Ajankohtainen Helene Schjerfbeck

Kiitos museokortin taidenäyttelyissä tulee nykyään käytyä myös samoissa näyttelyissä useammankin kerran!

Ateneumin Schjerfbeck näyttely – Maailmalta löysin itseni, on ollut minulle juuri tällainen hieno taidekokemus!

Jos aihe kiinnosta, etkä ole vielä Ateneumin Schjerfbeck näyttelyä nähnyt, pidä kiirettä! Aikaa on enää 26.1. asti.

Tutustu näyttelyyn

https://ateneum.fi/nayttelyt/maailmalta-loysin-itseni/#


Tänään 11.1.2020 näyttelyn yhteyteen oli järjestetty mielenkiintoinen esitelmä ja keskustelutilaisuus: Ateneum-salissa keskustelivat Schjerfbeckin omakuvista väitellyt FT Patrik Nyberg ja vastaväittäjänä toiminut FT Marja Lahelma.

Kuva: AN 11.1.2020. Iltapäivällä jonoa oli Ateneumin portailta aina Viljo Revellin suunnittelemalle Makkaratalolle asti.

Kahden taideammattilaisen vuoropuhelu, ja yleisön kanssa käyty keskustelu, ja vielä sen päälle kierros Helene Schjerfbeckin teosten luona, oli minulle ja vaimolleni tämän kertaisen Helsingin reissumme upein taide-elämys!


Elokuva Helenestä 

Tulossa, viikon päästä, ensi-ilta 17.1. 2020 uutuuselokuva Helene. Pääosan esittää Laura Birn, elokuvan on ohjannut Antti Jokinen.

Lainaus (julkaistu Pohjalaisessa7.1.2020)

Huolellinen ulospano
 
Helene maksoi 2,2 miljoonaa euroa – puolet enemmän kuin suomalaisen elokuvan keskimääräinen budjetti. Itse elokuva on kamaridraamaa, jossa muita keskushenkilöitä ovat Johannes Holopaisen esittämä Reuter ja Krista Kososen näyttelemä Schjerfbeckin sydänystävä Helena Westermarck. Pirkko Saisio nähdään päähenkilön äitinä. Rahaa on käytetty poikkeuksellisen huolelliseen ajankuvaan. 

–  Antti Jokinen oli kaikissa osa-alueissa todella tarkka. Kankaatkin oli kiinnitetty taulujen tukipuihin juuri oikein. Näyttelijän näkökulmasta pikkutarkkuudella on arvonsa. –  Jos yksityiskohdat ovat geneerisiä, se valuu myös omaan työhön. On tärkeää, että maailma on puhallettu antaumuksella henkiin. 

STT 

Lainaus päättyy


Nyt herää kysymys, milloin pääsee näkemään Pohjanmaan museon kokoelmien Schjerfbeckit?

Pohjanmaan museon omistuksessa on hieno kokoelma Helene Schjerfbeckin teoksia. Ainutlaatuinen kokoelma ei ole ollut yhtenäisenä esillä, ainakaan minun tietääkseni, pitkään aikaan. Näyttelyn pitäminen näistä teoksista olisi mielestäni hieno teko.

Lainaus Pohjalaisesta 7.1.2020: Vaasassa on yli kaksikymmentä Helene Schjerfbeckin teosta – valtaosa niistä päätyi kaupunkiin taidekeräilijän epäonnisen vararikon seurauksena 

Anne Puumala

”Pohjanmaan museon kokoelmissa on kaksikymmentäyksi Helene Schjerfbeckin teosta. Niistä kaksitoista kuului alunperin kauppias ja taidekeräilijä Gösta Stenmanille. Stenman osti 1900-luvun alussa kokoelmiinsa teoksia nuorilta lupaavilta taiteilijoilta. Hänestä tuli 1910- ja 1920-luvuilla Suomen tunnetuin taidekauppias. 

Eräs Stenmanin tukemista taiteilijoista oli Helene Schjerfbeck. Stenman oli ensimmäisiä taidekeräilijöitä, joka ymmärsi Schjerfbeckin taiteen arvon ja ryhtyi keräämään hänen teoksiaan; siksi hänet on usein mainittu Schjerfbeckin löytäjäksi. 

– Stenman pyrki hankkimaan teoksia, jotka kertoisivat siitä, kuinka taiteilija kehittyi vuosikymmenten varrella, Vaasan kaupungin museoiden kokoelmapäällikkö Auli Jämsänen kertoo. 

Stenmanin taidekaupat sujuivat 1930-luvulle asti. Onni kuitenkin käänsi hänelle hetkeksi selkänsä. Stenmania kohtasi taloudellinen vararikko, ja hän menetti taidekokoelmansa lisäksi taideliikkeensä Lontoossa ja Pariisissa. Hänen taidekokoelmaansa kuului ainakin 150 teosta. 

