lauantai 30. tammikuuta 2016

Lapsuus 60-luvun Vaasassa

Vaikka en itse olekaan aito alkuperäinen vaasalainen, vaan ns. junan tänne tuoma 80-luvulla, niin tämän BARNDOMSLAND – LAPSUUDEN MAAILMA valokuvanäyttelyn käyn katsomassa suurella uteliaisuudella!

Nyt pääsen katsomaan, kurkistamaan ikäisteni lapsuuteen täällä Vaasassa!

Uskon, että tämä näyttely tulee herättämään paljon keskustelua, - nostalgiset muistot, keskustelut vanhoista valokuvista, ovat jotenkin nyt niin kovassa huudossa tämän päivän Vaasassa.

Facebook, ja some kaiken kaikkiaan on muodostunut hyvin tärkeäksi yhteydenpito- ja tiedonvälityskanavaksi meille ikääntyville. Ympäri Suomea ja koko maailmaa, - ja Vaasassa myös, tottakai!

BARNDOMSLAND – LAPSUUDEN MAAILMA

Välkomna på utställning 2.2.-2.4.2016 Bistro Ernst
Tervetuloa näyttelyyn 2.2.-2.4.2016 Bistro Ernst



Kuva FB-sivustolta: Vaasan kuvakeskus – Vasa bildcenter

Teksti: Aimo Nyberg

Upeita pikkusiivekkäitä

IBIS http://www.galleryibis.com/fi/
tarjoaa Vaasan Taidehallin takahuoneen seinillä mahtavan luontoelämyksen lintujen ystäville.

Eero Murtomäki tunnetaan tinkimättömästä asenteestaan tehdä pitkiä projekteja, kuten laadukkaita lintukirjoja. Näitä häneltä on syntynyt useita vuosikymmenten aikana.

Nyt IBIKSESSÄ esillä olevat näyttelykuvat löytyvät myös uusimpaan kirjaan painettuina. Erinomainen asia on saada nähdä näitä kuvia myös valokuvagallerian seinillä!

Valokuvat vanhan metsän pikkusiivekkäistä ovat nyt esillä hienosti ryhmiteltyinä, ja tavalla joka luo tunnelman, että kuvaaja itsekin on kuin itsestään selvä osa kyseistä metsää, maisemaa. Tässä ilmeisesti piileekin totuus, ja laadun salaisuus, Eeron upeiden kuvien takana.

Tälläkin kertaa voi sanoa, että lopputulos on ainutkertaista. Eero kuuluu ehdottomasti maamme lintukuvaajien eliittiin. Tässä näyttelyssä katsojalle voi tulla vääränlainen kuva lintukuvauksen helppoudesta. Esillä olevat kuvat ovat nimittäin uskomattoman hienoja, niissä esim. auringonvalo osuu juuri sopivasti ja oikeaan kohtaan, jotta kohteiden värit ja yksityiskohdat tulevat esiin. Kuvat eivät ole liian tiukasti rajattuja vain lintuihin, vaan niistä saa erinomaisen selvyyden myös lajin valitsemasta elinympäristöstä.

Yleinen lintukuvaajien käyttämä keino kuvata näitä vauhdikkaita, aika pieniäkin siivekkäitä niin, että tausta häivytetään epämääräiseksi, on paljon helpompi tapa kuin tämä Eero Murtomäen valitsema kokonaisvaltainen tapa tarkentaa ja rajata kuviaan. En oikein edes uskalla arvailla, kuinka monta kuvaa Eero on joutunut ja halunnut ottaa, että on saanut itseään tyydyttävät mestariteokset kokoon.

Aikaansaatu tulos on jälleen erinomainen. Näyttelyä voin suositella täydestä sydämestä!

Aimo Nyberg, lintuharrastaja

IBIS
Vaasan Taidehallin takahuone
Senaatinkatu 1, 65100 Vaasa

Näyttely avoinna: 30.1. - 20.3.2016.

Eero Murtomäki: Vanhan metsän pikkusiivekkäitä
Pohjanmaan rannikkoseudulla havumetsien pinta-alaa ovat aina rajoittaneet meren matalavetiset sisäselät ja lahdet, jotka maan kohotessa vähitellen kuivuvat. Vesijätöistä on sitten muokattu avaria viljavainioita.

