SUOMEN VAPAUDENPATSAS

Suomen Vapaudenpatsas on vihitty tarkoitukseensa 9. päivä heinäkuuta 1938.

Osoite: Vaasan Kauppatori 

Tekijä: Yrjö Liipola

Kuvat: AN

Lainaus: Eira Häggkvist, Vaasan patsaat ja muistomerkit, korkokuvat ja muistolaatat, 1985. Vaasan kaupunki/ Kalevi Paakki, päivitetty versio v. 2008.

SUOMEN VAPAUDENPATSAS 

”Patsas sijaitsee Kauppatorilla Hovioikeudenpuistikon puoleisessa päässä. 

- kuvanveistäjä, professori Yrjö Liipola (1881 – 1971). Savimallin muovailutyössä avustajina mm. vaasalainen taiteilija Lauri Hyppönen ja kuvanveistäjä Jussi Vikainen Turusta. 
- Jalustassa olevan leijonan mallin teki Yrjö Liipolan suostumuksella eläinveistäjänä tunnettu kuvanveistäjä Jussi Mäntynen (1886 – 1978), joka kuului patsaskilpailun tuomaristoon. 
- pronssivalu M. Virtasen valimo, Helsinki 
- jalusta mustaa graniittia, hakattu valmiiksi Räntämäen louhoksella Turun lähellä. Jalustaan kuuluvat leijona ja viisi korkokuvaa tehtiin tmi E. Lehdon veistämöllä Vehmaalla. Vinkkilän aseman lähellä. 

Pronssiveistoksen korkeus on 6 m, paino 36 tonnia.; jalustoineen korkeus on 14 m. 

Veistoksessa on kaksi mieshahmoa: seisova, kivääriä kädessään pitelevä sotilas heiluttaa lakkiaan ja hänen takanaan istuu haavoittunut sotilas rintaansa pidellen. 

Alkuperäinen voittanut ehdotus oli nimeltään ”Pohjan poika rynnistää”, jossa miekalla iskuun valmistautunut nuorukainen puolustaa haavoittunutta toveriaan. 

Graniittijalustassa on viisi korkokuvaa. (ks. kuvat ja teksti alla) 

- paljastusjuhlallisuuksiin 9.7. 1938 osallistuivat mm. Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio, marsalkka C. G. Mannerheim, Itsenäisyyssenaatin elossa olevat jäsenet ym. 

Vapaudenpatsaan aikaansaamiseksi Vaasaan perustettiin patsastoimikunta jo kesällä 1918. Toimikunnan puheenjohtajina toimivat vaasalaiset kauppaneuvos E. J. Ollonqvist vv. 1918 – 1930 ja konsuli Erik Hartman vv. 1930 – 1935, sekä vuorineuvos Gösta Serlachius Mäntästä v:sta. 1935. 

Varoja kerättiin koko maassa, mutta pääosa rahoista tuli kuitenkin Pohjanmaalta ja erikoisesti Vaasasta. Valtiolta ei rahaa pyydetty. Vaasan kaupungin osuus rajoittui patsaan perustuksen tekemiseen sekä juhlatilaisuuden kustantamiseen. 

V. 1935 julistettuun valtakunnalliseen patsaskilpailuun jätettiin 42 ehdotusta. sitä ennen oli toimikunta ehtinyt käsitellä muutamia hyvinkin konkreettisia ehdotuksia. Vasta 1936 vahvistettiin patsaan paikaksi Kauppatori.” 

Lainaus päättyy


Mitkä Suomen Vapaudenpatsaan kuva-aiheet muistat?

Lakkia heiluttava sotilas, hänen takanaan oleva haavoittunut istuva sotilas, lohikäärmeen jalkoihinsa polkenut leijona, - nämä ovat tutuimmat symbolit, kuvat, jotka vaasalaiset todennäköisesti muistavat hyvin.

