Vaasan kaupungin kaavoituskatsaus 2024

 

Tähän aikaan vuodesta tätä osaa jo odottaa!

Taas saimme hienon paketin luettavaksi! Aivan erinomaista ja kiitoksen paikka jälleen kaupungille ja kaavoituksen väelle.

 

Tämän tässä alla olevan kuvituskuvan olen joskus netistä tallentanut. Kartta kuvaa Vanhaa Vaasaa ja näkyy siinä myös Klemetsön niemi, eli nykyisen Vaasan kantakaupungin alue, jonne kaupunki siirrettiin Vaasan palon v. 1852 jälkeen.

Merenkurkun alueella maisemat ja sen myötä myös kartat muuttuvat suuresti luonnon muutosten vaikutuksesta. Maankohoamisilmiön vuoksi parissa sadassa vuodessa mm. rantaviiva on siirtynyt merkittävästi.

Meidän ihmisten tekemät muutokset luonnonmaisemiin ja rakennettuun maisemaan toteutuvat kaavoittamalla eli sopimalla maanomistajien ja erilaisten asianosallisten kuten viranomaistahojen ja myös meidän tavallisten asukkaiden kanssa parhaat mahdolliset ratkaisut.  

Kaavoitukseen voi ja saa vaikuttaa.

 

Kuvalainaus netistä. Wasa stad 1808

 

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta (27.2.2024)

MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA

Kaavoituskatsaus 2024

Kaavoituskatsaus 2024 on ilmestynyt ja luettavissa osoitteessa

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/nain-vaasaa-suunnitellaan-vuoden-2024-kaavoituskatsaus-on-ilmestynyt/ 

 

 Näin Vaasaa suunnitellaan – vuoden 2024 kaavoituskatsaus on ilmestynyt

Vaasan kaupungin kaavoituskatsaus esittelee kuluvan vuoden maankäytön suunnittelukohteet. Tämän vuoden julkaisussa kerrotaan tarkemmin Vaasan yleiskaavatyöstä ja siihen liittyvästä luontoselvityksestä, Pappilanmäen viereen suunniteltavasta uudesta asuinalueesta sekä keskustan seurakuntakeskuksen kaavamuutoksesta.

Kaavoituskatsauksessa esitellään kaikki vuoden 2024 aikana alkavat ja jatkuvat kaavahankkeet. Tämän vuoden kaavoituskohteet painottuvat Vaasan keskustaan ja keskustan tuntumaan, jossa on useampia asumisen kehittämisen kohteita sekä valmiina toteutettavaksi, että työn alla kaavoittajien pöydillä.

https://indd.adobe.com/view/e8ab2362-d34b-4319-85b2-4bd4c0e922a2 

Kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakson mukaan kaavoitus on ennen kaikkea muutoksen hallintaa, ja uusi kaava antaa mahdollisuuksia tulevaisuuden tarpeille ja toteutukselle.

– Kaavan toteuttaminen voi kestää 2–20 vuotta, joten siksi kaavan pitää kestää aikaa. Tulevaisuuden ennustaminen vaatii puolestaan moniammatillista yhteistyötä sekä vuorovaikutusta kaikkien osallisten kanssa…

Lainaus päättyy

 

Blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg

aimonyberg(at)gmail.com

Suomen presidenteillä mandaatti suoraan kansalta

 

Viikon päästä perjantaina 1.3. 2024 meillä suomalaisilla on juhlapäivä. Demokratian, kansan päätäntävallan juhla. Väistyvän presidentin Sauli Niinistön jälkeen saamme uudeksi tasavallan presidentiksi Alexander Stubbin.

Suomessa valitaan presidentti suoralla kansanvaalilla. Tarvittaessa kahdella äänestyskierroksella. Näin on ollut jo muutaman presidentin ajan.

Eduskunta päätti valitsijamiesjärjestelmästä luopumisesta 1991 ja presidentinvaalissa 1994 tasavallan presidentti valittiin ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla (Martti Ahtisaari). Siitä alkaen on tarvittu aina myös suoran vaalin toinen kierros, paitsi vuonna 2018, jolloin presidentti Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelleen ja hän sai yli puolet annetuista äänistä jo ensimmäisellä kierroksella.

Tällä sivustolla en itse ota kantaa poliittisiin kysymyksiin. Teidän muiden mielipidekirjoituksia jne. pakinoitakin julkaisen kyllä, jos niitä minulle lähetetään julkaistavaksi.

Tämän blogikirjoituksen pointti on osoittaa, miten paljon selkeämpi nykyinen presidentin valintatapa on verrattuna valitsijamiesjärjestelmään.  

