keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Vaasan seudun tapahtumakalenteri uudistui


Kuva tänään 29.1. joka kotiin Vaasassa jaetusta Kulttour 1/2020 tiedotuslehdestä.

Lue tai kuuntele Kultour 1/2020

https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/keskiviikkona-29-1-ilmestyy-kulttour-lehti/
 
Teemana lehdessä on nuorten ja lasten kulttuuri, lisäksi mukana paljon tietoa kevään muustakin kulttuuriohjelmasta!


JA HUOM! OBS! HUOM! OBS!

Kaikki tapahtumien järjestäjät, nyt ei voi ainakaan enää syyttää kaupunkia, jos ei tiedä miten mainostaisi järjestettäviä yhdistyksen ym. tilaisuuksia.

KATSO

https://www.vaasa.fi/tapahtumat/



Kuva: AN

Lainaus

” – Enää ei voi sanoa, että Vaasassa ei tapahdu mitään, sanoo Visit Vaasan toimitusjohtaja Max Jansson. Haluamme, että asukkaat ja matkailijat näkevät seudun koko tapahtumien valtavan kirjon yhdellä silmäyksellä ja nyt se on mahdollista.” 


Erinomainen palvelu! Kiitos tästä Visit Vaasalle, Vaasan kaupungille, palvelun suunnittelijoille ja toteuttajille. Ei taida mennä kuin hetki, ja alkaa tuntua miten ennen ilman tätä edes voitiin tulla toimeen! (No, ei oikein pärjättykään)

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
VKA ry - ICV rf, varapj.

tiistai 28. tammikuuta 2020

Pohdintaa Tammisunnuntaina

Voittajat ja häviäjät



Kuva: AN, Suomen Vapaudenpatsaan jalustan symbolit: leijona ja lohikäärme.

Tammikuun lopulla, tänäkin vuonna 2020, on syytä palata hetkeksi vuoden 1918 tapahtumiin.

Tuolloin taustalla olivat edelleen jatkuva 1. maailmansota, ja etenkin tapahtumat Venäjällä, maaliskuun ja lokakuun vallankumoukset, tsaarivallan viimeiset vuodet kaiken kaikkiaan, ja lopulta tsaarien aikakauden päättyminen Nikolai II ja hänen perheensä murhiin 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburgissa.

Ajanhenkeen oli aikaisemmin vaikuttanut myös alkuun lähtenyt demokratian laajentuminen, Suomessa esim. naisten äänioikeus 1906, ja ensimmäiset Suomen yksikamarisen eduskunnan vaalit maaliskuussa 1907. Nämä loivat toivoa muutoksista kohti parempia aikoja, ja nimenomaan rauhanomaisin keinoin.

Ensimmäinen maailmansota seisautti eduskuntatyön vuosiksi 1914-15, mutta vuonna 1916 toimitettiin normaalit eduskuntavaalit. Heinäkuun alkupäivinä pidettyjä vaaleja varjostivat torpparikysymyksen kiristyminen äärimmilleen sekä huoli elintarvikehuollon tulevaisuudesta. Vaalit olivat tavanomaisen laimeat, eikä uusi vasemmistoenemmistöinen eduskunta (Sdp 103 paikkaa) päässytkään käyttämään valtaansa kuin vasta maaliskuun vallankumouksen jälkeen 1917. Heinäkuussa 1917 eduskunnassa hyväksytty perustuslaintasoinen valtalaki siirsi eduskunnalle itselleen korkeimman vallan, joka oli aiemmin kuulunut Suomen suurruhtinaskunnassa Venäjän keisarille. Valtalaki ei koskaan tullut voimaan, sillä sitä vastustanut Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan lakia vastustaneiden suomalaisten myötävaikutuksella. Tämä lisäsi vasemmiston ja oikeiston keskinäistä katkeruutta Suomessa syksyllä 1917.

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1. – 2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain. Sosialidemokraatit menettivät enemmistöasemansa, eli 11 paikka ja saivat vain 92 paikkaa 200 paikkaisessa eduskunnassa.


Suomen itsenäisyysjulistus

Wikipedia

”Suomen itsenäisyysjulistus oli Svinhufvudin senaatin eli Suomen silloisen hallituksen 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Suomen eduskunta hyväksyi esityksen 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88. Tätä päivämäärää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä. Julistus oli kuitenkin vain osa Suomen itsenäistymisprosessia.” 

”Suomelle itsenäisyyden myönsi Venäjällä valtaan noussut bolševikkihallinto. Neuvosto-Venäjän bolševikkijohtaja Vladimir Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden, jolloin Suomen autonominen alue ei muodostunut osaksi Neuvosto-Venäjää ja myöhempää Neuvostoliittoa. Useimmat maat tunnustivat Suomen itsenäisyyden vuosina 1918–1919. Suomen itsenäiseksi julistamista edelsi sisäinen taistelu valtalaista, ja sitä seurasi kansaa jakanut Suomen sisällissota kevättalvella 1918.” 

