Suomen kirjastomuseo - Finlands biblioteksmuseum
Kirjastohistorioitsija Ilkka Mäkisen luento Ikkuna maailmaan
- Vaasan Luku-kirjasto 1794–1845.
Ma 4.5. 2026 klo 17.30
Vaasan kaupunginkirjasto, Draamasali
Maksuton.
Tervetuloa!
Bibliotekshistorikern Ilkka Mäkinens föreläsning Fönster mot
världen - Vasa läsebibliotek 1794-1845. Mån 4.5.2026 kl. 17.30
Vasa stadsbibliotek, Dramasal
Gratis.
Välkommen
Tiesitkö, että Vanhan Vaasan hovioikeuteen perustettiin v. 1794 Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto, Läse-Bibliotheket i Wasa.
Kului kaksisataa vuotta, ja Vaasassa paljastettiin asiasta
kertova muistomerkki.
SUOMEN YLEISET KIRJASTOT 200 VUOTTA
Muistolaatta on paljastettu 2.8.1994 Vanhassa Vaasassa.
Nykyisen Mustasaaren kirkon, eli alun perin Vanhan Vaasan hovioikeuden
porttikiveen, on kiinnitetty Suomen vanhimman yleisen kirjaston muistolaatta.
Erinomaisen selostuksen tästä aiheesta esitti Erkki Rintala kirjoituksessaan
http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2014/10/white-open.html
Lainaus
Oikeusneuvos Erkki Rintala
Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta
Vanhan Vaasan hovioikeuteen perustettiin v. 1794 Suomen ensimmäinen yleinen
lainakirjasto Läse-Bibliotheket i Wasa. Perustajiin kuului mm. Langenstein, ja
hän oli kirjaston ensimmäinen pitkäaikainen hoitaja. Kirjastonhoitaja joutui
käymään kirjeenvaihtoa Tukholman sensuurin kanssa. Ranskan
vallankumousaatteiden leviämistä pelättiin, eikä se ollut aiheetonta
vaasalaisen kirjastonkaan osalta. Mm. kirjeenvaihdosta voidaan päätellä, että
Langenstein oli kirjastohankkeen primus motor.
200 vuotta myöhemmin, v. 1994 Vaasan hovioikeus kokosi kirjastoonsa
Langenstein-aiheisen näyttelyn. Siinä tuotiin esiin sitä aatemaailmaa ja
ympäristöä, jossa vanhin lainakirjastomme syntyi. Myöhemmin sama näyttely
pantiin esille Eduskunnan kirjastossa. Hovioikeudenpuistoon istutettiin Tiedon
tammi. Suomen kirjastoväki puolestaan järjesti 200-vuotisjuhlansa täällä
Vaasassa. Juhlallisuuksien yhteydessä hovioikeuden porttikiveen kiinnitettiin
Suomen vanhimman yleisen kirjaston muistolaatta.
Suomen yleisten kirjastojen historiassa (toim. Ilkka Mäkinen, Otava 2009)
Vaasan lukukirjaston valinta "aloituspisteeksi" perustellaan sillä,
että se todellisuudessa oli monipuolisine kokoelmineen, demokraattisine
hallintoineen ja hyvine palveluineen enemmän nykyaikaisen yleisen kirjaston
kaltainen kuin kokoelmiltaan yksipuoliset, patriarkaalisesti hallitut ja
palveluiltaan heikot kansankirjastot.
Olof Langenstein syntyi Tukholmassa 29.10.1751. Isä oli henkivartiokaartin
korpraali Olof Langsten, äiti Margareta os. Kjellman. Poika jäi täysorvoksi
14-vuotiaana. Tuntemattomien vaiheiden kautta hän päätyi Porvooseen ja
kirjoittautui sen lukioon v. 1767. Suoritettuaan juristin tutkinnon Turun
Akatemiassa v. 1774 Langestein ryhtyi Turun hovioikeuden palvelukseen.
Kun Vaasan hovioikeus aloitti toimintansa v. 1776, Langenstein siirtyi monen
muun turkulaisen nuoren juristin tavoin Vaasaan. Hän avioitui kauppiaantytär
Kristina Rydmanin kanssa. Koti sijaitsi Kauppiaankadun ja Kirkkokadun kulmassa.
Lyhytelämäkerrassa (Lakimies 1994 ss.871) Langensteinia luonnehditaan
valitusajan innoittamaksi syvälliseksi juristiksi ja humanistiksi.
Kun yleiset kirjastot rakennettiin 1900-luvun alkupuolella kunnalliselle
ilmaiskäytön pohjalle, lainakirjastolaitoksen isän Benjamin Franklinin
ajatuksille pohjautuva malli voitti. Saman amerikkalaisen mallin piirteet
olivat myös Vasan lainakirjastolla. Langensteinin omassa kirjastossakin oli
Franklinin elämäkertateos, josta opit olivat lähtöisin. Upean
Fennica-kokoelmansa Langenstein lahjoitti Helsingin yliopiston kirjastolle,
jonka suojissa se edelleen on.
Yleiset kirjastot ja kirjastoväki ovat tehneet ja tekevät arvokasta työtä
kansakunnan hyväksi. Kirjastomuseoyhdistyksen piirissä käydyissä keskusteluissa
on rohjettu toivoa näinä taloudellisesti vaikeina aikoinakin, että Vaasa
yleisten kirjastojen kehtona ja väkevänä kulttuurikaupunkina ottaisi asiakseen
kirjastojen työn merkitystä ja kulttuuriarvoja symboloivan veistoksen
hankkimisen Langensteinin aukiolle. Samalla se olisi – onnistuessaan - oiva
pääte tulevalle kulttuurikujalle. Otaksun, että hankkeelle voitaisiin saada
valtakunnallinen tuki, niin henkinen kuin aineellinenkin.
Erkki Rintala
Oikeusneuvos
Vaasa
Lainaus päättyy
Milloin Suomen kirjastomuseo on avoinna?
Avoinna: Ei säännöllistä aukioloaikaa
Ryhmille tilauksesta
Paikka:Vaasan kaupunginkirjasto, Kirjastonkatu 13 (3. krs., hissillä Uutisalueen vierestä)
Kirjastonkatu 13, 65100 Vaasa
Suomen kirjastomuseoyhdistys r.y. - Finlands biblioteksmuseiförening r.f.
