy
 


Kuva: AN, 6.3. 2018. Sillä että saadaanko Ylen kuvaa ja uutisia koko Suomen pääuutisiin Suomen ilmavoimien 100-vuotisjuhlista Vaasasta, tai jääkäreiden kotiinpaluun 100-vuotisjuhlallisuuksista, on toki merkitystä.

Olemmeko me olemassa, saammeko valtakunnan tason julkisuutta, on kyllä myös meistä itsestämme kiinni.

Meistä ei yksinkertaisesti tiedetä, eikä edes haluta tietää mitään, ellemme itse tee omaa tarinaamme näkyväksi ja kuuluvaksi!

Kaupunginjohtajan ohella on syytä toivoa poliittisten päättäjiemme viimeistään nyt ottavan kopin ”historiamme puuttumisesta” viimeisen 100 vuoden osalta.

Vietämme tänä vuonna vuoden 1918 tapahtumien muistovuotta. Alkaa olla päätöksen aika; on syytä tehdä suunnitelmat Vaasan historian viidennen osan toteuttamisesta. Aikataulu milloin on tarkoitus olla valmista, valita tekijät ja varmistaa myös Vaasan historiallisen merkityksen näkyväksi tekeminen joko Suomen mittakaavassa.

Itsenäinen Suomi ansaitsee Vaasan äänen kuulumisen ja näkymisen. Vaasan historian 5. osan lisäksi tarvitaan myös tasokkaita dokumentteja esim. juuri vuoden 1918 osalta. Toimeen vaan, mielellään pian, eikä joskus!


Jälkikirjoitus 

Yksi ”pointti” tähän liittyen, on antaa ääni, ts. sanallinen ja audiovisuaalinen kerronta Vaasaan pystytetyille muistomerkeille, patsaille ym. muistolaatoille. Niiden pystyttäjät ovat aikanaan tienneet, ymmärtäneet tosiasian, että heidän, aikalaisten, elämä menee ohi, heidät unohdetaan. Muistot tärkeiksi koetuista tapahtumista, asioista, säilyvät mahdollisesti, jos niille ehditään tehdä jonkinlainen pysyvä todiste, kuten patsas tai muistomerkki, tai edes muistolaatta.

Kun näille pysyville, näkyviksi tehdyille pronssisille ym. taideteoksille luodaan vielä säännölliset, vuosittain tai useamminkin toistuvat seremoniat, rutiinit, niin asian henkinen sisältö pysynee voimissaan, ja välittyy seuraavillekin sukupolville.

Meille ihmisille on vuosituhansien kuluessa kehittynyt tarve olla osa jatkumoa. On tärkeää tuntea oman suvun tarinaa, samoin oma kotiseutu merkitsee monille todella paljon.

Omat juuret luo pohjan kaikelle elämän arvostamiselle, yhteisille arvoillemme. Ilman niitä olemme enemmän tai vähemmän hukassa. Faktat, tapahtuneen ymmärtäminen, kyky oppia myös muilta, antaa meille jokaiselle mahdollisuuden löytää pätevät tienviitat eteenpäin. Näin näyttäisi aina historiassa olleen, ja uskon näin olevan jatkossakin.

Itseensä luottaminen, terve omanarvon tunteminen, on myös muiden kannalta tärkeää. Arvostuksen saaminen muilta on taitoa vuorovaikutukseen. Asiat eivät etene, uutta ei synny, jos emme saa jotain tehtyä. Tai jos kuvittelee, että muut tekevät kyllä, ja itse voimme olla sivustakatsojia.

Tarvitaan tahtotilaa, päätöksiä ja kykyä pitää niistä kiinni.

Esitän, että päätoimittaja Toni Viljamaan nyt esiin nostama puute, Vaasan historian 5. osan viipyminen, korjataan niin pian kuin mahdollista. Asialla ovat olleet jo aikaisemmin monet muutkin, yksityishenkilöt ja yhdistyksetkin (asukasyhdistyksemmekin). Suunnitelmia lienee tehtykin.

Olkaamme siis optimisteja.

Aimo Nyberg
Puheenjohtaja, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry

maanantai 12. maaliskuuta 2018

SUOMEN PANKIN KORKOKUVAT / VAASA

Osoite: Hovioikeudenpuistikon ja Kirkkopuistikon kulmauksessa.

Kirkkopuistikko 22:ssä Emil Filénin korkokuva elinkeinoista, ammateista ja Hovioikeudenpuistikko 7:ssa Yrjö Rosolan korkokuva työnteosta, sepän ammatista.











Kuvat: AN


Arkkitehti J.S. Sirénin (1889 -1961) suunnittelema Suomen Pankin talo rakennettiin Vaasassa vuosina 1949 -1952. Rakennuksesta käytetään myös nimeä Ritzin talo, legendaarisen elokuvateatterin mukaan.

