torstai 30. elokuuta 2018

Tunnista arkkitehti (2)

Vaasassa on komeaa arkkitehtuuria. Rakennuksilla on aina arkkitehtinsa, suunnittelijansa, - mutta unohtuvatko nimet, maailmankuulutkin, vuosikymmenten kuluessa. Arjen kiireissä emme näe ja koe rakennettua ympäristöämme, emme arvosta riittävästi perinteitä ja kokemusta, sitä mistä olemme tähän päivään tulleet.

Haluan tässä kirjoitussarjassa, Tunnista arkkitehti, esitellä joitakin sellaisia tunnettuja vaasalaisia arkkitehtuurikohteita ja arkkitehteja, joiden töitä arvostetaan koko Suomessa ja maailmallakin. Näiden arkkitehtien suunnittelemia kohteita tullaan tänne Vaasankin katsomaan, kaukaakin. Meidän vaasalaistenkin on hyvä toisinaan kerrata asioita, ja kaupungilla kulkiessamme nostaa katsetta katutason yläpuolelle.

Erinomainen keino havaintojen tekemiseen on valokuvaaminen. Sekä kokonaisuuksia että yksityiskohtia. Ja mielellään eri vuodenaikoina, erilaisissa sää- ja valoisuusolosuhteissa. Talot, rakennukset elävät omaa elämäänsä. Hyvin usein pitempään kuin me katujen tallaajat.

Kenestä on siis tällä kertaa kyse?

Tekstilainaus teoksesta Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII

”Hän on syntynyt Vaasassa (1910 -1964). ylioppilaaksi hän kirjoitti Vaasan suomalaisesta lyseosta 1928, ja valmistui arkkitehdiksi vuonna 1937. 

Hän on suunnitellut Helsingin keskustaan vuonna 1935 Lasipalatsin. Tästä tilapäiseksi tarkoitetusta basaaarirakennuksesta on tullut yksi Helsingin monumenteista, puhdaslinjaisen valkoisen funktionalismin perusteoksista. 

Vuonna 1949 hän voitti arkkitehti Keijo Petäjän kanssa kilpailun Teollisuuskeskuksen talosta Eteläranta 10:een. Tämä, myös Hotelli Palacen talona tunnettu yhdeksänkerroksinen toimisto- ja liikerakennus valmistui olympialaisten vuonna 1952. 

Maunulan Kansanasunnot Oy:n kerrostaloalueen hän suunnitteli myös Petäjän kanssa. Espoon Tapiolaan hän suunnitteli ylellisiä pientaloja 1950-luvulla. Suuren huomion sai Helsingin City-korttelin suunnittelu, jonka ensimmäisessä vaiheessa hän oli mukana. Rautatieasemaa vastapäätä oleva City-Center, ”Makkaratalo” valmistui vuonna 1966. Projektin toinen arkkitehti oli Heikki Castrén. 

Hän on suunnitellut myös teollisuusrakennuksia, kouluja, pankkeja ja siunauskappelinkin (Tampereen Vatiala). 

Hänen kansainvälinen uransa tärkein suunniteltu rakennus on Torontossa Kanadassa. Hänen arkkitehtitoimistonsa voitti vuonna 1958 Toronton kaupungintaloa koskevan kaksivaiheiden arkkitehtikilpailun, johon osallistui yli 500 ehdotusta. Lisäksi hän toimi vuosina 1962 - 1963 Yhdysvalloissa Massachussets Institute of Tecnologyn vierailevana professorina. 

Häntä on pidetty tuotteliaana, innovatiivisena, urbaanin tyylin arkkitehtina, jota myös sanotaan Suomen ”amerikkalaisimmaksi” arkkitehdiksi."



Kuva: AN, 12.8.2018, Makkaratalo Helsingissä Rautatieasemaa vastapäätä, vasemmalla taidemuseo Ateneum.


Kuvalainaus Wikipediasta: Toronton kaupungintalo

Tekstilainaus jatkuu

Tämän tuotteliaan arkkitehdin suunnitelmia toteutui myös Vaasaan, hänen kotikaupunkiinsa. 

Liikerakennus Halli Oy, valmistui vuonna 1939 (tunnettu myöhemmin Askon talona, koska rakennuksen kulmassa oli Asko-huonekaluliikkeen tilat) 

Liikerakennus, Kesko Oy, valmistui vuonna 1937. 

1930-luvun lopulla nuori arkkitehti piirsi Vaasan suojeluskunnan talon ”Valkolinnan”. Rakennus on purettu. 

Asuinkerrostaloalue Hietalahdessa, Malmönkadun, Asemakadun ja Hietalahdenkadun rajaama kortteli on 1940- ja 1950 luvuilta. Tunnetuin ns. Peninkulmatalo (Kilometritalo) Hietalahdenkadun varressa. 

1930-luvun lopun töihin kuuluu Domuksen talo Koulukadun ja Vaasanpuistikon kulmassa. Rantakatu 14 on vuodelta 1952, seitsemänkerroksinen punatiilijulkisivuinen asuinkerrostalo, jonka rei´ítetyistä betonielementeistä tehdyt parvekekaiteet. 

Vaasanpuistikko 6.ssa on ensimmäinen aravataloihin kuuluva asuintalo, vuodelta 1954. 

Asunto-osakeyhtiö Juhonnurkka Vaasanpuistikon ja Rantakadun kulmassa on myös 1950-luvun keskivaiheilta, sen julkisivuissa on aaltoilevaa alumiinilevyä. 

Tärkein työ on Vaasassa torin laidan valtava keskuskortteli (1960 – 1963), jota on myöhemmin täydennetty rakentamalla katto alkuperäisen sisäpihan päälle. 






