torstai 31. maaliskuuta 2011

Centrumbor vill gå tryggt över Vasaesplanaden

Vasabladet skrev så här (fredag 18 mars 2011)”Invånarna är bekymrade över trafiken längs Vasaesplanaden. De vill ha trafikljus i Strandgatans korsning och förbud för tung trafik nattetid”
”Att korsa Strandgatan och Vasaesplanaden är riskfyllt. Ibland tutar bilister i stället för att sakta ner farten och stanna.”




Kuva viime vuodelta 2010

Asukasyhdistyksemme hallituksessa on Vaskiluodon sillan korjaustyöstä, ja myös tästä asukkaiden kokemasta huolesta puhuttu useampaankin kertaan. Liian kova ja vauhdikas liikenne, yölliset raskaan liikenteen aiheuttamat tärinät ovat totisinta totta. Liikennevaloja ja kenties jonkinlaisia valvontakameroitakin tulee nyt mielestämme ottaa käyttöön, kun sillalle ryhdytään rakentamaan vahvistuksia raskaita kuljetuksia varten. Mielellään pysyväksikin ratkaisuksi.

Vaskiluodon sataman kehittäminen, samoin alueemme teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen, on ehdottoman tärkeää ja viisasta politiikkaa. On kuitenkin osattava myös puolustaa asukkaiden etuja ja oikeuksia, mm. turvalliseen katujen ylitykseen ja pääsyyn omalta pihalta autolla kadulle ilman kohtuutonta odottamista.




Kuva viime vuodelta 2010.

Jos ja kun Sinulla on uusia kuvia tästä alkaneesta siltasaneerauksesta, liikenteestä, ihmisistä jne. lähetä niitä minulle julkaistavaksi tässä blogissa!

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Yllättävän paljon vahinkoja


Lumen alta paljastuu aina jossain päin vahinkoja. Aurauskalusto on voinut olla liian järeää pienille pihoille, kiire ja hyvinkin vaikeat lumiolosuhteet ovat voineet aiheuttaa vakavia vaurioita taloyhtiöiden ja myös yksityisomaisuudelle.
Vahingot on pikimmiten kartoitettava ja vastuu kysymykset selvitettävä. Lisävahinkoja voi syntyä esim. pihalla leikkiville lapsille rikkinäisistä sähkölaitteista, paikoiltaan siirtyneistä kaivonkansista jne.
Vastuu on tietenkin meillä kaikilla. Taloyhtiöiden hallituksen jäsenet ovat uuden, viime kesänä voimaan tulleen lainsäädännön mukaan entistä kovemmassa vastuu- ja korvausvelvollisuudessa. Katsotaan siis ympärillemme, ja puututaan rohkeasti asioihin.

Vaasan luontoa käsittelevät www-sivut

Kiinnostaako?

luonto.vaasa.fi sivustot aukeavat 1.4.2011 > http://luonto.vaasa.fi/

Vasa stads planläggning publicerar webbsidor om naturen i Vasa den 1a april 2011. På sidorna presenteras för närvarande över 80 av de häckande fågelarterna i Vasa samt stadens bästa utflyktsmål, både när det gäller natur- och kulturmiljöer. Sidorna riktar sig till alla som är intresserade av naturen i Vasa, både invånare och besökare, men är också tänkt att kunna användas i undervisning. Vi bjuder in alla intresserade till informationstillfälle fredagen den 1.4 kl 9.30 i Terranova (Museigatan 3).

Vaasan kaupungin kaavoitus julkaise Vaasan luontoa käsittelevät www-sivut 1. huhtikuuta 2011. Sivuilla esitellään yli 80 Vaasassa pesivää lintulajia ja kaupungin parhaat retkeilykohteet sekä luonto- että kulttuuriympäristökohteissa. LuontoVaasa-sivut on tarkoitettu kaikille luonnosta ja retkeilystä kiinnostuneille sekä vaasalaisille että muualta päin tuleville. Se soveltuu myös käytettäviksi opetustyössä. Kutsumme kaikki kiinnostuneet tiedotustilaisuuteen perjantaina 1. huhtikuuta klo 9.30 Terranovaan (Museokatu 3).

Med vänliga hälsningar / Ystävällisin Terveisin Malin Henriksson Grönområdesplanerare - Viheraluesuunnittelija Planläggningen - Kaavoitus Kyrkoesplanaden 22 B - Kirkkopuistikko 22 B PB 3, 65101 Vasa - PL 3, 65101 Vaasa (06) 3251165

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Upeita ilmakuvia Vaasasta




Asko Halme on kuvannut Vaasaa yläilmoista jo pitkään. ”Valokuvia ehti ottaa, kun oppilas tai joku kerhokaveri ohjasi.”
” 30 vuodessa on lentotunteja kertynyt muutamaa kymmentä vaille 4000 tuntia”

Yleisön pyynnöstä laitan diaesityksen tämän blogisivun alaosaan. Katso:VAASAA LINTUPERSPEKTIIVISTÄ

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Koska saadaan kaupunginarkkitehti Vaasaan?



SETTERBERGIN SEURAAJAT ja YMPÄRISTÖN ASENTEET
Harva ihminen on saanut ja pystynyt suunnittelemaan uuden kaupungin palaneen sijalle. Ruotsista tänne muuttanut arkkitehti Setterberg oli sekä onnekas että lahjakas. Kaikki tapahtui 18 vuodessa. Kun tämä 1871 kuoli päättivät silloiset poliitikot että ”kaupunki on valmiiksi rakennettu joten arkkitehtia ei enää tarvita”. Päätös oli yksioikoinen , mutta näin uskottiin ja toimittiin 38 vuotta kunnes seuraaja valittiin 1909.

Meistä kuudesta seuraajasta ehti Ingvald Serenius toimia pisimpään, 30 vuotta. Kaupunginkirjasto ja Keskuskoulu 30-luvulta olivat tämän suunnittelemia hyviä uudisrakennuksia. Sitten ote syrjäisessä maakuntakaupungissa 50-luvulla taisi herpaantua. Itse tapasin rusettikaulaisen ja valkoiseen piirustustakkiin pukeutuneen miehen kerran n. 60 vuotta sitten. Kirjoitti minulle työtodistuksen. Olin rakennusharjoittelijana tämän suunnittelemalla Vaskiluodon Luotsitalolla kesällä mm. kanniskellut muodikkaita asbestivillalevyjä ulkoseinien eristeiksi. Kun Helsingissä olin nähnyt muutaman muunkin arkkitehdin vaikutti virkamiehen jähmeä uniformu niin pelottavalta että päätin etten ainakaan tuollaiseen hommaan koskaan ryhtyisi. Ensimmäinen tilaisuus päätökseni perumiseen olisi ollut 60-luvulla, mutta Juri Sillander ryhtyi sitten työhön 12 vuodeksi. Nähtävästi tämä mukautui käytäntöön jossa tärkeämpien kaupungin uudisrakennusten suunnitelmat tilattiin helsinkiläisiltä toimistoilta. Omat työt olivat pääasiassa arkista rakennusten remonttisuunnittelua ja ”hallintoa”. Mutta saihan kaupunginarkkitehti edes hiukan vaikuttaa kaupunkikuvan muutoksiin ehdottamalla konsulteiksi hyviä ammattitovereita.

1976 kun virka tuli uudestaan haettavaksi olin saanut jo tarpeekseni turhauttavasta kaavoitustyöstä johon melkein vahingossa olin joutunut. (Ensin Vaasan asemakaavatyötä Erik Kråkströmin toimistossa ja sitten yleiskaavaa Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa). Rakennussuunnittelu oli ollut vahvin puoleni jo opiskeluaikoina. Hain Vaasan kaupunginarkkitehdin virkaa mutta ehdolla että itsekin saisin suunnitella enkä vain jakaa töitä konsulteille. Mahtoivatko päättäjät uskoa sanojani? Ainakin uudet alaiseni arkkitehtiosastolla, jotka kaikki hoitivat jotain aikaisemmin annettua remonttikohdetta tms. työtä, taisivat ihmetellä haluani suunnitella kun konsulttejakin löytyisi. Eräs viimemainituista, naisarkkitehti joka insinöörimiehensä kanssa pari vuotta aikaisemmin oli muuttanut kaupunkiin ja perustanut toimiston, soitti. Oli Sillanderilta saatuna toimeksiantona suunnitellut päiväkodin Palosaaren torin vierelle. ”Etkö voisi edeltäjäsi tavoin antaa tuollaiset naisen kykyjä vaativat tehtävät minulle?” En innostunut ehdotuksesta – olivathan työt jotka sitten myöhemmin tein pääasiassa juuri lapsiin liittyviä kouluja sekä päiväkoteja.