Lainanukset Wikipediasta päättyvät


PUNAISET

Venäjän bolsevikkivallankumouksen jälkeen marraskuussa 1917 Venäjällä siirryttiin väkivaltaisen vallankaappauksen keinoin toteuttamaan proletariaatin diktatuuria, ja ajamaan myös maailmanlaajuista vallankumousta. Suomessakin osa vasemmistoa hylkäsi eduskunnan kautta tapahtuvan demokraattisen tien asioiden eteenpäin viemiseksi. Maahamme jääneiden venäläisten sotajoukkojen ja Helsinkiin ja muuallekin Etelä-Suomeen perustettujen punakaartien toimesta valta maassamme oli nopeasti siirtymässä laillisen esivallan ulottumattomiin, paikallisille aseellisten punakaartien johtajille.


Lasse Lehtisen ja Risto Volasen teoksessa 1918 – Kuinka vallankumous levisi Suomeen (Otava) on julkaistu dokumentti, eli kansalaisille annettu julistus vallankumouksen alkamisesta Suomessa 27.1.1918. (julkaistu Työmies-lehdessä 28.1.1918)

Lue julistus kokonaan

https://www.verkkouutiset.fi/vallankumousjulistus-suomen-kansalle-27-1-1918/

Lainaus

”27. tammikuuta 1918 punakaartilaiset marssivat Helsingin läpi 2 000 Suomenlinnasta venäläisiltä saatua kivääriä olkapäillään. Lyhtypylväissä oli vallankumousjulisteita. Aamuyöstä ryhdyttiin etsimään senaattoreita vangittavaksi, Senaatintalo miehitettiin kuudelta aamulla ja punakaartit marssivat Siltasaaresta kaikkiin kaupunginosiin.” 



VALKOISET

Jääkäriliike oli syntynyt jo 1914 ajamaan Suomen täydellistä irrottamista Venäjästä. Jääkäriliikkeen synty Suomessa oli reaktio Venäjän panslavistien ja keisarivallan pyrkimyksille venäläistää Suomen suuriruhtinaskunta. Jääkäriliikkeen juuret ovat vuosisadan alun aktivistien toiminnassa.

Katso myös

Veteraanien perintö – itsenäinen isänmaa: Tietopankki

http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/jarjestoja/jaakariliike/index.html

Lainaus

” Marraskuussa 1914 Helsingin lehdissä julkistettiin uusi laaja venäläistämisohjelma, joka olisi toteutettuna merkinnyt Suomen autonomian rippeidenkin hävittämistä. Uutisen herättämä kiihtymys ajoi toisistaan tietämättä toimineet pienet aktivistiryhmät yhteen. Helsingin Ostrobotnian kassahuoneessa pidettiin marraskuun 20. päivän iltana eräänlainen Suomen itsenäisyysliikkeen järjestäytymiskokous. Siinä katsottiin välttämättömäksi irrottaa Suomi Venäjästä. Kun tämä tavoite oli ilmeisesti saavutettavissa vain voimakeinoin, päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin kansanarmeijan luomiseksi.” 


TAMMISUNNUNTAI


27.1. 1918 Tammisunnuntaina Pohjanmaalla aloitettiin Vapaussota. Sisällissodaksi päätynyt, suomalaiset valkoisiin ja punaisiin jakanut sotakevät ja sitä seuranneet vuosikymmenet, jopa kokonainen vuosisata, ovat jättäneet syvät ja osittain traumaattisetkin jälkensä meihin kaikkiin suomalaisiin.

Vuoden 2017 Suomi 100 – Yhdessä Tillsammans juhlavuosi, ja tämän jatkona Muistovuosi 1918, onnistuivat ainakin minun mielestäni käsittelemään sadan vuoden takaisia tapahtumia asiaan kuuluvalla vakavuudella, toinen toistemme näkökulmia aidosti kunnioittaen. Kiinnostus faktaperusteiseen asioiden tutkimiseen, ja tiedon neutraaliin esittämiseen ja jakamiseen tiedotusvälineissä, tilaisuuksissa jne. on ollut minusta tärkeää.

Kansakunnan on hyvä olla jatkuvasti kiinnostunut menneisyydestä, aikaisempien sukupolvien vaiheista, työstä ja uhrauksista. On syytä toivoa, että perinteitä vaalitaan edelleen, tulevinakin vuosina ja vuosikymmeninä. Jatkaen tästä päivästä, eteenpäin vuosi kerrallaan.

Tammisunnuntain, ja samalla Österbottens försvarsgille – Pohjanmaan maanpuolustuskillan 39. vuosipäivä juhlaa vietettiin arvokkaasti ja perinteitä noudattaen 26.1.2020 Vaasan Kaupungintalolla.


Tammisunnuntai, Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tammisunnuntai

Lainaus

”Tammisunnuntaita vietetään vuosittain tammikuun viimeisenä sunnuntaina Suomen sisällissodan alkamisen muistoksi. Alun perin nimityksellä on tarkoitettu sunnuntaita 27. tammikuuta 1918, jolloin sodan on katsottu alkaneen. 

Etelä-Pohjanmaalla suojeluskuntien oli määrä alkaa riisua venäläistä sotaväkeä aseista maanantain 28. tammikuuta 1918 vastaisena yönä kello 3. Samana päivänä punakaartit ottivat samana aamuna vallan eteläisen Suomen kaupungeissa. Laihialla miehet kuitenkin aloittivat venäläisen Hulmin varuskunnan aseistariisunnan jo sunnuntai-iltana 27. tammikuuta. Paikalla on Hulmin taistelun muistoksi pystytetty muistomerkki, jossa on myös aseistariisunnan aikana kuolleiden laihialaismiesten nimet. 

