Suomen Vapaudenpatsas: symbolit 2, HAAVOITTUNUT/KUOLEVA SOTILAS

Haavoittunut / kuoleva sotilas

1.      Etummainen talonpoikaissoturi, joka seisoo hajareisin, heiluttaa lakkiaan päänsä päällä ja huutaa voiton huumassa, toisessa kädessään alas laskettu kivääri. Sotilas on suojeluskuntalainen, mitä osoittavat sarkapuku, lapikkaat ja hatussa oleva havunoksa

2.       Haavoittuneena istumaan vaipunut aseveli, jolla on maahan laskettu miekka tukevassa kädessään, ja joka vasemmalla kädellä pitelee rintaansa, ja jolla on kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas ilme. Tämä Vapaudenpatsaan sotilas kuvaa Vapaussodassa haavoittuneita ja henkensä menettäneitä sotilaita.

 

Kuva: AN. Vaasan Kauppatori, Vapaudenpatsas aikaisin aamulla 21.1.2019.

Taivaalla kuunpimennys.

 

Liipolan alkuperäistä ehdotusta ei toteutettu sellaisenaan

Vuonna 1935 Suomen kuvanveistäjille julistetun yleisen kilpailun voittanut työ, Yrjö Liipolan ehdotus Pohjan poika rynnistää, toteutettiin, mutta aikamoisin muutoksin.

"Alkuperäisessä ehdotuksessa oli kookkaan jalustan päällä kahden sotilasfiguurin ryhmä. Etummainen oli taisteleva soturi, miekka kohotettuna valmiina iskemään vihollista. Takana maassa istumassa haavoittunut sotilas pidellen myös miekkaa kädessään. Korkean jalustan kanssa teokselle ajateltiin 12 metrin korkeutta.” (1)

 

Nämä kaksi kuvaa ovat käsiteltyjä (rajattu ja taustat muokattu): AN

Ylempi: Vaasa-lehti 9.7.1938, artikkelista Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkin paljastusjuhlan päivä.

Alempi: Yrjö Liipolan Taidemuseon arkiston valokuva.

Kuvat: AN

Nämä toteutuneen veistoksen pienoismallit ovat nähtävillä Yrjö Liipolan Taidemuseossa Koski TL:ssä.

Tutustu museon verkkosivuihin

https://koski.fi/taidemuseo/

 

Haavoittuneen/kuolevan sotilaan osalta voi tehdä seuraavat havainnot:

Alkuperäisessä veistoskilpailun voittaneessa luonnoksessa, kuten myös lopullisessa toteutetussa teoksessa maassa istuva sotilas pitää vasenta kättään sydämensä päällä.

Luonnoksessa etummaisen sotilas heiluttaa miekkaa. Toteutuneessa veistoksessa miekka on vaihtunut maahan laskettuun kivääriin, ja miekka on siirretty takana olevan haavoittuneen sotilaan oikeaan käteen.

Toteutetussa veistoksessa molempien sotilaiden katsetta on nostettu ylös katsomaan eteenpäin ja kohotettu taivasta kohti. Etummaisen sotilaan katse on kirkas ja luja, voitonvarma. Taaimmaisen sotilaan katse on sisäänpäin kääntynyt, autuas, henkensä uhranneen ajasta ikuisuuteen siirtyvän katse.

Saavutettua valkoisen armeijan voittoa vuoden 1918 sisällissodassa kuvataan veistoksessa:

- kuusen kerkällä koristellun lakin heiluttamisella oikealla kädellä pään yläpuolella

- etummaisen sotilaan jämerällä seisoma-asenolla

- omassa kädessä olevalla aseella, kiväärillä

- ja molempien sotilaiden vaatetuksella, suojeluskuntalaisten asuilla

Henkensä uhriksi antanut taaimmainen sotilas voi olla varma, ettei taistelu ollut turha.

Molempien sotilashahmojen esitystapa on realistinen, mahdollisimman näköinen. Liipolan varhaisemman kauden töiden klassismin ihanteita korostava tyyliä alastomine sankarihahmoineen ei tähän teokseen haluttu eikä kelpuutettu.

Kuvat: AN

Suomessa ei ollut kansallista armeijaa Vapaussodan syttyessä tammikuun lopulla vuonna 1918. Kaikki Suomen Tarkk'ampujapataljoonat oli lakkautettu jo sortokauden aikana vuosisadan alussa. Talonpoikaisarmeija Vapaussotaan koottiin lähinnä suojeluskunnista ja Vaasaan Saksasta helmikuun lopulla 1918 kotiutetuista jääkäreistä. Suojeluskuntalaiset edustivat oikeistolaista aatemaailmaa, ja saadun voiton jälkeen, kun Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistomerkkiä suunniteltiin ja toteutettiin, olivat lähtökohtina kotia, uskontoa ja isänmaata puolustat arvot.

Vaasan Kauppatorilla oleva Suomen Vapaudenpatsas on sekä kokonsa puolesta että historialliselta merkitykseltään ehdottomasti yksi koko Suomen tärkeimmistä monumenteista. Siinä tulevat esiin vahvasti kansalliset piirteet yksityiskohtien realismissa. Nationalismi ilmaisukeinona yhdistyneenä uusklassismin piirteisiin, etenkin jalustan korkokuvissa, tekee kokonaisuudesta äärimmäisen mielenkiintoisen perehtymiskohteen.  

Suomen Vapaudenpatsaan korkealla jalustalla olevat sotilaat eivät ole monien Tuntematon sotilas -muistomerkkien kaltaisia nimettömiä sodan uhreja. Voisi sanoa jopa päinvastoin, heidät tiedetään, heidät muistetaan: He ovat sisällissodan voittaneen osapuolen taistelijoita, sodasta elävinä selvinneitä, ja myös haavoittuneita ja kaatuneita, sankarivainajia, joiden nimet ja kohtalot tiedettiin hyvin. 

Ennen ensimmäistä maailmansotaa käytyjen taisteluiden voittajat pystyttivät sotapäälliköilleen ratsastajapatsaita. 1900-luvulla tämä muuttui, muistomerkkejä pystytettiin myös  tavallisten sotilaiden kunniaksi. ”Ne olivat puolisoiden, isien, poikien ja veljien hautamuistomerkkejä, ei enää ihannoidun voittajasankarin yleväksi muistoksi pystytettyjä monumentteja.” (2)

 

Tässä vielä muutama kuva Vaasan Kauppatorilla olevasta Suomen Vapaudenpatsaasta, eli Vaasan valtakunnallisesta vapaudenpatsaasta, Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistopatsaasta.

Kuvat: AN

 

Tämän kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit seuraava kirjoitus julkaistaan tässä blogissa elokuun 2020 aikana. Tavoite on saada valmiiksi ja julkaistua koko juttusarja eli yhteensä 13 kirjoitusta tämän vuoden 2020 aikana.

 

Aikaisemmat kirjoitussarjan blogijutut

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit

Johdanto

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html

Etummainen sotilas

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit-1.html

 

Lähteet:

Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, toimittanut Raimo Salokangas, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas, sivu 798

Aira Tuomisto, Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa historian kertojina, OOLI 2008

Vaasan patsaat ja muistomerkit, Eira Häggvist / Kalevi Paakki, Vaasan kaupunki 2008

Sanomalehdet: Vaasa 6.3.1937 ja 9.7.1938, Ilkka 10.7.1938, Uusi Suomi 10.7.1938

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Rojekti X= hankkeen vetäjä

aimonyberg(at)gmail.com