Aluksi ei osaston henkilöstöstä tahtonut löytyä ainoatakaan apulaista omia lyijykynällä skitsipaperille piirrettyjä rakennusluonnoksia työpiirustuksiksi kehittelemään. Vähitellen tehtävät selkiintyivät ja löysin kaksikin hyvää rakennusmestaria (Arne Back ja Holger Häggkvist) vuorotellen avustajikseni. Muut osaston rakennusmestarit, insinöörit, rakennusarkkitehdit ja sihteeri hoitivat rakennuttamista, rakennustyön valvontaa, vuosi- ja peruskorjaussuunnitelmia ja sitä pakollista byrokratiaa. Yksi oikea toimistoarkkitehtikin oli. Frank Klemets suunnitteli betonipintaisen urheilukentän huoltorakennuksen ja seuraajansa Jussi Hallasmaa nätisti vanhaan ympäristöönsä liittyvän voimistelusalin Onkilahden kouluun. Mutta Jussin lähdettyä ei uutta ihmistä tullut. Viran täyttämistä vastustivat ilmeisesti sekä muutamat virkamiehet että poliitikot.

Nyt jälkeenpäin ihmetyttää, että ensimmäisiin suunnitelmiini kuulunut Vaskiluodon matkustajaterminaali ehdittiin -77 hyväksyä sekä kh:ssa että valtuustossa. Kun apulaiskaupunginjohtaja Eilo Erikson (dipl.ins) suunnitelmaani vastusti seurasi vuosia kestänyt farssi. Lehdistö mm. Huvudstadsbladet ja Hesarikin ehti kertoilla yli 4 vuotta kestäneestä jatkovaiheesta runsaasti. Leikkeitä kertyi yli 2 neliömetriä: Tulisiko rakennuksesta arkkitehtuuria vai akj:n haluama halvin mahdollinen laatikko? Lopulta -81 toteutunut rakennus oli kompromissi, mutta vielä kelvollinen. Myöhemmät muutokset ovat sitä tosin huonontaneet….

Vaasassa oli 80-luvun alussa ammattikoulun lisäksi tekninen opisto ja kauppaopisto. Monet näistä valmistuneet toimivat sitten kunnallispolitiikassa tai kaupungin virkamiehinä. Rakennusta katseltiin helposti vain teknikon tai merkonomin näkökulmista. Taiteelta kuulostava arkkitehtuuri epäilytti ja Eilon mielipiteitä ymmärrettiin. Onneksi Kirkkopuistikon virastotalo ja muutama suunnittelemani koulu ilman suuria muutoksia sitten valmistuivat ja käyttäjät olivat tyytyväisiä. Kaupunkiin oli jonkin epämääräisen rakennus-suunnittelutoimiston lisäksi syntynyt muutamia yksityisiä arkkitehtitoimistoja jotka varmaan muokkasivat ainakin gryndereiden mielipiteitä. Toisaalta nämä halusivat töitä myöskin kaupungilta ja pitivät siinä aktiivisesti suunnittelevaa arkkitehtiosastoa kilpailijanaan. Kaupunginhallituksessa tai teknisessä lautakunnassa istuviin poliitikkoihin saattoi vaikuttaa jolloin kokouksissa kuuli ehdotuksia sopivista konsulteista. Tätä markkinointia löytyi sitten -82 Vasabladetistakin. Pari oulunkoulun postmodernistisen arkkitehtuuriherätyksen saanutta nuorukaista oli muuttanut tänne. Artikkelissa nämä arvostelivat Kråkströmin 60-luvun kaavoitusta johon Halmekin oli osallistunut ja jossa vanhoja rakennuksia ei suojeltu (Museovirastoakaan ei silloin vielä ollut). Parannusehdotuksena oli kuva Hallintotalon korttelista jossa nykyiset puutalot oli korvattu uusvanhoilla kerrostaloilla. Innolla omaksuttu muoti taisi olla kavereille tärkeämpää kuin suojelukysymykset. Pieni pankkitalo Huutoniemelle syntyi sitten uskontunnustukseksi ennen kuin tunteet vaimenivat.

Havaitsin papereistani, että kaupunginarkkitehti 80-luvulla oli yleinen virkamies Suomen kunnissa. Tehtävät kyllä vaihtelivat, kaikki eivät ehtineet itse suunnittelemaan byrokratian paineissa. Kaupunkiliitto järjesti meille esim. -81 täydennyskoulutuspäivät joille 24 kollegan kanssa osallistuin. Tilaisuus oli positiivinen kun saimme vertailla kokemuksiamme. Mutta outoja olivat hiukan myöhemmin saman Kaupunkiliiton kunnille lähettämät organisaatiomuutosehdotukset. Vaasan päättäjiä nämä asiat jo aikaisemmin olivat innostaneet ja silloiseen Rakennusvirastoon oli palkattu ekonomi Pitkämäki lähinnä arkkitehtiosaston ”saneerausta” tekemään. Osastoni kaksi rakennuttamista hoitavaa opistoinsinööriä olisi määrätty esimiehikseni, jotka olisivat saaneet mm. päättää mitä se Halme saa itse suunnitella ja mitä annetaan konsulteille. Arvostelin typerää hanketta mm. Vasabladetissa 5.5.-82 jutussa ”Stadsarkitekten – behövs en sådan?” ja myöhemmin Suomen kunnallislehdessä otsikolla ”Kaupunginarkkitehdin haudankaivajat”. Onneksi muutokset eivät pikavauhtia edenneet vaan ehdin suunnitella muutaman kunnollisen kohteen kuten Variskan ennen kuin ikä ja ympäristön asenteet katkaisivat työn.

Vaikka tukea suunnittelutyölle lähiympäristöstä ei paljoa löytynyt oli ulkomaisten kollegojen tapaaminen hauskempaa. Keväällä -89 ryhmä ystävyyskaupunki Kielistä pistäytyi Vaasassa arkkitehti Ortwin Adlerin johdolla. Kun esittelin näille mm. toteutuneita rakennuksiani tuntui Ortwin vilpittömän innostuneelta. Tämä ehdottikin sitten että tekisin Vaasan uusimmista rakennuksista näyttelyn Kieliin. Olin hiukan aikaisemmin tehnyt kirjan ”Kunnallisarkkitehtuuria – Vaasa 1965 – 1985” joten alkumateriaalia jo löytyi. Jussi Hallasmaan ja Andreas Waltermanin avustamana materiaali syntyi ja näyttely ”Bauen in Vaasa” avattiin sitten seuraavana keväänä Kielin kaupungintalon aulassa. Sieltä näyttely siirtyi ensin Vaasaan ja sitten Helsinkiin ja Pietarsaareen.

Kaupunginarkkitehtien nykyistä määrää ja asemaa kunnissa en tiedä – mutta ainakin Seinäjoella sellainen on. Meitä arvosteltiin ja haukuttiin mielipiteitämme jo 80-luvulla mm. Tampereella, jossa Pentti Kauppila yritti suojella Tammerkosken rantaa kolhoilta tornitaloilta. Saman ”Kehityksen vastustaja”-tittelin sain poliitikolta itsekin -88 kun yritin Vaasassa turhaan lausunnollani suojella Revellin Keskuskorttelia liian ahneelta lisärakentamiselta. Ehkä tavaraa etsivä ostaja Centerissä ei enempää ympäristöä jaksa katsella kun ensin on joutunut tuijottamaan museovirkamiehen hankkimien näköispatsaiden ja pulleiden kioskien muotoja.
Kun tammikuussa 1994 63-vuotiaana anoin jatkoaikaa edes 65-vuotiaaksi anomukseni hylättiin ja organisaatiomuutos toteutui. Länsimetsän koulu, jonka alustavasti olin suunnitellut, rakennettiin sitten konsulttisuunnitelmin ympäristönsä pilaavaksi rumilukseksi. Huvittavaa että Setterbergin turistioppaat lähes paikallispyhimyksenä muistavat mainita mutta uutta kaupunginarkkitehtia jälkeeni 18 vuoteen ei ole haluttu valita. Nykyisen ”Tekniseen toimialaan” alistetun ”Talotoimialan” ainoa arkkitehti Timo Viitala joutuu pomppimaan sekalaisten ”Putkitoimialojen” tms.insinöörien käskettävänä. Eikö Vaasan sentään edes historiansa vuoksi tulisi valita itselleni seuraaja????