Aseistariisunnan alkuna on pidetty myös 23. tammikuuta 1918, jolloin Karjalassa ryhdyttiin riisumaan venäläisiä sotilaita aseista pienemmässä mittakaavassa. 

Taustalla oli tilanne, että Venäjän kansankomissaarien neuvosto oli tunnustanut Suomenitsenäisyyden, mutta Venäjän joukkoja oli yhä Suomessa senaatin pyynnöstä huolimatta. Tällöin Mannerheim otti aloitteen käsiinsä ja ryhtyi upseeriensa kanssa laatimaan suunnitelmaa Pohjanmaan venäläisten varuskuntien aseista riisumiseksi. 

Vuonna 2017 tapauksesta tehtiin dokumenttielokuva Tammisunnuntai 1918, joka kuului viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Se sai ensiesityksensä 17. marraskuuta 2017 Filmiä ja valoa -festivaalilla. 

Valkoisten perinnejärjestöt ovat vaalineet tammisunnuntain muistoa järjestämällä juhlia lähes joka vuosi koko Suomen itsenäisyyden ajan muutamaa sotien jälkeistä vuotta lukuun ottamatta. Erityisesti Pohjanmaalla juhlapäivä on voimissaan. 

Venäläisten aseistariisuntaa Pohjanmaalla johtanut valkoisten ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim kuoli myös sattumalta tammisunnuntaina vuonna 1951.” 

Lainaus päättyy

Katso wikipediasta myös:

Hulmin taistelu

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hulmin_taistelu

Katso wikipediasta myös C.G.E. Mannerheim

https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim




Kuva: AN. Suomen Vapaudenpatsas Vaasan Kauppatorilla





Kuvat AN. 6.12.2019. Suomen Vapaudenpatsaan jalustassa olevat etusivun symbolit leijona ja lohikäärme.


Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa on voittajille, saavutetulle voitolle, pystytetty muistomerkki.

Voiton merkkejä, symboleja löytyy kokonaisuutta tutkiessa joka suunnalta. Näin tottakai tuleekin olla. On luonnollista, että voiton saanut haluaa tallentaa ja välittää eteenpäin tuleville sukupolville ne tärkeimmiksi kokemansa asiat ja merkitykset, joiden puolesta on taisteltu ja annettu suuret uhraukset.


Vapaudenpatsaaksi Vaasan torilla oleva monumentaalinen kokonaisuus on kooltaan riittävä osoittaakseen olevansa koko Suomen Vapaudenpatsas. Myös sijainniltaan, kaupungin keskeisimmällä paikalla, suuren torin paraatipaikalla, katse etelään, keskipäivän auringon suuntaan.

Ylimmäksi korotetut kaksi sotilasta sen sijaan ovat poikkeuksellinen aihe, vastaavia on kait aika vähän. Itse sodan tapahtumia, ei ainakaan sodan julmuutta ole juurikaan haluttu vapaudenpatsaissa kuvata. Eikä edes sotilaita, saatikka haavoittunutta, tai kuolevaa, itsensä uhriksi antanutta sotilasta.

Vapaudenpatsaiden perinne on kautta historian esittänyt mielellään ns. ylevämpiä aiheita, nostanut korkeuksiin henkisempiä aiheita, ja niiden symboleja.

Aiheesta Suomen Vapaudenpatsas olen kirjoittanut useammankin kirjoitukseen tässä vaasaennenjanyt blogissa.

Perusfaktat muistomerkistä löytyvät esim. täältä
 
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html


Tulossa piakkoin kirjoitukset:

Suomen Vapaudenpatsaan vertauskuvat, symbolit: LEIJONA

Suomen Vapaudenpatsaan vertauskuvat, symbolit: LOHIKÄÄRME


Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
eläkkeellä oleva kuvisope,
paikallishistorian harrastaja

aimonyberg(at)gmail.com


perjantai 24. tammikuuta 2020

Pasi Kirkkopelto: Kulttuurikaupunki Vaasa?

Kiitos Pasi kutsusta. Tulen paikalle!

Kulttuuritalo Fanny 29.1.2020 klo 18.00 – 20.00
Tapahtuman aihe: Vanha vai uusi kulttuurikaupunki?

Lainaus Pasilta saamastani viestistä

”Hei Aimo, hyvää uutta vuotta! Tavoittelen nyt asukasyhdistysasiassa: Vaasan vasemmisto järjestää 29.1. Kulttuuriaiheisen keskustelutilaisuuden ja sinne toivotaan erilaisia kulttuurialan tai sitä sivuavia toimijoita sekä kulttuuripalvelujen käyttäjiä. Toivoisin, että asukasyhdistyksestä tulisi joku edustaja paikalle, joko sinä tai joku muu.

Kulttuurin keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus

Vanha vai uusi kulttuurikaupunki?