Tässä vaiheessa kuvaan astui vaasalainen lääkäri ja Stenmanin ystävä Karl Hedman. Stenman oli pantannut taidekokoelmansa, ja pantti jäi – vaasalaisten onneksi – Hedmanin omistukseen. Oli vuosi 1935. 

– Schjerfbeckin teosten ohella Stenmanin kokoelmassa on myös muita huomattavan mielenkiintoisia teoksia, jotka kuuluvat Suomen taiteen keskiöön, Jämsänen mainitsee. 

Hän kertoo Hedmanin ostaneen myös itse Schjerfbeckin teoksia. Pohjanmaan museon kokoelmissa näitä teoksia on kuusi. 

– Taiteellisesti arvostetuimpiin Helene Schjerfbeckin teoksiin kuuluu maalaus Leipomo, jonka Karl Hedman osti vuonna 1916 Stenmanilta. 

Kaikkiaan Pohjanmaan museon kokoelmissa on Schjerfbeckin teoksia kuudelta eri vuosikymmeneltä. 

– Teokset edustavat monipuolisesti taiteilijan kehityskaarta ja ne ovat peräisin varmoista ostopaikoista, sillä suurin osa teoksista on ostettu taiteilijan elinaikana ja suoraan häneltä itseltään. 

Jämsänen mainitsee harvinaisuuksiin lukeutuvan myös esimerkiksi taiteilijan teoksen Asetelma (Nature morte). 

– Kokoelmassa on myös muun muassa Schjerfbeckin Ranskaan ja Englantiin suuntautuneilla matkoilla syntyneitä teoksia ja poimintoja hänen Tammisaaressa maalaamistaan teoksista. 

– Maalaukset edustavat monia eri lajityyppejä: asetelmaa, henkilökuvausta, muotokuvaa ja maisemaa. 

Pohjanmaan museon saama viimeisin Schjerfbeckin teos on Omakuva, hiilipiirros paperille. Ruotsalaisesta huutokaupasta 2010 hankitun teoksen maksoi Veljekset Gröndahlin säätiö, joka lahjoitti teoksen osaksi museon kokoelmaa. Jämsänen sanoo omakuvan syntyneen oletettavasti taiteilijan elämän loppukaaren aikana. 

Neljästä kuuteen teosta on ollut jatkuvasti esillä Pohjanmaa museon kolmannessa kerroksessa. 

– Määrä vaihtelee, sillä olemme toistaiseksi lainanneet merkittäviin näyttelyihin myös perusripustuksessa olevia teoksia. 

Teoksia on ollut esillä myös useissa laajoissa näyttelyissä Vaasassa. Esimerkiksi vuonna 2012 järjestetty Helene Schjerfbeck ja hänen aikansa -näyttely keräsi 12 500 katsojaa.” 

Lainaus päättyy


Upeassa taidekirjassa 

THE KARL HEDMAN ART COLLECTION and Select Choices from Other Collektions in the Ostrobothnian Museum
Vaasa 2009, Hedmanin säätiö – Hedmanska Stiftelsen Marianne Koskimies-Envall, Jaakko Linkamo, Erkki Salminen

esitellään sanoin ja kuvin Pohjanmaan museon kokoelmiin tuolloin kirjan julkaisuajankohtana kuuluneet 19 Helene Schjerfbeckin teosta: Kirjan sivut 599 – 633

1. Asetelma, 1875
2. Sairasvuoteella, 1877 – 78
3. Lukeva nuorukainen, 1878 -1879
4. Kaarle-herttua häpäisee Klaus Flemingin ruumista. Vapaasti kopioitu Edelfeltin mukaan (n. 1879)
5. Museokäynti, 1870-luvun lopulla
6. Puistokuja, 1882 – 84
7. Hautajaiskulkue, 1884
8. Naisprofiili, 1884
9. Wilhelm von Schwerinin kuolema, luonnos, 1885
10. Leipomo, 1887
11. Naamiaiskuva, 1887
12. Snappertunan kirkko, 1890
13. Tanssivia lapsia, 1894
14. Romaani, 1910
15. Palvelijatar, 1911
16. Lapsenpää, 1917
17. Pikku palvelijatar, 1918
18. Helle, 1919
19. Unia, 1920


Aikaisemmat kirjoitukseni tässä blogissa aiheesta Helene Schjerfbeck

Kuvataiteen päivä (tästä kirjoituksesta selviää mm. Miten D.H. hankki Pohjanmaan museolle ainakin toistaiseksi viimeisimmän Schjerfbeckinsä, hiilipiirroksen Oma kuva)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/07/kuvataiteen-paiva.html

Miksi tänään 10.7. on liputuspäivä?

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/miksi-tanaan-107-on-liputuspaiva.html


Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen ope, eläkkeellä