24.3.2011 / Asko Halme


Laitan tähän Askon kirjoituksen perään hänen ottamiaan ilmakuvia Vaasasta. Hän on lennellyt milloin purjekoneella, milloin opettajana moottoripurjekoneessa, yhteensä tuhansia tunteja, toisinaan kaupunginkin päällä ilmakuvia näpsien. Valokuvia ehti ottaa, kun oppilas tai joku kerhokaveri ohjasi.

Vaskiluodon virkistysalueen puolustaminen on ollut Askon ja asukasyhdistyksemme ykkösasioita. Tilanne on edelleenkin hyvin ajankohtainen. Näistäkin ilmakuvista näkyy, miten upea ja monipuolinen luonto- ja virkistysalue meillä vaasalaisilla on aivan kantakaupunkimme edustalla. Tätä kannattaa puolustaa!





Today - Earth Hour

Tänään lauantaina on jokaisella mahdollisuus ottaa kantaa Earth Hour –tempauksella. Ihmiset ja yhteisöt ympäri maailmaa haluavat laittaa valot pois 20.30 – 21.30. Maailman luonnonsäätiö WWF on tempauksen takana. Valojen sammuttamisella tunniksi halutaan kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen. Jokaisen omat valinnat, paikalliset teot kuntatasolla, vaikuttavat koko maapallon globaaliin tulevaisuuteen.
Sähkön merkitystä jokapäiväisessä elämässämme on syytä miettiä, vaikka kynttilän valossa, yhdessä kumppanin tai hyvän ystävän seurassa.
Mustasaaren kuntaan on jo tehty ilmasto- ja energiastrategia. (Pohjalainen 23.3.2011)

Pystyykö Vaasa samaan? Toivotaan.

Seminaarissa 8.3.2011 virkamiehiä Kokkolasta, Mustasaaresta, Vaasasta ym. lähikunnista kokoontui Vaasaan keskustelemaan ja suunnittelemaan, miten globaali ilmastonmuutos pystytään huomioimaan paikallisella tasolla. Ympäristö- ja kuntatekniikan asiantuntijana tapaamiseen osallistui myös konsultti Satu Hyrkkänen Finnish Consulting Groupista.

Suunnittelupäivän päätteeksi Satu Hyrkkänen ja ainakin Vaasan kaupungin ympäristöosaston toim. johtaja Christer Hangelin, ja virkamiehiä Kokkolasta osallistui kaupungintalolla Vaasan ympäristöseuran isännöimään avoimeen keskustelutilaisuuteen ilmastonmuutoksesta. Tilaisuuden nimi oli ”Mitä Vaasan kaupunki voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?” tilaisuudessa kuulimme alustuksia, mm.helsinkiläinen arkkitehti Pasi Toiviainen puhui yleisellä ja globaalilla tasolla, itse ilmiön todellisesta olemassaolosta ja tulevista vaikutuksista.
Toiviaisen sanoma on suorastaan apokalyptinen, ilmastokatastrofi on todennäköisempi kuin haluamme uskoa, ja jokaisen on tehtävä muutoksia omassa elämässään. Suomessakin kaivataan edellävijöitä, jotka välittävät, astuvat esiin ja kantavat vastuuta - on osoitettava siviilirohkeutta, Toiviainen vaatii. Hänen ajatuksiinsa voi tutustua myös lukemalla kirjan, Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos. Nyt. Muistiinpanoja maailmanlopusta. Otava. 29 e. 423 s.
http://pasitoiviainen.wordpress.com/

torstai 24. maaliskuuta 2011

Eläkeläiset ovat oikeassa

Totta, - eläkeläisiä kannattaa kuunnella! En itse päässyt eilen paikalle Vaasa-Opistolle, kun siellä aamupäivällä keskusteltiin paikallisliikenteen ongelmista. Lehtitietojen mukaan siellä on puhuttu asiaa. Eilinen paneelikeskustelu järjestettiin Vaasan eläkeläisneuvoston ja vaasalaisten eläkeläisyhdistysten pyynnöstä. Pohjalaisen (24.3.2011) mukaan Vaasan kaupungin virkamiehet saivat kuulla useita konkreettisia parannusehdotuksia.

Joukkoliikennettä on täällä kehitettävä, se on selvää. Yksityisautoilu, pyöräily ja kävelykin sujuu kaupungissamme hyvin. Autojen parkkipaikkoja löytyy vielä kohtuullisesti, pyöräteitä on vuosien varrella saatu kiitettävästi, myös jalankulun esteettömyyteen on kaupungissamme alettu kiinnittää hyvin huomiota.

Ikääntyvät ihmiset eivät ole ainoita, jotka toivovat joukkoliikenteen parempaa sujumista. Kaikilla ei todellakaan ole autoja. Bussien reiteissä on ongelmia, eikä linjoista todellakaan tiedetä. Ei voi olettaa, että ihmisillä olisi aina mukanaan bussireiteistä kertova opasvihkonen, tiedot tulee olla esillä myös pysäkeillä. Näin on muualla, suurimmissa kaupungeissa ainakin.

Ilmaisia kuljetuksiakin tilaisuudessa vaadittiin. Siihen en oikein usko. Vaikka jokin ryhmä, kuten eläkeläiset, tällaista ansaitusti toivookin, en usko ilmaispalvelujen nykytilanteessa enää lisääntyvän. Sen sijaan tilaisuudessa kuultu ehdotus tilatakseista eläkeläisiä kuljettamaan voisi toimia.

Kaupungille siis toive, että joukkoliikenteestä vastaavalle suunnittelupäällikkö Pertti Hällilälle järjestetään lisäresursseja, jotta parannuksia saadaan aikaa. Tai sitten ostetaan konsulttiapua, turhempaankin Vaasassa on ulkopuolisia suunnittelijoita kutsuttu apuun.

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Kuula-opistossa Juha Tammenpään taidetta



Kuula-opiston uusissa tiloissa ja Vöyrinkaupungin koulun O-kiinteistössä (O niin kuin entinen Onkilahden yläaste ja lukio), voit käydä katsomassa taiteilija Juha Tammenpään upeaa maalaustaidetta. Taulut ovat uusia, vuosilta 2010 – 2011, osa teoksista oli esillä Kuntsilla viime vuonna taiteilijan juhlanäyttelyssä, ja osan Juha on tehnyt nimenomaan tähän paikkaan sopiviksi.
Kaupunki on saanut, kiitos Dan Holmin, kokoelmiinsa uskomattoman kokonaisuuden. Juha Tammenpään taulut sopivat mielestäni todella hyvin juuri musiikkiopiston ja musiikkipainotteisen yläkoulun tiloihin. Nämä suurikokoiset, erimuotoiset värikkäät taulut inspiroivat ja vapauttavat tunnelmaa oppilaiden ja opettajienkin keskuudessa. Aluksi tosin opettajat olivat suorastaan hämillään, tällaiseen kun ei olla totuttu.
Tauluja on esillä lähemmäs 20. Kaikki nämä suurikokoiset, erimuotoiset ja useilla erimateriaaleillakin tehdyt kohokuvioiset taulut ovat esillä molempien koulujen käytävillä, kenen tahansa ihasteltavina. Tosi hienoa! Osoite on Myllykatu 2, eli aivan Minimanin vieressä.

Olen kuvannut nämä taulut, voit katsoa niitä tämän blogin alareunassa olevasta kuvaesityksestä JUHA TAMMENPÄÄN TAIDETTA.

Juha Tammenpään uusinta taidetta on esillä täällä Vaasassa perjantaina avattavassa näyttelyssä ILMAKUIVATTU PYHIMYS. Mikolan Akvarellisali 25.3. – 20.4.2011. Avoinna Ke 14 – 18, La – Su 12 – 16.

Vaasa eilen ja nyt – RAUTATIEASEMA



Vaasan rautatieasema. Postikortti vuodelta 1904.



Sama paikka kylmänä pakkaspäivänä 19.2.2011 klo 12.
Kohteet kyllä tunnistaa samaksi, vaikka paikka ja rakennus ovat muuttuneet jossain määrin. Ylempi postikorttikuva on ehkä valokuvan perusteella tehty piirros, voisiko se olla esim. litografia? Valokuvan ottaminen samasta kohteesta tänään on ongelmallista, ainakaan koko rakennusta ei saa kerralla kuvaan. Edessä on niin paljon muuta, itse aihe on vaarassa jäädä toissijaiseksi. Onneksi kuitenkin aurinko paistoi niin, että asemarakennus sentään näkyy kuvassa.
Kumpikaan ylläolevista kuvista ei mielestäni kerro, että Vaasassa on ollut toimiva rautatieasema jo yli sata vuotta. Tästä historiasta, radan rakennusvaiheista, postijunista jne. olisi milenkiintoista saada kuulla tarinoita ja saada myös kuvia kaikkien nähtäväksi. Eli, jos tällaista materiaalia jollakin on, niin s-postia vaan minulle!
Otin kuukausi sitten muutamia kuvia asemalta, Vaasan rautatieaseman tämän päivän ilmeestä. Asemarakennus on muuttunut, vanhaa osaa on kunnostettu, ja siihen on liitetty kiinteästi yhteen tämän päivän vaatimuksien mukainen, uutta arkkitehtuurityyliä (arkkitehti Gerd Hytönen) edustava matkakeskus. Miten uusi ja vanha sopivat yhteen, siitä ei hirveästi ole keskusteltu. Minusta lopputulos on onnistunut, ja mahdollistaa, että ”kehitys kehittyy”, eli radan sähköistys voi edetä, ja tulevaisuudessa kenties Vaasan päärautatieasemalta pääsee jatkamaan vielä eteenpäinkin, Vaskiluotoon ainakin. Kenties jopa Myrgrundin kautta Sundomiin ja sieltä logistiikkakeskukseen ja lentoasemalle… Ideoida ja unelmoida voimme jo nyt, suunnitellakin, - toteutumien tosin voi viedä aikaa.





Onko Vaasan rautatieasema pääteasema? Mihin suuntaan ja minne asti sinun unelmissasi junamatka voisi jatkua? Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksiasi, eli kommentoi vapaasti!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Vaasan uusin taidegalleria



Kävin Pohjalaisen (15.3) ja Vasabladetin (13.3.) innoittamana Vaasan uusimmassa taidegalleriassa, TAIDEGALLERIA INNOVATION ARTissa, katsomassa Harry ja Andreas Bergin maalauksia. Teokset ovat suurikokoisia (useimmat 150 x 150 cm). Nyt esillä olevista töistä suurin osa on neliön muotoon tehtyjä, ja ne ovat pääasiassa akryyli- tai öljymaalauksia, myös sekatekniikkaa ja uusiakin kokeiluja on esillä, kuten Andreaksen akryylilasiin kääntöpuolelle suoraan maalatut teokset.
Harry ja Andreas Bergin töitä on ollut esillä viime vuosien aikana sekä Tukholmassa (2008) että Helsingissä (2010). Vastaanotto on ollut niin hyvä, että he päättivät toteuttaa omien töidensä näyttelytilan, gallerian, täällä kotopuolessakin. Kiitoksia tästä! Tähän heillä on ollut erinomaisen hyvät edellytykset omistamassaan huonekaluliikkeen tiloissa. Nykyään tiloissa kalusteita ym. myyvä Vepsäläinen saa näin myös ”kulttuurilisän”, ja ilmaista mainosta: Sohvakaluston lisäksi samasta paikasta voi ostaa seinille sopivaa taidetta!
Molempien taiteilijoiden, isän ja pojan taiteilijaura on erinomainen osoitus siitä, että meissä jokaisessa on jonkinlainen sisäinen tarve saada ilmaista itseään luovalla tavalla. Näin ei ole vain lapsilla ja nuorilla, vaan aivan jokaisen meistä tulisi voida löytää ilmaisukeino omille elämänkokemuksille, tunteille ja kaikenlaiselle älylliselle leikille. Ei ole väliä mitä tällainen tekeminen on, se on toisille musiikkia, joillekin teatteria, tanssia, kirjoittamista, valokuvaamista jne. Kuvataide on vain yksi mahdollisuus muiden joukossa. Toivotan menestystä Harry ja Andreas Bergille taiteen teossa. Käykää tutustumassa tilaan ja katsomassa näitä värikkäitä maalauksia, osoite on siis Lentokentäntie 7.







Harry Berg on maalannut myös akvarelleja, joita on myös esillä tässä ensimmäisessä näyttelyssä. Niissä aiheina ovat perinteisemmät luontomaisemat.

Kauppakeskuslaki meni läpi

Helsingin Sanomat (16.3.2011) kertoo eduskunnan hyväksyneen erikoistavarakaupan sijoittumista säätelevän lain äänin 125 – 24, äänestyksestä oli poissa 50 kansanedustajaa.
Suuret erikoistavaraliikkeet täytyy jatkossa sijoittaa kaupunkien keskustoihin tai ympäristöministeriön hyväksymän maakuntakaavan osoittamiin paikkoihin. Eduskunta on siis hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen, joka vie kunnilta oikeuden sijoittaa vapaasti tilaa vieviä erikoistavarakauppoja, esimerkiksi huonekalu- ja autokauppoja. Tämä ympäristöministeri Jan Vapaavuoren ajama laki on siis saanut eduskunnassa vahvan tuen, myös oppositiolta. Esim. Sdp oli pääosin lain kannalla.
Tilaa vievät erikoistavarakaupat ovat jatkossa samanlaisen sääntelyn kohteena kuin suuret ruokakaupat ovat jo tänään. Maakuntakaavasta päättää maakuntavaltuusto, joka on alueen kuntien luottamushenkilöiden valitsema. Kaavan valmistuttua se pitää kuitenkin vielä vahvistaa ympäristöministeriössä, ja ministeri voi hylätä alemmalla tasolla hyväksytyn kaavan, mikäli kauppapaikat ovat ristiriidassa lain määräämän yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta.
Tämän lain tarkoitus on pitää kaupunkien keskustat elävinä ja elinvoimaisina, sekä torjua ilmastonmuutosta vähentämällä autoilun päästöjä.
Henkilökohtaisesti pidän nyt säädettyä lakia hyvänä, ja haasteena kaupunkien päättäjille. Kaupunkisuunnittelun asiantuntemus ja myös tavallisten ihmisten mielipiteiden herkkä kuunteleminen on oleellista, ei niinkään sellainen politikointi, jolla yritetään haalia kaikkea mahdollista kaupunkien ulkopuolisten liikenneliittymien yhteyteen. Kaupunkien elinvoima näkyy niiden sydämessä, miten liike-elämä ja ihmiset viihtyvät ydinkeskustassa, Vaasassa siis lähellä toria. Kaupunkisuunnitteluun toki liittyy paljon muutakin kuin kauppojen suunnittelua, ja ihmisten elämään kuuluu oleellisena osana myös muuta kuin kuluttaminen.

tiistai 15. maaliskuuta 2011

VAROKAA – lunta on vielä katoilla!



Aurinko lämmittää jo – kevät tulee! Katoilla on kuitenkin vielä paikoin valtavastikin lunta. Jalkakäytävillä on suuri vaara saada päälleen tippuvien vesipisaroiden lisäksi myös kuutioittain jäistä lunta.

Talojen sivustoille laitetut laudat, nauhat ym. merkit eivät tietenkään koskaan ole riittäviä, on kertakaikkiaan vaan itse muistettava katsoa ylöspäin, mitä näkyy räystäillä. Ja varottava, kierretävä pahimmat paikat.




Lumenpudotus on ammattilaisten työtä. Monesti vahinkoja on syntynyt, kun omaa kuntoa ja taitoa yliarvioidaan, ja mennän itse katolle töihin.

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Onnistunut ilta Arbiksella



Tässä on aivan ensimmäisiä lasikuituveneitä Vaasassa. Kuvassa oleviakin tunnistettiin.