Nyt primaarimetsistä on jäljellä vain uudistukselta säästyneitä rippeitä. Komeat kuusikot ja vuosisatojen kuluessa moreeneille varttuneet petäjiköt, jotka hamassa nuoruudessani muodostivat metsän mielikuvan ja antoivat unohtumattomia merkityselämyksiä, ovat typistyneet kaistaleiksi, joiden läpi kulkee muutamassa minuutissa. Monimuotoisuuden menettäneistä talousmetsistä on eläimistöä joutunut lähtemään kaupunkeihin ja niitä ympäröiville asutus- ja virkistysalueille.

Rannikon vanhan metsän jäänteetkin häviävät. Niistä, jotka vielä lähivuosina olivat elossa, ovat peräisin näyttelyyni valitut kuvat. Lajinsa pienimpien siivekkäiden lisäksi on mukana luonnontilaisen metsän tyypillisiä lintuja.

Hippiäistä en onnistunut valokuvaamaan. Hienon pesän tuhosi poikasvaiheessa närhi tai orava.

Eero Murtomäki

Teksti ko. tapahtuman FB-sivulta https://www.facebook.com/events/975284985875937/ 



Ylläolevat kuvat: Aimo Nyberg, 30.1.2016, IBIKSEN näyttely - Eero Murtomäki: Vanhan metsän pikkusiivekkäitä. (Närhikuva rajattu)

Kertaa kuvat ja äänet

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna eli nyt tänään lauantaina ja huomenna sunnuntaina monet itseään luontoihmisinä pitävät bongailevat lintuja. Ihan omaksi ilokseen, tai jopa osallistuvat tunnin mittaiseen lintujen tarkkailuun.

Birdlifen sivuilla voi käydä kertaamassa Suomen tämän vuodenajan yleisimmät lintulajit ja niiden äänet.
Sivulla on myös lisätietoja tapahtumasta ja havaintojen ilmoittamisesta:
www.pihabongaus.fi 


Teksti ja kuva: Aimo Nyberg. 

Hietalahden lintujen ruokintapaikalla 4.1. 2015 kuvaamani mustarastas.


torstai 28. tammikuuta 2016

Panu Kailaa kuuntelemaan!

Lainaus vaasalaisia.infon sivulta: 

By Tapio Parkkari, tammikuu 28, 2016, Vaasa - kaikki tarpeellinen Vaasasta

Perinnerakentamisen guru Panu Kaila luennoi Pohjanmaan museossa 

Arkkitehti Panu Kaila pitää vierailuluennon “Miten aikaa säilytetään?” Pohjanmaan museossa lauantaina 30.1.2016 klo. 14-15 (Museokatu 3, Vaasa) puurakentamiseen liittyvän Suomi puusta – löytöretki katoaviin maisemiin -näyttelyn yhteydessä. Luento on avoin yleisötilaisuus ja sisältyy museon pääsylipun hintaan.

Luennossaan Kaila pohtii, miten historiallisen rakennuksen arvo on sen materiaalissa ja miten rakentamiseen sekä restaurointiin liittyvät näkemykset ja arvostukset ovat muuttuneet. Kaila kertoo vapaasti rakennussuojelun historiasta, raunioista, jossa esimerkkinä mm. Vanhan Vaasan kirkonraunio, ulkomuseoista, aitoudesta ja restauroinnista.

Panu Kaila on rakennuskulttuurin ja konservoinnin asiantuntija, joka on tehnyt pitkän uran erityisesti puuarkkitehtuurin tutkijana ja sen säilyttämisen puolestapuhujana. Kailan tunnettuja teoksia ovat muun muassa “Talotohtori. Rakentajan pikkujättiläinen” ja “Talotohtorin värikirja: värin valinta ja perinteiset pigmentit”, jotka ovat myös myynnissä tilaisuudessa. Hän on saanut useita palkintoja kuten rakennustaiteen ja yhdyskuntasuunnittelun valtionpalkinnon, taiteen valtionpalkinnon ja tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon.

Suomi puusta -näyttely kertoo perinteistä puurakennuskulttuuria nostalgiselta näkökulmalta Juhani Seppovaaran valokuvien kautta. Valokuvaaja ja vapaa kirjoittaja Juhani Seppovaara kierteli vuosina 1993–2000 ristiin rastiin Suomea tallentamassa kamerallaan katoavaa suomalaista maisemaa. Näyttelyn kuvissa esiintyvät kyläkaupat, kansakoulut ja mummonmökit ovat hiljalleen häviämässä suomalaisesta maisemasta. Autioituneet ja sortuneet rakennukset kielivät elämäntavan muutoksesta, joka johtaa perinteisen rakennuskannan katoamiseen.

