Lainaukset kirjasta VAASA 105 VASA. Nils-Erik Nykvist, Julkaisija – Utgivare: Österbottens Försvarsgille – Pohjanmaan Maanpuolustuskilta, 1989.
”Vaasa joutui kuuden pommituksen kohteeksi. Kaupunkiin pudotettiin noin 800 pommia. Hyökkäyksiin osallistui 82 konetta. Kaupungin väestöstä kuoli 21 ja haavoittui kuutisenkymmentä henkilöä. Palopommit aiheuttivat 56 tulipaloa ja 29 rakennusta paloi perustuksiaan myöten. Kaiken kaikkiaan tuhoutui taikka vahingoittui 130 taloa."
Pommituspäivät
Joulukuun 20. 1939
Joulukuun 29. 1939
Uudenvuoden aatto 31.12.1939
Tammikuun 12. 1940
Tammikuun 14. 1940
Helmikuun 17. 1940
Ensimmäisessä pommituksessa, 20.12. pommeja kyllä Vaasaan pudotettiin, mutta vahingoilta silloin vielä vältyttiin.
Toisessa pommituksessa, 29.12. Klemetinkatu 10 sai täysosuman, ja se vaati ensimmäiset kuolonuhrit Vaasassa. Kymmenkunta henkilöä haavoittui.
Kolmannessa pommituksessa 31.12. venäläisten tarkoituksena oli Vaasan teollisuuslaitosten tuhoaminen: Suomen Moottori, Rautateiden työpaja, Wärtsilä, Vaasan Puuvilla, Suomen Sokeri. Palosaaren siltakin oli aikomus tuhota.
Neljännessä pommituksessa 12.1. Vaasassa oltiin varauduttu aikaisempaa paremmin. Pari päivää aikaisemmin olivat saapuneet ilmatorjuntatykit. Tämä johti siihen että 3500 metrissä saapuneet kahdeksan pommikonetta nousivat vielä korkeammalle. Noin 80 pommia pudotettiin kaupungin eteläisiin osiin aiheuttamatta vakavampia vaurioita. Muutama talo sortui, ja pienempiä tulipaloja syttyi. Varuskunnan erääseen muonavarastorakennukseen tuli täysosuma. Ensimmäisten koneiden poistuessa saapui kaksi konetta idästä. Nämä koneet pudottivat kymmenkunta pommia Wickströmin moottoritehtaan lähistölle ja muuanne Vaskiluotoon. Vaskiluodon ratapiha sai osuman, jolloin yksi raide katkesi.
”Viidennessä pommituksessa 14.1. Vaasassa koettiin kaikkein kovimmat tuhot. Maa tärisi pommiräjähdyksistä niin voimakkaasti, että ikkunaruudut helisivät kymmenien kilometrien päässä kaupungista."
”Klo 12.21 annettiin hälytys, ja muutamia minuutteja sen jälkeen ilmoitettiin Korsnäsistä että 15 konetta oli matkalla pohjoissuuntaan. Seitsemän minuutin kuluttua koneet olivat kaupungin yllä.”
”20 minuuttia niiden jälkeen tuli 13 konetta lisää yhtä korkealla lentäen. Pommeja putosi ennen kaikkea Koulukatua pitkin.”
”Kaikkiaan pudotettiin 220 pommia, jotka mm. aikaansaivat n. 30 suurempaa tulipaloa. Kymmenen henkilöä kuoli, joista kahdeksan rautatieaseman viereisessä sirpalesuojassa.”
Lainaukset päättyvät
Miksi tämä teema?
Valokuvauksen harrastajana, kaupunkibloggaajana, päätin yrittää yhdistää tässä Talvisodan pommitukset Vaasassa -kirjoitussarjassa kaksi asiaa: Talvisodan traagisten tapahtumien esille tuomisen, muistamisen ja uhrien kunnioittamisen, ja toisena tavoitteena haluan oppia näkemään ja ymmärtämään omaa lähiympäristöäni sen historian kautta.
Olen uudelleen kuvannut VAASA 105 VASA -kirjasta joitakin Felix Westerin ja Nils-Erik Nykvistin kuvasivuja, kuvapareja Vaasasta 1939/40 ja noin 1989, sekä lähtenyt itse jälleen samoihin osoitteisiin kameran kanssa, vuodenvaihteessa 2019 / 2020.
Blogikirjoitukset on tehty Talvisodan Vaasan pommitusten muistopäivinä (katso tämän kirjoituksen alusta). Olen käynyt kuvaamassa tämän ns. ”kolmannen kierroksen” kaupunkikuvallisesti kiinnostavimmissa osoitteissa (alla olevat värikuvat/AN).
Tähän muutamia näitä jälleenkuvauksia
Kauppapuistikko 18
Rauhankatu 13
Rauhankatu 5
Vaasanpuistikko 28
Kasarminkatu 2 – 4
Kasarminkatu 11
Kirkkopuistikko 32
Koulukatu 43
Koulukatu 49
Ajurinkatu 4
Pitkänlahdenkatu 68 nykyään Asemakatu 22
Klementinkatu 17, nykyään Vöyrinkatu 22
Viimeinen osa tähän kirjoitussarjan Talvisodan pommitukset Vaasassa julkaistaan tässä blogissa helmikuun 2020 puolessa välissä.
Arvoisat lukijat!
Jos vanhoja valokuvia Talvisodan ajoilta joltakin teiltä löytyy, niin toivoisin yhteydenottoa. Vanhat muistot ansaitsevat tulla jaetuiksi, ja näin päästä mukaan pieniksi palasiksi yhteistä paikallishistoriaamme.
Kuvien ja tekstien koonti: Aimo Nyberg
Paikallishistorian harrastaja, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Arvoisat lukijat!
Jos vanhoja valokuvia Talvisodan ajoilta joltakin teiltä löytyy, niin toivoisin yhteydenottoa. Vanhat muistot ansaitsevat tulla jaetuiksi, ja näin päästä mukaan pieniksi palasiksi yhteistä paikallishistoriaamme.
Kuvien ja tekstien koonti: Aimo Nyberg
Paikallishistorian harrastaja, eläkkeellä oleva kuvisope
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti