Kuva: AN, Suomen Vapaudenpatsaan jalustan symbolit: leijona ja lohikäärme.
Tammikuun lopulla, tänäkin vuonna 2020, on syytä palata hetkeksi vuoden 1918 tapahtumiin.
Tuolloin taustalla olivat edelleen jatkuva 1. maailmansota, ja etenkin tapahtumat Venäjällä, maaliskuun ja lokakuun vallankumoukset, tsaarivallan viimeiset vuodet kaiken kaikkiaan, ja lopulta tsaarien aikakauden päättyminen Nikolai II ja hänen perheensä murhiin 17. heinäkuuta 1918 Jekaterinburgissa.
Ajanhenkeen oli aikaisemmin vaikuttanut myös alkuun lähtenyt demokratian laajentuminen, Suomessa esim. naisten äänioikeus 1906, ja ensimmäiset Suomen yksikamarisen eduskunnan vaalit maaliskuussa 1907. Nämä loivat toivoa muutoksista kohti parempia aikoja, ja nimenomaan rauhanomaisin keinoin.
Ensimmäinen maailmansota seisautti eduskuntatyön vuosiksi 1914-15, mutta vuonna 1916 toimitettiin normaalit eduskuntavaalit. Heinäkuun alkupäivinä pidettyjä vaaleja varjostivat torpparikysymyksen kiristyminen äärimmilleen sekä huoli elintarvikehuollon tulevaisuudesta. Vaalit olivat tavanomaisen laimeat, eikä uusi vasemmistoenemmistöinen eduskunta (Sdp 103 paikkaa) päässytkään käyttämään valtaansa kuin vasta maaliskuun vallankumouksen jälkeen 1917. Heinäkuussa 1917 eduskunnassa hyväksytty perustuslaintasoinen valtalaki siirsi eduskunnalle itselleen korkeimman vallan, joka oli aiemmin kuulunut Suomen suurruhtinaskunnassa Venäjän keisarille. Valtalaki ei koskaan tullut voimaan, sillä sitä vastustanut Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan lakia vastustaneiden suomalaisten myötävaikutuksella. Tämä lisäsi vasemmiston ja oikeiston keskinäistä katkeruutta Suomessa syksyllä 1917.
Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1. – 2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain. Sosialidemokraatit menettivät enemmistöasemansa, eli 11 paikka ja saivat vain 92 paikkaa 200 paikkaisessa eduskunnassa.
Suomen itsenäisyysjulistus
Wikipedia
”Suomen itsenäisyysjulistus oli Svinhufvudin senaatin eli Suomen silloisen hallituksen 4. joulukuuta 1917 antama esitys Suomen julistautumisesta itsenäiseksi Venäjästä. Suomen eduskunta hyväksyi esityksen 6. joulukuuta 1917 äänin 100–88. Tätä päivämäärää vietetään Suomen itsenäisyyspäivänä. Julistus oli kuitenkin vain osa Suomen itsenäistymisprosessia.”
”Suomelle itsenäisyyden myönsi Venäjällä valtaan noussut bolševikkihallinto. Neuvosto-Venäjän bolševikkijohtaja Vladimir Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden, jolloin Suomen autonominen alue ei muodostunut osaksi Neuvosto-Venäjää ja myöhempää Neuvostoliittoa. Useimmat maat tunnustivat Suomen itsenäisyyden vuosina 1918–1919. Suomen itsenäiseksi julistamista edelsi sisäinen taistelu valtalaista, ja sitä seurasi kansaa jakanut Suomen sisällissota kevättalvella 1918.”
Lainanukset Wikipediasta päättyvät
PUNAISET
Venäjän bolsevikkivallankumouksen jälkeen marraskuussa 1917 Venäjällä siirryttiin väkivaltaisen vallankaappauksen keinoin toteuttamaan proletariaatin diktatuuria, ja ajamaan myös maailmanlaajuista vallankumousta. Suomessakin osa vasemmistoa hylkäsi eduskunnan kautta tapahtuvan demokraattisen tien asioiden eteenpäin viemiseksi. Maahamme jääneiden venäläisten sotajoukkojen ja Helsinkiin ja muuallekin Etelä-Suomeen perustettujen punakaartien toimesta valta maassamme oli nopeasti siirtymässä laillisen esivallan ulottumattomiin, paikallisille aseellisten punakaartien johtajille.