Puunkäsittely ja puurakentaminen kuuluivat vielä viime vuosisadan alussa jokamiehen perustaitoihin. Nykyään tämä tietotaito on suureksi osaksi unohtunut ja synteettiset materiaalit, uudet muodot ja tavaran paljous vyöryneet maaseudulle. Lisääntyvä kiinnostus vanhojen rakennusten entisöimiseen ja uudenlaisen puuarkkitehtuurin kehittely enteilee kuitenkin puunkäsittelyn taitojen elpymistä. Pohjanmaan museossa näyttely herää henkiin myös museon kokoelmaesineiden, arkistokuvien ja luokseen kutsuvien puurakennelmien avulla.

Näyttely on esillä 23.10.2015–14.2.2016.

 ...

Vaasassa on aina ollut ja on edelleen hienoa puurakentamista

Toki paljon on purettukin, jonkun verran rakennuksia on myös siirretty uusiin paikkoihin. Hyviä esimerkkejä löytyy myös ammattitaitoisesta peruskorjauksista.

Kiistoiltakaan ei vuosien saatossa olla vältytty. Rakennusvalvonta tekee työtään monien intressien ristipaineessa. Rakennussuojelu ja maksimaalinen voitontavoittelu korjaus- ja uudisrakentamisessa ovat usein mahdotonta yhdistää.

Miten sovittaa vanha toimiva ratkaisu ja uudet määräykset yhteen? Tuntuu siltä, että järjenkäyttöä ei enää arvosteta eikä edes sallita.


18.9.2010. Mauri Prosin seurassa valtakunnan tason puurakentamisen asiantuntija Panu Kaila.

Tekstin koonti ja kuva: Aimo Nyberg

perjantai 22. tammikuuta 2016

Talvi on nyt parhaimmillaan!

Vaasaan aurataan jäärataa!

http://bit.ly/1Ug6vcG

Radan järjestelyistä osaltaan vastaava Visit Vaasa painottaa, että rata on tarkoitettu lapsiperheille, ei ajoneuvoille.

– Tietysti jäälle mennään omalla riskillä, mutta auraamme alueella, jossa jään kyllä pitäisi ihmistä kantaa, sanoo Visit Vaasan toimitusjohtaja Max Jansson.

Jos rata säilyy ehjänä, se aurataan uudelleen seuraavana lauantaina. Rata kulkee sisäsatamasta Mansikkasaareen ja sieltä Vaskiluodon ja Hietasaaren kautta takaisin.

Radan käyttäminen on ilmaista.

Visit Vaasa avaa luistinradan merenjäälle Vaasassa lauantaina 23.1.2016
Visit Vasa öppnar en skridskobana på havsis i Vasa.
Visit Vaasa opens an Ice Skating track on the sea ice in Vaasa.


Pingviineille julkisuutta!

Katso video Ilta Sanomien nettisivuilta:
http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1453184038547.html


Vähäkyröläinen Jarmo Valtari on kokenut avantouimari ja Suomalainen Mies. Siksi Valtari ei paljon hätkähdä –20 asteen pakkasesta. Päinvastoin, silloin Valtarin pitää hypätä hyiseen veteen ja hankeen ”jäähylle”.

Öjberget avattu!
http://www.vaasa.fi/uutinen/ojberget-on-nyt-auki


Missä kunnossa ladut ja luistinradat ovat? 
http://www.vaasa.fi/node/26363 




Saadaanko tänä talvena latureittejä tehtyä myös jäälle?  Toivotaan, että onnistuu.


Linkkien koonti ja kuva: Aimo Nyberg

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Kyse on näistä maisemista

Laitan tähän KAUPUNKIBLOGIIMME linkin ja kuvan, jossa on merkittynä alueita Vaasan saaristosta ja mm. Pohjanmaan jokilaaksoista.

Ko. alueille on nyt valmistunut ELY:n ehdotukset valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Alueiden asukkaiden ja myös kesämökkejä siellä omistavien on mahdollista nyt perehtyä asiaan, ja halutessaan olla yhteyksissä asiaa hoitaviin virkamiehiin.


Ehdotus valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista on kuultavana (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus)

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys on valmis ja Ympäristöministeriön valmistelema ehdotus on kuultavana 18.1.-19.2.2016

Linkki tiedotteeseen:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/ehdotus-valtakunnallisesti-arvokkaista-maisema-alueista-on-kuultavana-etela-pohjanmaan-ely-keskus-#.Vp-g7lnhqDs


Kuvia Vaasan saaristosta

Yllä oleva viranomaistiedote sai minut etsimään esiin kirjahyllystäni kohta jo 30-vuotta vanhat kirjat:

Vaasan saaristo – Vasa skärgård, osat 1 ja 2.
Toimittaja: Tapio Osala,
Lay-out Hans Hästbacka.
Painettu: 1. osa v. 1987 ja 2. osa v. 1988.

