Vaasan patsaita ja muistomerkkejä

Luettelointi on tehty ko. muistomerkin ”syntymäpäivän” ts. paljastuspäivän mukaisessa järjestyksessä. Tähän mennessä (elokuun loppu) on ROJEKTI X = :ssa esitelty yhteensä 59 kohdetta. Blogikirjoitukset on julkaistu allekirjoittaneen ylläpitämässä blogissa http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/ (Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n blogi).

Tätä blogia täydentää fb-sivusto https://www.facebook.com/rojektixon/ , joka on tarkoitettu aiheeseen liittyvään keskusteluun ja mahdollisen lisämateriaalin jakamiseen ko. kohteista.

Syys-joulukuussa näille edellä mainituille foorumeille on tulossa vielä yli 40 kohdetta. Tämän lisäksi on itselläni tiedossa vielä joitakin tässä vaiheessa selvittämättömiä muistomerkkejä, joilta siis puuttuvat mm. tiedot teoksen vihkiäispäivämäärästä ym. perusfaktaa.

Kaikenlainen apu tämän hankkeen eteenpäin viemiseksi on erittäin tervetullutta. Olen kiitollinen jokaisesta yhteydenotosta, pienen pienet tiedonjyväsetkin voivat olla todella arvokkaita. Samoin kuvamateriaali, vanhat ja uudet kuvat Vaasan patsaista ym. muistomerkeistä kiinnostavat varmasti muitakin kuin minua.

Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää! Tietoja, kokemuksia, omaa osaamistamme, yhteisöissä mukana olemista, tunteita, ym. voimme jakaa toisillemme, ja tuoda näin iloa ja hyvää mieltä toisillemme.

Yhdessä – tillsammans sopii erinomaisesti tienviitaksi tälle Suomen 100 v. juhlavuodella. Tottakai myös jatkossa kaikenlaisille isoille ja pienille hankkeille.

Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvataiteen ope

Yhteydenotot aimonyberg(at)gmail.com
050 3308540

Kuva: AN

LISTA TÄHÄN MENNESSÄ ESITELLYISTÄ VAASAN PATSAISTA YM. MUISTOMERKEISTÄ

Klikkaamalla kohteen perässä olevaa linkkiä pääset lukemaan ja katsomaan kuvat niistä kohteista, jotka ovat jo valmiina.

Rojekti X= jatkuu ainakin vuodet 2017-2018. Tavoite on saada aikaan digitaalinen tiedosto, joka on kaikkien halukkaiden vapaassa käytössä. (Hankkeelle haettiin alun perin myös ulkopuolista tukea. Koska sitä ei alkuvuodesta saatu, rojekti etenee nyt siis ”rennosti” niillä resursseilla mitä käytettävissä on).

TAMMIKUU (5 kohdetta)

2.1. (2002) A.W.Stenfors, Marita Perttula, Vaasanpuistikko 18, Kauppahallin julkisivu (kaksi laattaa, erikseen suomeksi ja ruotsiksi)

9.1. (1975) Einari Uusikylä, Raimo Nousiainen, Kaupunginkatu 6, Kotiranta, muistokivi ja laatta
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/9-tammikuuta-1975.html

19.1. (1968) Päämajan muistolaatta, Vidar Hannus, Koulukatu 2, entisen Maaherrantalon julkisivu
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/19-tammikuuta-1968.html

29.1. (2006) Mannerheim- ristin ritarin n:o 38 Eino Wenäläisen muistolaatta, Ajurinkatu 18

29.1. (2006) Mannerheim- ristin ritarin n:o 26 Matti Varstalan muistolaatta, Rauhankatu 4

HELMIKUU (2 kohdetta)

5.2. (1999) Veera, Lucien den Arend, Onkilahden puisto, Palosaari
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/5-helmikuuta-1999.html

25.2. (1958) Jääkäri, Lauri Leppänen, Hovioikeudenpuiston reunassa, Vaasanpuistikon alussa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/jaakari-patsas-25-helmikuuta-1958.html

MAALISKUU (2 kohdetta)

13.23. (2000) Jäätie, Pekka Jylhä, Tiklaspuisto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/03/jaatie-13-maaliskuuta-2000.html

15.3. (1987) Partiotyön alkaminen, Toivo Kultti, Vaasan lyseon seinässä Vaasanpuistikon puolella
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/03/partiotyon-alkaminen-15-maliskuuta-1987.html

HUHTIKUU (2 kohdetta)

25.4. (1981) Yrittäjäpatsas, Topi Kultti, Vaasanpuistikko 16
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/04/yrittajapatsas-25-huhtikuuta-1981.html

25.4. (2016) Vienan karjalaisten liitto- muistolaatta, Kauppapuistikko 31
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/04/vienan-karjalaisten-liitto-muistolaatta.html

TOUKOKUU (16 kohdetta)

1.5. (1843) Totikivi, Hietalahden Villan puisto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/totikivi-1-toukokuuta-1843.html

7.5. (1992) Lento, Asko Halme, Variskan koulun piha
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/lento-7-toukokuuta-1992.html

10.5. (1971) Matilda Wrede, Th. Häggqvistin valimo, Rantakatu 6
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/matilda-wrede-10-toukokuuta-1971.html

11.5. (1955) Inkeri, Liikenteessä kuolleiden lasten muistomerkki, Tea Helenelund, Hietalahden mäki Inkeripuisto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/inkeri-patsas-11-toukokuuta-1955.html

12.5. (2005) Lottapatsas, Tea Helenelund, Kasarmintori Korsholmanpuistikon puoli
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/lotta-patsas-12-toukokuuta-2005.html

12.5. (2006) Varjoja metsässä, Erkki Kannosto, Hovioikeudenpuistikko 13 – 15
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/varjoja-metsassa-12-toukokuuta-2006.html

13.5. (2005) Matkakuume, Erkki Kannosto, Hovioikeudenpuistikko kävelykatu
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/matkakuume-13-toukokuuta-2005.html

13.5. (2005) Syvä jano, Erkki Kannosto, Hovioikeudenpuistikko kävelykatu
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/syva-jano-13-toukokuuta-2005.html

16.5. (2001) Alma Skog, Koulukatu 7 rakennuksen seinässä
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/alma-skog-16-toukokuuta-2001.html

18.5. (1953) Toivo Kuulan syntymän muistolaatta, Heimo Lappalainen, ent. Kasarmin alueella entisen esikunnan seinässä.
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/toivo-kuula-18-toukokuuta-1953.html

