Haavoittunut / kuoleva sotilas
1.
Etummainen talonpoikaissoturi, joka
seisoo hajareisin, heiluttaa lakkiaan päänsä päällä ja huutaa voiton huumassa,
toisessa kädessään alas laskettu kivääri. Sotilas on suojeluskuntalainen, mitä
osoittavat sarkapuku, lapikkaat ja hatussa oleva havunoksa
2.
Haavoittuneena istumaan vaipunut aseveli,
jolla on maahan laskettu miekka tukevassa kädessään, ja joka vasemmalla kädellä
pitelee rintaansa, ja jolla on kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas
ilme. Tämä Vapaudenpatsaan sotilas kuvaa Vapaussodassa haavoittuneita ja henkensä
menettäneitä sotilaita.
Kuva: AN. Vaasan Kauppatori, Vapaudenpatsas aikaisin aamulla
21.1.2019.
Taivaalla kuunpimennys.
Liipolan alkuperäistä ehdotusta ei toteutettu
sellaisenaan
Vuonna 1935 Suomen kuvanveistäjille julistetun yleisen
kilpailun voittanut työ, Yrjö Liipolan ehdotus Pohjan poika rynnistää,
toteutettiin, mutta aikamoisin muutoksin.
"Alkuperäisessä ehdotuksessa oli kookkaan jalustan
päällä kahden sotilasfiguurin ryhmä. Etummainen oli taisteleva soturi, miekka
kohotettuna valmiina iskemään vihollista. Takana maassa istumassa haavoittunut
sotilas pidellen myös miekkaa kädessään. Korkean jalustan kanssa teokselle
ajateltiin 12 metrin korkeutta.” (1)
Nämä kaksi kuvaa ovat käsiteltyjä (rajattu ja taustat muokattu): AN
Ylempi: Vaasa-lehti 9.7.1938, artikkelista Suomen vapaus- ja
itsenäisyystaistelun muistomerkin paljastusjuhlan päivä.
Alempi: Yrjö Liipolan Taidemuseon arkiston valokuva.
Kuvat: AN
Nämä toteutuneen veistoksen pienoismallit ovat
nähtävillä Yrjö Liipolan Taidemuseossa Koski TL:ssä.
Tutustu museon verkkosivuihin
https://koski.fi/taidemuseo/
Haavoittuneen/kuolevan sotilaan osalta voi tehdä
seuraavat havainnot:
Alkuperäisessä veistoskilpailun voittaneessa luonnoksessa,
kuten myös lopullisessa toteutetussa teoksessa maassa istuva sotilas pitää
vasenta kättään sydämensä päällä.
Luonnoksessa etummaisen sotilas heiluttaa miekkaa. Toteutuneessa veistoksessa miekka
on vaihtunut maahan laskettuun kivääriin, ja miekka on siirretty takana olevan haavoittuneen
sotilaan oikeaan käteen.
Toteutetussa veistoksessa molempien sotilaiden katsetta on
nostettu ylös katsomaan eteenpäin ja kohotettu taivasta kohti. Etummaisen
sotilaan katse on kirkas ja luja, voitonvarma. Taaimmaisen sotilaan katse on
sisäänpäin kääntynyt, autuas, henkensä uhranneen ajasta ikuisuuteen siirtyvän
katse.
Saavutettua valkoisen armeijan voittoa vuoden 1918
sisällissodassa kuvataan veistoksessa:
- kuusen kerkällä koristellun lakin heiluttamisella oikealla
kädellä pään yläpuolella
- etummaisen sotilaan jämerällä seisoma-asenolla
- omassa kädessä olevalla aseella, kiväärillä
- ja molempien sotilaiden vaatetuksella, suojeluskuntalaisten
asuilla
Henkensä uhriksi antanut taaimmainen sotilas voi olla varma,
ettei taistelu ollut turha.
Molempien sotilashahmojen esitystapa on realistinen,
mahdollisimman näköinen. Liipolan varhaisemman kauden töiden klassismin
ihanteita korostava tyyliä alastomine sankarihahmoineen ei tähän teokseen haluttu
eikä kelpuutettu.
Kuvat: AN
Suomessa ei ollut kansallista armeijaa Vapaussodan
syttyessä tammikuun lopulla vuonna 1918. Kaikki Suomen Tarkk'ampujapataljoonat
oli lakkautettu jo sortokauden aikana vuosisadan alussa. Talonpoikaisarmeija
Vapaussotaan koottiin lähinnä suojeluskunnista ja Vaasaan Saksasta helmikuun
lopulla 1918 kotiutetuista jääkäreistä. Suojeluskuntalaiset edustivat
oikeistolaista aatemaailmaa, ja saadun voiton jälkeen, kun Suomen vapaus- ja
itsenäisyystaistelun muistomerkkiä suunniteltiin ja toteutettiin, olivat
lähtökohtina kotia, uskontoa ja isänmaata puolustat arvot.
Vaasan Kauppatorilla oleva Suomen Vapaudenpatsas on sekä
kokonsa puolesta että historialliselta merkitykseltään ehdottomasti yksi koko
Suomen tärkeimmistä monumenteista. Siinä tulevat esiin vahvasti kansalliset
piirteet yksityiskohtien realismissa. Nationalismi ilmaisukeinona yhdistyneenä
uusklassismin piirteisiin, etenkin jalustan korkokuvissa, tekee kokonaisuudesta
äärimmäisen mielenkiintoisen perehtymiskohteen.
Suomen Vapaudenpatsaan korkealla jalustalla olevat sotilaat
eivät ole monien Tuntematon sotilas -muistomerkkien kaltaisia nimettömiä
sodan uhreja. Voisi sanoa jopa
päinvastoin, heidät tiedetään, heidät muistetaan: He ovat sisällissodan
voittaneen osapuolen taistelijoita, sodasta elävinä selvinneitä, ja myös haavoittuneita
ja kaatuneita, sankarivainajia, joiden nimet ja kohtalot tiedettiin hyvin.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa käytyjen taisteluiden
voittajat pystyttivät sotapäälliköilleen ratsastajapatsaita. 1900-luvulla tämä
muuttui, muistomerkkejä pystytettiin myös tavallisten sotilaiden kunniaksi. ”Ne
olivat puolisoiden, isien, poikien ja veljien hautamuistomerkkejä, ei enää
ihannoidun voittajasankarin yleväksi muistoksi pystytettyjä monumentteja.” (2)
Tässä vielä muutama kuva Vaasan Kauppatorilla
olevasta Suomen Vapaudenpatsaasta, eli Vaasan valtakunnallisesta
vapaudenpatsaasta, Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistopatsaasta.
Kuvat: AN
Tämän kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit seuraava
kirjoitus julkaistaan tässä blogissa elokuun 2020 aikana. Tavoite on saada
valmiiksi ja julkaistua koko juttusarja eli yhteensä 13 kirjoitusta tämän
vuoden 2020 aikana.
Aikaisemmat kirjoitussarjan blogijutut
Suomen Vapaudenpatsas: symbolit
Johdanto
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html
Etummainen sotilas
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-1.html
Lähteet:
Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, toimittanut Raimo
Salokangas, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas,
sivu 798
Aira Tuomisto, Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa
historian kertojina, OOLI 2008
Vaasan patsaat ja muistomerkit, Eira Häggvist / Kalevi
Paakki, Vaasan kaupunki 2008
Sanomalehdet: Vaasa 6.3.1937 ja 9.7.1938, Ilkka 10.7.1938,
Uusi Suomi 10.7.1938
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Rojekti X= hankkeen vetäjä
aimonyberg(at)gmail.com