Kirjat ovat melkoinen tietopaketti, ja nyt voi kai jo sanoa, -myös menneen ajan dokumentteja.

Nyt saaristossa kesiä viettävät ehkä sanovat, ettei siellä mikään ole muuttunut, eikä muutu. Voi olla näinkin.

Näihin kahteen kirjaan on valtavan faktamäärän lisäksi saatu mahtumaan runsaasti valokuvia.
Todella monelta erittäin hyvältä valokuvaajalta: Gunnar Backman, Mikael Herrgård, Hans Hästbacka, Jukka Kankaanpää, Seppo Keränen, Seppo Lammi, Eero Murtomäki, Ismo Nuuja, Pentti Paschinsky, Mika Putro, Asko Salmi, Pertti Sevola, Johan Ulfvens.

Useammaltakin edellä mainitulta on kuluneiden vuosikymmenten aikana ilmestynyt jopa valokuvakirjoja. Kuvaaminen on jatkunut, kenties paremmilla laitteilla, ja elämänkokemuksen kartuttamana. Ehkä samoilla paikoilla, saarilla, luodoilla, vesillä ja maalla, jopa vuodesta toiseen.

Kertovatko valokuvaajien kuvat tapahtuneesta muutoksesta? Olisi mielenkiintoista saada nähdä tällaisia kuvasarjoja. Mitä on tapahtunut ihmisille, rakennuksille, miten maankohoaminen näkyy jne.

Yhden muutoksen olen ilokseni saanut nähdä sekä valokuvissa, että ihan omin silmin.
30-v. sitten merikotkia oli hyvin vähän. Tästä kerrotaan myös Vaasan Saaristo -kirjassa.
Nyt, tammikuussa v. 2016 merikotka on yleistynyt niin, että sen näkee hyvinkin helpolla lähes jokaisella Raippaluotoon tehtävällä lintujen ”bongausretkellä”. Murtomäen ja kumppaneiden käynnistämät ruokinnat ym. toimet ovat olleet uskomattoman hienoa työtä saaristomaisemamme puolesta!

Arvoisat kuvaajat, niin kaikki harrastajat kuin ammattilaisetkin. Selatkaa vanhoja arkistojanne, ja ryhtykää toimeen! Esitelkää meille uteliaille Vaasan saaristoa – ennen ja nyt!




6.5.2014. Kuvassa vaasalaisia ja pärnulaisia oppilaita tutustumassa Merenkurkun maailmanperintökohteeseen.

Alueella on hienoja vaellusreittejä. Erinomainen idea olisi kuvata näitä reittejä, vaikka eri vuodenaikoina, ja erilaisissa sääolosuhteissa, ja laittaa sitten tällaisia kuvasarjoja nettiin kaikkien ihailtaviksi!

Uskon, että erityisesti vanhemmat ihmiset olisivat tällaisesta enemmän kuin kiitollisia. Oma liikkuminen vaativissa saaristo-olosuhteissa kun voi olla jo haastavaa puuhaa.

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg

Ottaako kantaa vai ei?

On totta, että sekin on kannanotto mitä jättää sanomatta. Tai kirjoittamatta, esim. tällaisiin blogeihin.

Tämä Vaasa ennen ja nyt -blogi on allekirjoittaneen ylläpitämä, asukasyhdistyksemme vapaamuotoinen nettisivu. Julkaistavat jutut voivat liittyä lähes mihin tahansa, kunhan niissä on edes jonkinlainen linkki Vaasaan ja vaasalaisiin. Toive on myös, että kirjoittaja esiintyy omalla nimellään. 

Tämän sivuston jutut ovat olleet pääasiassa muutamien kirjoittajien omia henkilökohtaisia mielipiteitä ja myös tapahtumien ja tilaisuuksien raportointia. Suoranaista kaupallista mainontaa ei ole ollut, toki tärkeiksi koetuista tilaisuuksista on voinut etukäteen informaatiota jakaa. Osto- ja myynti-ilmoituksia ei ole ainakaan vielä ollut.

Kirjoittajia toivotaan lisää, jotta sisältö monipuolistuisi ja voisimme löytää uusia lukijoita erilaisista kohderyhmistä. Laaja mielipiteiden kirjo olisi tärkeää, jotta itse kukin välttäisi yksin oikeassa olemisen vaarallisen asenteen.