Näimme kuvia myös tässä kadunkulmassa ennen olleista taloista. Muistatko sinä mitä tässä oli aiemmin?
Tilaisuudessa otetut kuvat NK.

Vasa Arbiksen järjestämässä tilaisuudessa 10.3 oli sali ”tupaten täynnä”, kun Meta Sahlström (Österbottens traditionsarviv) kertoi kaupunkikuvan muutoksista Vaasassa. Esillä oli tällä kertaa 1960-luvun kuvia Vasabladetin lehtikuvaaja Rafael Olinilta. Tämän päivän vertailukuvat eli samasta paikasta kuvatut valokuvat olivat Kai Martoselta (Österbottens traditionsarkiv).

En itse ole ollut Vaasassa vielä 1960-luvulla, tulin tänne opettajan virkaan 1982. Nostalgiseen tunnelmaan oli kuitenkin helppo yhtyä. Tilaisuudessa oli erittäin lämmin ja miellyttävä ilmapiiri, oli todella hienoa saada katsella ja kuunnella, miten asiantuntevasti vaasalaiset, monet koko ikänsä täällä asuneet, palauttivat mieleensä muistoja menneiltä ajoilta. Oli puheensorinaa niin ruotsiksi kuin suomeksikin, paljon naurettiinkin, ja pientä väittelyäkin syntyi Metan arvuutellessa mistä kohteesta oli kyse… Yksityiskohdat kuvissa, kuten liikkeiden nimet, rakennusten ikkunat, ovet, portit kiinnostivat, myös ihmisten pukeutumisen ja muodin muutokset kertoivat meille hienosti ajan yksinkertaisesti kuluneen, - niin puoli vuosisataa eteenpäin.

Jotain tämän tapaista on syytä jatkossakin järjestää, mahdollisesti suomenkielisellä opistolla tai muualla. Tämänkertaisesta vielä suuret kiitokset Vasa Arbiksen rehtori Ann-Maj Björkell-Holmille. Vasa Arbiksella on upea yli satavuotinen historia, kansanvalistustyötä vaasalaisten iloksi ja hyödyksi. Matts Andersén, joka toimi 35 vuotta talossa myös rehtorina, on kirjoittanut kattavan historiikin Folkbildning i 100 år, Vasa arbis 1907 – 2007.

torstai 10. maaliskuuta 2011

Tänään torstaina kuudelta Arbikselle!

Tervetuloa tänään 10.3.2011 klo 18.00 – 20.00 Arbikselle VASA FÖRR OCH NU – VAASA EILEN JA TÄNÄÄN – teemailtaan. Osoite: Kirkkopuistikko 15.

Tilaisuus on kaikille avoin vanhojen ja uusien valokuvien katselu- ja keskusteluilta. Tilaisuus on kaksikielinen. Ei sisäänpääsymaksua, paikan päällä voit ostaa Vaasa-aiheisia kuvakirjoja ja kortteja.

Illan vetäjinä toimivat Meta Sahlström ja Aimo Nyberg
Järjestäjinä ovat: Vasa Arbis, Österbottens traditionsarkiv ja Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry.

Vanhimmat tänään katsottavat kuvat ovat 1960-luvun puolivälistä, ne on valokuvannut Rafael Olin, Vasabladetin lehtikuvaaja ( 1937 – 2004) Näemme myös tämän päivän kuvia näistä samoista kuvauspaikoista, nämä uudet kuvat on valokuvannut Kai Martonen, joka tällä hetkellä työskentelee skannaajana eli kuvien digitalisoijana työpaikkanaan Österbottens traditionsarkiv. Kai Martonen on myös koonnut yhteen, suunnitellut ja toteuttanut videon, jolla aloitamme tämän illan. Video on kooste 60-luvun kaupunkikuvista täältä Vaasasta. Tämän jälkeen meillä on näytillä lähemmäs sata yksittäistä kuvaa erilaisista kohteista ja tilanteista. Toivomme, että mukana olevat jakavat muistojaan meille kaikille, eli kommentoimme kuvia innokkaasti, ja myös kuuntelemme toisiamme herkällä korvalla.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Ohjeita taloyhtiöiden vuosikokouksiin

Helsingin Sanomista (6.3.2011) löytyi mielenkiintoinen linkki Youtube videoihin, joissa annetaan ohjeita miten toimitaan taloyhtiöiden kokouksissa. Linkki vie kiinteistöliiton, siis asuinkiinteistöjä omistavien, nettisivuille. Näkökulma on jossain määrin kapeampi kuin esim. asukasyhdistyksillä, jotka ajavat kaikkien asukkaiden, niin omistamissaan asunnoissa asuvien, vuokralaisina asuvien, kuin myös asunnottomien ihmisten asiaa. Asukasyhdistykset pyrkivät edistämään jonkun tietyn alueen asukkaiden elinolosuhteita, viihtyvyyttä ja yhteistoimintaa. Toimintamuotoja on suuri kirjo, asukasyhdistyksistä muodostuu yleensä sen näköisiä ja oloisia kuin siinä kulloinkin toimivat aktiivijäsenet ovat.
Kiinteistön omistajien (myös sijoitusasuntojen omistajien) ja isännöitsijöiden etuja ajava Kiinteistöliitto pyrkii nyt näillä 12 videoillaan huolehtimaan siitä, että uusia yhtiökokouslakeja osataan asunto-osakeyhtiöissä noudattaa. Ohjeet tulevat kyllä tarpeeseen.

Lisäsin tämän sivuston alaosaan VIDEOPALKIIN, ylimmäksi UNELMAKUVIA YHTIÖKOKOUKSISTA

Asunto-osakeyhtiölaki muuttui kesällä 2010 isännöitsijää ja taloyhtiön hallituksen asemaa vahvistavaan suuntaan, eli yksittäisen asunnonomistajan vaikutusmahdollisuudet heikkenivät. Mm. remontit kuuluvat taloyhtiöiden toimesta huolehdittaviin asioihin. Toisinaan käy niin, että pienissä tai suuremmissa saneeraus asioista päätettäessä ajaudutaan eri käsityksiin parhaasta ratkaisusta, ja ihmiset riitautuvat keskenään, pahimmillaan jopa viranomaisten kanssa.
Asukkaiden on taloyhtiöissä syytä valvoa etujaan ja tuoda aina mielipiteensä esille kokouksissa, pöytäkirjoihin asti. Valtakirjoja ei kannata antaa, ainakaan talon ulkopuolisille osakkeiden omistajille, saatikka niille, joiden ensisijaisena intressinä on ajaa muiden etuja. Näitäkin on.

Asunto-osakeyhtiöiden on pidettävä huolta omaisuudestaan, kunnostustöitä on tehtävä suunnitelmallisesti ja järkeä käyttäen. Asukkaiden on aina muistettava, että kustannukset maksatetaan aina asunnonomistajilla, osakeomistuksen suhteessa.

Osaatko sanoa mistä ja milloin kuvattu?