19.5. (1911) Triviaalikoulun muistopylväs, K.G. Rehn, Vanha Vaasa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/triviaalikoulun-muistopylvas-19.html

22.5. (1915) Zacharias Topelius, Emil Wikström, Kirkko- ja Hovioikeudenpuistikon risteys
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/zacharias-topelius-22-toukokuuta-1915.html

23.5. (1908) Joachim Kurten, Emil Wikström, Kaupungintalon puisto, Hovioikeudenpuistikko
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/joachim-kurten-23-toukokuuta-1908.html

27.5. (2000) Harald Boucht muistolaatta, Hovioikeudenpuistikko 1
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/harald-boucht-27-toukokuuta-2000.html

29.5. (1985) Max, Ernst Mether-Borgström, Kappelinmäen alakoulu piha
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/max-29-toukokuuta-1985.html

30.5. (1985) Härveli, Asko Halme, Kaupungin virastotalon sisäpiha, Kirkkopuistikko 26
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/05/harveli-30-toukokuuta-1985.html

KESÄKUU (14 kohdetta)

2.6. (1998) Elämän tie, Venny Konturin muistomerkki, Marita Perttula, Onkilahden puisto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/elaman-tie-venny-kontturin-muistomerkki.html

3.6. (1956) Erik Mandelin, reliefi, Lauri Hyppönen, Malmöntalon julkisivu
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/erik-mandelin-reliefi-3-kesakuuta-1956.html

3.6. (1956) Erik Mandelin, hautamuistomerkki, Sakari Tohka, Vanha hautausmaa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/erik-mandelin-hautamuistomerkki-3.html

4.6. (2008) Mannerheim- ristin ritarin n:o 163 A.K. Marttisen muistolaatta, Entinen Vaasan Sotilaspiirin esikuntarakennus Vaasan Kasarmintorilla
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/ak-marttinen-muistolaatta-4-kesakuuta.html

5.6. (1920) Vuoden 1918 sankarihaudat, Artturi Ortela, Vanha hautausmaa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/vuoden-1918-sankarihaudat-5-kesakuuta.html

7.6. (1982) Rautatien konepajatoimintaa Vaasassa 100 v. Voitto Luomanen, Pitkäkatu 20
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/rautatien-konepajatoimintaa-vaasassa.html

8.6. (1979) Merituuli -suihkukaivo, Eero Hiironen, Palosaaren tori
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/merituuli-suihkukaivo-10-kesakuuta-1979.html

10.6. (19991) Rauhansilta, Edvin Hevonkoski, Asevelikylän Jukolanpuisto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/rauhansilta-10-kesakuuta-1991.html

13.6. (2010) Sri Chinmoy – A dreamer of Peace, Kaivalya Torpy, Hietalahden Villan puisto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/sri-chinmoy-dreamer-of-peace-13.html

19.6. (1959) Luotsi -suihkukaivo, Wäinö Aaltonen, Kaupungintaloa vastapäätä
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/luotsi-suihkukaivo-19-kesakuuta-1959.html

19.6. (1894) Risti, Magnus Schjerfbeck, Korsholman valleilla, Vanha Vaasa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/risti-korsholman-valleilla-19-kesakuuta.html

24.6. (1935) Suomen sodan 1808 – 1809 muistomerkki, E.I. Serenius ja Yrjö Sundqvist, Vanha Vaasa, Postikatu
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/suomen-sodan-1808-1809-muistomerkki-24.html

24.6. (1920) Mustasaaren seurakunnan sankarihauta, Matti Visanti, Mustasaren kirkon julkisivu, Kustaan tori
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/mustasaaren-seurakunnan-sankarihauta-24.html

26.6. (1921) V. 1918 sankarihaudat, Ruotsinmaalaisten vapaaehtoisten hauta, Harald Wadsjö, Vanha hautausmaa, pääkäytävän päässä
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/06/v-1918-sankarihaudat-ruotsinmaalaisten.html

HEINÄKUU (8 kohdetta)

1.7. (2010) Auringon lapsi, Hannu Leimu, Yliopistonranta 5
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/auringon-lapsi-1-heinakuuta-2010.html

1.7. (1930) Pohjanmaanmuseon pronssiovet, Emil Wikström, Koulukatu 0
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/pohjanmaanmuseon-pronssiovet-1.html

7.7. (1963) Toivo Kuula, Wäinö Aaltonen, Kaupungintalon puisto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/toivo-kuula-7-heinakuuta-1963.html

8.7. (1999) Martta yhdistyksen muistokivi ja laatta, Hietalahden ystävyyskaupunkipuisto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/martta-yhdistyksen-muistokivi-8.html

9.7. (2008) Korttitalo, Simon Gripeberg, Asuntomessualueen aukio
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/korttitalo-9-heinakuuta-2008.html

9.7. (1938) Suomen Vapaudenpatsas, Yrjö Liipola, Vaasan Kauppatori
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html

17.7. (1977) Sundomin kylä 600 vuotta, Börje Backholm, Sundomin museoalue
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/sundomin-kyla-600-vuotta-17-heinakuuta.html

28.7. (1964) Pohjanmaan jääkäripataljoonan muistokivi, Pentti Penttilä, Kasarmintorilla, Korsholmanpuistikon varrella
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/07/pohjanmaan-jaakaripataljoonan.html

ELOKUU (10 kohdetta)

3.8. (1952) J.L. Runeberg, Lauri Leppänen, Vanha Vaasa, raunioalue
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/jl-runeberg-vaasan-triviaalikoulu-2.html

3.8. (1952) Vanhan Vaasan asemakaavakartta, Toivo Kultti, (Kauppiaankatu 30/?)
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/vanhan-vaasan-asemakaavakartta-3.html

3.8. (1956/1957?) J.F. Aurenin talo, Kauppiaankatu 30
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/jf-aurenin-talo-381956.html

10.8. (1995) Cyclus, tilateos, Stefan Lindfors, Pohjanmaanmuseon etupiha, Koulukatu 0
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/cyclus-tilateos-10-elokuuta-1995.html

12.8. (2006) C.G.Wolff, reliefi, Voitto Kantokorpi, Sundin ranta, Merimuseon seinä
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/cg-wolff-12-elokuuta-2006.html