Eikö asukasyhdistyksellä ole mielipiteitä?

Miksi tältä sivuilta ei löydy tietoa asukasyhdistyksen mielipiteistä?

Niin, resurssimme eivät ole riittäneet tämän enempään. Puheenjohtajana allekirjoittanut ei myöskään ole halunnut ryhtyä niinkään mielipiteiden muokkaajaksi, vaan koen olevani enemmän keskustelun mahdollistaja ja kuuntelija.

Yhdistyksemme viralliset mielipiteet pyritään löytämään kokouksissamme, hallituksemme noin kerran kuussa kokoontuvissa kokouksissa, ja kaksi kertaa vuodessa pidettävissä sääntömääräisissä kevät- ja syyskokouksissa. Ehdotuksia yhdistyksemme kannanotoiksi voi jättää allekirjoittaneelle ja tottakai muillekin hallituksemme jäsenille.

Minulta kysyttiin viikolla mitä mieltä me (VKA ry) olemme katupartioista?

Asia on ajankohtainen, ja keskustelu käy vilkkaana SoMesssa. Onneksi mielipiteitä on, ja niitä halutaan tuoda myös esille. Suomalaisen demokratian tila on tässä mielessä jopa ainutlaatuisen hyvä, ainakin maailmanlaajuisesti ajateltuna. On hienoa, kun ihan tavallisetkin ihmiset voivat saada omia ajatuksia julkisuuteen, ja että ammattitoimittajat voivat tehdä työtään pelkäämättä henkensä puolesta tai erottamisuhan alla. Onko tilanne muuttumassa, tai jo muuttunut huonompaan suuntaan, tätä voi kyllä myös miettiä.

Esillä olevaan katupartiointiin liittyen on nostettu esiin ilmiöitä, kuten katupartioissa mukana olevien yhtenäiset asut, porukoiden oudot nimet ja käytettävät tunnukset, merkit, samoin kuin ryhmien oleminen jonkun puolesta/vastaan.

Nämä ovat sellaisia asioita, joiden suhteen on syytä olla erityisen tarkkana. Olen itse sitä mieltä, että näistä puhuminen on ihan ok, mutta itse asian, eli tällaisen toiminnan on oltava valtakunnan päätösten tekijöiden ja viranomaistahojen määrittelemää ja siis hyväksymää, sekä myös valvomaa ts. kontrolloimaa.

Valta? Se on aina jollain, ja ns. valtatyhjiöitä ei voi antaa syntyä, - ne kun sitten täyttyvät jollain, uudella vallalla. Mikään ei tietenkään ole ikuista. Valtarakenteet voivat muuttua joskus jopa ryskyen, asiat kääntyä jopa päälaelleen. Radikaalitkin toimet voivat olla puolusteltavissa, jos omat kansalliset toimintamahdollisuudet muuttuvat äkisti maailmanlaajuisten tapahtumien seurauksena. 

Laillisuusmiehenä itseäni pitävänä haluan nähdä mahdollisten toimintatapamuutosten mm. kansalaisten turvallisuutta koskevissa asioissa olevan niin isoja asioita, että me tavalliset ihmiset emme saa itse ottaa toimia omiin käsiimme. Ohjeistusten ja määräystenkin on oltava lakeihin perustuvia, ja siis demokraattisen käsittelyn tuloksena syntyneitä. Eduskuntamme, hallitus ja presidentti tuntuvat onneksi olevan tilanteen tasalla.

Asiasta en nyt kirjoita enempää. Ja korostan, että asukasyhdistyksemme ei ole katupartiointi asiaan kantaa ottanut.

Jos katupartiointiasia kiinnostaa, niin ainakin vaasalaisia.infossa julkaistu majuri evp Kalle Lanamäen kirjoitus on lukemisen arvoinen.

Kalle Lanamäen vahvat mielipidekirjoitukset/ kolumnit ovat hyviä esimerkkejä persoonallisesta ja asiassa pysyvästä, ja myös toisten näkemyksiä arvostavasta rehellisestä ajattelusta.

Kallea kannattaa kuunnella, oli sitten hänen kanssaan samaa mieltä, tai eri mieltä.

Lue kirjoitus TÄÄLTÄ




4.12.2014. Kuva toissa vuoden itsenäisyyspäivän koristelusta koulullamme.

On olemassa paljon symboliikkaa, värejä, kuviota, lippuja, jne. joita voidaan pitää yleisinhimillisinä ja kaikkien yhteisinä tunnuksina.

