torstai 9. heinäkuuta 2020

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit 1, SOTILAS

Kaksi sotilasta, taistelun voittaneita suojeluskuntalaisia kuvaava pronssinen pääfiguuriryhmä

1.       Etummainen sotilas

”Etummaisena Suomen Vapaudenpatsaassa on talonpoikaissoturi, joka seisoo hajareisin, heiluttaa lakkiaan päänsä päällä ja huutaa voiton huumassa, toisessa kädessään alas laskettu kivääri. Sotilas on suojeluskuntalainen, mitä osoittavat sarkapuku, lapikkaat ja hatussa oleva havunoksa.” (1)

 

Suomen valkoisen armeijan saavuttamalle vuoden 1918 sodan voiton kunniaksi ja voittajille pystytettiin 20 vuoden odotusajan jälkeen kahden sotilaan näköispatsaat, kokovartalokuvat korkean jalustan päälle. Toinen sotilas on pystyssä, maahan laskettua asetta kädessään pidellen ja oikealla kädellään lakkia päänsä päällä heiluttaen. Takana on toinen sotilas, maahan vaipuneena, haavoittuneiden, kuolleiden sotilaiden symbolina, kasvoillaan itsensä uhriksi antaneen autuas ilme.


Kuva: postikortti Vaasa Suomen Vapaudenpatsas


Kuva: AN, Yrjö Liipolan Taidemuseon arkiston valokuva, kuvaa on rajattu

Yllä olevista kuvasta näkyy, että alkuperäinen huhtikuun alussa 1935 Suomen kuvanveistäjille julistetun yleisen kilpailun voittanut työ, Yrjö Liipolan ehdotus Pohjan poika rynnistää, toteutettiin, mutta aikamoisin muutoksin.

”Monumentaalinen muistomerkki ehdittiin saada kuitenkin valmiiksi kesäksi 1938, jolloin vietettiin Vapaussodan 20 v. juhlavuotta. Voitostaan Liipola sai 25 000 markkaa.” (1)

"Alkuperäisessä ehdotuksessa oli kookkaan jalustan päällä kahden sotilasfiguurin ryhmä. Etummainen oli taisteleva soturi, miekka kohotettuna valmiina iskemään vihollista. Takana maassa istumassa haavoittunut sotilas pidellen myös miekkaa kädessään. Korkean jalustan kanssa teokselle ajateltiin 12 metrin korkeutta.” (1)


Tällaisella ilmoituksella Suomen taiteilijoita kutsuttiin mukaan Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistopatsaan luonnoskilpailuun.



Osanotto kilpailuun oli runsas. Kaikkiaan ehdotuksia saatiin 42.


Kaikkia kilpailutöitä ei näy alla olevassa kuvassa. Yrjö Liipolan kilpailun voittanut ehdotus on seitsemäs vasemmalta.

Kuva: AN 10.6.2020, kuvattu valokuvasta. Yrjö Liipolan Taidemuseon arkisto.


Kuva: AN 10.6.2020, kuvattu lehtileikkeestä: Vaasa-lehti, heinäkuun 9 p:nä 1938. Yrjö Liipolan Taidemuseon arkisto (valitettavasti lehtileikkeistä puuttuu osia).


Kuvarajaus: AN, lainaus yllä mainitun Vaasa-lehden kirjoituksesta.

Liipola sai tehdä ehdotuksia, ilmeisesti kuitenkin muistomerkin tilaajien toiveita huomioon ottaen.

 

Muutoksia tehtiin, mitä ja miksi?

Alastomuus. Yrjö Liipolan varhaistuotanto Unkarissa ja myös ensimmäiset sankarimuistomerkit Suomessa 1920 -luvulla olivat muotokieleltään klassisistisia. Keinoina ilmentää ihanteellisuutta ja kauneutta käytettiin ihmisfiguurien alastomuutta ja aiheen mukaisia attribuutteja kuten miekkaa. Vaasan valtakunnalliseen vapaudenpatsaaseen tämän ei kuitenkaan katsottu sopivan. Vaasaan toteutettu Suomen Vapaudenpatsas edustaa realistisessa nationalismissaan muutosta, jota voi voi sanoa suorastaan poikkeamaksi Liipolan veistotaiteessa. Mm. Pohjois-Karjalan maakunnallinen vapaudenpatsas Joensuussa on ”alaston nuori sulavavartaloinen mies, kiiruhtaen vaaran rinnettä torvea puhaltaen, miekka kädessä kutsumaan veljiään vapaustaisteluun.” (1)

Sotaisuus. Yrjö Liipolan voittoisaa ehdotusta pidettiin myös liian sotaisena. (1.) ” Uusi Suomi 27.10.1935. Vapaudenpatsaan on esitettävä sotilasta, joka on jo taistelunsa voittanut.”