16.8. (1953) Sotien 1939 -1944 sankarihaudat, Armas Tirronen, Vanha hautausmaa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/1939-1944-sotien-sankarihaudat-16.html

16.8. (1983) Tuulipinta, Eino Ruutsalo, Teeriniemen alakoulun piha
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/tuulipinta-16-elokuuta-1983.html

17.8. (1958) Mussorin pitäjä 600 vuotta, Theodor Schalin, Mustasaaren kirkon piha
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/mussorin-pitaja-600-vuotta-17-elokuuta.html

25.8. (1956) A.A. Levón, Lauri Leppänen, ent. Puuvilla osakeyhtiön pääkonttorin edessä
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/aa-levon-25-elokuuta-1956.html

26.8. (1962) Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Rauniokannel, Armas Lähteenkorva, Vanha hautausmaa
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/08/karjalaan-jaaneiden-vainajien.html


LOPPUVUODEN KOHTEET (kohteet esitellään blogissa vaasaennenjanyt ko. ”synttäripäivinä”)

SYYSKUU

2.9. (1962) Vakaumuksensa puolesta kaatuneet, Työläisten ja torpparien muistomerkki, Vilho Aalto, Malmön talon läheinen puisto, vastapäätä Vanhaa hautausmaata.

3.9. (1984) Hiljaiset päivät, Harry Kivijärvi, VAMIA, pääsisäänkäynnin vieressä, Ruutikellarintie 2

3.9. (1884) Inhimilli, Kari Huhtamo, Valtion virastotalon aukio, Wolffintie 35

6.9. (2012) Nandor Mikolan muistolaatta, Raimo Heino, Rantakatu 11

8.9. (1993) Ankkuri ja potkuri, Kielin ystävyyskaupunkipuisto, Hietalahden Villan etupiha

9.9. (1997) Sopimus, Anne Alho, Vaasan yliopiston päärakennuksen takana, Yliopistonranta 7

14.9. (2008) Myötätuuli, Kalervo Ketonen, Koulukatu 46 piha (yksityinen piha)

18.9. (1993) Lintunainen, Jarl Hemmerin muistomerkki, Carl-Gustaf Lilius, Rantapuisto

19.9. (2015) Vaasan Jaakkoo, Lauri Hyppönen/Heikki Aitoaho, Pitkänkadun ja Hietasaarenkadun risteys
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/02/vaasan-jaakkoo-24-helmikuuta-1983.html

20.9. (1980) Heikki Klementti, Tea Helenelund, Lyseon edessä, Vaasanpuistikko 8

23.9. (1954) Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta, Thom Thesleff, Pohjanmaanmuseon merenpuoleinen kivijalka, Koulukatu 0

24.9. (1982) Maasta ja auringosta, Antti Maasalo, Wolffintie 30

25.9. (1997) Pystykierre, Asko Halme, Runsor

26.9. (2106) Paloaseman muraali, Andrew Hem, paloaseman torni

27.9. (1994) Kirkas askel, Pekka Kauhanen, Silverian etupiha

30.9. (1953) Jacob Tegengren, Eira Häggkvist, Hietalahden Villa, merenpuoleinen pääty

30.9. (2006) Sailing City, Asko Halme, Vaskiluodon matkustajaterminaalin edusta

LOKAKUU

2.10. (2011) Kaks purje, Rait Pärg, Pärnu-puisto, Hietalahden Villan edusta

3.10 (2000) Tiedon portaat, Asko Halme, Vaasan lyseon piha, Vaasanpuistikko 8

5.10. (1996) C.A. Setterberg, Tea Helenelund, Kirkkopuistikon ja Kasarminkadun risteys

6.10. (1978) C.A. Setterberg, muistolaatta, Tea Helenelund, kirkon torniosan seinä

9.10. (1974) Valon synty, Matti Haupt, ABB:n konttorin edusta

12.10. (1969) Suomen ilmailun muistomerkki (Merikotka) Kalervo Kallio, Vaskiluodon silta

13.10. (1990) Virstanpylväs, Vaasan lyseon piha, Vaasanpuistikko 8

15.10. (2014) White open, Jaakko Niemelä, Kirjastonkatu 13, Langensteinin aukio

19.10 (1988) Vuoripuro-suihkukaivo, Kurt Meyers, Koivupuisto Koulukadun varrella

23.10. (1976) Joukko-osaston perinnemuuri, Annikki Nurminen, Korsholmanpuistikon reuna

27.10. (1989) Reino Ignatius reliefi, Saaristokatu Vaskiluoto.

28.10. 81981) Rauhanpuu Lions-järjestö, Hovioikeuden puisto Vaasanpuistikon puoli

30.10. (1953) Jarl Hemmer, muistolaatta, Tea Helenelund, Stundars Hemmer-talon eteinen

MARRASKUU

1.11. (1981) Korsholman sotilassoitto-opisto, muistolaatta, Mustasaaren koulu

12.11. (1949) A.A. Levón, Lauri Leppänen, Kaupungintalon puisto

12.11. (1924) Kaarle IX, John Munterhjelm, Kaupungintalon julkisivu

18.11. (2006) Gridlock, Jaakko Niemelä, Hovioikeudenpuistikko, Rewell-Centerin pääty

29.11. (1981) Artturi Leinonen, muistolaatta, Hovioikeuden puisto

JOULUKUU

6.12. (1990) Mannerheim ratsastajapatsas, pienoismalli, Aimo Tukiainen, Kaupungintalo

6.12. (1924) Valtionhoitajien korkokuva, (Svinhufvud ja Mannerheim), John Munsterjelm, Kaupungintalo julkisivu

6.12. (2003) Oskar Peltokangas, jääkäriluutnantti, Onkilahdenkatu 4

12.12. (1996) Meander, Asko Halme, Sisäsatama Kuntsin modernin taiteen museon aukio

31.12. (1979) Lars Vilhelm Torohwei, Kasarminnalueella, Korsholmanpuistikko 8 sisäpiha


KOHTEITA, JOISTA TIETOJA VIELÄ PUUTTUU

Muistomerkkejä, joiden ”synttäripäivä” eli paljastus pvm. ym. tiedot ovat vielä selvittämättä

X= Academillin sisäpihan punainen tuoliveistos, paljastus pvm?

Kuva: AN. Academillin sisäpihalla on tällainen taideteos. Tekijä Albert Braun, ja teoksen nimi Parabolarenan.