 Reprokuvat AN. Ylempi kuva on kuvattu Rewell Centerin seinällä olevasta valokuvasuurennoksesta. Alempi on Uusi vaasalainen lehdestä, pvm. puuttuu.


Vastaus kysymykseen, kuka on näiden rakennusten arkkitehti, tulee tässä.

Arkkitehti on: Viljo Gabriel Revell (vuoteen 1961 Rewell)

Viljo Revell Wikipediassa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljo_Revell

Arkkitehtimuseon henkilöesittely

http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3869


VILJO REVELL - MITÄ VAASASSA ON JÄLJELLÄ? - VAD STÅR KVAR I VASA?

https://www.vasek.fi/assets/Files/Rakentamisen-tietopankki/Modernismin-haasteet-091210/Anne-Majaneva-Virkola.pdf

VILJO REVELL 100 VUOTTA 2010, KAUPUNKIKIERROS VAASASSA REVELLIN JALANJÄLJILLÄ

http://www.visitvaasa.fi/Documents/Revell_kaupunkikavely.pdf



VILJO REVELL -muistolaatta löytyy Vaasasta Ylätorin ja Vaasanpuistikon kulmasta, Rewell Centerin päädystä.


Tässä Vaasan arkkitehtuuria ja arkkitehteja esittelevässä kirjoitussarjassa on aikaisemmin julkaistu: Tunnista arkkitehti 1:

Matti Björklund-Visanti

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/06/tunnista-arkkitehti-1.html

Kenestä kootaan seuraava esittely? Ehdota Sinä!

 Aimo Nyberg
Kuvataiteen lehtori, eläkkeellä

aimonyberg(at)gmail.com

keskiviikko 29. elokuuta 2018

Vaskiluoto, karvakirvelikuvia

Yksi minua eniten kiehtova luontovalokuvauksen aihe, teema on kukat ja kasvit. Viime keväänä, toukokuun lopussa,  olin taas ikuistamassa yhtä Vaasan ehkä ainutlaatuisinta kasviesiintymää.

Kyse on nimittäin koko Suomen ehkä ainoasta, ja todennäköisesti viimeisestä luonnonvaraisesta karvakirvelin kasvupaikasta. Paikka on Vaskiluodossa, Niemeläntien varrella.

Tämän blogikirjoituksen loppuun laitan muutaman kuvan kukkivasta karvakirvelistä.

Vaskiluoto on hyvin erikoinen paikka nähdä harvinaisen paljon erikoisia kasvilajeja, syystä, että

1. Vaskiluotoon on siirtynyt ihmisten toimesta poikkeuksellisen paljon, kaukaakin tuotua maa-ainesta. Eli kasvien siemeniä ja juuria on tullut aikoinaan purjeveneiden painolastina käytetyn maa-aineksen mukana. Vaskiluoto oli aikoinaan useamman saaren rykelmä, jota maankohoamisen myötä ”rakennettiin” pikkuhiljaa yhdeksi saareksi.

Rautatien rakentaminen Vaskiluodon satamaan asti (rata Vaasaan valmistui 1883, ja Vaskiluotoon seitsemän vuotta myöhemmin) vaati valtavasti maa-ainesta, läheltä (mm. Vanhasta Vaasasta) ja kauempaakin, ja samalla siirtyi taas uusia lajeja Vaskiluotoon.

2. Vaskiluoto oli huvila-aluetta jo ennen kuin kaupunki siirtyi palon jälkeen nykyiselle paikalleen. Noista ajoista asti on ollut muotia tuoda pihapiiriin erikoisia puulajeja ja kasveja, sekä koristeeksi että hyötykäyttöön. Ahkerat ja taitavat puutarhurit ovat oletettavasti suorastaan kilpailleet, pohjalaiseen tapaan, kenellä on komeimmat ja eksoottisimmat istutukset.

3. Vaskiluoto on ollut sotilaiden reittinä tulla Suomeen, useammankin kerran. Viimeksi siis toisessa maailmansodassa. Sotilaiden mukana heidän hevostensa heinien ym. ruokien joukossa on tutkitusti tullut muutama kasvilajike näille kotomaamme rannikolle.

Näistä historiallisista syistä Vaskiluodossa on ollut alan ammattilaisille paljon tutkittavaa, ja harrastajillekin ihmeellistä katseltavaa. Myös niin sanotusti erikoista bongattavaa. Nyt digikameroiden aikakaudella, tällä vuosituhannella siis, myös kasvien ja kukkien valokuvaaminen on lisännyt suosiotaan valtavasti. Kenen tahansa kameran/kännykän omistajan on nykyään mahdollista ottaa kuvia, koko vuoden kierron aikana, hyvinkin vaihtelevissa olosuhteissa, ja tallentaa / jakaa sitten kuviaan eteenpäin, mm. sosiaalisessa mediassa.

Ihmeellinen luonto on tänä päivänä ympärillämme kuvina, enemmän kuin koskaan ennen. Eri asia on se, että emme ehkä enää elä samalla tavalla luonnon keskellä ja luonnon ehdoilla kuin aikaisemmat sukupolvet.

Valokuvalaitteistojen valtaisa kehittyminen, mm. lähikuvaamisen osalta, omaa silmäämme monin verroin tarkemmin näkevien objektiivien avulla, auttaa meitä kurkistamaan luonnon salaisuuksiin, ihmeisiin ja ihmeellisyyksiin ennennäkemättömän hienolla tavalla.

Olen kuvannut luontoa, erityisen paljon juuri kasveja, samoilla laitteilla jo yli kymmenen vuoden ajan. Nyt olen pakon sanelemana tilanteessa, että on hankittava jollain aikataululla uusi kamera ja kuvaustarkoituksiini tarvittavat objektiivit. Ainakin nyt tuntuu siltä, että vaihtoehtona ei ole valokuvausharrastuksesta luopuminen.

