maanantai 10. elokuuta 2020

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit 3, VAPAUDENRISTI

 

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit 3

Vapaudenristi

1.      Etummainen talonpoikaissoturi, joka seisoo hajareisin, heiluttaa lakkiaan päänsä päällä ja huutaa voiton huumassa, toisessa kädessään alas laskettu kivääri. Sotilas on suojeluskuntalainen, mitä osoittavat sarkapuku, lapikkaat ja hatussa oleva havunoksa

2.       Haavoittuneena istumaan vaipunut aseveli, jolla on maahan laskettu miekka tukevassa kädessään, ja joka vasemmalla kädellä pitelee rintaansa, ja jolla on kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas ilme. Tämä Vapaudenpatsaan sotilas kuvaa Vapaussodassa haavoittuneita ja henkensä menettäneitä sotilaita.

3.     Jalustassa etelän suuntaan ylimpänä oleva vapaudenristi on perusmuodoltaan yrjönristi, jonka päällä on lyhytsakarainen hakaristi. Ristin keskiössä on heraldinen ruusu.

 

 

 

Kuvat: AN. Vaasan Kauppatori, Vapaudenpatsaalla veteraanipäivänä 27.4.2020.

Katso lisää kuvia:

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/04/hyvaa-kansallista-veteraanipaivaa.html

 

Tässä kirjoitussarjassa, Suomen Vapaudenpatsaan vertauskuvat, symbolit, pyrin esittämään perustietoja, ja jonkun verran myös kuvamateriaalia, yhdestä symbolista kerrallaan.  Tässä kirjoituksessa siis Vapaudenrististä.

Vaasan kauppatorilla on Suomen Vapaudenpatsas - Finlands Frihetsstaty.

”Jalustan etupuolen eteläsivulla torille päin ovat leijona, joka polkee jalkoihinsa lohikäärmeen. Näiden yläpuolella vapaudenristi ja inskriptio Isänmaan vapauttajille – Åt fäderneslandets befriare. Tekstin alapuolella on vuosiluku 1918.”

”Muistomerkki valettiin pronssista. Leijona ja muut sivukuvat sekä jalusta hakattiin graniitista. Jalustan leveys on kahdeksan, pituus yhdeksän ja korkeus seitsemän metriä.” (3)

”Itse veistos on kuusi metriä korkea. Kokonaisuudessaan jalustoineen Suomen Vapaudenpatsas on 14 metrin korkuinen. Pronssiset sotilaat painavat 3600 kg.” (3)

Suomen Vapaudenpatsas Vaasan Kauppatorilla on kokonaisuus, ei vain kaksi soturia korkean jalustan päällä. Muistomerkki kannattaa ehdottomasti lähestyä useampaan kertaan, kaikista pääilmansuunnista kokonaisuutta ja yksityiskohtia tutkien, silmät avoinna ja mieli uteliaana.

 

Vapaudenristi – mikä se on?
Entä Vapaudenristin ritarikunta?

 

 

Kuva: AN

 

Aluksi kannattaa katsoa nämä Wikipedian sivut

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaudenristin_ritarikunta 

Lainaus Wikipediasta

”Vapaudenristit perustettiin Vaasassa Suomen senaatin päätöksellä 4. maaliskuuta 1918 ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin aloitteesta sisällissodan aikana. Varsinainen vapaudenristin ritarikunta perustettiin pysyvästi vasta 16.12.1940. Sisällissodan ansioista merkkejä myönnettiin 28 000. Kunniamerkkien jakaminen keskeytettiin sisällissodan alkamisen vuosipäivänä 28. tammikuuta 1919. Samana päivänä myönnettiin vielä VR1 rintatähden kera kuudelle kenraalille ja pääministeri Lauri Ingmanille sekä perustettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta. Sekä Vapaudenristin että Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkit on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela

Vapaudenristejä oli aluksi seuraavat viisi luokkaa, jonka lisäksi siihen kuului kaksi mitalia:

  • Vapaudenristin suurristi (VR SR)
  • 1. lk:n Vapaudenristi (VR 1)
  • 2. lk:n Vapaudenristi (VR 2)
  • 3. lk:n Vapaudenristi (VR 3)
  • 4. lk:n Vapaudenristi (VR 4)
  • 1. lk:n Vapaudenmitali (VM 1)
  • 2. lk:n Vapaudenmitali (VM 2)

Alkujaan VR SR, VR 1 ja VR 2 jaettiin keltaisessa nauhassa, jossa oli punainen reunus, ja VR 3 ja VR 4 punaisessa nauhassa, jossa oli valkoinen reunus, eikä erottelua sotilas- ja kansalaisansioista myönnettyjen merkkien välillä ollut. Kansalaisansioista jaettujen ristien seppelkuvio oli ilman miekkoja, ja VR 3 ja VR 4 emaloitiin sinisiksi.