Lasse Lehtisen ja Risto Volasen teoksessa 1918 – Kuinka vallankumous levisi Suomeen (Otava) on julkaistu dokumentti, eli kansalaisille annettu julistus vallankumouksen alkamisesta Suomessa 27.1.1918. (julkaistu Työmies-lehdessä 28.1.1918)
Lue julistus kokonaan
https://www.verkkouutiset.fi/vallankumousjulistus-suomen-kansalle-27-1-1918/
Lainaus
”27. tammikuuta 1918 punakaartilaiset marssivat Helsingin läpi 2 000 Suomenlinnasta venäläisiltä saatua kivääriä olkapäillään. Lyhtypylväissä oli vallankumousjulisteita. Aamuyöstä ryhdyttiin etsimään senaattoreita vangittavaksi, Senaatintalo miehitettiin kuudelta aamulla ja punakaartit marssivat Siltasaaresta kaikkiin kaupunginosiin.”
VALKOISET
Jääkäriliike oli syntynyt jo 1914 ajamaan Suomen täydellistä irrottamista Venäjästä. Jääkäriliikkeen synty Suomessa oli reaktio Venäjän panslavistien ja keisarivallan pyrkimyksille venäläistää Suomen suuriruhtinaskunta. Jääkäriliikkeen juuret ovat vuosisadan alun aktivistien toiminnassa.
Katso myös
Veteraanien perintö – itsenäinen isänmaa: Tietopankki
http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/jarjestoja/jaakariliike/index.html
Lainaus
” Marraskuussa 1914 Helsingin lehdissä julkistettiin uusi laaja venäläistämisohjelma, joka olisi toteutettuna merkinnyt Suomen autonomian rippeidenkin hävittämistä. Uutisen herättämä kiihtymys ajoi toisistaan tietämättä toimineet pienet aktivistiryhmät yhteen. Helsingin Ostrobotnian kassahuoneessa pidettiin marraskuun 20. päivän iltana eräänlainen Suomen itsenäisyysliikkeen järjestäytymiskokous. Siinä katsottiin välttämättömäksi irrottaa Suomi Venäjästä. Kun tämä tavoite oli ilmeisesti saavutettavissa vain voimakeinoin, päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin kansanarmeijan luomiseksi.”
TAMMISUNNUNTAI
27.1. 1918 Tammisunnuntaina Pohjanmaalla aloitettiin Vapaussota. Sisällissodaksi päätynyt, suomalaiset valkoisiin ja punaisiin jakanut sotakevät ja sitä seuranneet vuosikymmenet, jopa kokonainen vuosisata, ovat jättäneet syvät ja osittain traumaattisetkin jälkensä meihin kaikkiin suomalaisiin.
Vuoden 2017 Suomi 100 – Yhdessä Tillsammans juhlavuosi, ja tämän jatkona Muistovuosi 1918, onnistuivat ainakin minun mielestäni käsittelemään sadan vuoden takaisia tapahtumia asiaan kuuluvalla vakavuudella, toinen toistemme näkökulmia aidosti kunnioittaen. Kiinnostus faktaperusteiseen asioiden tutkimiseen, ja tiedon neutraaliin esittämiseen ja jakamiseen tiedotusvälineissä, tilaisuuksissa jne. on ollut minusta tärkeää.
Kansakunnan on hyvä olla jatkuvasti kiinnostunut menneisyydestä, aikaisempien sukupolvien vaiheista, työstä ja uhrauksista. On syytä toivoa, että perinteitä vaalitaan edelleen, tulevinakin vuosina ja vuosikymmeninä. Jatkaen tästä päivästä, eteenpäin vuosi kerrallaan.
Tammisunnuntain, ja samalla Österbottens försvarsgille – Pohjanmaan maanpuolustuskillan 39. vuosipäivä juhlaa vietettiin arvokkaasti ja perinteitä noudattaen 26.1.2020 Vaasan Kaupungintalolla.
Tammisunnuntai, Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tammisunnuntai
Lainaus
”Tammisunnuntaita vietetään vuosittain tammikuun viimeisenä sunnuntaina Suomen sisällissodan alkamisen muistoksi. Alun perin nimityksellä on tarkoitettu sunnuntaita 27. tammikuuta 1918, jolloin sodan on katsottu alkaneen.
Etelä-Pohjanmaalla suojeluskuntien oli määrä alkaa riisua venäläistä sotaväkeä aseista maanantain 28. tammikuuta 1918 vastaisena yönä kello 3. Samana päivänä punakaartit ottivat samana aamuna vallan eteläisen Suomen kaupungeissa. Laihialla miehet kuitenkin aloittivat venäläisen Hulmin varuskunnan aseistariisunnan jo sunnuntai-iltana 27. tammikuuta. Paikalla on Hulmin taistelun muistoksi pystytetty muistomerkki, jossa on myös aseistariisunnan aikana kuolleiden laihialaismiesten nimet.
Aseistariisunnan alkuna on pidetty myös 23. tammikuuta 1918, jolloin Karjalassa ryhdyttiin riisumaan venäläisiä sotilaita aseista pienemmässä mittakaavassa.
Taustalla oli tilanne, että Venäjän kansankomissaarien neuvosto oli tunnustanut Suomenitsenäisyyden, mutta Venäjän joukkoja oli yhä Suomessa senaatin pyynnöstä huolimatta. Tällöin Mannerheim otti aloitteen käsiinsä ja ryhtyi upseeriensa kanssa laatimaan suunnitelmaa Pohjanmaan venäläisten varuskuntien aseista riisumiseksi.
Vuonna 2017 tapauksesta tehtiin dokumenttielokuva Tammisunnuntai 1918, joka kuului viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Se sai ensiesityksensä 17. marraskuuta 2017 Filmiä ja valoa -festivaalilla.
Valkoisten perinnejärjestöt ovat vaalineet tammisunnuntain muistoa järjestämällä juhlia lähes joka vuosi koko Suomen itsenäisyyden ajan muutamaa sotien jälkeistä vuotta lukuun ottamatta. Erityisesti Pohjanmaalla juhlapäivä on voimissaan.
Venäläisten aseistariisuntaa Pohjanmaalla johtanut valkoisten ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim kuoli myös sattumalta tammisunnuntaina vuonna 1951.”
Lainaus päättyy
Katso wikipediasta myös:
Hulmin taistelu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hulmin_taistelu
Katso wikipediasta myös C.G.E. Mannerheim
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim
Kuva: AN. Suomen Vapaudenpatsas Vaasan Kauppatorilla
Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa on voittajille, saavutetulle voitolle, pystytetty muistomerkki.
Voiton merkkejä, symboleja löytyy kokonaisuutta tutkiessa joka suunnalta. Näin tottakai tuleekin olla. On luonnollista, että voiton saanut haluaa tallentaa ja välittää eteenpäin tuleville sukupolville ne tärkeimmiksi kokemansa asiat ja merkitykset, joiden puolesta on taisteltu ja annettu suuret uhraukset.
Vapaudenpatsaaksi Vaasan torilla oleva monumentaalinen kokonaisuus on kooltaan riittävä osoittaakseen olevansa koko Suomen Vapaudenpatsas. Myös sijainniltaan, kaupungin keskeisimmällä paikalla, suuren torin paraatipaikalla, katse etelään, keskipäivän auringon suuntaan.
Ylimmäksi korotetut kaksi sotilasta sen sijaan ovat poikkeuksellinen aihe, vastaavia on kait aika vähän. Itse sodan tapahtumia, ei ainakaan sodan julmuutta ole juurikaan haluttu vapaudenpatsaissa kuvata. Eikä edes sotilaita, saatikka haavoittunutta, tai kuolevaa, itsensä uhriksi antanutta sotilasta.
Vapaudenpatsaiden perinne on kautta historian esittänyt mielellään ns. ylevämpiä aiheita, nostanut korkeuksiin henkisempiä aiheita, ja niiden symboleja.
Aiheesta Suomen Vapaudenpatsas olen kirjoittanut useammankin kirjoitukseen tässä vaasaennenjanyt blogissa.
Perusfaktat muistomerkistä löytyvät esim. täältä
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/07/suomen-vapaudenpatsas-9-heinakuuta-1938.html
Tulossa piakkoin kirjoitukset:
Suomen Vapaudenpatsaan vertauskuvat, symbolit: LEIJONA
Suomen Vapaudenpatsaan vertauskuvat, symbolit: LOHIKÄÄRME
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
eläkkeellä oleva kuvisope,
paikallishistorian harrastaja
aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti