Suomen Vapaudenpatsas: symbolit 4, INSKRIPTIO JA VUOSILUKU

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit 4

Inskriptio ja vuosiluku

1. Etummainen talonpoikaissoturi, joka seisoo hajareisin, heiluttaa lakkiaan päänsä päällä ja huutaa voiton huumassa, toisessa kädessään alas laskettu kivääri. Sotilas on suojeluskuntalainen, mitä osoittavat sarkapuku, lapikkaat ja hatussa oleva havunoksa

2. Haavoittuneena istumaan vaipunut aseveli, jolla on maahan laskettu miekka tukevassa kädessään, ja joka vasemmalla kädellä pitelee rintaansa, ja jolla on kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas ilme. Tämä Vapaudenpatsaan sotilas kuvaa Vapaussodassa haavoittuneita ja henkensä menettäneitä sotilaita.

3. Jalustassa etelän suuntaan ylimpänä oleva vapaudenristi on perusmuodoltaan yrjönristi, jonka päällä on lyhytsakarainen hakaristi. Ristin keskiössä on heraldinen ruusu.

4. Inskriptio ja vuosiluku
Inskriptio: Isänmaansa vapauttajille – Åt fäderneslandets befriare. Tekstin alapuolella vuosiluku 1918

Kuva: AN. Vaasan Kauppatori

Suomen Vapaudenpatsas Vaasan Kauppatorilla on kokonaisuus, ei vain kaksi soturia korkean jalustan päällä. Muistomerkki kannattaa ehdottomasti lähestyä useampaan kertaan, kaikista pääilmansuunnista kokonaisuutta ja yksityiskohtia tutkien, silmät avoinna ja mieli uteliaana.

Inskriptio: Isänmaansa vapauttajille – Åt fäderneslandets befriare

Vapaussota – sisällisota

Itsenäistyvässä Suomessa käydyllä vuoden 1918 sodalla on monta nimeä. Kaikki oikeutettuja ja ymmärrettäviä eri näkökulmista tapahtumia katsoen. Tässä kirjoituksessa puhutaan vapaussodasta, onhan kyseessä muistomerkistä, joka on pystytetty Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistopatsaaksi. Monumentin on pystyttänyt sisällissodan voittanut osapuoli eli valkoiset. Vaasan valtakunnallinen vapaudenpatsas on koko Suomen Vapaudenpatsas.

Haave itsenäisestä Suomesta

Perehtymättä tämän haaveen pitempään historiaan, voidaan todeta unelman toteuttamisen aktiiviseen vaiheen alkaneen salaisena toimintana jo 1900-luvun alun sortovuosien aikana. Kun jääkäreiden värväys Saksaan käynnistyi 1915 elettiin Euroopassa 1. maailmansodan aikaa, suurten maailmanpoliittisten muutosten kynnyksellä.

Tästä vaiheesta ja jääkäreiden kotiinpaluusta Vaasan ja Suomeen saa hyvän kuvan kuuntelemalla jääkäreiden tarinoita heidän itsensä kertomana YLEN elävä arkiston kautta.

Linkki YLE:n ELÄVÄ ARKISTO -sivulle

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/23/uutta-valoa-jaakarihistoriaan-nain-he-itse-sen-kertoivat

Professori Matti Kuusimäki oli Vaasa-opistolla 8.2.2018 luennoimassa jääkäreiden lähdöstä Saksaan ja paluusta Vaasaan 25.2.1918.

Lainaus Vaasa-opiston tilaisuuden esittelystä

”Esityksen runkona olevat jääkäreiden äänitetyt haastattelut kuuluvat vaasalaisen rehtorin ja historiantutkijan Tauno Kuusimäen 1960–70 luvuilla kokoamaan laajaan ääniteaineistoon. Professori Matti Kuusimäki on pitänyt aiheesta lukuisia esityksiä, myös Vaasassa. Nyt kuultavaa esitystä on muokattu korostamaan koulutukseen osallistuneiden jääkäreiden kokemuksia ja tunnelmia alkuvuodesta 1918, jolloin jääkärit saivat kutsun palata Suomeen.”