Talvisodan sytyttyä vapaudenristin kunniamerkit otettiin uudelleen käyttöön 8. joulukuuta 1939. Marsalkka Mannerheim myönsi ensimmäiset suurristit Talvisodan jälkeen heinäkuussa 1940. Perustamisensa jälkeen ritarikunnan kunniamerkit muuttuivat vuosina 1939, 1940, 1942 ja 1944 annetuilla asetuksilla. Siihen on muun muassa lisätty tunnettu Mannerheim-risti. Jatkosodan aikana myönnettiin yhteensä noin 650 000 Vapaudenristin kunniamerkkiä. Suureen lukumäärään vaikuttaa eittämättä se, että Mannerheimin ohjeen mukaan jokaiselle haavoittuneelle sotilaalle myönnetään arvonsa mukaan joko Vapaudenristi tai -mitali. Näin siksi, että suomalaisiin kunniamerkkeihin ei kuulu erillistä haavoittumismitalia, jollainen oli muun muassa Saksan haavoittumismerkki. 

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen keskeytti 1960 vapaudenristien jakamisen lähes kolmeksi vuosikymmeneksi. Vain yksittäisiä poikkeuksia tapahtui, esimerkiksi kun VR 4 myönnettiin 1980 Sotainvalidien veljesliitolle ja 1988 ilmasotakoululle ja Päällystöopistolle tai kun Lauri Sutelalle myönnettiin VR SR 1983. Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkien jakamista jatkettiin Mauno Koiviston kaudella vuodesta 1989 eteenpäin. Tämän jälkeen Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkkejä on myönnetty sotilaille, vapaaehtoisen maanpuolustustyön aktiiveille ja kansainvälisessä rauhanedistämisessä kunnostautuneille muutamia vuosittain.”

 

Miltä Vapaudenristi näyttää?

Lainaus Wikipediasta jatkuu

Vapaudenristi on perusmuodoltaan yrjönristi, jonka päällä on lyhytsakarainen hakaristi. Ristin keskiössä on heraldinen ruusu.

  • 1. ja 2. luokan Vapaudenristit sekä miekoin että ilman miekkoja (kansalaisansioista) ovat valkoiseksi emaloidut, ja hakaristi on kullattu.
  • Ristin 3. ja 4. luokassa risti miekoilla on mustaksi hapetettua rautaa, ja ilman miekkoja se on emaloitu siniseksi.
  • Sururisti on kuin 4. luokan risti miekoilla, mutta mustalla ruusukenauhalla.
  • Risti voidaan myös myöntää Punaisen Ristin kanssa, jolloin punainen risti sijoitetaan valkoisen ruusun päälle.

 

 

Kunniamerkit kaupungeille

Lainaus Wikipediasta

Vaasan vaakuna

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_vaakuna 

”Koska osa Suomen hallituksen, Svinhufvudin senaatin jäsenistä joutui sisällissodassa pakenemaan kapinaan nousseita punaisia muodostaen Vaasan senaatin istuntosalinaan Vaasan kaupungintalo, tästä kiitokseksi senaatti myönsi toukokuun alussa 1918 kaupungille augmentin eli oikeuden liittää kunnialisäyksenä Vapaudenristin suurristin miekkojen kera Vaasan vaakunaan.”

Mikkelin Vaakuna

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikkelin_vaakuna 

”Myös Mikkelille on myönnetty Vapaudenristi – 4. luokan Vapaudenristi miekkoineen – vuonna 1944 kiitoksena päämajakaupunkina toimimisesta kolmessa (talvi-, jatko- ja Lapin sota) itsenäisen Suomen ajan sodassa. Kaupungin kunniamerkkiä kantaa Mikkelin vaakuna.”

 


Vapaudenristin ritarikunta

http://www.vapaudenristinritarikunta.fi/index.php/fi/ 

Jos aihe ja erityisesti heraldiikka kiinnostaa, kannatta katsoa vielä Wikipediasta tämäkin erinomainen sivu.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaudenristin_ritarikunta 

 

 

Tähän loppuun vielä kuvia Vaasan Kauppatorilla olevasta Suomen Vapaudenpatsaasta, eli Vaasan valtakunnallisesta vapaudenpatsaasta, eli Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistopatsaasta.

 

 

 

 
 
 
 
 
 
 

Kuvat: AN

 

Tämän kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit seuraava kirjoitus julkaistaan tässä blogissa elokuun lopussa 2020. Tavoite on saada valmiiksi ja julkaistua koko juttusarja eli yhteensä 13 kirjoitusta tämän vuoden aikana.

 

Aikaisemmat kirjoitussarjan blogijutut

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit

Johdanto

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html 

Etummainen sotilas

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-1.html 

Haavoittunut / kuoleva sotilas

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-2.html

 

Lähteet:

1.      Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, toimittanut Raimo Salokangas, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas, sivu 798

2.      Aira Tuomisto, Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa historian kertojina, OOLI 2008

3.      Vaasan patsaat ja muistomerkit, Eira Häggvist / Kalevi Paakki, Vaasan kaupunki 2008

4.      Sanomalehdet: Vaasa 6.3.1937 ja 9.7.1938, Ilkka 10.7.1938, Uusi Suomi 10.7.1938

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Rojekti X= hankkeen vetäjä

aimonyberg(at)gmail.com

 

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...