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Vaasan kulttuurin ja taiteen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Paikalle on kutsuttu laajasti taiteen ja kulttuurin parissa toimivia ihmisiä. Puheenvuoroja kuullaan kulttuurilaitosten edustajilta ja taiteilijoilta, kulttuurin kuluttajilta, virkamiehiltä ja kuntapäättäjiltä. Illan teemana mm. kulttuurin näkyvyys, saavutettavuus, toimintaolosuhteet ja potentiaali kaupungin imagotyössä. Paikka: kulttuuritalo Fanny Aika: ‪29.1.2020 klo 18.00-20.00‬ Tilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Tervetuloa!”


Pasi Kirkkopelto on kuvataiteen lehtori Onkilahden yhtenäiskoulussa. Onkilahden yhtenäiskoulu aloitti toiminnan 1.1.2018, jolloin Onkilahden alakoulu 1-6 ja Vöyrinkaupungin yläkoulu 7-9 yhdistettiin Onkilahden yhtenäiskouluksi. Koulussa opiskelee n. 800 oppilasta, joista n. 300 alaluokkien puolella.

Tätä nyt Pasin hoitamaa virkaa hoidin minäkin, 34-vuoden ajan. Koululla oli noina vuosina useampikin nimi: ensin olin Onkilahden yläasteen ja lukion kuvisopena, ja kun lukio yhdistettiin Vaasan lukioon, ja yläaste viereiseen Vuorikadun yläasteeseen, jatkoin opetustyötä Vöyrinkaupungin koulussa. Tämä oli pelkkä yläkoulu, eli luokat 7 – 9. Nyt siis siellä toimivat yhdessä luokat 1 – 9 yhtenäiskouluperiaatteen mukaisesti.


Lainaan tähän vielä Pasin Pohjalaisessa 23.1.2020 julkaistun kannanoton liittyen tulevan keskiviikkoillan tilaisuuden teemaan.

PASI KIRKKOPELTO

Kulttuurikaupunki Vaasa? Muutin Vaasaan puolitoista vuotta sitten. Olen seurannut, kuinka uusi kotikaupunkini pohtii imagoaan, ja markkinoi itseään samaan aikaan, kun väki vähenee ja liikkeet lopettavat. Työ ei tunnu tuottavan toivottavaa tulosta.

Markkinoinnissa mennään sitkeästi teknologia ja energiaklusteri edellä, vaikka on selvää, että se ei riitä. Pelkästään tämä ei saa paikallisia liikkeelle, eikä tuo riittävästi uutta väkeä – ei paranna kaupungin houkuttelevuutta.

Vaasan kaupunki on selvästi unohtanut yhden vahvuutensa.

Uusvaasalaisena ihmettelen välillä, minkä vuoksi kaupunki ei markkinoi itseään vahvemmin kulttuurikaupunkina. Perinnettä ja katetta olisi.

Myönnän: aiemmin en tiennyt Vaasan kulttuuritarjonnasta juuri mitään.

Täällä olen oppinut, että esimerkiksi Vaasan kaupungin museot ovat valtakunnallisesti merkittävä ja helposti saavutettava kokonaisuus. Museoiden näyttelypolitiikka on laadukasta ja näyttelyiden vaihtuvuus riittävän suuri.

Vaasan ja Mustasaaren alueella suomalaisen rakennusperinteen ja -taiteen aikakaudet ja tyylit ovat hienosti nähtävissä. Arkkitehtuurin tyyleihin tutustuminen onnistuu mainiosti päiväkävelyllä.

Lisäksi kaupunkikuvaa värittää runsas julkinen taide, joka on nyt dokumentoitu loistavasti.

Myös kaupungin teatteri- ja konserttitarjonta on runsasta ja laadukasta. Kesäkauden isot festivaalit vetävät väkeä.

Kulttuuriuutiset ovat kuitenkin olleet lähinnä surullisia. Museoiden kokoelmat on hajasijoitettu epäsopiviin varastotiloihin odottamaan tuhoutumistaan.

Vaasan kunniakas kirjastohistoria vuodesta 1794 ei paljon paina, kun kaupunki ja yliopisto kohtelevat kirjastoja säästökohteina samaan aikaan, kun lukutaidon rappeutuminen on valtakunnallinen huolenaihe.

Taiteen ja muiden luovien alojen opinnoista haaveilevalle Vaasan kaupunki ei paljoa enää tarjoa. Esimerkiksi alan suomenkieliset opintomahdollisuudet ovat Vaasassa hyvin rajoitetut.

Osaamista ja ammattia voi toki hakea myös ruotsinkielisenä lähiseuduilta. Huomautan omasta puolestani, että monikielisyys on myös vahvuus ja kulttuurista rikkautta.

Vapaata kaupunkikulttuuria on lähinnä taiteiden yönä, joka juhlii seuraavaksi 30-vuotissyntymäpäiväänsä, vaikka säästökuuri on iskenyt siihenkin.

Suuren osan vuodesta tori on autio, katukuva vaikuttaa elottomalta, ilottomalta. Kaupunkitila tyhjenee arkisin noin kello 19.

Vaasalaiset ovat ylpeitä kaupungistaan, ja syystäkin. Vaasaa pidetään historiallisesti merkittävänä kaupunkina, kulttuuripaikkana, ja opiskelijoiden kaupunkina.