Kirkkopuistikon ja Hovioikeudenpuistikon kulmassa sijaitsevan entisen pankkitalon seinässä ovat Kirkkopuistikon puolella:

1. Kuvanveistäjä Emil Filénin korkokuva, joka esittää ajankuvan mukaista (1900 -luvun puoliväli) elinkeinoelämää, kauppaa ja teollisuutta.

Korkokuvan alla olevassa palkissa on teksti: Anno Domini MCMLI (Armon vuonna 1951)

Hovioikeudenpuistikon puolella:
2. Kuvanveistäjä Yrjö Rosolan korkokuva, joka esittää työtä, vertauskuvana on seppä vaimonsa kanssa.


Kuuluisa arkkitehti Sirén

Arkkitehti Johan Sigfrid Sirén tuli ylioppilaaksi Vaasa lyseosta vuonna 1907.
Eduskuntatalon suunnittelukilpailun voitettuaan hän toimi Eduskuntatalon arkkitehtina 1925 -1931.

”Puhuvat talot - Hus som talar” 

Kyseinen arvokiinteistö on ehdottomasti kohde, josta meidän vaasalaisten tulee olla ylpeitä. Meidän kannattaisi myös tietää siitä ainakin perusfaktat, myös sen suunnittelijasta.

Rakennukset, kuten patsaat ja muistomerkitkään, eivät osaa itse puhua ääneen.
Niistä kyllä löytää hyvin tietoa, kun vaan lähtee etsimään. Onneksemme on myös tahoja, kuten kulttuurihistoriallisia yhdistyksiä ym. jotka haluavat näitä asioita pitää esillä. Ja myös asiansa osaavia viranomaisia, jotka tekevät lakeihin perustuvaa työtään.

Oman lähiympäristön arvostaminen, sen menneisyyden tunteminen, luo ymmärrystä myös tulevaisuuden rakentamiseen.

Koko Suomen mittakaavassa suurin vastuu on Museovirastolla. Muidenkin valvovien viranomaisten toimia tarvitaan turvaamaan kulttuurihistoriallisia arvoja, ettei niitä paikalliset toimijat polje maanrakoon. Raivaustraktoreita saattaisi muuten olla turhan monessa kohteessa ”vanhaa” poistamassa uuden tieltä. Intressiristiriitoja kun aina syntyy rakennussuojelupäätöksien myötä.
Onneksi elämme laillisuutta ja demokratiaa noudattavassa maassa.


Tällaista tietoa löytyy netistä

https://fi.wikipedia.org/wiki/J._S._Sir%C3%A9n

Lainaus

Johan Sigfrid Sirén (27. toukokuuta 1889 Ylihärmä – 5. maaliskuuta 1961 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.
Sirén kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan suomalaisesta lyseosta vuonna 1907. Arkkitehdiksi hän valmistui vuonna 1913 ja työskenteli useissa tunnetuissa arkkitehtitoimistoissa.
Hän työskenteli ensin arkkitehtitoimistossa Borg, Sirén & Åberg ja vuodesta 1925 alkaen itsenäisesti. Kun Sirénin työnantajat, veljekset Valter ja Ivar Thomé, surmattiin sisällissodassa, hän perusti yhdessä Kaarlo Borgin ja Urho Åbergin kanssa arkkitehtitoimisto Borg, Sirén & Åbergin, joka toimi vuosina 1918–1925. Näinä vuosina hän teki useita opintomatkoja Eurooppaan. 

Sirén perusti vuonna 1931 oman toimiston. Sirénin tunnetuin työ on vuonna 1931 valmistunut Helsingin Eduskuntatalo, josta hän teki kokonaistaideteoksen: hän suunnitteli myös keskeiset osat sisustusta ja kalustusta. 


Hän toimi myös yli 25 vuotta Teknillisen korkeakoulun nykyaikaisen arkkitehtuurin professorina. Vuosina 1931–1957 Sirén oli Teknillisen korkeakoulun nykyaikaisen arkkitehtuurin professori, 1944–1949 arkkitehtiosaston puheenjohtaja ja 1943 sekä 1955–1958 oppilaitoksen vararehtori. Hän oli myös 1928–1931 Suomen Arkkitehtiliiton, 1931–1949 Suomen Taideteollisuusyhdistyksen, 1940–1961 valtion arkkitehtuurilautakunnan ja 1939–1942 Suomalais-puolalaisen yhdistyksen puheenjohtaja. 


Sirénin päätyöt edustavat 1920-luvun klassismia; 1930-luvun kuluessa hänen tyylinsä muuttui pelkistetyn klassismin kautta uusasialliseksi liiketalotyyliksi ja lopulta lievästi modernistiseen suuntaan. Sirén asennoitui penseästi funktionalismiin, mutta hänen myöhäisimmät työnsä 1940-luvulta alkaen eivät enää eroa siitä kovin suuresti. Hänen tuotannolleen ominaisia ovat kiinteä muoto ja selkeät linjat. Sirén tuli 1920- ja 1930-luvulla tunnetuksi ”traditionaalisen” arkkitehtuurityylin keskeisimpänä puolustajana. Hän oli sekä taidemaultaan että poliittisilta mielipiteiltään maltillinen konservatiivi. Sirén kasvatti kuitenkin arkkitehtuurin professorina kokonaisen sukupolven Suomen keskeisiä modernistisia arkkitehteja. 