Lakkia päänsä päällä heiluttava sotilas (armeijan merkkikieltä, tarkoittaa, että alueella ei ole vihollisia) on 6 metrin korkuinen, eli melkoisen suuri pronssiveistos on kyseessä.

Takana oleva haavoittunut sotilas on usein jäänyt katseluissa vähemmälle huomiolle, mutta hänenkin roolinsa kokonaisuudessa on hyvin oleellinen.


On hyvin mielenkiintoista tutkia jalustan symboleja, ja myös keskustella niistä muiden kanssa.

Torille päin olevassa julkisivussa: Suomen leijona polkemassa lohikäärmettä, yläpuolella Vapaudenristi ja sanat: Isänmaansa vapauttajille, Åt fäderneslandets befriare, 1918.

Ylätorin puolella: Laki, eli mies käsissään miekka ja kilpi.

Ylätorin puolella: Uskonto, nainen kääntyneenä kirkkoon päin

Hovioikeudenpuistikon puolella: Kenraali Mannerheim armeijansa edessä

Alatorin puolella: Tulevaisuus, äiti lapsineen

Alatorin puolella: Työ, mies käsissään viljalyhde ja sirppi


Koko Suomen Vapaudenpatsasta kannattaa jäädä katsomaan ja ns. ”lukemaan kuvallisia symboleja”. Jokainen peilaa näkemäänsä omiin elämänkokemuksiinsa. Yhtä ainutta ja oikeaa tulkintaa tuskin kukaan nykypäivänä olettaa olevan olemassakaan.


Lainaus: Kalevi Paakki, Vaasan patsaat ja muistomerkit… päivitysversio 2008, Vaasan kaupunki

Taustatietoja

”… Toukokuussa 1922 patsastoimikunta, jota oli laajennettu Vaasan kaupungin virkamiehillä, katsasti Vaasassa sopivia paikkoja muistomerkille. Toimikunta piti Hietalahden huvilan kenttää vanhan merenrantapuiston keskellä sopivimpana muistomerkin sijoituspaikkana. 

Patsastoimikunta vietti hiljaiseloa muutaman vuoden, kunnes tammikuussa 1930 toimikunta kokoontui jälleen, tällä kertaa Akseli Gallen-Kallelan kotona. Gallen-Kallela ehdotti rakennettavaksi rakennusta, johon voitaisiin kerätä itsenäisyystaisteluun liittyviä muistoja. toimikunnan muut jäsenet pitivät ajatusta kauniina, mutta huomasivat että ainakin Vaasassa toivottiin itsenäisyystaistelun muistoksi ”rakennustaiteellista tai kuvanveistoksellista ratkaisua torille”. 

Hietalahden huvilan puistosta patsaan sijoituspaikkana luovuttiin. 

Tämän jälkeen patsaan sijoituspaikaksi ehdotettiin Kirkkopuistikon itäistä reunaa Kaupungintaloa vastapäätä. Paikka todettiin kuitenkin aivan liian ahtaaksi tämän kokoiselle monumentille. Näiden kokeilujen jälkeen patsaan sijoituspaikaksi valittiin Kauppatori vuonna 1936.” 

Lainaus päättyy


Vaasaan suunniteltiin siis tämän kaltaista Vapauden temppeliä. Lue lisää blogikirjoituksesta:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2015/09/mielenkiintoista.html


Palataan takaisin toteutettuun Suomen Vapaudenpatsaaseen. Hieno kuvaus siitä valtaisasta työmäärästä ja luovasta innosta hankkeen toteuttamiseksi välittyy tästä Lauri Hyppösen Vaasa-lehden artikkelista vuodelta 1937 (6.3.)

Eteläpohjalaiset Juuret Tietoa ja tarinoita 1/10

http://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/files/artikkeleita_vaasa-lehdesta_vuodelta_1937.pdf

Lainaus netistä: Puhtaaksikirjoitus Raija Konttas

”Vaasan Vapaudenpatsaan syntymäsijoilta 

Vähän selostusta siitä, miten jättiläismäistä taideteosta valmistetaan.
Vaasalle kirjoittanut Lauri Hyppönen 

Koska pohjalaisista lienee kiintoisaa kuulla, millä asteella tuo jo luonnoskilpailunsa aikana paljon puhetta antanut Vaasan vapaudenpatsas nykyisin on, uskaltaudun kertomaan hieman seikkaperäisemmin sen maailmaantulon erivaiheista. 

Jokaisella taitaa tosin vielä olla muistissaan patsaan ulkomuoto, mutta siitä huolimatta kertailen sen olennaisimmat osat. Patsaan pääryhmän muodostavat kaksi talonpoikaissoturia, toinen seisten, voitonhurmaansa huutaen ja lakkiaan heiluttaen, kivääri vasemmassa kädessään, toinen kuoleva, maahan lyyhistyneenä, pidellen vasemmalla kädellä rintaansa ja oikeassa, maahan tukevassa kädessään miekkaa. Tämä pääryhmä lepää kuutiomaisella jalustalla, jonka etusivulla, kylki jalustassa kiinni, on leijona, polkien etujaloillaan voittamaansa lohikäärmettä. Jalustan molemmilla sivuilla on kaksi vertauskuvallista henkilökorkokuvaa ja takasivulla suurempi, Mannerheimia ja sotajoukkoja esittävä ryhmäreliefi. Jalusta vuorostaan on loivasti nousevalla porrasrakennelmalla. Pääryhmä tulee valettavaksi pronssiin, jota vastoin jalusta hakataan tummanharmaaseen graniittiin, leijona ja korkokuvat himmeästi kiillotettuina. 

Tämän suuren työnsä kuvanveistäjä Yrjö Liipola aloitti ateljeessaan Lallukan taidekodissa Helsingissä noin vuosi sitten. Alusta alkaen on hänellä ollut apunaan turkulainen kuvanveistäjä Jussi Vikainen. Mutta koska pääryhmän suuren korkeuden vuoksi ei työtä täällä kuitenkaan voitu suorittaa loppuun, alkoi taiteilija Liipola rakennuttaa viime keväänä itselleen Kauniaisiin taloa, johon oli suunniteltu patsaan suuruussuhteiden vaatima ateljeeri. (jatkuu, lue yllä olevasta linkistä lisää)"

Lainaus päättyy


Ennen ja nyt

Suomen Vapaudenpatsas on ollut ehdottomasti Vaasan kuvatuimpia kohteita. Postikorteissa ja nykyään netissä on huimat määrät kuvia, joista voi nähdä patsaan pysyneen paikallan, ja ympäristön torin laidoilla muuttuneen.

Myös tauluissa ym. taiteessa Vapaudenpatsasta on haluttu esitellä yhtenä tärkeimpänä Vaasan historiaan kuuluvana asiana.

Kuvat: Postikorttikuva netistä. Kullattu kipsinen reliefilaatta, taulu, on Tea Helenelundin tekemä, ja nähtävillä Vaasan keskussairaalan pääsisäänkäynnin aulassa.



Tässä vielä muutama kuva juhlista 9.7.2013

Vuoden päästä, heinäkuussa 2018 Suomen Vapaudenpatsaalla on 80 v. synttärit. On syytä odottaa, että juhlallisuudet ovat taas suuri tapahtuma Vaasassa, ja toivottavasti myös valtakunnallisestikin.

 

Kuvat: AN. Suomen Vapaudenpatsaalla 9.7.2013

Kuva: AN

 

 

Hyvät ystävät!

Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!

Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, ja auttaa myös kuvien ottamisessa jne.

Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Suomen Vapaudenpatsas facebookissa, suora linkki

TÄÄLLÄ

Tutustu, tykkää ja seuraa 

https://www.facebook.com/rojektixon/

Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg
Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope

aimonyberg(at)gmail.com

Tämän sivun viimeisin päivitys: 7.2.2023