Luovien alojen, kulttuurin ja taiteen potentiaalia tulisi mielestäni hyödyntää kaupungin elävöittämisessä ja imagotyössä huomattavasti nykyistä enemmän.

Yksi Suomen aurinkoisin paikkakunta? Hei älkää olko varjossa!


Lainaus päätyy

Kuvituskuvana tähän blogikirjoitukseen en nyt laita Pasin tai minun naamakuvaa…

Sen sijaan muistutan meidän jokaisen, myös lasten ja nuorten kansalaisoikeudesta saada olla mukana vaikuttamassa omaan lähiympäristöönsä. Kuvat ovat teemakokonaisuudesta: Oppilaiden osallisuus – lähiympäristön havainnointi. Hanke oli yksi mieleenpainuvimmista teemoista viimeisen työvuoteni aikana Vörkkärillä.




Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Kuvisope, eläkkeellä

torstai 23. tammikuuta 2020

Tunnista, yhdistä

Osaatko Sinä yhdistää oikein alla olevat patsaat, veistokset, muistomerkit (kuvat 1 - 8) ja näihin jollain tavalla liittyvät oheiskuvat (kuvat A - H)?

Testaa patsastietojasi! Miten hyvin tunnet Vaasan julkisia patsaita ym?

Arvaa, jollet heti tiedä. Oikeat vastaukset ovat tämän blogikirjoituksen lopussa.

Voit myös halutessasi ensin perehtyä Vaasan julkisiin patsaisiin, muistomerkkeihin ja muistolaattoihin klikkaamalle ylläpitämälleni Rojekti X = hankkeen blogisivulle

https://rojektixon.blogspot.com/

Voit myös käydä katsomassa, ja mahdollisesti tykätäkin, kenties liittyä mukaan tähän facebook ryhmään!

https://www.facebook.com/rojektixon/


Tunnistatko kohteet, mitkä kuuluvat yhteen?

Tässä 8 + 8 kuvaa. Etsi ja löydä kuvaparit (numero + kirjain)





















Yhdistä numerokuvat
ja niihin jotenkin liittyvät kirjainkuvat




Tarkastele näitä vielä.
Mitä nämä kuvat kertovat?

















Kuvat: AN /Rojekti X= hanke


Oikeat vastaukset tässä:

1 C  Vaasan Jaakkoo ja pakinakokoelman aloitussivu

2 G  Gridlock ja Rewell Centerin logo

3 H  Inhimilli ja Valtion virastotalon sisäänkäynti

4 F  Yrittäjäpatsas ja yrittäjäyhdistyksen logo

5 E  Heikki Klemetti ja tunnetuin sävelmän nuotit

6 A  Jäätie ja kartta reitistä Uumajan ja Vaasan välillä

7 B  Kotkapatsas, Suomen ilmailun muistomerkki

8 D  Asemakaavakartta ja Vanhan Vaasan museo



Jatketaan tästä

Rojekti X= hanke käynnistyi Suomi 100 v. -juhlavuoden 2017 alussa. Nyt siis mennään eteenpäin jo neljättä vuotta. Luetteloituna ja esiteltyinä on 157 paikallista kulttuurikohdetta.

Tekemistä ja uusia haasteita riittää edelleen. Yhteistyötä on tehty myös Vaasan kaupungin karttapalvelun kanssa. Koontilistaa on hyödynnetty upeasti myös Vaasan kaupungin Karttapalvelussa / patsaat, muistomerkit, muistolaatat
 
https://kartta.vaasa.fi/patsaat/


Uusista ideoita, ehdotuksista mm. toivottavista patsaskävelyreiteistä, jollekin alueelle tai joistakin teemoista, otan kiitollisena edelleen vastaan. Kesällä 2020 tehdään taas joitakin kuvasafari- ja tutustumisretkiä. Näistä tarkemmin loppukeväästä, seuraa siis tätä vaasaennenjanyt – blogia!

Yhteydenotot Aimo Nyberg
eläkkeellä oleva kuvisope, historian harrastaja

aimonyberg(at)gmail.com

sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Linnut harrastuksena

Olemme vaimoni kanssa ns. tavallisia lintuharrastajia, eli nautimme ulkona luonnossa kulkemisesta, ja ympärivuotisesta havaintojen tekemisestä. Laskemme nähdyt lajit, merkitsemme ylös eliksiä ja vuodareita, eli elämän aikana nähtyjä ja jokaisena kalenterivuonna nähdyt lintulajit. Seuraamme muiden tekemiä havaintoja sekä Tiira -havaintojärjestelmästä, että paikallisten harrastajien somepäivityksistä.

Näin vuoden alussa aloitimme taas, hitaasti mutta varmasti, tutuissa havaintopaikoissa käymiset. Kiikarit ja kamera mukaan, ja ulos kävelemään. Toisinaan autollakin liikkuen, Vaasassa ja lähiseudulla. Kuten tänään Söderfjärdenillä. Kovaa arvosteluakin saanut satojen kilometrien bongausreissujen tekeminen jonkun harvinaisen lintulajin näkemiseksi ei ole kuitenkaan meidän juttu. Toki suunnittelemme aina kotimaan loma- ym. reissumme pohjoiseen tai etelään huomioiden mahdollisuudet käydä myös jollakin lintutornilla ym. hyviksi havaintopaikoiksi tiedetyillä paikoilla.

Tämän vuoden alussa Helsingin reissullamme kävimme Espoossa Villa Elfvikin puistossa, ja rannan lintutornilla. Paikalla oli silloin paljon muitakin. Vuodarilistalle tuli sieltä pohjantikka, uivelo, pilkkasiipi, isokoskelo, joutsenia, hanhia, lokkeja … eli kannatti käydä.



Kuva: AN

Ensi viikonloppuna on taas pihabongaus viikonloppu.

Linnuista voi oikein hyvin nauttia niitä sen kummemmin laskematta tai havaintojaan ylös merkkaamatta. Eikä lintuharrastuksessa ole kyse kilpailemisesta.

Jos linnut kiinnostavat, suosittelen esim. tätä nettiosoitetta

https://www.birdlife.fi/tapahtumat/pihabongaus/

Lainaus

” Osallistu Pihabongaukseen 25.–26.1. BirdLifen Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. Pihabongaus järjestetään joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna. 

Pihabongauksen tavoitteena on innostaa tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Osallistuakseen Pihabongaukseen ei tarvitse olla lintuharrastaja, eikä Pihabongaus ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole olennaista. Tärkeintä on osallistuminen ja havaintojen ilmoittaminen, vaikka havaintona olisi yksi lintu. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista.” 

Lainaus päättyy

Yllä mainitulta sivusta löytyy myös hieno juliste, jossa esitellään kuvin PIHOJEN TALVILINTUJA.


Tänään sunnuntaina oli mainio ulkoilusää! 



Kuva: AN, 19.1.2020 Söderfjärden, keltasirkku.

Keltasirkku on monesti ollut Pihabongauksen runsain lintu. Laji kuitenkin taantuu, ja nähtäväksi jää, saavuttaako laji kärkisijaa enää koskaan.



Kuva: AN, Söderfjäden 19.1.2020. Upealla peltoalueella (meteoriittikraatteri) on viime vuosien aikana pelto-ojien varsilla kasvaneita pensaita harmittavasti poistettu. Tällaisia risukasoja on muuallakin, niistä kun maanomistaja saanee edelleen korvauksia, vaikkei niitä taideta kovin ahkerasti bioenergiaksi voimalaitoksiin kuljettaa?

Lintujen näkökulmasta tämä on todella tuhoisaa toimintaa. Söderfjärdenillä on viime vuosien aikana huolestuttavasti vähentynyt ainakin peltosirkku.

BirdLife on valinnut vuoden 2020 linnuksi peltosirkun, joka on jo äärimmäisen uhanalainen laji.

Tänä vuonna selvitetään lajin kannan suuruus ja esiintymisalueet. Osana tätä selvitystyötä on juuri Tiira-lintutietopalvelu, johon kuka tahansa voi liittyä mukaan, ja aloittaa siellä omien havaintojensa kirjaamisen.

Katso lisää

www.tiira.fi




Kuvat: AN
ylempi, kesykyyhkyjä, eli puluja, Söderfjärden 19.1. 2020,
alempi kuva mustarastas, Riistavuori Haaga 5.1.2020



Onko paikallinen lintuharrastajien yhdistys sinulle tuttu?
Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys r.y.
 
http://www.merenkurkunlty.net/cgi-bin/wordpress/

Toivotamme kaikille lintujen ystäville antoisaa vuotta lintuhavaintojen parissa!

Aimo & vaimo

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

torstai 16. tammikuuta 2020

Osoite ja ajankohta?

Helena Kemppaisen luvalla jaan alla olevan mielenkiintoisen kuvan. Valokuva on ajalta ennen Talvisodan pommituksia.

Lainaus saamastani s-postista

”Isälläni Jaakko Kemppaisella oli postimerkkiliike Vaasassa - kuva ohessa. Postimerkkiliike ja varasto tuhoutui pommituksessa. Liikkeen katuosoitetta en tiedä - ehkä Kirkkopuistikossa. Olisin kiinnostunut vuodesta ja katuosoitteesta. Harmi, että asiat alkavat kiinnostaa vasta 77-vuotiaana.” 


Arvoisat vaasalaiset vanhoihin valokuviin perehtyneet asiantuntijat, pystymmekö auttamaan Helenaa? Siis missä osoitteessa tämä Vaasan postimerkkiliike toimi? Ja miltä vuodelta valokuva mahdollisesti on?



Valokuvan ajankohta ja paikan osoitekin tuntematon / Helena Kemppaisen valokuva-arkisto

Mahdolliset yhteydenotot Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Ps. Voisiko rakennus olla Kauppapuistikolla ollut, ja 14.1. 1940 tuhoutunut Iiriksen talo? Se oli silloisen Vaasan tunnetuimpia kivitaloja.