Ainakin tämä kannattaa yllä mainitusta linkistä kuunnella:

Vaasan merkityksestä näihin sadan vuoden takaisin tapahtumiin on jostain syystä haluttu käydä keskusteluja aivan liian vähän. Haastattelussa äänessä siis itse jääkärieversti A.R. Saarmaa.
Artur Reinhold Saarmaan haastattelu:
Kesto 1 tunti 10 min, 19 s. (Kannattaa kuunnella kokonaan, Vaasaa koskeva osuus alkaa 16 min 45 sekunnin kohdalta, Harald Boucht mainitaan kohdassa 43 min 30 s.)
Julkaistu: 19.8.1969 Ohjelmasta: Tauno Kuusimäen jääkärihaastattelut yle ELÄVÄ ARKISTO

Lainaus haastattelusta:

”Jääkärieversti, sähköinsinööri Artur Reinhold Saarmaa (ent. Stenholm) (1892-1971) lähti Saksaan tammikuussa 1916 Oulunkylästä käsin, opiskelupaikka oli Tampereella. Saarmaa ei kertonut lähdöstään kenellekään sukulaiselle.
Perillä Saksassa Saarmaa arvosti tiukkaa ja asiallista kuria, ja vain miellyttäviä muistoja on jäänyt mieleen. Hän kertoo, miten suuri hämmästys oli lehdestä vuonna 1917 lukea, että Suomessa oli punakaartilaisista. ”Sellaisista me jääkärit ei tiedetty mitään. Se oli meistä ihmeellistä ja masentavaa.”
Saarmaata kiinnosti radioala ja hän sai pataljoonassa viestimieskoulutuksen. Syksyllä 1917 hänet lähetettiin salaiseen tehtävään Suomeen, tavoitteena oli saada viestiaselaji aloitetuksi myös Suomessa. Monien vaiheiden jälkeen Saarmaa pääsi radiolaitteineen Vaasan Vaskiluotoon, missä hän rakensi radiovastaanottoaseman asessori Grönroosin huvilan biljardihuoneen komeroon.
Asema oli niin hyvin peitetty, ettei huvilassa vieraillut Mannerheimin seuruekaan sitä onnistunut joulukuussa 1917 löytämään.
Ensimmäinen lokakuun alussa saatu sanoma koski aselaivoja. Marraskuun lopulla saatiin sanoma, ettei Saksalla ole mitään sitä vastaan, että Suomi julistautuu itsenäiseksi.”

Lainaus päättyy

Saksan intressit, apu Suomelle

Tämä seuraava lainaus on vuonna 1935 ilmestyneestä Pehr Evind Svinhufvudin kirjasta: Svinhufvud ja itsenäisyyssenaatti (Svinhufvud oli itsenäisen Suomen ensimmäinen valtionhoitaja vuonna 1918 ja Suomen tasavallan kolmas presidentti vuosina 1931–1937).

Tuolloin P. E. Svinhufvud halusi kirjassaan kiistää saksalaisten vaikuttaneen maamme itsenäiseksi julistautumiseen marras-joulukuussa 1917.

Kuvattu ym. kirjasta, sivulta 489, joka on lisäviite sivun 74 tekstiin

Kuva kirjan kannesta, kuva presidentti P.E. Svinhufvudista, ja alimmassa kuvassa

Itsenäisyyssenaatti istunnossa 1917.

Kuvattu kirjasta Svinhufvud ja itsenäisyyssenaatti, Otava, 1935, toim. Erkki Räikkönen.

Vielä aivan viime vuosinakin on aiheesta eli Saksan roolista Suomen itsenäistymisessä julkaistu uusia tutkimuksia ja kirjoja. Mm. tämä Matti Lackman: Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia Otava, 879 sivua, 2000.

Kuva kirjan kannesta

Lainaus kirjan takakannesta

” Uutta ja yllättävääkin tietoa sisältävä perusteellinen teos niin jääkäriliikkeen ja jääkäripataljoona 27:n synnystä ja luonteesta kuin mielialojen vaihtumisesta ja sisäisistä kriiseistä sekä niiden heijastumisesta itsenäisen Suomen ensimmäisiin vuosiin.”

Erinomainen on myös tämä kirja.

Professori Martti Häikiö: Svinhufvud itsenäisyysmiehenä – SUOMEN LEIJONA.

Kuvattu kirjan kannesta: AN

1918

Minkä puolesta ja keitä vastaan vapaussodassa taisteltiin?

Patsaita ja muistomerkkejä pystytetään voittajille. Vaasan Kauppatorilla oleva Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistopatsaaksi v. 1938 pystytetty Suomen Vapaudenpatsas on voiton ja voittajien kunniaksi pystytetty.

Se minkä puolesta taisteltiin, oli aikalaisille ja on meillekin tänään 2020-luvulla helppoa ymmärtää: itsenäisen ja vapaan Suomen puolesta.

Mutta ketä vastaan sodittiin, se ei ollut aikanaan heti ihan selvää. Venäläisten sotilaiden riisuminen aseista, ja poistaminen itsenäiseksi julistautuneesta Suomesta, oli vapaussodan alkaessa selkeästi itsenäisyys- ja vapaustaistelua. Mutta kun rintamalinjaksi muodostui jakolinja valkoisten ja punaisten välille, ja taistelua kävivät suomalaiset toinen toistaan vastaan, kyseessä oli tietenkin silloin myös kansalais-sisällissodasta.
Vapaussodassa C.G. E. Mannerheimin johtamat valkoiset joukot taistelivat Venäjän armeijan/neuvosto-Venäjän tänne jätettyjen/jääneiden sotilaiden poistamiseksi Suomesta.
Punakaartien otettua Etelä-Suomen hallintaansa oli selvää, että Suomen itsenäistyminen vaati myös kapinaan ryhtyneiden, punakaartin ylipäällikön Eero Haapalaisen (1880-1937) joukkojen ja heitä aseellisesti tukevien Venäjällä valtaan nousseiden bolsevikkien/ Rahjan veljesten (Pietarin suomalainen punakaarti) voittamista, ts. ajamista pois Suomen maaperäksi koetulta alueelta.
Saksan Itämerendivisioonan, johtajanaan kreivi von der Goltz, maihinnousu Hangossa 3.4.1918 ja Helsingin valtaus, samoin yritykset saada Suomeen saksalainen kuningas kuuluvat tämän vuoden 1918 kokonaiskuvioon.

Ensimmäinen maailmansota (28.7. 1914 – 11.11.1918, aselepo ja a Versailles’n rauhansopimus 28.6.1919) mullisti maailmaa, varsinkin Eurooppaa. Valtakuntien rajoja muutettiin, valtarakenteet, yhteiskuntaluokkien asemat muuttuivat. Ihmishenkien menetykset olivat olleet ennen kokemattoman suuret, samoin materiaaliset tuhot. Kun rauhan aika taas koitti, kansakunnat Suomi ja suomalaiset niiden joukossa ryhtyivät rakentamaan elämänsä edellytyksiä siitä mihin oli ajauduttu.

Vuonna 1938 kun Suomen Vapaudenpatsas paljastettiin Vaasassa 20 vuoden odotuksen jälkeen, maailmantilanne oli taas räjähdysherkässä tilassa. Vähän yli vuoden kuluttua syttyi toinen maailmansota.

Tähän loppuun vielä kuvia Vaasan Kauppatorilla olevasta Suomen Vapaudenpatsaasta, eli Vaasan valtakunnallisesta vapaudenpatsaasta, eli Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistopatsaasta.

Kuvat: AN

Tämän kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit seuraava kirjoitus julkaistaan tässä blogissa syyskuun alussa 2020. Tavoite on saada valmiiksi ja julkaistua koko juttusarja eli yhteensä 13 kirjoitusta tämän vuoden aikana.

Aikaisemmat kirjoitussarjan blogijutut

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit

Johdanto

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html

Etummainen sotilas

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-1.html

Haavoittunut / kuoleva sotilas

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-2.html

Vapaudenristi

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/08/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-3.html

Lähteet:

1. Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, toimittanut Raimo Salokangas, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas, sivu 798