X= Antiikkipatsas jäljennökset, Setterbergin puisto Koulukadun ja Rantakadun välissä, 1929-1936

1. Borghesialainen miekkailija, leikkikentän reunassa Koulukadun puolella

2. Apollo, suihkulähteen lähellä

3. Venus, suihkulähteen lähellä

4. Lepäävä Merkurius, puiston reunassa Rantakadun puolella

5. Poika ja hanhi, puiston reunassa Rantakadun puolella

Antiikkipatsasjäljennösten vieressä puutarhauurnat, 2 kpl

X= Gunnar Rosenholm, muistomerkki, Stundars

X= Hartmanin talon korkokuvat, John Munterhjelm/? Harjunpään veljekset Jaakko, Jussi, Aleksanteri ja Matti, Hovioikeudenpuistikko

X= Hovioikeuden muistolaatta, arkkitehti C.F. Adelcrantz, 1786, Mustasaaren kirkko

X= Illuusio – maisemapylväs, Jorma Valkama ja Ari Jääskö. Palosaaren sillan kupeessa, syksy 2007

X= Isänmaa -lasimaalaus, Henry Ericsson, Pohjanmaan museo, Muistohallin ikkuna, vuodelta 1930

X= Karhu, Matti Visanti, Koulukatu, Koivupuisto, 1920-luvun alku

X= Karhu, (pikkuveli), Pohjanmaanmuseon portailla, Koulukatu 0

X= Mennyt aika, Edvin Hevonkoski. Teos poistettu Kasarmin alueelta, minne?

X= Mustasaaren koulun sankarivainajat, Koulun vanhan päärakennuksen edessä, 1925

X= Peikko ja Impi, Elias Ilkka, kiveen hakannut Aleksanteri Harjunpää, 1917 Meriniemi, lahjoitus Vaasan kaupungille 1959, Tiklaspuisto

X= Runsorin muistokivi, Vuoden 1918 muistokivi, Evert Kull, 1931 syksy, Runsorintie

X= Suomen pankin korkokuvat, Emil Filén ja Yrjö Rosola,

X= Vaasan 400-v muistolaatta ja Kasvun ja Tiedon puu, Academillin edustalla rannalla, (2.10. 2006 ?)

X= Venäläisten sotavankien hauta-alue, Ortodoksinen hautausmaa, Kappelinmäki


Lisäksi joitakin teoksia on ilmeisesti tilapäisesti pois alkuperäiseltä paikaltaan rakennustöiden takia.

X= Tea Helenelundin suihkulähde Vaasan keskussairaalan etupiha

X= ? Ilmoita ihmeessä, jos tiedät vielä muita patsaita ym. muistomerkkejä!


JOS VOIT AUTTAA, eli tiedät vielä jonkun muun luettelosta puuttuvan teoksen, tai tiedät yllä olevista teoksista edes vähän lisää, tarkempia tietoja, tai sinulla on mielenkiintoisia valokuvia Vaasan muistomerkeistä, olen todella kiitollinen yhteydenotostasi.

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
050 3308540

Rojekteja syyskuussa!

Syyskuussa on taas paljon kohteita!

Tämän vuoden 2017 tammi-elokuussa olen kirjoitellut patsasteemasta jo yhteensä 58 blogikirjoitusta. Ideana minulla on järjestellä Vaasan julkisten veistosten, muistomerkkien ym. kokonaisuutta kuukausittain eteneväksi, pvm:n mukaan esiteltäviksi tietopaketeiksi. Olen käyttänyt perusteena ko. teoksen syntymäpäivää, ts. sitä päivämäärää, jolloin teos on paljastettu. Vuosiluku kertoo teoksen iän. Vanhin esitellyistä muistomerkeistä on tähän mennessä Hietalahden Villan puistossa oleva Totikivi (1.5.1843).

Tiedossani on jo päivämäärät yhteensä jo yli sadalle kohteelle, jotka siis pyrin esittelemään kaikki ennen vuoden vaihdetta. Lisäksi on vielä noin kymmenkunta teosta, joiden tarkat pvm. ym. tiedot ovat vielä löytämättä. Kaiken kaikkiaan ainakin 120 kulttuurihistoriallista ”opetuspakettia” on siis mahdollista saada kokoon.

Lisää varmasti myös vielä löytyy. Uusia patsaita, muistolaattoja ym. kohteita Vaasaan saadaan tänäkin vuonna mitä todennäköisimmin.

Tietoa Vaasan patsaista ja muistomerkeistä toivon edelleen kaikilta asiasta kiinnostuneilta. Perustiedot saadaan kasaan kirjoista, netistä, mutta toivon saavani mukaan tähän rojektiin myös aivan tavallisten vaasalaisten muistoja, kokemuksia ja kuviakin kotialbumeista jne.

Tätä varten avasin toiveikkaana myös facebook -sivuston täydentämään tätä blogikirjoittelua.

Arvoisat Ystävät, olette sydämellisesti tervetulleita mukaan jakamaan tietoja, muistoja Vaasan patsaista ja muistomerkeistä. Kommentoikaa jo tehtyjä, vanhoja blogikirjoituksia, aloittakaa alla olevan linkin fb-sivulla uusia viestiketjuja, lisätkää kuvia, esittäkää lisäkysymyksiä / vastatkaa muiden esittämiin kysymyksiin.

Tutustu Rojekti X= sivustoon! Ole mukana, - tietojen, kokemusten, omien ajatusten jakaminen on tätä päivää!

https://www.facebook.com/rojektixon/

Rojekti jatkuu syyskuun osalta seuraavasti:

X= 2.9. (1962) Vakaumuksensa puolesta kaatuneet, Vilho Aalto, puisto hautausmaan vieressä

X= 3.9. (1984) Hiljaiset päivät, Harry Kivijärvi, Vaasan Ammattiopiston edessä

X= 3.9. (1884) Inhimilli, Kari Huhtamo, Valtion virastotalon aukio

X= 6.9. (2012) Nandor Mikolan muistolaatta, Raimo Heino, Rantakatu 11

X= 8.9. (1993) Ankkuri ja potkuri, Kielin ystävyyskaupunkipuisto

X= 9.9. (1997) Sopimus, Anne Alho, Vaasan yliopiston päärakennuksen takana

X= 14.9. (2008) Myötätuuli, Kalervo Ketonen, Koulukatu 46 piha

X= 18.9. (1993) Lintunainen, Jarl Hemmerin muistomerkki, Carl-Gustaf Lilius, Rantapuisto