Tätä blogikirjoitusta on täydennetty 17.1.2020 

Lainaus käydystä S-postikeskustelusta: Helena Kemppainen ja Aimo Nyberg (17.1.2020)

Aimo: Laitoin kuvasi luvallasi myös fb-ryhmään Vaasan kuvia 1900-luvulta. Tästä fb-ryhmästä tuli heti yksi merkittävä tieto (Christian Olsson), että Vaasan puhelinluettelossa 1936 -1937 Vaasan postimerkkiliike olisi ollut osoitteessa Hovioikeudenpuistikko 7, eli Kirkkopuistikon ja Hovioikeudenpuistikon risteyksessä, Topeliuksen patsaan kohdalla. Siinä on ollut 40 - 50 luvun vaihteesta alkaen komea Suomen Pankin talo, joka nykyään on jo muussa käytössä. Tästä osoitteesta on siis voinut Talvisodan pommituksissa kadota maantasalle edelliset rakennukset. 

Kysyn vielä valokuvastasi. Se on neliön muotoinen, oletko rajannut sitä. Onko koko kuvaa mahdollista saada? Rakennuksessa näyttäisi olevan mielenkiintoisia yksityiskohtia, ja niistä voisi paljastua lisää tietoja, jos talosta näkyisi enemmän. 

Helena: Kiitokset viestistä. Auttoi hyvin. Sisareni 87-vuotta muistaa hämärästi, että Hovioikeudenpuistikko on varmasti oikea osoite. Liike on todennäköisesti muuttanut myöhemmin. Sain serkultani viestin (isän veljen tyttö - veli Reino Heikkinen työskenteli myös liikkeessä), että Vaasan postimerkkiliike - jossa myytiin myös leikkikaluja, sijaitsi Vuorikadun ja Pitkänlahdenkadun kulmassa. Silloin varmaan pommi osui varastoon, joka tuhoutui täysin. Todella mielenkiintoisia asioita tuli selville. Äitini, tätini ja isoveljeni olivat "vanikkatehtaalla = kovaleipäannoksia sotilaille" töissä Vaasassa näihin aikoihin. Kuva liitteenä. Eli luultavasti pommitus 29.12.1939 tai 14.1.1940 tuhosi varaston. 

P.S. Minulla ei ole alkuperäistä kuvaa Vaasan postimerkkiliikkeestä. Sain sen skannattuna. Kyselen jos saisin uuden kuvan.

Terveisin 
Helena Kemppainen 

Lainaus päättyy



Kuva: Helmi vanikkatehtaalla / Helena Kemppaisen valokuva-arkisto

Aamu, tammikuu

Hetken tunnelma

Kun meikäläinen, eläkeläinen, kerrankin lähti aamulla liikkeelle, samoihin aikoihin kuin töihinsä menijät, sain ”palkaksi” silmieni eteen hetkellisen vaikutelman, hienon taiteellisen tunnelman.

Käynnistin auton, tuulilasi oli jäässä. Vastakkaisella pihalla oli myös auto käynnissä, ja kuljettaja ikkunoita skrapaamassa. Oman autoni edessä olevat koristeomenapuun oksat ja naapurin auton valot ”maalasivat” muutamiksi sekunneiksi tämän taideteoksen.

Kuin kiinalainen tussimallaus – nautin suuresti näkemästäni!

Taas tästäkin mieleeni palaa viisaus – elä hetkessä!



Kännykkäkuva: AN, 16.1. 2020.

Aimo Nyberg

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

14.1. 1940, muutama kuva lisää

Kiitos Marion!

Lainaus s-postistasi ”Kuvat ovat mieheni Kaarlon tädin jäämistöstä löytyneet. Hän oli Karin Martens o.s. Nelin. Hän oli syntynyt Vaasassa 1916.” 


Kasarminkatu 2



Kasarminkatu 11



Raastuvankatu 27



Koulukatu 44 (tai olisiko 49 / AN) 


Kaikissa kuvissa on pvm. 14.1. 1940

T. Marion Lepistö


Edellinen blogikirjoitus Talvisodan 5. pommitus Vaasassa 14.1. 1940 täydentyy upeasti nyt näillä neljällä kuvalla. Kiitos näistä!


Huom! Talvisodan pommitukset Vaasassa kirjoitussarjan viimeinen, 6. osa julkaistaan tässä blogissa helmikuun 2020 puolessa välissä (Talvisodan 6, pommitus Vaasassa 17.2.1940). Kaikki mahdollinen materiaali, kuvat ym. dokumentit Talvisodan kaikkiin kuuteen Vaasan pommitukseen liittyen kiinnostavat minua. Jos olet valmis niitä jakamaan tässä blogissa, niin ota yhteyttä.

Paikallishistoriaa voidaan näin tuoda esiin, ja samalla muistuttaa nuorempia sukupolvia sotavuosien tapahtumista ihan meidän kotikaduillamme.

Aimo Nyberg
Historian harrastaja, eläkkeellä oleva kuvis ope

aimonyberg(at)gmail.com

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Talvisodan pommitukset Vaasassa 5

Talvisodan 5. pommitus Vaasassa 14.1. 1940

Lainaukset kirjasta VAASA 105 VASA. Nils-Erik Nykvist, Julkaisija – Utgivare: Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta, 1989.

 ”Vaasa joutui kuuden pommituksen kohteeksi. Kaupunkiin pudotettiin noin 800 pommia. Hyökkäyksiin osallistui 82 konetta. Kaupungin väestöstä kuoli 21 ja haavoittui kuutisenkymmentä henkilöä. Palopommit aiheuttivat 56 tulipaloa ja 29 rakennusta paloi perustuksiaan myöten. Kaiken kaikkiaan tuhoutui taikka vahingoittui 130 taloa." 