Ollaan iloisia siitä, että osaamme Suomessa tehdä asioita yhdessä, sopia asioita, olla kavereita kaikkien kanssa.

Teksti ja kuva: Aimo Nyberg


perjantai 15. tammikuuta 2016

Kevätkausi alkuun

Hallituksemme järjestäytyi 

Asukasyhdistyksemme hallitus oli eilen 14.1. koolla kirjaston tiloissa. Uusittu Essee- kokoustila on entistäkin toimivampi kokoustila. Ja edelleen ilmainen! Tämä on ehdottomasti kiitettävää, hienoa palvelua kirjastolta ja kaupungilta.

Kirjaston entinen kokoustila on otettu uudistuneen lastenosaston käyttöön. (Avajaiset huomenna lauantaina 16.1. klo 10 – 15. Katso lisää:https://www.facebook.com/vaasankaupunki/posts/705902656178558)

Tulevan vuoden aikana etsimme ja tutustumme myös muihin ilmaisiin tai edullisiin paikkoihin pitää kokouksia ja tilaisuuksia. Kokouksia on noin kerran kuussa,  ja kokouspäivä tulee olemaan tiistai. Päivämäärät ilmoitetaan vuoden ensimmäisessä jäsenkirjeessä.

Kevään toimintaa suunniteltiin, ja sovittiin myös, että jatketaan entisillä vastuualueilla. Syyskokouksessa valittiin pj. Aimo Nyberg, nyt kirjattiin seuraavat valinnat: varapj. Asko Halme, sihteeri Anttu Kankaanpää, talousvastaava Anders Boucht. Muita tehtäviä katsotaan yhteistyössä, ja hallituksen jäsenten voimavaroja ja erityisosaamista hyödyntäen.

Seuraa VKA ry / ICV rf virallisia sivuja, sinne laitetaan myös kokousten esityslistoja ym. tietoa toiminnastamme. Tavoite on myös kokousten jälkeen saada pieni yhteenveto esillä olleista asioista ”Tästä puhuttiin” otsikon alle.

VKA ry / ICV rf, virallinen sivu on nyt myös päivitetty. Katso:http://vkaicv.nettisivu.org/

Raijalle huomionosoitus, kiitokset

Jo perinteeksi muodostuneen tavan mukaisesti palkitsemme vuoden aloituskokouksessa ruusulla ja pienellä lahjalla hallituksemme jättävät. Tällä kertaa pois jäi vain Raija Kaivola, ts. hän jää nyt ns. reserviin.
Suuret kiitokset Raijalle kuluneesta kaksivuotiskaudesta!


Kuva: Anttu Kankaanpää. 14.1.2016, Raija, Aimo

Teksti: Aimo Nyberg

torstai 14. tammikuuta 2016

Haista home

Onko ratkaisuja olemassa? 

Edellisen kirjoituksen, arkkitehti Jaakko Vainionpään omakohtaisten kokemusten muistuttamana, laitan tähän linkin koulumaailmaan. Home kysymykset ovat valitettavan tuttuja myös koulurakennuksissa, ympäri Suomea.

Haista home! (sivusto on osa suurempaa Kaikki kuvaa -elokuvaopetuksen tietopakettia) 
http://kaikkikuvaa.fi/avainsana/haista-home/

Lasten ja nuorten silmin totuus tulee hyvin esille!

Itse tehdyt videot ym. kuvaprojektit ovat oivallisia keinoja ajatella asioita. Ja jopa ottaa kantaa, tuoda mielipiteensä esille. Ratkaisujen löytymiseen, ongelmien korjaamiseen eivät koululaisten, opettajien, eikä kenenkään muunkaan julkisten tilojen käyttäjien kokemukset valitettavasti tunnu vaikuttavan.

Homeongelmia myös piilotellaan, välttämättömiä saneerauksia vähätellään, siirretään epämääräiseen tulevaisuuteen. On itsestään selvää, että näin kustannukset jopa moninkertaistuvat, samoin inhimilliset kärsimyksetkin.

Miksi tässä tilanteessa ollaan? Suomi tunnetaan maailmalla upeasta arkkitehtuurista, ja laadukkaasta rakentamisesta. Osaamisista on neljän vuodenajan vaativissa olosuhteissa.

Raha, tai oikeammin sen puute, onko se ainoa syy siihen, että korjausrakentamisessa ”hommat seisoo”?

Ehkä kyse on myös siitä, että vastuunkanto on kateissa. Ilmeisesti mahdollisuudet ja kyvyt ottaa vastuuta tässä ja nyt puuttuvat nykyisiltä päättäjiltämme ja myös virkamiehiltä. Byrokratiaa osataan kyllä pyörittää pitkään, mutta päättäväiset toimet arjen hyvinvoinnin puolesta loistavat poissaolollaan.