Edelliseen blogikirjoitukseeni viitaten, olen kiitollinen yhteydenotosta, jos jollain nettifoorumilla tai muualla huomaatte olevan myynnissä poikkeuksellisen edulliseen hintaan, Canonin EF 50 mm macro-objektiivi. Kyse kun saattaa olla varastetusta tavarasta. Tai jos tiedätte joitakin sivustoja, joita voisin seurata, onko sinne kenties laitettu myyntiin muita minulta viikonloppuna vietyjä objektiiveja ja kahta järkkärin runkoa.

Nyt menettämäni kasvikuvauskalustoni oli käytössä alkukesästä 2018, kun kuvasin Vaskiluodossa kukkivaa karvakirveliä.

Lainaus

Karvakirveli (Chaerophyllum hirsutum) on monivuotinen kirveleihin kuuluva sarjakukkaiskasvi. Sitä esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopassa. Laji kasvaa 50–100 senttimetriä korkeaksi. Varsi ja lehdet ovat karvaisia, mutta kukinnon pikkusarjojen suojuslehdet kaljuja. Lehdet ovat kahdesti lehdykkäiset ja lehdykät vähäliuskaisia. Kukat ovat valkoteriöisiä. Terälehtien laidat ovat ripsellisiä, mikä on lajin erityistuntomerkki. 

Lähteet Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos, 656 s. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. Helsinki. 













Kuvat: Aimo Nyberg, 29.5.2018. Karvakirveli kukkii tänä kesänä poikkeuksellisen aikaisin. Oikean aikaan kun sattui paikalle, kukkivasta kasvista sai ihan kelpo kuvia.

Katso levinneisyysalueet Suomessa

http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=42333

Tutustu LUOMUKSEEN, Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Sivustosta löytyy valtavasti tietoa mm. kasveista.

http://luomus.fi/fi


Julkaise Sinäkin kuviasi tässä blogissa!
 
Kesä kääntyy kohti syksyä. Miltä sinun syksysi näyttää?
Lähetä sinun ottamia valokuvia ja tai kirjoituksiasi julkaistavaksi tässä blogissa.
Toiveikkaana, kiittäen ja hyvää alkavaa syksyä toivottaen

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

maanantai 27. elokuuta 2018

Työhuoneelleni murtauduttiin

En ole omaa henkilökohtaista elämääni juurikaan jakanut tässä blogissa, - enkä kovin suuressa määrin facebookissakaan.

Nyt teen poikkeuksen. Ateljee tilaani viikonloppuna tehty murto harmittaa. Toiveikkaana odotan, että poliisin saamat tiedot auttavat rikoksen selvittelyssä. Vinkkejä kun onneksi luvattomalta vierailijalta tilaan jäi. Oven lukko on tänään aamusta uusittu, ja hälytykset saatu päälle.

Menetin kaksi järjestelmäkameraa objektiiveineen. Kahden kameralaukun sisältö vietiin, mutta laukut jätettiin, samoin mm. hieno jalusta. Kamerat olivat tosin jo aika vanhoja, ja ykköskamerani oli onneksi itselläni matkassa, ja siis säilyi. Eniten minua harmittaa kasvikuvauslaukkuni todellisen aarteen, 50 mm:n macro-objektiivin varastaminen.

Vakuutus minulla kyllä on, normaalilla omavastuulla, eli 600 eurolla. Katsotaan kuinka tässä käy. Tappiolle jään, se on varmaa. Tällä ikävällä tapauksella saattaa olla myös jonkun verran vaikutusta tämän blogin tekemiseen.

Mahdollisista epäilyttävistä kamerakauppiaista toivon ystävällisesti saavani kuulla. Kadonneet kamerani ovat: luontokuvausjärkkäri Canon 40 D + 3 Canon objektiivia, ja toinen, mustavalkokuvaukseen käyttämäni kinofilmikamera, Minolta objektiiveineen + Tamron 100 – 300 mm zoomiobjektiivi. Minoltassa on sisällä mv-filmi, aloitettu rojekti siis, kuvattu alle 10 kuvaa, 36 kuvan rullasta. Tuskinpa rosvo kuitenkaan vie filmiä kehitettäväksi, jos edes tietää mitään näistä ”oikeista” filmiajan kameroista.

Aimo Nyberg
aimonyberg@gmail.com

1. Musta viikonloppu


2. Katse takaisin ylös ja valoon


3. Meri huuhtoo huolet pois


4. Elämä on ylä- ja alamäkeä


5. Matka jatkuu


Tunnelmakuvat: AN, 27.8.2018

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg


lauantai 25. elokuuta 2018

Katsotaan aika aurinkokellosta

Oletko koskaan katsonut kelloa, aikaa, aurinkokellosta?

Se on mahdollista Vaasassakin, Hovioikeudenpuiston rannassa. Ainakin ajoittain.

Tämä aurinkokello on asennettu paikoilleen niin hyvin, että ”näytössä” ollaan oikealla tunnilla, joskaan ei aivan minuutilleen virallisessa ajassa.

Aurinkokellon tehtävä on näyttää aikaa. Sen lukeminen vaan ei ole yhtä helppoa kuin akkujen varassa toimivista  kännyköistä, tai yöpöydällä kenties edelleen joillakuilla olevien viisarinäyttöisten patterikellojen kellotaulusta.

Aurinkokellojen toimintaperiaate on ”nuolen” avulla luoda auringonvalon varjo, viiva, oikeaan kohtaan ”pallon” sisään asetetulle asteikolle. Ja kello toimii siis vain auringonpaisteessa. Auringon ja maapallon liikeradat tunnetaan, osataan laskea, koska vuorokauden ja vuodenkierron rytmit ovat säännölliset.