Vuonna 1937 käytössä oli valitsijamiesjärjestelmä. Silloin tasavallan presidentiksi tuli valituksi Kyösti Kallio (1873–1940). Hänen kautensa jäi kesken, puoleen väliin. Presidentti Kyösti Kallio joutui eroamaan tasavallan presidentin virasta terveydellisistä syistä 19. joulukuuta 1940. Tuosta päivästä tuli myös hänen kuolinpäivänsä.

Vuonna 1937 valitsijamiehenä valintaa tekemässä oli myös vaasalainen kansanedustaja, presidentin valitsijamieheksi valittu Jaakko Ikola, eli Vaasan Jaakkoo.

Alla oleva pakina on julkaistu VAASA-lehdessä perjantaina helmikuun 19 p:nä vuonna 1937.

Kyllä olivat poliittiset kuviot kovin monimutkaisia tuolloin 87 vuotta sitten!

Onneksi nykyään presidentin valinta tapahtuu paljon paremmalla tavalla.

 

VAASAN JAAKKOO SELITTÄÄ 

 

 

Vaasa-lehti N:o 48. Maaliskuun 19. päivä 1937.
Kuvan lehtileikkeestä minulle lähetti VK, kuvankäsittely AN

 

Jotta me tämän päivän vaasalaiset ymmärtäisimme hieman paremmin mikä mies Vaasan Jaakkoo oli, laitan tähän taustamateriaalia, ensin lainauksen eduskunnan sivuilta:

https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910572.aspx 

Jaakko Ikola
Kansanedustajana   02.09.1927–20.10.1930, 01.09.1939–05.04.1945

Ammatti / arvo: filosofian maisteri, päätoimittaja, kirjailija ("Vaasan Jaakkoo")

Syntymävuosi ja -paikka: 1887 Alahärmä

Kuolinvuosi ja -paikka: 1951 Vaasa

Koulutus: ylioppilas 1909, filosofian kandidaatti 1915, filosofian maisteri 1915, valantehnyt suomen, ruotsin, venäjän ja saksan kielenkääntäjä

Työura- ja elämäkertatietoja: kirjoitellut lehtiin 1906-, Uuden Suomettaren aputoimittaja 1915, Vaasan lääninhallituksen kielenkääntäjä 1915–1916, Kristiinan suomalaisen yhteiskoulun venäjän, latinan ja voimistelun opettaja 1916-1918, pataljoonan talouspäällikkö 1918, Vaasa-lehden toimittaja ja pakinoitsija 1918-1924, Vaasa-lehden päätoimittaja 1924-1941, Vaasa-lehden toinen toimittaja 1941-1950, julkaissut sananparsia ja murrepakinakokoelmia ("Vaasan Jaakkoo")

Valtiolliset luottamustehtävät: presidentin valitsijamies 1931, 1937, 1940, 1943

Kunnalliset luottamustehtävät: Vaasan kaupunginvaltuusto

Muut luottamustehtävät: Pohjanmaan suomalaiset -järjestö, sihteeri, Suupohjan suojeluskuntapiirin esikunta, Suomen sanomalehtimiesten liiton hallitus, Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton hallitus

 

 

WIKIPEDIASTA löytyy myös perusfaktat: Vaasan Jaakkoo

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Ikola 

Vaasan Jaakkoon Säätiön sivut kannattaa myös katsoa

https://vaasanjaakkoo.fi/ 

 

Onneksi meillä on Vaasassa tämäkin

VAASAN JAAKKOO – muistomerkki

Katso kohteen esittely Rojekti X= hankkeen sivustolta

https://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/09/vaasan-jaakkoo-199-2015.html 

Osoite: Pitkänkadun ja Hietasaarenkadun kulmauksessa.

Kokonaisteos, muuri paljastettiin 19.9.2015.

 

 

 

 

 

Kuvat AN 19.9. 2015 

Kuva AN: 20.5.2017.

Vaasan hautausmaalla Jaakko Oskari Ikolan hautakivessä on myös kasvokuvallinen muistolaatta. Lauri Hyppösen tekemä sekin.

Saman mallin pohjalta on aikanaan tehty Vaasan Jaakkoo -mitalit. Sellaisella Vaasan Jaakkoon Säätiö palkitsi myös muistomerkin suunnitelleen arkkitehti Heikki Aitoahon paljastustilaisuudessa 19. syyskuuta 2015.

Vaasan Jaakkoon reliefi löytyy myös Alahärmästä, kirkon vastaisen puistoalueen nurkasta. Ikolahan oli Härmän poikia.

Blogikirjoituksen on koonnut

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Lehtileikkeen minulle lähetti Vesa Katajisto