X= 19.9. (2015) Vaasan Jaakkoo, Lauri Hyppönen/Heikki Aitoaho, Pitkänkadun ja Hietasaarenkadun risteys

X= 20.9. (1980) Heikki Klementti, Tea Helenelund, Lyseon edessä, Vaasanpuistikko 8

X= 23.9. (1954) Karl ja Elin Hedmanin uurnahauta, Thom Thesleff, Pohjanmaanmuseon merenpuoleinen kivijalka

X= 24.9. (1982) Maasta ja auringosta, Antti Maasalo, Wolffintien reuna

X= 25.9. (1997) Pystykierre, Asko Halme, Aikuiskoulutuskeskus, Runsor

X= 26.9. (2106) Paloaseman muraali, Andrew Hem, paloaseman torni

X= 27.9. (1994) Kirkas askel, Pekka Kauhanen, Silverian etupiha

X= 30.9. (1953) Jacob Tegengren, Eira Häggkvist, Hietalahden Villa, merenpuoleinen pääty

X= 30.9. (2006) Sailing City, Asko Halme, Vaskiluodon matkustajaterminaalin edusta

Onko sinulla tietoa?

1. Lauri Hyppösen elämästä, taiteesta? Tekikö hän myös pienoismalleja?

2. Yksityisellä taloyhtiön pihalla olevan teoksesta Myötätuuli? Koulukatu 46 sisäpiha.

Kuva: AN

3. Ankkuri ja potkuri, Kielin ystävyyskaupunkipuiston teoksesta? Ankkuri ainakin on, entä potkuri?

Myös kaikista muista syyskuun kohteista kaikki pienetkin yksityiskohdat, ja kuvat ennen ja nyt ovat erittäin tervetulleita (kuvien jakamiseen oltava oikeus, lupa).

Avusta ja yhteistyöstä kiittäen, Aimo Nyberg,
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com tai 050 3308540

Sadan päivän loppukiri

Tänään 29.8.2107 on sata päivää Suomen 100 v. juhlapäivään 6.12.2017.

www.100vuotta100kuvaa.fi eli Pohjanmaan museon verkkonäyttely on oivallinen paikka tutustua paikalliseen historiaan.

Itsenäisen Suomen vuosikymmenet näytetään monien tapahtumien kautta. Kuviin on valittu pääosaan ihmiset, vaasalaiset kuvattuina monissa eri yhteyksissä.

Osa kuvista on sellaisia, jotka on saatu museon arkistoon ilman kuvatietoja. Näihin toivotaan edelleen lisätietoja, palautetta! Eli nyt vaan rohkeasti kuvia tutkailemaan ja kommentoimaan!

Näitä kuvia kannattaa ”lukea” ihan rauhassa. Ja nauttia menneiden vuosikymmenten tunnelmista. Vaikkapa vaan kuva päivässä, sadan päivän ajan. Myös vuosikymmeniä esittelevät tekstit ovat mielestäni hienot. Ne palauttavat mieleen myös omaa elettyä historiaa.

Itselläni elettyä, koettua elämää Vaasassa on 35 vuotta. Itse ottamiani diakuvia minulla on isot pinot. Alan järjestellä niitä tässä vähän kerrallaan. Ja siirtää digimuotoon. Katsotaan, jos vaikka niistäkin joitain mielenkiintoisimpia saisin julkaistua tässä vaasaennenjanyt blogissa lähiaikoina.

Olen skannaillut vuosien varrella myös muutamien muiden kuvia. Tämä on edelleen mahdollista, toki vain pienessä määrin, eikä kiireellisellä aikataululla.

Kuvat: Vappukuvat Vaasan torilta, Kari Hallantien kokoelmista. Skannaus ja kuvankäsittely AN.

Aimo Nyberg, eläkkeellä oleva kuvisope

Retkille Raippaluotoon

Kuva: AN. Vaasan seudun yksi kuvatuimmista kohteista, tällä kertaa nähtynä ravintola Bernyn suunnasta 26.8.2017.

Suosittelen kaikille Vaasan seudusta kiinnostuneille seuraamaan säännöllisesti Visit Vaasan sivustoa

http://www.visitvaasa.fi/fi/Pages/etusivu.aspx


Syksyinen luonto kutsuu lähtemään retkille saaristoon. Kiitos Raippaluodon sillan tämä on helppoa, myös autolla. Ei tarvitse olla veneenomistaja, eikä oma kesämökkikään ole välttämätön.Palveluja alueella kyllä löytyy, - onhan kyseessä UNESCON maailmanperintökohde. Vuosien työ alkaa tuottaa tuloksia, alueella viihtyvät niin kauempaakin tulevat turistit kuin Vaasanseudullakin asuvat.

Ravintola Bernyn vieressä näytti myös siltä, että odotetut rakennustyöt info ym. rakennukselle ovat päässeet käyntiin.

Raippaluoto on sen verran suuri saari, että kohteita riittää moneksikin reissuksi. Joka vuosi, ja jokaisena vuodenaikana. Kyllästymisen vaaraa ei ole.

Ensikertalaiselle saariston maisemat ovat ainutlaatuisia. Vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Vaasan keskustasta ja rannoilta ollaan jo aivan toisenlaisten näkymien äärellä.

Tänään Suomen luonnonpäivänä kävimme vaimon kanssa Sommarössa.

Metsähallituksen entsien Vartiotuvan korjaustyöt alkavat olla pian valmiina.

Alueella oleva entisen linnakkeen muistomerkkikin löytyi helposti.

 

Kuten kuuluukin olla, alueen opastustaulut ovat priimakunnossa.

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, 26. elokuuta 1962

Paljastettu 26. elokuuta 1962

Osoite: Vanha hautausmaa - Vöyrinkatu 1-2, Vaasa

Tekijä: kuvanveistäjä Armas Lähteenkorva

 

Kuvat: AN. Vaasan vanhalla hautausmaalla oleva muistomerkki kevään ja kesän 2017 kukkien kera.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki 

Tekijä: Armas Lähteenkorva (1906 – 1993)

Paljastettu: 26.8.1962

Sijaitsee Vaasan ev.lut. seurakuntien vanhalla hautausmaalla sankarihautojen välissä.

Osoite: Vanha hautausmaa - Vöyrinkatu 1-2, Vaasa


Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki.

Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi, Rauniokannel

Vaasan ev.lut. seurakuntien ns. vanhalla hautausmaalla sankarihautojen välissä. 

- kuvanveistäjä Armas Lähteenkorva (1906 – 1993) 

- 2,5 m korkea punagraniittipaasi kuvaa murtunutta kirkon holvia. Kiveen on kaiverrettu sekä luterilainen että ortodoksinen risti ja kannel kuvaamaan Karjalan heimoa. 

Teksti: 

KARJALAAN JÄÄNEIDEN VAINAJIEN MUISTOLLE 
 VAASAN KARJALASEURA 26.8.1962 

Aiheen kuvanveistäjä sai sisarensa, Vaasassa vv. 1944 -1967 opettajana toimineen runoilija Mirjami Lähteenkorvan runosta ”Rauniokirkko”. 

Muistomerkin holvikaarimuoto kuvaa kirkon keskeistä asemaa Karjalan heimon keskuudessa. Molempien uskontokuntien ristit kertovat siitä, että Jumala on sama, vaikka ulkonaiset puitteet olisivat erilaiset. Kantele kehottaa vaalimaan vanhempien laulun ja runouden lahjaa. Kanteleen katkennet kielet kertovat Karjalan heimon vaikeuksista. 

V. 1944 joutui n. 420 000 henkilöä jättämään kotinsa Venäjälle luovutetuille alueille. Muistomerkki on pystytetty muistuttamaan luovutetuille alueille jääneistä vainajien leposijoista. 

Lainaus päätyy

Vanha hautausmaa

Vaasan ev.lut. seurakuntien Vanha hautausmaa, joka on kutsuttu myös Almanniemeksi (Almaudd) ensimmäisen sinne haudatun vainajan mukaan, on perustettu 1864. Sen on alunperin suunnitellut kaupungininsinööri A.F. Berger.

Lue lisää mm. mitä muita muistomerkkejä tältä hautausmaalta löytyy:

https://www.vaasaevl.fi/tilat/hautausmaat/vanha-hautausmaa

Kuva: AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne. Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Rauniokannel osoitteessa

TÄÄLLÄ

Tutustu  ja tykkää myös koko rojektin sivutosta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tätä sivua on päivitetty 7.11.2022

A.A. LEVÓN

A.A. Levónin patsas Palosaarella on paljastettu elokuun 25. päivä vuonna 1956.

Tämä on toinen A.A. Levónin Vaasassa olevista muistomerkeistä. Patsas sijaitsee Palosaarella, entisen Vaasan Puuvilla-Osakeyhtiön pääkonttorin edessä, nykyään siis myös Vaasan yliopiston kampuksella. Eli erinomaisella paikalla, suorastaan kunniapaikalla, vanhan ja uuden risteyskohdassa. Kuten oman aikansa merkittävimmälle uudistajalle hyvin sopii.

Kuva: AN. 12.12. 2015. Palosaarella oleva A.A. Levónin patsas, rintakuva.

Tekijä: Lauri Leppänen (1895-1977).

Paljastettu: 25.8.1956. Muistomerkki paljastettiin Vaasan Puuvilla-Osakeyhtiön 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.

Tiesitkö, tai oletko kenties tehnyt omakohtaisen havainnon toisesta samanlaisesta rintakuvasta Vaasassa? Näin nimittäin oikeasti on. Vaasan keskustassa, kaupungintalon puistikossa on samanlainen, jo aikaisemmin eli 12.11.1949 paljastettu A.A. Levónin rintakuva. Tekijä on sama Lauri Leppänen.

Tämän veistoksen alkuperäiseen muottiin on siis valettu v. 1949 toinenkin muotokuva, joka on siis Palosaarella. Melkoinen mies siis. Ei taida olla tiedossa toista vaasalaista merkkihenkilöä, jolle löytyy muistomerkki tuplana?

Lue lisää A.A. Levónin elämästä

http://www.leinoset.fi/lehtijutut/levon.pdf

August Aleksander Levón (1820-75) oli merkittävä teollisuusmies Vaasassa. Hän perusti mm. Vaasan höyrymylly Oy:n 1849 ja Vaasan puuvillatehtaan 1856. Levon perusti Suomen ensimmäisen höyryllä toimivan viljamyllyn 1849 Alkulan tilalle joka sijaitsee Vanhan Vaasan puolella. Muita hänen perustamiaan tehtaita: tiilitehdas 1854 ja sahalaitos 1861 Hietalahteen. Levon oli mukana monessa muussakin yrityksessä osakkaana ja perustajana.

Aiheesta enemmän:

https://fi.wikipedia.org/wiki/August_Alexander_Lev%C3%B3n

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985, Vaasan kaupunki.

A.A. Levón 

Palosaarella ent. Vaasan Puuvilla-osakeyhtiön pääkonttorin edessä olevalla aukiolla, matalan pensasaidan ympäröivän ruohikkopyörylän keskellä. 

- kuvanveistäjä Lauri Leppänen (1895 – 1977) 

- puangraniittinen ylöspäin levenevä jalusta on 2 m korkea. Pronnsinen rintakuva katsoo kohti Sisäsatamaa. 

Pylväässä on teksti: 

A.A. LEVÓN PERUSTI TEHTAAN 
GRUNDLADE FABRIKEN 
1856 

… 

AUGUST ALEKSANDER LEVÓN (1820 – 1875) oli koulutujseltaan prosviisori. Hän perusti Vaasan Alkulaan maan ensimmäisen höyrykäyttöisen myllyn, josta kehittyi Vaasanmylly Oy. uutta kaupunkia rakennettaessa perusti Levón höyrykäyttöisen tiilitehtaan. Levón kului Vaasan Varviyhtiön johtomiehiin, oli perustamassa Höyrylaivayhtiötä, ja sen ensimmäinen toimitusjohtaja, sekä Vaasan-Pohjanmeren Höyrylainayhtiötä. A.A. Levónin aloitteesta perustetiin Vaasan Puuvilla Manufaktuuri Osakeyhtiö (sittemmin Vaasan Puuvilla Oy → Finlayson →Finlayson – Forssa) v. 1856. Kauppaneuvos v. 1864. 