Näillä Pohjolan leveysasteilla päivän pituus on juhannuksena pisimmillään yli 21 h, ja joulun aikoihin vain alle 5 tuntia. Aurinkokelloa on näillä esitiedoilla mahdotonta saada näyttämään koko ajan oikein, tai edes näyttämään aikaa ollenkaan. Tällä kyseisellä paikalla myös puiston vanha, korkea puusto luo haasteita auringonsäteiden osumiselle kellonaika-asteikolle oikeaan kohtaan.



Kuvat: AN, 19.8.2018, klo 11.36 virallista aikaa. Kyseisen aurinkokellon aikaa osoittava varjo on varttia yli yksitoista. Siis voidaan sanoa, että ihan riittävän tarkka, kun huomioidaan vielä se, että joudumme siirtämään kellojamme kahdesti vuodessa, kesäaikaan ja takaisin normaaliaikaan.

Katso myös aikaisempi kirjoitukseni aiheesta

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2018/06/aurinkokello-hovioikeudenpuisto.html

Kohdetta kannattaa kuvata vuodenkierron kuluessa, erilasissa olosuhteissa, eri kellon aikaan. Seuraavan kerran itse olen taas tämän rojektin kanssa kuvauspuuhissa 23.9.2018 syyspäivän tasauksen aikaan. Asiasta taas lisää viimeistään silloin.

Niin, tästäkin yksityiskohdasta saamme kiittää kaupungin viheralueyksikköä. Vaasa on upea paikka kokea mielenkiintoisia asioita. Pidetään silmät auki, ollaan uteliaita eteen tuleville jokapäiväisille, tutuillekin asioille.  

Aimo Nyberg

aimonyberg(at)gmail.com

perjantai 24. elokuuta 2018

Vaasan uusi visuaalinen ilme

On todella hyvä.

Vaasan kaupunki on uusinut visuaalista ilmettään. Kokonaisvaltainen uudistus on minun mielestäni erittäin onnistunut. Nyt on värimaailmaksi valittu useampikin väri, hallitsevana värinä on sininen. Siis vastaväri aikaisemmalle oranssille.

Kieltämättä aikaisempi logo alkoi näyttää vanhentuneelta, sen aika meni ohi. Tuliset liekit, aaltomaiset muodot, tatuointityylinen vaikutelma, oli rohkea ja vahva valinta vuosia sitten.

Tänään tarvitaan jo toisenlaista, uutta asennetta. Rauhallinen, turvallinen, samalla leikkisä, kokeileva, uusia asioita löytävä, varman oloinen, itseensä uskova, valmis avoimeen vuorovaikutukseen, tämäntapaisia adjektiiveja ainakin itse näen kaupunkimme uudessa logossa, visuaalisessa ilmeessä.

Digitaalinen aikamme antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös graafiselle suunnittelulle. Hyvä, että nyt on annettu mahdollisuus tehdä tämä näyttävä uudistus, ja Vaasa on viestinnässään nyt Suomen kaupungeista aivan parhaasta päästä!

Tutustu Vaasan uuteen ilmeeseen

https://www.vaasa.fi/uutinen/vaasan-kaupungille-ja-seudulle-uusi-ilme-talta-vaasa-nayttaa-nyt

Lainaus

Piktogrammi-tunnukset ja värit 

Vaasan seudun ilmeeseen kuuluvat oleellisesti myös piktogrammit, eli symboliset kuvamerkit. Piktogrammeja käytetään tekstiä ja/tai kuvaa täydentävänä visuaalisena elementtinä. Vaasan seudun värit perustuvat kolmeen viestintästrategian pääviestiin: meri, intohimo ja energia. Päävärinä on merellinen tummansininen. Kullekin viestille on määritelty oma väriparinsa, jota käytetään yhdessä päävärin kanssa. (jatkuu)

Lainaus päättyy


Kuva ja kuvanmuokkaus: Leikkiä piktogrammeilla, eli photoshoppailua olemassa olevilla symboleilla by Aimo.

Hyvin tarkkaa ohjeistusta on noudatettava

Yllä oleva I love -kuva (rakastan merellistä Vaasaa) ei kuulu kaupungin esittämiin, hyväksyttyihin symboleihin. Jos olen julkaisemalla tämän rakkaudentunnustuskuvan tällä vaasaennenjanyt -sivulla ylittänyt sopivuuden rajat, poistan tottakai kuvan heti tällaisen pyynnön saatuani.

Olen tietoinen, että kaupungin visuaalista ilmettä ei saa käyttää ilman, että siitä sopii tapauskohtaisesti kaupungin kanssa. Merkeillä, logoilla, visuaalisilla kokonaisuuksilla on erittäin tarkat ohjeistukset väreistä, kirjaimien muodoista ym. ja myös paikoista, joissa niitä saa käyttää.

Kuva ja teksti: Aimo Nyberg

torstai 23. elokuuta 2018

Vielä jäi parannettavaa Sisäsatamassa




Kuvat: AN, 19.8.2018, Vaasan Sisäsatama.

Vaasan kaupungin Sisäsataman muutos on valittu vuoden 2018 Kuntatekniikan saavutukseksi 2018

Kuntatekniikan rakennushanke Helsingin kaupungin Alakiven puisto (Turun kaupungin dokumentti Föristä ja Vaasan kaupungin Kuntsin ranta.

Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY ry myöntää vuosittain Kuntatekniikan saavutus -tunnustuksen kunnalle tai muulle organisaatiolle, joka on edistänyt merkittävästi hankkeen, toimintatavan tai innovaation avulla laadukkaampaa, turvallisempaa ja viihtyisämpää rakennettua ympäristöä.

