Ensin nämä linkit:
https://suomenluonnonpaiva.fi/
Juhli Suomen luontoa 29.8.2020
Elokuun viimeisenä lauantaina juhlitaan Suomen luonnon
päivää. Päivää voi viettää monella tavalla: lähde liikkeelle luontoon ja halaa
puuta, liputa Suomen luonnolle, kutsu kaverisi mukaan tai järjestä oma
tapahtuma - tyyli on vapaa. Voit myös jakaa luontojuhlasi tunnelmat
#luonnonpäivä #liputanluonnolle. Katso lisätiedot yllä olevasta linkistä.
https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/info/materiaalit/
Halaa puuta - arvosta lähiympäristöäsi 24.-30.8.2020
Puunhalausviikon tarkoituksena on osoittaa, että
arvostamme ympäristömme monipuolisia viheralueita, kuten metsiä, puistoja ja
luontopolkuja.
Miten voin osallistua?
Etsi lähiympäristöstäsi puu, josta pidät. Se voi olla
itsessään kaunis, tehdä vehreydellään paikasta viihtyisämmän, se voi olla pieni
tai suuri, vanha tai nuori, kuten halaajansakin. Puita voi halata
kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin
porukalla. Ajankohdan voi jokainen päättää itse. Puita voi halata
esimerkiksi juoksulenkillä, sieniretkellä tai kiireisen työpäivän
päätteeksi.
Yllä olevalta sivustolta löydät toimintavinkkejä
puunhalausviikon viettoon sekä tietoa puiden merkityksistä ja hyödyistä. Huom!
sivustolla on vinkit puunhalauskuvan ottamiseen ja jakamiseen!
Lainaus päättyy
Kuva AN. ” Mä laulan puolesta puiden”
Kaupunkien tiivistämisestä
Vaikka maallemuutto onkin lisännyt suosiotaan koronakevään
jälkeen, niin kaikki eivät voi, eivätkä muuta koskaan pois kaupungeista.
Luontoa on kaupungeissakin, lähimetsiä, puistoja ja
joissakin paikoin aitoja metsiäkin. Oma vankka näkemykseni on tämä: Näistä
olemassa olevista luontokohteista on pidettävä kiinni! Kun metsää kaadetaan,
sitä ei saada enää takaisin, kaupungeissa ei koskaan, eikä muuallakaan, koska
istutetut puupellot eivät ole monimuotoista, todellista metsää.
Kaupunkia voidaan tiivistää luonto huomioon ottaen –
mutta ei ennallistaa jo rakennettua kaupunkitilaa pelkästään luonnon ehdoilla, vaan
huomioiden paikallinen pitkäaikainen kulttuurihistoriallinen evoluutio.
Kaupunkia voidaan tiivistää asukkaiden ehdoilla –
mutta ei pelkästään ihmisen itsekkäiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, vaan
huomioon ottaen globaalit muutokset koko maapallon mittakaavassa.
Kaupunkia voidaan tiivistää myös rakennusfirmojen,
voittojen tekemisen ja taloudenkasvun kasvattamiseksi – mutta ei yksinomaan
näistä lähtökohdista, vaan sosioekonomiset tosiasiat tiedostaen mahdollisimman
hyvän ja elinkelpoisen tulevaisuuden säilymiseksi sekä luonnolle että meille
ihmisille.
Laitan tähän loppuun vielä yhden mielestäni erinomaisen ja
tärkeän lainauksen Pentti Viljakaiselta
Suomen Kuvalehdestä SK 31, 31.7.2020
Koronalinkojen kaavoitus lopetettava
Koronaviruksen leviämisestä on maailmanlaajuisesti paljon
tietoa. Yksi kiistaton edellytys on, että mitä tiiviimpää on asutus, sitä herkemmin
korona leviää.
Suomen pahimmat koronaviruslingot ovat Helsinki, Tampere
ja Turku. Sekä ne että monet pienemmät suuria matkivat kaupungit vannovat
keskustojen tiiviimmän rakentamisen mantraan, laativat kaavoja ja myöntävät
lupia tiivistysrakentamiseen lähes läpihuutojuttuina.
Onko kuntien maankäytössä ja kaavoituksessa mitään
tehtävissä koronan ja tulevien muiden virusten tuhojen rajoittamiseksi? Kyllä
on. Tarvittava lainsäädäntö on jo valmiina. Sen mukaan kaavoitus tulee laatia
niin, että se luo edellytykset asukkaiden terveelliselle, turvalliselle ja
viihtyisälle ympäristölle.
Terveellistä kaavoitusta ei ole, että kaupunki kaavoittaa
tiivistysrakentamisella koronaviruslinkoja. Kaikki tuollaiset suunnitelmat
pitää keskeyttää ainakin siksi aikaa, että voidaan estää koronaviruksen ja
muiden virusten leviäminen. Tulkintakiistojen estämiseksi tulee antaa
pikaisesti asetus, jonka mukaan vaatimus terveellisestä elinympäristöstä
tarkoittaa myös koronahaittojen torjuntaa.
Pentti Viljakainen
OTM, Hämeenlinnan keskikaupungin asukasyhdistyksen pj.
Lainaus päättyy
Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