Kaikki samasta paikasta ja Vaasassa, kyllä, vesitornista? Ei, - se näkyy alimmassa kuvassa. Kesäkuvia, kyllä, mutta mikä on kuvausvuosi?
Nämä neljä panoraamakuvaa on kuvannut Kari Saha. Hän on syntyperäinen vaasalainen, hän on työskennellyt luokanopettajana vuodesta 1995. Digivalokuvaaminen ”vei mukanaan” kun vanhanajan järkkäri vaihtui digikameraan vuonna 2004. Hän on erinomaisen hyvä luontokuvaaja, mm. lintulajeja on kuvattuna huima määrä. Kari voitti viime keväänä asukasyhdistyksemme TALVINEN VAASA 2010 valokuvakilpailun ns. luomusarjan eli muokkaamattomien kuvien sarjan teoksellaan ”Sisäpiha”. (Kaikki palkitut työt ja tuomareiden perustelut ovat edelleen nähtävillä kotisivuillamme. Katso tämän blogin linkki VKAryICVrf)
Näitä yllä olevia näkymiä on mielenkiintoista verrata omiin muistikuviin Vaasasta, vuosikymmenien kuluessa tapahtuneisiin kaupunkikuvan muutoksiin. Itselläni muistoja ja valokuviakin Vaasasta on 1980-luvun alkupuolelta lähtien.
Tälle blogisivulle etsitään julkaistavaksi lähinnä kuvapareja, joissa esitetään rinnakkain samasta kohteesta eri aikoina otettuja valokuvia. Siis paikan tulee olla suurin piirtein sama, mutta tapahtumat, tilanteet, kellon- ja vuodenajat saavat vaihdella. Myös aivan pienet yksityiskohdat niin rakennetussa kuin luonnonmaisemassakin voivat olla paljon kertovia. Myös ihmiset ovat kiehtova aihe, ainakin muoti ja kaikenmaailman tavarat muuttuvat sellaisella vauhdilla, että tulevaisuutta on kenenkään mahdotonta ennustaa.
Muutokset eivät sellaisenaan ole hyviä tai huonoja, arvostukset tulevat meistä itsestämme. Siksi on tärkeää kuunnella muiden ajatuksia ja tulla myös itse kuulluksi.
Valokuvat ”osaavat puhua” – kertoa omalla karulla kielellään juuri siitä ainutlaatuisesta ”sekunnin sadasosasta”, jonka kuvaaja on halunnut ikuistaa. Nykypäivän digitaaliset valokuvat tulevat ainakin määrällisesti hukuttamaan alleen vanhanajan paperikuvat. On hyvä kuitenkin muistaa, ettei kuvan merkittävyys ja arvo ole kiinni laitteista tai materiaaleista. Aika näyttää, mitkä tekotavat ja materiaalit ovat esim. säilyvyyden kannalta lopultakin parhaat.
Nyt siis rohkeasti etsimään ja kuvaaman kuvapareja, - vanhaa ja uutta rinnakkain!
Ai niin, nuo Kari Sahan panoraamakuvat on kuvattu Vaasan kirkon eli Pyhän kolminaisuuden kirkon tornista 10.9.2008.

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Sama paikka – totta on!



Ennen remonttia,
ja remontin jälkeen



Entisten Onkilahden yläkoulun portaiden tilalla on nykyään Kuula-opiston auditorio, Toivo Kuula-Sali.



Tältä näyttää siis Vaasan uusin konserttisali!
Tutustu Kuula-opiston ohjelmistoon! Ks. kaupungin sivut.

Kuula-opiston avoimet ovet viikolla 11 /
Kuula-institutet har öppna dörrar vecka 11


Kuula-opiston ja Vöyrinkaupungin koulun O-kiinteistön remontti alkaa olla valmis. Arkkitehti Gerd Hytönen on kuunnellut kiitettävällä tavalla molempien koulujen toiveita, kokonaisuus on onnistunut, mm. kuvassa olevaan konserttisaliin on ammattilaisten mukaan saatu huippuakustiikka. Myös käytävien viihtyisyyttä ja esteettisyyttä on parannettu hienosti tuomalla eri puolille molempia kouluja paikallista kuvataidetta Juha Tammenpäältä. Tästä kiitokset myös Pohjanmaan museolle ja Dan Holmille.

Kiitokset kuuluvat kaikille työn toteuttajille, ja tietenkin päättäjille, jotka ovat tämän mahdollistaneet. Rakennuttajainsinööri Risto Päivike oli tuttu näky työmaalla, hän on kierrellyt ahkerasti työmaalla lähes parin vuoden ajan, tyytyväisen oloisena ja ansaitusti ylpeänä kaupungin satsauksesta kulttuuriin ja koulutukseen.

Kuula-opiston omien tilojen odotus oli pitkä. Onkilahden yläasteen (ja aikaisemmin tiloissa olleen lukionkin) remontista puhuttiin jo parikymmentä vuotta sitten. Opetustyö ja arki on toki sujunut ankeissakin olosuhteissa, mutta nyt on tunnelma niin opettajilla kuin oppilaillakin ”kuin uudesti syntynyt”.

Kuntalaisaloitteisiin ei ole vastattu

Sanomalehti Pohjalainen uutisoi tänään 8.4.2011 ” Neljä kuntalaisaloitetta vielä vailla vastausta”. Vuonna 2010 Vaasassa tehtiin kaupunginhallitukselle neljä kuntalaisaloitetta. Kolmeen on vastattu, mutta yhteen eli Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n (eli oman yhdistyksemme) aloitteeseen vanhan linja-autoaseman suunnittelusta ei ole vielä vastattu.
Myös muita vanhempia aloitteita löytyy vastaamattomien listalta. Aatto Wuorenlinna, joka on yhdistyksemme hallituksen arvostettu konkarijäsen, jätti vuonna 2005 ehdotuksen rantasiilojen puhdistamisesta. Vastausta odotetaan tähänkin aloitteeseen.

Koska ns. vanhan linja-autoaseman rakentaminen kauppakeskukseksi / asunto ja palvelualueeksi / tai mahdollisesti muuhun tarkoitukseen / tai rakentamatta jättäminen on edelleenkin ajankohtainen asia, laitan 30.4.2010 laatimamme kuntalaisaloitteen tähän vielä kaikkien nähtäville.

KUNTALAISALOITE koskien ”vanhan linja-autoaseman” suunnittelua

Hallituksemme kokouksessa 30.4.2010 olemme Kantakaupungin asukasyhdistyksessä keskustelleet entisen linja-autoaseman suunnittelun nykytilasta, ja pyydämme kunnioittaen saada esittää Vaasan kaupungin hallitukselle seuraavan kuntalaisaloitteen:
Koska sopimus Vaasan kaupungin ja Sponda Oyj:n välillä rakentaa entiselle linja-autoaseman alueelle kauppakeskus on jäänyt solmimatta asetetun aikarajan umpeuduttua, tulee nyt mielestämme alueelle tehdä aivan toisenlaiset suunnitelmat.
Esitämme, että alue varataan suurimmalta osaltaan asumistarkoitukseen, eli alueelle rakennetaan tiivistä asuntotuotantoa (vaasalaisten arkkitehtien Heikki Aitoahon ja Kaarlo Viljasen esittämään tyyliin, Vasabladet 27.3.2010, Peter Ehrströmin kirjoitus).
Ainakin osittain tämän suuntaisia ajatuksia alueen käytöstä esittivät kesällä 2009 kaupunginhallituksen jäsenet Lars-Erik Wägar ja Harri Moisio, mutta hävisivät silloin äänestyksessä ”Spondan kannattajille”.
Nyt kun selkeästi on ilmennyt tarve pienentää realistista tarvetta rakentaa marketteja lisää, on aika alkaa suunnitella vaasalaisille asuntoja ja palveluja tälle vielä käytössä olevalle ja vapaalle alueelle aivan kaupungin keskustassa, lähellä kaikkia keskeisiä toimintoja.
Tällä kuntalaisaloitteella VKA ry:n hallitus esittää, että Vaasan kaupungin hallitus ottaa asian käsittelyyn, ja päättää ryhtyä toimiin yllä esitetyn ehdotuksen toteuttamiseksi.

Vaasan Kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry. Invånarföreningen för centrala Vasa ICV rf.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Pressfotograf / lehtivalokuvaaja Rafael Olin




Kuvat näyttelyluettelosta: En pressfotograf minns, Lehtikuvaaja muistelee, Österbottens traditionsarkiv, Vaasa 1996

10.3.2011 klo 18.00 Vasa förr och nu – Vaasa eilen ja tänään

Tilaisuus aloitetaan 15 minuutin videolla, kuvakoosteella lehtivalokuvaaja Rafael Olinin valokuvaamiin upeisiin Vaasa – aiheisiin kuviin 1960-luvulta.
Tämän jälkeen katsellaan vertailevia kuvapareja, lähinnä 1960-luvulta ja samasta kohteesta otettuja nykypäivän valokuvia.
10.3.2011 Vasa Arbiksella klo 18.00. Tilaisuus on ilmainen ja avoin kaikille. Järjestää Vasa Arbis, Österbottens traditionsarkiv ja VKA ry. Sydämellisesti tervetuloa!
Illan vetäjät: Amanuenssi Meta Sahlström ja kuvataideopettaja Aimo Nyberg

Jäälle hiihtämään!