Eduskuntatalo Helsingissä on Sirénin suunnittelema. Voitto Eduskuntatalon suunnittelukilpailussa vuonna 1924 tuli Borg, Sirén & Åbergin yhteisellä kilpailuehdotuksella Oratoribus (”Puhujille”), mutta saatuaan sopimuksen vahvistettua Sirén irtisanoutui arkkitehtitoimistosta ja suunnitteli kansallisen monumentin yksin. 

Hän kävi Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Berliinissä tutustumassa ulkomaisiin parlamenttitaloihin. Rakennus edustaa myöhäistä 1920-luvun klassismia, mutta sisustuksessa käytettiin myös art deco -tyyliä. Eduskuntatalosta tuli Sirénin kokonaistaideteos, johon hän suunnitteli myös huonekaluja ja suuren osan sisustusta aina lampunvarjostimiin ja istuntosalin äänestysuurniin asti, vaikka palkkasikin myös suuren joukon maan eturivin taiteilijoita ja muotoilijoita avukseen. Hän valitsi itse myös kaikki materiaalit, muun muassa punaisen Kalvolan graniitin ulkoseiniin ja eksoottisen eteläamerikkalaisen jakarandan istuntosalin pöytiin. Koska Sirén halusi myös valvoa talon rakentamista, hän ei vuosina 1925–1931 voinut tehdä mitään muita töitä vaan uppoutui pelkästään eduskuntataloon. 

Sirén olisi halunnut Eduskuntatalon edustalle monumentaaliaukion suurine rakennuksineen täydentämään rakennusta ja suunnitteli aukiota vielä 1950-luvullakin, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet. 

Nykyisin Eduskuntatalon ulkoseinässä kuuluisan julkisivupylväikön suojassa on Siréniä esittävä muotokuvamedaljonki. 

Muut työt Eduskuntatalon ohella Sirénin huomattavimpia töitä olivat 1930-luvulla suunnitellut C. L. Engelin empiretyyliä mukaileva Helsingin yliopiston päärakennuksen laajennusosa sekä Lassila & Tikanoja Oy:n liikerakennukset Helsinkiin ja Vaasaan.] 

Hän suunnitteli myös Helsingin yliopiston päärakennuksen restauroinnin, joka jouduttiin toteuttamaan kahdesti rakennuksen vaurioiduttua vuoden 1944 suurpommituksissa. 

Vaasassa: Suomen Pankin talo 1952, Kirkkopuistikko 22 Pankkitalo on rakennettu 1952, kuusikerroksisena ja on säilynyt muuttumattomana edelleen. Talossa oli elokuvateatteri Ritz, jossa Skafferiet-yhdistys tänä päivänä harjoittaa kulttuuritoimintaa. Talo on rakennustaiteellisesti yksi Vaasan merkittävimmistä julkisista rakennuksista. Rakennus on suojeltu asemakaavassa ja suojelumääräyksissä todetaan, että korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen ulkoasu ja julkisiksi suunnitellut sisätilat säilyvät.
Tässä rakennuksessa toimii nykyään Vaasan Sotaveteraanimuseo. 

Myös Pohjolan talo Vaasassa on Johan Sigfrid Sirénin työ, piirtämä rakennus. 

Lainaus päättyy


Osoitteissa Kirkkopuistikko 22 ja Hovioikeudenpuistikko 7, entisen Suomen Pankki talon seinässä olevista kiveen hakatuista korkokuivista muutamia kuvia

1. Emil Filén (1890 - 1958): Elinkeinoelämää, kauppaa ja teollisuutta esittävä korkokuva, jonka alapuolella olevaan palkkiin on kaiverrettu: ANNO DOMINI MCMLI (= armon vuonna 1951). Korkokuva on Kirkkopuistikon puolella.
 












Kuvat: AN, 20.8.2011


2. Yrjö Rosola (1904 – 1989): Työ, vertauskuvana seppä vaimonsa kanssa, Hovioikeudenpuistikon puolella.








Kuvat: AN, 12.3.2018



Mitä tietoja löytyy Emil Filénistä? 

Katso Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Fil%C3%A9n

Enta Yrjö Rosolasta? 

Katso Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Rosola

Kummastakin kuvanveistäjästä olisi mielenkiintoista löytää lisää faktaa, mahdollisesti kuviakin, etenkin heidän työstään tämän Vaasassa tehdyn projektin osalta.





 



Kuvat: AN. Näitä kiveen hakattuja korkokuvia katsellessa eittämättä mieleen nousee miten työ ja ammatit ovat muuttuneet sitten viime vuosisadan puolen välin.


HUOM! OBS!

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Suomen Pankin korkokuvat netissä osoitteessa


Käy myös osoitteessa, ja seuraa, tykkää sivusta!

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com


Tätä sivua on päivitettyviimeksi 6.6.2023



LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...