Katso uutinen (23.8.2018) Vaasan kaupungin sivuilta

https://www.vaasa.fi/uutinen/vaasan-kaupungin-sisasataman-muutos-on-valittu-vuoden-2018-kuntatekniikan-saavutukseksi

Lainaus

”Kokonaisvaltaisella muutoksella merellisen Vaasan Sisäsatamasta tehtiin kävijöiden olohuone ja tapahtumien sydän.” 

"Vaasan kaupungin Sisäsataman muutos on valittu vuoden 2018 Kuntatekniikan saavutukseksi rakennushankkeissa. Vaasan kaupunki päätti tehdä entisestä varasto- ja satama-alueesta arvoisensa näköisen, kävijöiden olohuoneen. Tämä tarkoitti suuria panostuksia rannan kokonaisvaltaiseen viihtyisyyteen. Vaasa on aito merenrantakaupunki, jossa meri on lähellä keskustaa ja rantaa pitkin pääsee pitkästi kulkemaan. Keskeisen osan rantareitistä muodostaa Sisäsataman alue, joka on aiempina vuosikymmeninä toiminut varasto- ja satama-alueena. Laiturialueen hirsiarkkuseinä oli murtumassa mereen ja yleisilme hiekkakenttineen oli epäviihtyisä." (jatkuu)

Ihan näin ei kait kaiken pitänyt mennä?

Hankkeen toteutus vei vuosia, ja vaikka suunnitelmia joskus on esitettykin, Rantakadulla ja lähialueilla asuvat kokivat, ettei heidän näkökantojaan otettu enää loppu vaiheessa huomioon.

Suunnitelmiin kuului, jo vuosia sitten, Kuntsin modernin taiteen museon sisäpiha, jonne on kaavailtu veistos puistoa. Vuosi sitten rantaan saatiin ensimmäisenä teoksena Sibylla, taiteilija Laila Pullisen ehdottamaan paikkaan.

Katso Sibylla -patsaan esittely tästä blogista

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/09/sibylla-13-syyskuuta-2017.html


Sisäsataman terassi tuli Kuntsin kahvioon, Simon, tilalle, ja toiminnan painopiste muuttui. En ole ihan vakuuttunut siitä, että kaikki kävi kuin Strömsössä, ennakkosuunnitelmien mukaan, pikemminkin kaikenlaista inspirointia mahtui mukaan. Ulkopuoliselle näytti siltä, että ei menty taidemuseo edellä, vaan muut toiminnot nousivat keskiöön.

Yrittäjän riskillä valmistunut ulkoterassi valmistui hellekesän parhaimpaan aikaan, ja useat tapahtumat toivat uutta, monien kaipaamaa merenrantakaupungin fiilistä, aivan Vaasan rantaviivalle.

Etenkin nuorempi väki Vaasassa kiitti promoottori, yrittäjä Tommi Mäkeä onnistuneesta, rohkeasta toiminnasta.

Lähialuueella sen sijaan monet ikääntyneemmät asukkaat kokivat tulleensa pahemman kerran häirityiksi. Etenkin melua oli heidän mukaansa aivan liikaa, ja kovin myöhään..

Tutustu Sisäsatama Inre Hamnen terace fb-sivu
https://www.facebook.com/sisatatamanterassi/?fref=mentions


Kuva: AN, 19.8.2018 Kuntsin modernin taiteen museo ja Sisäsatama.




Kuva: AN,19.8.2018. Sisäsatamaan syyskuussa 2017 saatu Sibylla -veistos on jouduttu suojaamaan aidalla. Alue on tällaisenaan valitettavasti epäasianmukaisessa tilassa.


Kuva: AN, 19.8.2018. Postilaivasta voidaan olla aidosti iloisia, sille on tässä erinomainen paikka.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

keskiviikko 22. elokuuta 2018

Ensireaktio Wärtsilä uutiseen

Myönteinen.

Vaskiluotoon siirtyvä Wärtsilä voi saada aikaan muutoksen, joka voi toimia moottorina uusille yhteyksille alueellisesti ja globaalisti.

Vaasa ja Seinäjoki: Hannu K:n visiot kaksoiskaupungista, radanvarren kehityskäytävästä on syytä ottaa tosissaan. Myös Vaasan satamatie, Vaskiluodosta logistiikkakeskukseen, lentokentälle on todella tarpeen. Harkintaan tulee ottaa uusi sähköistetty ratayhteys satamasta Sundomin ja lentokentän kautta pääradalle. Uskoakseni se on tulevina vuosikymmeninä ehdottomasti tarpeellinen. Samalla voisi syntyä paikallisliikenteelle silmukkarata Sundominlahden ympäri.

Vaasa Uumaja: Joakim S:n visiot yhteistyöstä Ruotsin, lähinnä Uumajanseudun kanssa, sekä Norjan kanssa, Trondheimin/Mo i Ranan kautta koko globaaliin maailmaan, voivat olla piankin toteutumassa, ja nostavat näin Vaasan merkitystä sijainniltaan hyvin tärkeänä keskipisteenä Suomessa ja koko Pohjolassa.

Vaasan Cityn on pysyttävä ja kehityttävä elinvoimaisena, kaupungin sykkivänä sydämenä. Uudet kasvusuunnat syntyvät kohti sisämaata, radanvarrelle, ja toisaalta Vaskiluotoon, Sundomiin, ja saaristoon päin. Arvokasta keskusta-aluetta kutsutaan ”Vaasan vanhakaupunki” statuksella kenties jo muutaman vuosikymmenen päästä. Nykyistä Vanha Vaasa kaupunginosaa voitaneen silloin kutsua ”Alkuperäinen Vaasa” nimellä, ja aikaa ennen Vaasan kaupungin perustamista Korsholman / Chrysseborg-linnan ajaksi 1300 – luvulta lähtien.