Lainaus päättyy

Kuva: AN

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta A. A. Levón osoitteessa

 

TÄÄLLÄ

 

Tutustu ja tykkää myös koko rojektin sivusta

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com 

 

Tätä sivua on päivitetty 7.11.2022

 

Tämä lausunto lähti tänään

VKA ry, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys, pyrkii perehtymään oman alueensa kaavoitukseen, ja myös antamaan mielipiteitä kaupungin esittämiin suunnitelmiin.

Tämän kesän aikaan ajoittuneet lausuntopyynnöt on pystytty käymään läpi vain työryhmässä, mutta palaamme niihin koko hallituksemme toimesta seuraavassa kokouksessamme 30.8. 2107.

Tänään oli deadline tälle kaavalausunnolle:

Asemakaava vireille: Saunatalon kortteli (ak1085)

Lue Vaasan kaupungin kaavoituksen sivulta

https://www.vaasa.fi/node/28262

Lainaus:

Asemakaavan muutos koskee korttelia, joka rajautuu Konepajakatuun, Vöyrinkatuun ja Pitkänlahdenkatuun. Korttelissa sijaitsee ns. Saunatalo, jossa toimii Vaasan kaupungin sosiaalivirasto, sekä ns. Niemelän talo, jossa toimii kalusteliike Kaluste Niemelä. 

Kaavatyössä tutkitaan korttelin olemassa olevien rakennusten käyttömahdollisuuksia sekä korttelin täydennysrakentamista. Tavoitteena on asuin-, liike- ja toimistorakentaminen. Uudisrakentamisen kaupunkikuvalliset tavoitteet ovat korkeat, johtuen keskeisestä ja historiallisesti arvokkaasta sijainnista. Korttelin lounaispuolella sijaitsee rautatieasema ja siihen liittyvä puistoalue. Korttelin koillispuolella sijaitsee entisen linja-autoaseman kortteli, jonne on suunnitteilla uusi kauppa- ja kulttuurikeskus, Wasa Station. Näiden kahden korttelin välillä on kevyen liikenteen yhteystarve, joka kulkee Saunatalon korttelin kautta. Kaavatyössä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota tämän yhteyden järjestämiseen. 

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kaavoituksessa ja kaavoituksen kotisivuilla 3.-24.8.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan tavoitteista voi esittää mielipiteitä kaavoitukselle nähtävilläoloaikana. (MRL 63 §, MRA 30§) 

Kuvalainaus: Vaasan kaupungin sivuilta, ko. kaavan selostuksesta.


Vaasan kaupunki/kaavoitus PL2, 65100 Vaasa, kaavoitus(at)vaasa.fi

Viite: Asemakaava vireille: Saunatalon kortteli (ak1085)
Asia: Lausunto osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys ry

Yhdistys toteaa, että kantakaupungin tiivistämisen johdosta tapahtuva merkittävä rakentaminen edellyttää erityistä huomion kiinnittämistä tässäkin asemakaavassa liikenteen sujuvuuteen ja erityisesti kevyeen liikenteeseen, sekä paikoitusalueiden sijoittamiseen niin, ettei viheralueita pienennetä tai toiminnallisesti heikennetä.

Varsinkin asuntotuotannon vuoksi ovat riittävät lähellä olevat viheralueet vielä enemmän tarpeen tällä alueella kuin aiemmin, eli niitä pitäisi itse asiassa lisätä.

Naapuriin entisen linja- autoaseman alueelle suunniteltu suuri korttelihanke ei ilmeisesti myöskään tuo lisää vihreää alueelle, suunnitelmissa on ainakin esiintynyt kivetty torialue.

Kevyen liikenteen reittien selkiyttämisestä ja niiden turvallisuudesta huolehtimisesta on myös tarpeen huolehtia, samoin valtakunnallisesti arvokkaaseen asemakokonaisuuteen kuuluvan puistoalueen osalta, jälkimmäisen suojeluarvot säilyttäen.

Rautatien nykyiset ylityskohdat autolla ja kevyen liikenteen osalta ovat maasilta ja Konepajankatu. Onko tähän tulossa muutoksia?

Yhdistyksen mielestä olisi tärkeää selvittää eri liikenne- ja lähivirkistysalueasioita tarkemmin laajemmaltakin alueelta yksittäisiä korttelipalasia rakennettaessa.

Vaasan yleiskaava on niin yleispiirteinen ja lisärakentamistavoitteet niin suuria, että asiat tulevat helposti liian sirpaloidusti tutkituksi. Niihin on tällöin osallisenakin vaikea ottaa kantaa kattavasti.

Siksi huomautamme em. asioista jo tässä vaiheessa ja toivomme saavamme asemakaavan myös seuraavissa vaiheissaan lausunnolle.

Lisäksi: luonnollisesti suunnittelussa korttelissa ak1085 tulee rakentamisessa ottaa huomioon, että uudisrakentaminen sopii entisen saunataloon kaupunkikuvallisesti.

Tämä ja Opistotalon kortteli tulevat olemaan kaupunkikuvallisesti merkittäviä ala- ja yläkantakaupungin sisään - ja ulostulonäkymiä liikenteelle jatkossakin entisen linja- autoaseman korttelin lisäksi.

Vaasassa 23.8. 2017
Aimo Nyberg, pj. Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry.

Oikeus kotiseutuun

Asukasyhdistyksemme VKA ry kuuluu valtakunnalliseen Suomen Kotiseutuliittoon – Vi är en medlem i Finlands Hembygdsförbund.

Jyväskylän vuosikokouksen julkilausuma tässä välitettynä kiinnostuneille.

Vuosikokouksen julkilausuma:

Kaikilla on oikeus kotiseutuun

Yhä globaalimmassa maailmassa niin maahanmuutto kuin maassamuuttokin ovat lisääntyneet. Yhä useammalla on useita asuinpaikkoja ja sitä myötä monia kotiseutuja.

Jokaisella on oltava oikeus tulla hyväksytyksi sillä seudulla, jolla asuu ja tuntea olonsa turvalliseksi. Kulttuurinen moninaisuus rikastuttaa kotiseutuja. Kaikilla on oltava oikeus olla osa yhteiskuntaa ja vaikuttaa asuinalueeseensa.

Kotiseutuliiton vuosikokouksen Jyväskylässä perjantaina 11. elokuuta antama julkilausuma pohjautuu Kotiseutuliiton toiminnan päälinjoihin, jotka vahvistettiin seuraaviksi:

• kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus
• asukkaiden osallisuuden vahvistaminen sekä
• uudet toimintamuodot kotiseututyössä.