Jos säät pysyvät tällaisina kuin tänään sunnuntaina oli, niin ei muuta kuin kaikki vaan jäälle, hiihtämään, ulkoilemaan – niin ja aurinkoa ottamaan! Nyt on taas se aika, kun vaasalaisten mielestä mikään ei ole sen mukavampaa, kun hiihtää tai kävellä aurinkolasit päässä - kohti aurinkoa! Ystävien kanssa tai yksin – omasta rauhasta nauttien, minkään häiritsemättä. Toivottavasti keväthankia ja sopivia kelejä riittää vielä viikoksi, pariksi…
Sundomin lahdella olivat ladut ihan hyvässä kunnossa. Munsmon puolella, puolessa välissä, laskimme vaimon ja tyttären kanssa, että tämän päivän hiihtoreitin mitaksi tuli jokaiselle 8 km. Ihan hyvä suoritus näin hiihtolomasunnuntain kunniaksi.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Museovirasto vaatii entistävää otetta

Sanomalehti Pohjalainen (4.3.2011) kertoo vaasalaisten arvostamasta Kasarminalueesta. Taiteen perusopetukselle saneerataan uusia tiloja Kasarmi 11:een. Viime viikolla pidetyssä katselmuksessa Vaasan rakennustarkastaja Matti Karjanoja palautti rakennuslupahakemuksen kaupungin talotoimelle. Syynä olivat puutteelliset asiakirjat. Selvitykset nykylain vaatimista väestösuojista, joita vaaditaan myös peruskorjattaviin rakennuksiin, puuttuivat. Asia ei siis ainakaan nyt heti etene Vaasan rakennus- ja ympäristölautakuntaan.
Katselmuksessa mukana olivat myös museoviraston Maria Kurtén ja museotoimenjohtaja Katarina Andersson. Esiin oli tullut mm. kosteusvaurioita niin ylä- kuin alapohjassakin. Karjanoja lupaa uusien eristemateriaalien olevan ekologisia. Muovia ei rakennukseen sallita – peltikaton alle tuleva hengittävä kosteussuoja tosin on muovia.
Museoviraston lausunnossa muistutetaan, että kasarmin piha-alue on suojeltu asemakaavalla ja rakennussuojelulailla. Rakennusten ulkoasu, alkuperäinen huonejako sekä sisätilojen alkuperäiset ja historialliset rakennusosat on säilytettävä. Korjausten täytyy perustua kunkin rakennuksen historian ja piirteiden riittävään tuntemukseen. Niiden on oltava entistäviä.
Vaasan talotoimen rakennuttajapäällikkö Markku Ahola toteaa Pohjalaisessa; ”Talotoimi ei entistä, mutta säästää alkuperäistä sen kun voi”.

Heti tähän perään voi heittää kysymyksen. Onko kaupungin rakennusviranomaisilla ja päättäjillä selvillä missä mennään vanhojen ja korkeaa suojelustatusta omaavien puurakennusten ikkunaremonttien suhteen?
Koko kasarminalue, jonka ikkunat ovat kestäneet Venäjän vallan ja Suomen armeijan aikanaan tekemät säännölliset ja asianmukaiset korjaustoimet, ansaitsevat vielä tänäänkin parhaat ja aikaa kestävät saneeraustoimet.

torstai 3. maaliskuuta 2011

Vasa förr och nu



”Vasa förr och nu – Vaasa eilen ja tänään” är ett lokalt samarbetetsprojekt mellan Vasa Arbis, Österbottenstraditionsarkiv och Invånarföreningen i centrala Vasa rf.
Torsdagen den 10 mars 2011 kl. 18.00 – 20.00 ordnas en öppen tillställing i arbis festsal, då vi bekantar oss med och diskuterar förändringar stadsbilden i Vasa under de senaste femtio åren. Hur såg torgen ut på 1960-talet? Vilka byggnader revs i den stora ivern att förnya och modernisera och vilka värden gick förlorade i fartblindheten? Eller blev det bättre, var det kanske på tiden att byta ut det gamla byggnadsbeståndet och ersätta det med höghus gjutna i tidens arkitektoniska form?
Genom att jämföra fotografier från 1960-talet med bilder tagna ifrån samma platser i nutid får vi en inblick i hur stadsmiljön har föråndrats. Är vi nöjda med Vasa av idag eller saknar vi något som kunde återskapas från 1960-talet?
Tillställingen är öppen för alla och inträdet fritt.
Det finns möjlighet att bekanta sig med och inhandla nyutkommen litteratur om Vasa under kvällen. / Text: Meta Sahlström

Vaasa eilen ja tänään



”Vasa förr och nu – Vaasa eilen ja tänään” on paikallinen yhteishanke, jonka järjestää Vasa Arbis, Österbottens traditionsarkiv ja Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry.
Torstaina 10.3.2011 klo 18.00 – 20.00 järjestetään avoin tilaisuus Arbiksen juhlasalissa. Tutustumme toisiimme ja katselemme valokuvia. Keskustelemme kaupunkikuvan muutoksista viimeisten 50 vuoden aikana. Miltä näytti tori ja keskuskortteli 1960-luvulla? Mitkä rakennukset purettiin suuressa innossa uudistaa ja modernisoida kaupunkia, mitkä arvot saivat mennä, kun rakentamisen vauhtisokeus oli hurjimmillaan? Vai syntyikö parempaa, oliko jo aika vaihtaa vanha rakennuskanta uusiin kerrostaloihin, aikakauden tyylin mukaiseen arkkitehtuuriin?
Vertailemalla samasta kohteesta otettuja valokuvia, 1960-luvulta ja tänä päivänä otettuja kuvia, saamme nähdä kuinka kaupunkimiljöö on muuttunut. Olemmeko tyytyväisiä tämän päivän Vaasaan, vai kaipaammeko jotain takaisin 1960-luvulta?
Tilaisuus on avoin kaikille eikä sisäänpääsymaksua ole.
Illan aikana voit myös tutustua ja hankkia itsellesi viimeaikoina julkaistua Vaasa-aiheista kirjallisuutta.

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Dramaattisia muutoksia – mitä tapahtui?

Miltä Vaasa näytti ennen? Entä miltä tämä sama paikka näyttää tänään?
Tämä blogi on avoin kaikelle asialliselle, muistoja ja tunteitakin herättäville kirjoituksille ja kuvamateriaalille, joissa Vaasan, lähinnä keskikaupungin alueen, muuttuminen tulee jollain tavalla esille ja todistetuksi.
Kaupungin kauneus, historia, ihmiset ja tapahtumat kiinnostavat meitä kaikkia. Jos sinulla on kerrottavaa tai jopa kuvia mielenkiintoisista kohteista, tuo ne tänne näille sivuille kaikkien nähtäviksi. Myös sellaiset rajut muutokset, epäkohdat ja tapahtumat, joista voimme vaihtaa mielipiteitä ja jopa ottaa opiksi, ovat erittäin tervetulleita.
Kommentoi tämän blogin kirjoituksia rohkeasti. Jos haluat toimittaa kirjoituksia tai kuvia julkaistavaksi tähän blogiin, niin ota yhteyttä minuun!

Kerro sanoin ja kuvin, miten Vaasa on muuttunut vuosikymmenten saatossa.





Vaasa, Palosaaren silta 19.2.2011 (kuva AN), ja sama paikka noin 111 vuotta sitten.. Kortin postituspäivä näyttää olevan 14.4.1900.
Paikan tunnistaa toki samaksi, mutta tunnelma ja henki on tänään aivan toista kuin yli sata vuotta sitten. Oikean reunan puukaan ei ole sama, kuvauspaikka kuitenkin kutakuinkin sama.
Onko kellään tietoa, kuka on tämän vanhan postikortin kuvannut?

Vaasassa näin




Etualalla osa vanhaa alkuperäistä Valkolinnaa, taustalla uusi korkea vuonna 2010 valmistunut Valkolinna - niminen tornitalo.


Luet Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n KAUPUNKIBLOGIA. Vaasalaisilla on usein hyvin vahvoja mielipiteitä – lähes kaikesta. Asukasyhdistyksillä on mahdollisuus niin halutessaan kertoa mielipiteitään kaupungin virkamiehille ja päättäjille. Aina se ei ole helppoa.
Otan tässä esiin kaupunkikuvaan, rakennussuojeluun liittyviä viimeaikaisia tapauksia, joihin yhdistyksemme ei ole ottanut virallista kantaa. Keskusteluja käytiin useassakin kokouksessa syksyn aikana, olimme myös yhteydessä eri tahoihin, mutta lausuntoja, kannanottoja emme sitten yhdistyksenä antaneet.