Pommituspäivät 

Joulukuun 20. 1939 
Joulukuun 29. 1939 
Uudenvuoden aatto 31.12.1939 
Tammikuun 12. 1940 
Tammikuun 14. 1940 
Helmikuun 17. 1940 

Ensimmäisessä pommituksessa, 20.12. pommeja kyllä Vaasaan pudotettiin, mutta vahingoilta silloin vielä vältyttiin. 

Toisessa pommituksessa, 29.12. Klemetinkatu 10 sai täysosuman, ja se vaati ensimmäiset kuolonuhrit Vaasassa. Kymmenkunta henkilöä haavoittui. 

Kolmannessa pommituksessa 31.12. venäläisten tarkoituksena oli Vaasan teollisuuslaitosten tuhoaminen: Suomen Moottori, Rautateiden työpaja, Wärtsilä, Vaasan Puuvilla, Suomen Sokeri. Palosaaren siltakin oli aikomus tuhota. 

Neljännessä pommituksessa 12.1. Vaasassa oltiin varauduttu aikaisempaa paremmin. Pari päivää aikaisemmin olivat saapuneet ilmatorjuntatykit. Tämä johti siihen että 3500 metrissä saapuneet kahdeksan pommikonetta nousivat vielä korkeammalle. Noin 80 pommia pudotettiin kaupungin eteläisiin osiin aiheuttamatta vakavampia vaurioita. Muutama talo sortui, ja pienempiä tulipaloja syttyi. Varuskunnan erääseen muonavarastorakennukseen tuli täysosuma. Ensimmäisten koneiden poistuessa saapui kaksi konetta idästä. Nämä koneet pudottivat kymmenkunta pommia Wickströmin moottoritehtaan lähistölle ja muuanne Vaskiluotoon. Vaskiluodon ratapiha sai osuman, jolloin yksi raide katkesi. 

Viidennessä pommituksessa 14.1. Vaasassa koettiin kaikkein kovimmat tuhot. Maa tärisi pommiräjähdyksistä niin voimakkaasti, että ikkunaruudut helisivät kymmenien kilometrien päässä kaupungista."

 ”Klo 12.21 annettiin hälytys, ja muutamia minuutteja sen jälkeen ilmoitettiin Korsnäsistä että 15 konetta oli matkalla pohjoissuuntaan. Seitsemän minuutin kuluttua koneet olivat kaupungin yllä.” 

”20 minuuttia niiden jälkeen tuli 13 konetta lisää yhtä korkealla lentäen. Pommeja putosi ennen kaikkea Koulukatua pitkin.” 

”Kaikkiaan pudotettiin 220 pommia, jotka mm. aikaansaivat n. 30 suurempaa tulipaloa. Kymmenen henkilöä kuoli, joista kahdeksan rautatieaseman viereisessä sirpalesuojassa.”

Lainaukset päättyvät


Miksi tämä teema? 

Valokuvauksen harrastajana, kaupunkibloggaajana, päätin yrittää yhdistää tässä Talvisodan pommitukset Vaasassa -kirjoitussarjassa kaksi asiaa: Talvisodan traagisten tapahtumien esille tuomisen, muistamisen ja uhrien kunnioittamisen, ja toisena tavoitteena haluan oppia näkemään ja ymmärtämään omaa lähiympäristöäni sen historian kautta.

Olen uudelleen kuvannut VAASA 105 VASA -kirjasta joitakin Felix Westerin ja Nils-Erik Nykvistin kuvasivuja, kuvapareja Vaasasta 1939/40 ja noin 1989, sekä lähtenyt itse jälleen samoihin osoitteisiin kameran kanssa, vuodenvaihteessa 2019 / 2020.

Blogikirjoitukset on tehty Talvisodan Vaasan pommitusten muistopäivinä (katso tämän kirjoituksen alusta). Olen käynyt kuvaamassa tämän ns. ”kolmannen kierroksen” kaupunkikuvallisesti kiinnostavimmissa osoitteissa (alla olevat värikuvat/AN).


Tähän muutamia näitä jälleenkuvauksia





Kauppapuistikko 18




Rauhankatu 13




Rauhankatu 5





Vaasanpuistikko 28



Kasarminkatu 2 – 4




Kasarminkatu 11





Kirkkopuistikko 32




Koulukatu 43




Koulukatu 49




Ajurinkatu 4





Pitkänlahdenkatu 68 nykyään Asemakatu 22
 




Klementinkatu 17, nykyään Vöyrinkatu 22


Viimeinen osa tähän kirjoitussarjan Talvisodan pommitukset Vaasassa julkaistaan tässä blogissa helmikuun 2020 puolessa välissä.

Arvoisat lukijat!

Jos vanhoja valokuvia Talvisodan ajoilta joltakin teiltä löytyy, niin toivoisin yhteydenottoa. Vanhat muistot ansaitsevat tulla jaetuiksi, ja näin päästä mukaan pieniksi palasiksi yhteistä paikallishistoriaamme.


Kuvien ja tekstien koonti: Aimo Nyberg
Paikallishistorian harrastaja, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...