Kotikaupungillamme Vaasalla on pitkä merkittävä historia. Osana Ruotsia, sen tärkeänä hallinnollisena ja sotilaallisena keskuksena vuosisatojen ajan. Ja 1800-luvulla aivan toisenlaisessa asemassa, kun Suomi siirtyi Venäjän komentoon. Silloin siis uuden imperiumin (Vladivostokista Vaskiluotoon) läntisimpänä vartiopaikkana (varuskunta, rautatie, satama, hallinnollien keskus).

Itsenäisessä Suomessa, sadan vuoden ajan jo, Vaasa on kohtuullisen hyvin pysynyt yhtenä maamme suurista kaupungeista. Ei ehkä asukasluvultaan, eikä vaikutusvallallakaan mitattuna, mutta oman arvonsa tuntevana ja taloudellisesti menestyvänä seutuna.

Vaasa on Suomen kartalla ”reunalla”, länsirannikolla, jonne tullaan, kun on jokin syy, harvemmin ihan pelkästä uteliaisuudesta. Tosin Visit Vaasa on viime vuosien markkinoinnissa onnistunut aina vaan paremmin ja paremmin. Hyvä näin.


Kuva: Paikkatietosivusto, muokkaus AN

Asukasyhdistykset tekevät työtä oman kotiseudun parhaaksi. Tässä ja nyt. Menneisyyttä arvostaen, antaen tunnusta edellisten sukupolvien aikaansaannoksille. Tulevaisuuteen uskoen, asukkaiden toiveita ja murheitakin kuunnellen.

Lähtökohtana on oman lähialueen asukkaiden näkökulmien esiintuominen ja etujen ajaminen. Yhden kaupunginosan osalta, kuten on omankin Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksemme säännöissä määritelty.

Suuremmista kokonaiskuvista linjat luodaan poliittisten päättäjien ja virkamiesten toimesta. Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus asiat ovat aivan keskeisiä asioita, kun tehdään päätöksiä siitä, miten kokonaisuuksia ja sen osia kehitetään.

Tämä blogikirjoitus on allekirjoittaneen henkilökohtainen näkemys. Otamme asian esityslistalle 30.8. seuraavassa hallituksemme kokouksessa. Asukasyhdistyksemme on perustamisesta lähtien profiloitunut tinkimättömänä Vaskiluodon metsän ja myös nykyisen leirintäalueen puolustajana.

Wärtsilän ja kaupungin suunnitelmista kuullaan varmasti lisää tulevina viikkoina.

Aimo Nyberg
VKA ry:n pj.
monyberg(at)gmail.com

maanantai 20. elokuuta 2018

Vanhan Vaasan keskukseen kaavaehdotus

Vanhan Vaasan keskuksen kaavaehdotus nähtävillä

Kuulutusaika 21.8. – 19.9.2018

Asianosallisena eli paikallisena asukasyhdistyksenä Vanhan Vaasa yhdistys ry antaa lausuntonsa alueensa kaavaehdotuksesta lähiviikkoina.

Kaavaehdotus on netissä, ja ihan kenen tahansa katsottavissa. Kannattaa katsoa, tutkia, ja perehtyä asiaan.

Omaan lähiympäristöönsä voi vaikuttaa, jos kiinnostusta on. Virkamiehet laativat eri kaavoituksen vaiheissa selvityksiä ja suunnitelmia, joihin sitten pyydetään eri tahoilta lausuntoja. Demokraattisen prosessin, kunnallisen päätöksenteon mukaisesti sitten tehdään päätökset, mitä toteutetaan.

Mitään ei tapahdu hetkessä, aikaa kuluu joskus jopa vuosikymmeniä.

Perehdy Vanhan Vaasan keskuksen kaavaehdotukseen
Lue osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta, kaavaselostus, havainnekuvat ja tonttijaot

https://www.vaasa.fi/ak1074

Lainaus

Asemakaavan ja tonttijaon muutos koskee Vanhan Vaasan asemapuistoa, rauniopuistoa, sekä puisto-, katu- ja pysäköintialueita rautatien läheisyydessä ja Torikadun ja Kauppiaankadun risteyksessä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on vahvistaa Vanhan Vaasan asemaa alueen keskuksena sekä sen virkistys- ja matkailukäyttöä. Asemakaavan muutoksella osoitetaan asemapuistossa suojeltavat rakennukset sekä määritellään uudisrakentamisen mahdolliset paikat. Tämän lisäksi kaavamuutosalueen käyttöä edistetään osoittamalla tarpeelliset pysäköintipaikat ja bussien jättöpaikat, muut liikennejärjestelyt sekä nykyisen grillin paikan uudisrakentaminen. 



Kuva: AN 19.8.2018. Asemakaavaehdotuksessa on mm. suunnitelmia Pyhän Marian kirkon raunioiden kattamisesta katoksella.

Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Vanhan Vaasan arvo ymmärrettävä


Kuva: AN, 19.8.2018. Pyhän Marian kirkon rauniot


Olavi Laitala

Vanhan Vaasan arvo alkuperäisenä Vaasana tulisi saattaa kaupunginosan merkityksen mukaiseksi.

Suunnitelmia, selvityksiä ja visioita on tehty vuosikymmeniä. Mitään konkreettista kehittämistä, parannusta, tai palveluja kaupunki ei ole saanut aikaan kymmeniin vuosiin.

Asemakaavan valmistumisen jälkeen rakennettiin asuntoja mm. Pikupruukin pienkerrostalot. Kehitys pysähtyi siihen. Rautatieaseman rakennukset ovat sortumassa, raunioalueen rakenteet rappeutuvat, Nuorisoseuran talo lahoaa paikoilleen. Rajusti lisääntynyt liikenne aiheuttaa turvallisuusongelmia, koska liikenneväylät eivät vastaa nykyisiä tarpeita.