Mitä mieltä sinä olet?

1. Valkolinnan kohtalo. Talo valmistui vuonna 1939 suojeluskuntataloksi. Arkkitehti on Viljo Revell, ja alkuperäinen tyyli funktionalismi. Tämä edelleen Hakorannan konkurssipesän omistama talo on ollut suojeluskohde, näihin päiviin asti. Ely on nyt myöntänyt kohteelle purkuluvan kohteen päästyä niin huonoon kuntoon, ettei mikään muu enää tule kyseeseen. Päätöksestä ovat valittaneet sekä SAFA että entisten sotilaspoikien tukiyhdistys.

Entä mitä mieltä olet tästä?


2. Hietalahdenkatu 7. Taloon vaihdettiin uudet alumiiniprofiiliset ikkunat vanhojen sydänpuusta tehtyjen perinteisten puupokien tilalle.





Vaihdetut ikkunat näyttävät kaukaa katsottuina ”samanlaisilta kuin entiset". Mielipiteet asukkaiden kesken ovat olleet koko ajan riitaisat, eikä ole selvää onko joku enemmän oikeassa kuin joku toinen. Tapauksesta olisi kuitenkin hyvä ottaa oppia, niin asianomaisten kuin muidenkin. Kerro mitä mieltä sinä olet?

Kaupunki muuttuu – säilyykö mikään ennallaan?

Wasaborgin takapihalla on ollut ”vaikka mitä”. Alueelta inventoidut kasvit kertovat oman tarinansa, josta kukaan ei kait enää tahdo kuulla kerrottavan?
Folkhälsan aloittaa alueen uudisrakentamisen lähiaikoina. Entä tuleeko myös Wasaborgin taloon muutoksia, uutta ullakkorakentamista ainakin on suunniteltu?



Yksittäinen rakennus on arkkitehdin tai jonkun muun ammattilaisen suunnittelema, tiettyyn aikaan, paikkaan ja tarkoitukseen tehty, tilan ja toiminnan ”kuori”, enemmän tai vähemmän laatikkomainen, muotojen, värien, materiaalien, rakenteiden sekä erilaisten henkisten arvojen ilmentymä.
Rakennukset eivät ole ikuisia. Rakennusmateriaalit kestävät aikaa vain rajallisesti, samoin ns. ajanhenki välittyy uusille sukupolville aina jollain tavoin muuntuneena.
Kuka siis saa, tai kenen pitää puhua ja toimia esim. vanhojen rakennusten säilyttämisen ja suojelemisen puolesta? Arkkitehti, jos hän vielä on elossa ja voimissaan, haluaa useimmiten, että häntä kuullaan taloa saneerattaessa tai sitä muutettaessa jollain tavalla.
Entä päättävätkö rakennuksen omistajat, asukkaat, käyttäjät, vai poliitikot, vai kenties virkamiehet mitä kulloinkin on järkevää, taloudellista, laillista, eettisesti ja moraalisesti oikein tehdä, kun rakennusta uhkaa esim. taloudellisen hyödyn tavoittelu kiinteistösijoittajien hakiessa lisärakentamisoikeutta.

Vaasan kulttuuriympäristöselvitys 2010

Vaasan kaupunkisuunnittelussa on laadittu erinomainen ja laaja n. 140 sivuinen katselmus Vaasan kaupunkikuvan historiaan ja nykytilaan. Arkkitehti Marketta Kujala kertoo (Pohjalainen 27.2.2011)innostuneena tehdystä työstä, asioita on nyt kartoitettu, ja nyt voimme paremmin ymmärtää niin luonnon kuin ihmisen jättämät jäljet kaupunkiin, maisemaan, paikan henkeen."Vaasalla on voimakas oma identiteetti. Kujala kertoo, että kollegat täällä käydessään ihastelevat ja kadehtivat Vaasaa. Tämä meidän itsekin pitäisi ymmärtää."
Kaupungin keskusta, sydän, todennäköisesti pysyy elinvoimaisena ja vahvistuukin tulevaisuudessa, mutta suuria haasteita toki on edessämme. Maankohoaminen, rantojen pakeneminen on yksi suuri asia, johon totta vie on kiireellä keksittävä toimintatapoja pitää meri ja veneily edelleen itsestään selvänä Vaasan tunnuspiirteenä. Asia on niin iso ja tärkeä, että sen puitteissa on varmaan järkevää kutsua koolle jonkinlainen informaatio- ja keskustelutilaisuus, jossa voidaan pohtia asiaa mahdollisimman monelta kantilta.

Vaasan kulttuuriympäristöselvitys 2010 julkaistaan jossain vaiheessa myös kirjana. Tässä vaiheessa siihen voi tutustua netissä kaupungin sivuilla http://www.vaasa.fi/ >julkiset palvelut>kaavoitus ja rakentaminen>kaavoitus>ajankohtaista>kulttuuriperintöselvitys (pdf 24 Mt)
Selvitys kattaa koko Vaasan alueen, ei pelkästään kantakaupunkia. Kannattaa lukea!

Kuvakirjoja, postikortteja Vaasasta

Vaasa nyt ja sata vuotta sitten

Tiedän, että ainakin Rita Lukkarinen on tehnyt kirjan, jossa esitellään vaasalaisia kohteita esittämällä rinnakkain samasta kohteesta otettuja valokuvia. (Nytt liv i Julia Widgréns motiv - Vasa idag och för hundra år sedan - Skrifter utgivna av Österbottens museum nr 35). Löytyykö tällaisia kirjoja enemmänkin? Vanhojen valokuvien perusteella on erittäin mielenkiintoista mennä etsitään oikeaa paikkaa ja ottaa siitä sitten itse mahdollisimman hyvä ja puhutteleva nykypäivän kuva. Tällainen valokuvaustehtävä sopii erityisen hyvin myös lapsille ja nuorille, samalla heille voi kertoa tärkeitä asioita, arjesta, arvoista...

Myös postikortteja on Vaasasta tehty "valtavat määrät". Kuuluisia keräilijöitäkin Vaasassa on. Tapio Parkkari taisi jokunen vuosi sitten yrittää saada näitä "helmiä" kaikkien nähtäville nettiin, mutta työtä varmaankin tällä saralla vielä riittää.

Setterbergin Vaasa


Talojen tarinoita uudessa Vaasassa

Vaasan kaupunki / Kaupunkisuunnittelu on yhdessä Pohjanmaan museon / vt. museontoimenjohtaja Katarina Anderssonin ja museopedagogi Kukka-Maria Kallion kanssa julkaissut ilmaisen ja upean oppaan vaasalaisille tutustua kotikaupunkimme historialliseen ilmeeseen, Setterbergin Nikolainkaupunkiin eli Venäjän vallan aikaiseen Vaasaan suunnittelemaan asemakaavaan ja keskeisiin julkisiin rakennuksiin. Kohteita esitellään kymmenkunta. Perustiedot kerrotaan lyhyesti ja ytimekkäästi. Enempää ei ehkä tarvitsekaan tietää, - omia muistoja tapahtumista ja ajan tuomista muutoksista sen sijaan olisi mielenkiintoista kerätä lisää. Esim. Hovioikeudenpuisto ja Vaasan hovioikeus on pysynyt ulkoiselta olemukseltaan aika lailla samanlaisena. Entä sisältä? Ja pysyykö rakennus tulevaisuudessakin nykyisessä käytössä, toivotaan parasta.

Viljo Revell 100 vuotta 2010



Kaupunkikierros Vaasassa Revellin jalanjäljillä

Vaasan kaupunki / Kaupunkisuunnittelu yhdessä Pohjanmaan museon / Anne Majaneva-Virkolan kanssa julkaisi juhlavuoden kunniaksi hienon ilmaisen oppaan Viljo Revellin Vaasassa olevista arkkitehtuurikohteista. Kiitos tästä. Peruskoulun opettajana tästä on suurta hyötyä, ”oman kylän” suurmiehistä on syytä kertoa nykynuorille. Kuvia esitteessä on kahdeksasta kohteesta, sekä nykypäivän tilanteesta että vanhempia kuvia. Näistä kohteista, mm. Rewell centeristä olisi hienoa saada nähtäväksi lisää kuvia. Millaisia muistoja meillä on esim. avonaisesta Rewellin sisäpihasta?

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...