Lue lisää aiheesta liiton verkkosivuilta:

http://www.kotiseutuliitto.fi/suomen-kotiseutuliitto-kaikilla-oikeus-kotiseutuun

Maalaus: Taiteilija Panu Hemminki (yksityisomistuksessa). Tekstilisäys sloganista ajattele maailmanlaajuisesti – toimi paikallisesti. Kuvamanipulaation tekijä: Aimo Nyberg.

Savupiippu katoaa silhuetista

Kuvat: AN. 18.8.2017. Suomen Sokeritehtaan entinen tehdasalue Vaskiluodossa Kuulahden vastarannalta kuvattuna.

84 metriä korkeaa savupiippua Suomen Sokerin entisellä teollisuusalueella Vaskiluodossa Vaasan kaupungin kiinteistöllä 905- 13-9-2 on elokuun aikana purettu jo noin puoleen väliin.

Tilanteen kertausta

Tiilirakenteisen savupiipun purkamiselle on 10.10.2016 myönnetty purkulupa. Lupa on lainvoimainen ja purkutyö on käynnistetty. Purkamislupaa valmisteltaessa Pohjanmaan maakuntamuseo on ollut mukana hanketta arvioimassa. Purkamislupa on toimitettu ELY-keskukseen tiedoksi 11.10.2016.

Kesän aikana asia nousi uudelleen esiin. Sanomalehtien uutisoidessa asiaa keskikesällä, kesken Vaasan virkamiesten lomien, syntyi monille mielikuva, että nyt ollaan huonoon kuntoon päässyttä savupiippua kaatamassa pelkästään toimeksi saaneen purkufirman päätöksellä. Sokeritehtaan alueella kun on kokonaisuudessaan korkea suojelustatus Vaasan uusimmassa lainvoimaisessa yleiskaavassa.

Allekirjoittanut otti yhteyttä asiasta Etelä-Pohjanmaan ELY keskukseen. Asukasyhdistyksemme/allekirjoittanut jätti 28.7.2017 hakemuksen Vaasan Vaskiluodossa sijaitsevan Suomen Sokerin tehdasalueen tiilirakenteisen savupiipun suojelun turvaamiseksi ja suojelemisesta. Saamamme lisäselvitykset, sekä kaupungin rakennusvalvonnasta että ELY:stä johtivat siihen, että yhdistyksemme hallitus päätti vetää jättämäni hakemuksen pois 4.8.2017.

Myös ELY on arvioinut tilannetta. Se on ollut yhteydessä museovirastoon, Vaasan rakennusvalvontaan, ja käynyt paikan päällä toteamassa tilanteen, sekä keskustellut myös vielä allekirjoittaneen kanssa. Tämän perusteella ELY-keskus on katsonut, ettei sillä ole omasta aloitteestaan aihetta laittaa suojeluasiaa vireille.

Asukasyhdistyksemme kokouksessa 3.8. pöytäkirjaan kirjattiin myös:

Esityksiä kaupungin suuntaan

Tässä yhteydessä yhdistys samalla edelleen toteaa, että kiinteistön omistajan velvollisuus on, kuten tiedetään, riittävästi huolehtia omistamiensa rakennusten kunnosta.

Esitämme, että Sokeritehtaan teollisuusalueen asemakaavan valmistelu otetaan osayleiskaavan lisäksi nopeasti valmisteltavien listalle, jotta suojeluasiat saadaan asianmukaiselle tolalle.

Lopuksi ehdotamme, että kaupunki resursoisi rakennuskatselmuksia ja niitä käytettäisiin vanhojen ja varsinkin arvokkaiden rakennusten seuraamiseksi, jotta niiden kuntoa ei laiminlyödä. Purkupäätökset ovat epäonnistumisen merkki. Jo rakennettu ympäristö on myös arvokasta kansallisomaisuutta jota ei pitäisi tuhlata.

Vastaus saatiin nopeasti:

Hei

Kiitoksia kannanotosta. Vastaan kaavoitukseen liittyvään kokonaisuuteen. Vaskiluodon osayleiskaavatyö on alkanut ja ensimmäiseksi on vuorossa tavoitteiden asettelu ja siitä kaavaprosessi lähtee liikkeelle. Aikataulua on alkuperäisestä suunnitelmasta muuttanut suurteollisuusalueen yleiskaavoitus, mikä on kaupungissa priorisoitu ykköseksi. Mutta Vaskiluodon osalta taustaraportit on koottu, tässä vaiheessa tiedossa olevat tehtävät selvitykset ovat valmiita ja olemme myös haarukoineet erilaisia alustavia skenaarioita kaavatyön ja vuorovaikutuksen pohjaksi. Nyt vain pitää tarkemmin suunnitella eteneminen ja erityisesti millaisia keinoja tulemme käyttämään vuorovaikutuksen tueksi. Vaskiluodossa on jo alueita, joiden asemakaavaa voitaisiin tarkistaa kokonaisyleiskaavan pohjalta mutta koska emme vielä tiedä missä määrin ja millaisella mittakaavalla ja missä alue tulee muuttumaan, voi osayleiskaava muuttaa reunapintoja niin, ettei tällä hetkellä ole järkevää tehdä asemakaavan muutosta pienelle alueelle. Toki Vaskiluodossa on myös alueita, joihin ei voi asemakaavaa vielä halutunlaiseksi muuttaa ilman osayleiskaavatarkastelua.

Kun isot linjat ja osayleiskaava on valmis, voidaan jatkaa työtä asemakaavapuolella ja tarkistaa eri merkintöjen ajantasaisuus osayleiskaavan viitoittamaan suuntaan.

Ystävällisesti

Päivi Korkealaakso kaavoitusjohtaja


Ko. tiilirakenteinen savupiippu siis katoaa alueen silhuetista. Se kokee saman kohtalon kuin niin monet vastaavat, ja pienemmätkin ”hiilenpolton aikakauden” punatiiliset savupiiput, oman aikakautensa monumentit.

Kun käyttöä ei ole, eikä kylminä olevia hormeja, rakenteita saada pysymään turvallisessa kunnossa, kohtalo on tämä, - valitettavasti.

Yhdistyksessämme keskustellaan Vaskiluodon kaavoitustilanteesta seuraavassa hallituksemme kokouksessa 30.8. 2017.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg, VKA ry:n pj.