Uudisrakentaminen

Suomessa osataan rakentaa kaikkina vuodenaikoina. Laadukkaasti ja yleensä ilman ongelmia. Myös valvonta pelaa, eli virheitä rakennusvaiheessa tehdään jopa yllättävän vähän. Tällainen kuva minulle on syntynyt, toivottavasti olen oikeassa?

Viime vuosikymmeninä tehtyjä kerrostaloja ym. kohteita ei kylläkään ole tarkoitettukaan kestämään ikuisesti, ei aina edes kovin montaa vuosikymmentä. Vahinkojen syntyä nopeuttaa tietenkin kaikenlainen huolimaton tilojen käyttö, ja huoltotöiden laiminlyönnit. Järjenkäyttö tuntuu unohtuvan liian usein.


Vaasan keskussairaalan uudisrakennustyömaa, 6.12.2015. Kuvituskuva.

Kohde ei liity ylläolevaan tekstiin, eikä tällä rakennustyömaalla ole edellä mainittuja ongelmia.

Vanhan synnytyssairaalan jääminen piiloon, uudisrakennusten taakse on monen mielestä kaupunkikuvallinen tappio, johon jollain aikataululla on vaasalaisten vaan totuttava. Kaikki rakentaminen muuttaa aina entisiä maisemia. Tässä tapauksessa sanoisin: valitettavasti.


Teksti ja kuva: Aimo Nyberg, kuvataiteen lehtori

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Hometta sairaille

Puolitoista kuukautta sitten sairastin neljän viikon yskän ja nuhan. Toivuin.

Nyt ennen uutta vuotta keuhkoahtaumatautini äityi pahaksi. Hengitys oli ihan tukossa. Ambulanssilla keskussairaalaan. Tutkimus. Kokeet. Löytyi ärhäkkä virus ja bakteeri. Osastolle eristykseen. Huono kunto. Vahva lääkitys. Unettomia öitä. Hoito hyvää. Ei moitittavaa.

Kesken kaiken eristyshuone vaihtui toiselle osastolle, keuhkosairauksien osastolle! Tilat olivat selvästi hiljattain remontoitu. Huone ei voinut olla alunperin potilastila. Varasto-kosteaa tilaa veikkaan. Siis: potentiaalista hometilaa. Sitä se osoittautui olevankin. Aamulla olo tukkoinen ja väsynyt Lääkärin kierrolla otin asian puheeksi. Epäilyni todentui. Olin majaillut hometilassa. Haastattelin läsnäolijoita, joilta sain kuulla, että hometiloja on paljon. Suuri osa henkilökuntaa oirehtii ja on herkistynyt homeelle kuten minäkin.

Kysyin vielä: mitä ongelmalle tehdään? Vastaus hämmästytti ja suivaannutti: Korjaukset alkavat vuonna 2020! Siihen asti potilaat ja henkilökunta joutuvat altistumaan pahenevalle homeongelmalle. Rahako taas tärkeämpi kuin ihmisten terveys ja hyvinvointi.

SOTE-puuhastelu puolestaan on panemassa isommat hankkeet jäihin ainakin kymmeneksi vuodeksi. Joukossa homekorjauksiakin? Siis home voi hyvin. Potilaat ja henkilökunta huonosti. Olisikohan priorisoinnin paikka.

Kaikenkaikkiaan home on monin tavoin jättiongelma, jota pitää tarkastella "ihminen edellä" periaatteella eikä mitata pelkästään rahalla vaikka kallista onkin.

Korjaamalla homeongelmat eivät kokonaan häviä mihinkään. Myrkyt jäävät. Uusia hometaloja syntyy liukuhihnalta. Homehtumisen mekanismi on selvä, mutta sen syntymisen perimmäisistä syistä ei puhuta. Mahdetaanko edes tosissaan tutkiakaan missään. Minun mielestäni koko rakentamisprosessi, rakenteet, materiaalit, tekniset järjestelmät sun muut mutta myös lait, asetukset ja normit pitää kyseenalaistaa parempien innovaatioiden ja talojen toivossa.

Motto: Tarttis tehdä jotakin!