Vanhan Vaasan kehittäminen on kaikkien vaasalaisten etujen mukaista. Kehittämistä tapahtuu vain, jos kansalaiset vaativat sitä luottamushenkilöiltä ja virkakoneistolta. Esimerkkinä mm.Vanhan Vaasan koulun lopettaminen, joka päätös tehtiin, kun vanhempainyhdistys sitä vaati, jopa koululakon voimalla.

Yhdistyksenne järjestämä tutustumiskävely (VKA:n retki 16.8.) oli tapahtuma, jolla saatettiin tietoon Vanhan Vaasan arvokasta kulttuuriperintöä.

Jaakko Vainionpää tapasi arvioida asioita, jos joku asia oli tekemättä tai myöhässä sanomalla “Aika kuluu, vaikka sitä ei käytä” Sanonta sopii hyvin moniin elämän tilanteisiin.

Asukasyhdistysten välistä yhteistoimintaa ja vaasalaisten yhteisten etujen ajamista voitaisiin kehittää toimimalla “joukkovoimalla” etujemme ajamiseksi.

Olavi Laitala,
Vanha Vaasa yhdistys ry


Karmiva Vaasa

Olen Vanhassa Vaasassa. Falander kellarissa. Istumme tiiviisti vanhan talon, museona nyt toimivan Wasastjernan talon pohjakerroksessa, ja kuuntelemme kirjailija Marko Hautalaa.

On Vanha Vaasan -päivä, 2018. Kaunis elokuinen sunnuntai on houkutellut tänne alkuperäiseen Vaasaan ennätysmäärin väkeä, alueen asukkaita ja selvästi myös muualta Vaasasta, - kauempaakin, niin uskon.

Kauhukirjallisuus genreen suomalainen ykkösnimi, vaasalainen, Suvilahdessa lapsuutensa elänyt Marko Hautala avaa yleisölle kirjojensa maailmoja, aiheita, ja syitä miksi on valinnut tyylilajikseen juuri kauhukirjallisuuden.

Monissa hänen viimeaikaisissa kirjoissaan tapahtumat liittyvät Vaasaan. Kyse on kirjallisuudesta, ja siis fiktiosta. Ei historiankirjoituksesta.

Kuten tässäkin kirjassa Kuiskaava tyttö, jonka myyntipöydältä ostin juuri ennen kirjailijatapaamisen alkua. Nimikirjoituksella tietenkin.

Nyt on siis edessä, - huh, karmivaa luettavaa Vaasasta. Tarinasta osa kun tapahtuu Vanhan Vaasan museossa…


Kuva: kirjankannen skannaus AN, 19.8.2018

Teksti: Aimo Nyberg

Jatketaan Vanha Vaasa teemaa

Tässä muutamia kuvia 19.8. 2018 Vanha Vaasa -päiviltä.

Kävimme vaimoni kanssa Rauniomessussa, eli Pyhän Marian kirkon raunioilla pidetyssä jumalanpalveluksessa, nousimme myös ylös auki olevaan kellotapuliin, ja kävimme kuuntelemassa kirjailija Marko Hautalaa Falander kellarissa. Museon pihalla oli myös tarjolla monenlaista historiallista pukuja ym. tapahtumaa. Kirppareita tietenkään unohtamatta.

Tapahtumaan oli tehty hieno mobiilikarttakin! Näin näitä tapahtuma pitää järjestää.

https://netprofit.fi/vanhavaasa/









Kuvat: AN, 19.8. 2018. Vanha Vaasa -päivillä oli tänä vuonna upeasti väkeä, tapahtumia riitti, ja sää suosi.

Kiitokset järjestäjänä toimineelle asukasyhdistykselle,Vanha Vaasa yhdistys ry:lle ja mukana myös olleelle Vaasan suomalaiselle seurakunnalle. Ihan jokaiselle vapaaehtoista työtä tehneelle henkilölle ja porukalle.

Toivotaan, että Vanha Vaasa on jatkossakin näkyvästi esillä, ja erilaisia tapahtumia järjestetään niin paikallisesti vaasalaisille, kuin myös Vaasassa vieraileville turisteille. Vanha Vaasa, eli alkuperäinen Vaasa on kulttuurihistoriallisena kohteena ehdottomasti kehittämisen arvoinen kokonaisuus, jos ja kun Vaasaa halutaan tuoda esille laajemminkin. Mahdollisuuksia on vaikka mihin!
 
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg


lauantai 18. elokuuta 2018

Asemakaavakartta palautettiin takaisin



Kuvat 1 ja 2: AN, 17.8.2018. Konservaattori Lasse Mattila kertoo tiedotustilaisuudessa Asemakaavakartta reliefistä

Vanhassa Vaasassa järjestettiin 17.8.2018 klo 10 tiedotustilaisuus Asemakaavakartta pronssireliefin paikallalleen palauttamisesta.

Samalla kerrottiin myös Wasastjernan taloon, tarkemmin sanoen sen puiseen aitaosaan 17.8. kiinnitetystä laatasta (katso tämän kirjoituksen kuvat 8 ja 9). Asiasta olivat kertomassa taidekonservaattori Sari Tuomio Pohjanmaan museosta ja konservaattori Lasse Mattila. Hän on Helsingistä, ”lainassa”, ja on taas tänäkin kesänä tehnyt kolmen viikon ajan töitä täällä Vaasassa useammankin teoksen kuntoon saamiseksi. Mattilalle tämä oli jo viides kesä, työpesti, täällä Vaasassa. Kuten aikaisemmistakin vuosista, niin myös tänä vuonna tästä "kesätyöntekijästä" meidän vaasalaisten on syytä olla todella kiitollisia. Hienoa, näkyvää jälkeä on syntynyt meidän kaikkien iloksi!

Vanhan Vaasan museon eli Wasastjernan talon eteläpäädyssä on vuosikaudet ollut pelkät kiinnityskoukut, mutta ei itse Asemakaavakartta pronssireliefiä. Teosta ovat monet kaipailleet, ja ihmetelleetkin asian tilaa, - mihin katosi Topin upea teos?

Tänään tämä suurikokoinen, arviolta ainakin 500 kiloinen, Toivo Kultin teos saatiin takaisin alkuperäiselle paikalleen. Alun perin tämä jo 2.8. 1952 paljastettu teos oli villimpien huhujen mukaan nähty jo jossakin romulavalla? Onneksi tällaiset jutut ovat olleet vain mielikuvituksen tuotetta.

Tiedotustilaisuudessa saadun infon mukaan Asemakaavakartta otettiin alas museon seinältä, toistakymmentä vuotta sitten, kun rakennuksen seiniä kunnostettiin.

Varastotilaan siirrettyä reliefiä oli näytetty konservaattori Lasse Mattilalle jo ennen tätä vuotta, mutta vasta nyt se siis kunnostettiin asiaan kuuluvalla tavalla konservaattori Lasse Mattilan kolme viikkoa kestäneen urakan aikana. Varastotilassa olevasta, seinää vasten nojaavasta teoksesta Mattila oli ensimmäisellä kerralla nähnyt vain taustapuolen, joka oli ollut kovin likainen ja huonokuntoisen oloinen. Nähdessään tänä kesänä etupuolen, itse teoksen, Mattila oli iloinen, että se oli yllättävän hyvässä kunnossa, ja koko teos pystyttiin kunnostamaan hyvin alkuperäisen oloiseksi, myös väriltään. Teos on saanut pintaansa nyt myös vahan, joka suojaa teosta pitkään.

On vaikea kuvitella, miten tällainen suurikokoinen teos on alun perin pystytty valamaan. Se onkin suunniteltu hyvin ja tehty osina, eli 16 palaa on koottu yhteen, liitoskohdat kulkevat katulinjojen mukaan.

Vaasa ennen paloa on todella näyttänyt tältä. Näin voidaan sanoa, sillä tämä Toivo Kultin pronssiin valama kaupunkinäkymä perustuu hyvin tarkasti aikaisempaan puiseen pienoismalliin (nähtävänä talon sisällä museossa), jonka oli tehnyt tullivartija ja museovahtimestari Ernst West jo vuonna 1938, laatimansa vuoden 1852 kartan pohjalta. Tämä taas oli koottu luotettavista asiakirjoista, kuten paloapuluetteloista ja vakuutusasiakirjoista.

Asemakaavakartta reliefin alkuperäinen kiinnitystapa aivan kiinni seinään ei ollut tehnyt hyvää teokselle, eikä seinällekään. Nyt myös kiinnitys on uusittu, teos on noin 5 cm. ulkona seinästä. Koska yli metrin paksuinen seinä on pelkää kiveä, kiinnitys on tehty kylmäkiinnityksellä, eikä hitsaamalla.

Nyt on ilo esitellä nämä kuvat









Kuvat 3 – 7. Konservaattori Lasse Mattila ja Toivo Kultin pronssireliefi Asemakaavakartta.
Kuvissa 8 ja 9 näkyy laatta, jossa on kolmella kielellä teksti: WASASTJERNAN TALO, rakennettu 1780, Wasastjernan suvun kotitalo.


Asemakaavakartan lisäksi Lasse Mattila on kesällä työskennellyt myös Palosaarella Merituuli suihkukaivon kanssa. Itse teosta on kunnostettu, mutta suihkulähteen pumppu- ym. vesijärjestelmää ei ollut tässä yhteydessä mahdollista vielä saada kuntoon. Toivoa kuitenkin on, että lisärahoitusta saadaan, jotta Merituuli teoksen 40 v. juhlia voidaan viettää toimivan suihkulähteen luona ensi kesäkuussa 2019.

Lasse Mattila on tänä kesänä ollut puhdistamassa myös Työläisten ja torpparien muistomerkkiä, eli vuoden 1918 sisällissodassa vakaumuksensa puolesta kaatuneiden punaisten muistomerkkiä. Myös kaupungin viheralueyksikkö on kunnostanut aluetta viime vuosina.

Harry Kivijärjen teos Hiljaiset päivät entisen Kauppiksen, nykyisen Vamian pihalla on puhdistettu sammaleesta, ja Inkeripatsaaan liikennemerkkiosan nimet on konservoitu esiin, jotta näkyvät paremmin.

Vielä on tarkoitus saada tehtyä Palosaarella Veera-veistoksen huoltomaalaus. Tämä Lucien den Arendin upea kirkkaan punainen, matematiikkaa, muotoja ja suhteita ylistävä kaunokainen, ei valitettavasti ole saanut olla rauhassa, vaan sen jo pari vuotta sitten konsservoidut uudelleen maalatut teräspinnat kärsivät erilaisesta epäasiallisesta kohtelusta.

Päivän tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että suunnitelmia on tehty tulevien vuosien varalle, eli aika mahtavaa on, jos ja kun kaupunkimme julkisista muistomerkeistä tullaan pitämään huolta jatkossakin.

Rahoitus konservaattori Lasse Mattilan palkkaamiseen on saatu Karl ja Elin Hedmanin rahastosta.

Asemakaavakartta on aikaisemmin esitelty tässä blogissa (rojekti X=)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/08/vanhan-vaasan-asemakaavakartta-3.html

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...