Jaakko Vainionpää

Arkkitehti




Kuvat: Aimo Nyberg, Auringonlaskuja Vaasan keskussairaalan maisemissa, ylempi kuva 20.12. 2015 ja alempi kuva joulupäivänä 25.12.2015.

lauantai 9. tammikuuta 2016

Kirjoituksia, kuvia toivotaan

Miten on, haluaisitko Sinä tuoda esille ajatuksiasi, kokemuksiasi, mielipiteitäsi Vaasasta tällä nettisivustolla? Paikallisista asioista, niin Vaasan hienoista puolista kuin mahdollisista ongelmistakin, voit myös Sinä sanoa painavan sanasi lähettämällä allekirjoittaneelle julkaistavaksi juttujasi.

Valokuvat, videot ovat myös tervetulleita. Jos itse julkaiset, ylläpidät omaa sivustoa, jolla jaat paikallista materiaalia, niin voisimme jakaa linkkejä toistemme juttuihin,  -ja tehdä kenties yhteistyötä muutenkin.

SoMe on Vaasassakin hyvin aktiivinen. On ehkä koittanut aika alkaa ”mainostaa” toinen toisiamme!

Olkoon tämän vuoden yksi suurista teemoista: yhdessä tekeminen!

Itselläni on idea tehdä juttuja kevään mittaan ainakin muutamasta vaasalaisesta asukasyhdistyksestä, jonkinlainen haastattelu, toiminnan esittelyä tms. (jos suostuvat). Myös pienet tuntemattomat harrastuspiirit, erilaiset tapahtumat jne. ovat mielenkiintoisia aiheita esittelykirjoituksille.

Eli ottakaa yhteyttä, jos teille tulee ideoita, toivoo VKA ry:n pj. Aimo Nyberg.



Kuvat: AN. Onkilahden ranta, 5.12.2015. Talokulissi ja yksityiskohta tapahtuman infotaulusta (Vaasa by Light tapahtuma).

Mukaan asukasyhdistyksiin

Olet tervetullut mukaan asukasyhdistystoimintaan! 

Perinteiset kotiseutuyhdistykset ja tämän päivän kaupunginosa- tai muut alueelliset asukasyhdistykset ovat yleishyödyllisiä, voittoa tavoittelemattomia, ja kokonaisvaltaisesti paikallista hyvää elämää edistäviä yhteisöjä. Omannäköisiä jokainen, -alueen perinteitä vaalivia, sekä myös tulevaisuudesta huolta kantavia, suomalaiseen demokratiaan luottavia yhdistyksiä.

Oman alueensa asukkaita ovat kaikki, tottakai, ja jokaisella yksilöllä on täysivaltaiset kansalaisoikeudet, se on selvää. Tämän lisäksi jokaisella meillä on oikeus ja mahdollisuus olla mukana nykyisen kuntalain mukaisissa asukasyhdistyksissä. Ellei sellaista ole omalla kylällä, asuinalueella, kaupunginosassa, niin sellainen on aina mahdollista perustaa.

Asukasyhdistysten säännöissä on toki eroavaisuuksia, mutta yksi suuri ja tärkeä periaate on se, että yhdistykset ovat avoimia kaikille, ja että ne ovat puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Toimintaa on varmaankin lähes kaikkea mahdollista kuviteltavissa olevaa, siis tavallista normaalia puuhastelua oman alueen ja yhteiselämän kehittämisen puolesta.

Millaiseksi juuri Sinun asuinalueesi asukasyhdistystoiminta muodostuu, sen määräävät ne yksittäiset henkilöt, jotka toiminnassa ovat mukana.

Miten liittyä asukasyhdistykseen? 

Mukaan ovat tervetulleita kaikki, joilla on halua olla ko. yhdistyksen jäsen.
Jäseneltä tarvitaan jokin yhteystieto (osoite/ puhelin/s-posti). Jos yhdistys kerää jäseniltään jäsenmaksua (vuosikokouksen päätös), niin tämän suorittaminen on myös edellytys jäsenyyden säilymiselle.

Yhteystiedot kaupungin alueella toimiviin asukasyhdistyksiin löytyvät oman kaupungin nettisivuilta.
Vaasassa:
http://www.vaasa.fi/palvelut/asukasyhdistykset

VKA ry ICV rf 

Yhdistyksemme viralliset nettisivut:
http://vkaicv.nettisivu.org/

Soita ja kysy lisää: pj Aimo Nyberg, 050 3308540, tai laita vaikka vaan tekstiviesti (liityn asukasyhdistykseen, nimi, osoite)
S-postilla sihteerille: anttukankaanpaa(at)gmail.com

Jäsenmaksu vuodelle 2016 on syyskokouksemme päätöksellä 10 €.



Teksti ja kuva: Aimo Nyberg

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...