”Liian innokkaasti miekkaansa heiluttava mies, eräänlainen Kullervo-hahmo tai hakkapeliitta. Miekka sinänsä kuvasi taistelua, mutta ikonogafisesti se symbolisoi myös lakia ja oikeutta. Tässä sen asento oli kuitenkin uhkaava. Liipolan veistosluonnoksessa nähtiin myös monia muita ongelmia: se oli karkea, maalaismaisen kömpelö, raa´an primitiivinen eikä riittävän henkinen, hienostunut tai mieltä kohottava.” (1)
Mm. Svenska Pressen 18.10.1935 Tävlingen om Vasa-monument Sigrid Schauman, Hufvudstadbladet 19.10.1935 Signe Tandefelt

Henkisyys. Pääfiguurien eli kahden sotilaan nostaminen korkealle jalustalle antoi kokonaisuudelle Vapaudenpatsaalle tarvittavan monumentaalisuuden. Valitulle paikalle, Vaasan suurelle Kauppatorille ja paraatiaukiolle, vaadittiin todella suurikokoinen teos, jotta sen merkitys tilassa voi olla sen arvon mukainen.

Lakin heiluttaminen pään päällä on merkki, symboli sille, ettei maassamme ole vihollisia, eli alue on vapaa!

Molempien sotilaiden, myös haavoittuneen/kuolevan sotilaan katse on ylöspäin. Haavoittuneella sotilaalla on oikea käsi sydämellä. Nämä ovat symbolisia eleitä, joilla luodaan uskoa ja luottamusta saavutetun voiton oikeutukseen ja lujitetaan yhteisön tulevaisuuden uskoa saavutusten pysyvyyteen.

Maanpuolustustahto. Etummaisella sotilaalla on vasemmassa kädessään vankassa otteessaan kivääri, alas laskettuna, mutta aina tarvittaessa valmiina.

Istuvan sotilaan vasemman käden miekka maahan laskettuna on oivallinen symboli sille, että kaikki sodat päättyvät, ja rauhanaika, yhteiselo ihmisten kesken rakennetaan luomalla lakeihin perustuva yhteiskunta, jossa oikeuksia ja velvollisuuksia arvostetaan ja myös yhdessä näitä osataan viedä eteenpäin.   

Jalustan reliefit, korkokuvat menivät osittain myös uusiksi. Ehkä siksi, että aikaa kului melkein 20 vuotta ennen kuin kokonaisuus pystyttiin toteuttamaan. Ensimmäisten ideoiden eli Vapaussodan sankarien ja tapahtumapaikkojen muistamisen rinnalle nostettiin ”ikuisempia teemoja”, aatesisältöjä, jotka ovat luonnehdittavissa ”koti uskonto isänmaa” kokonaisuuteen kuuluviksi.  Näillä ajan vallitsevilla arvoilla Suomen kansaa oli onnistuttu yhdistämään v. 1918 sisällissodan jälkeen. Demokraattisiin toimintatapoihin pitäytyminen antoi Suomelle valmiuksia kohdata edessä olevia uusia koettelemuksia.


Kuva: AN 10.6.2020. Yrjö Liipolan Taidemuseon 50 v. juhlanäyttely. Liipolan valmistamat valmiit ja hyväksytyt, lopulliset versiot pääfiguureista eli kahdesta sotilaasta.

 

Tähän loppuun vielä kuvia Vaasan Kauppatorilla olevasta Suomen Vapaudenpatsaasta, eli Vaasan valtakunnallisesta vapaudenpatsaasta, eli Suomen vapaus- ja itsenäisyystaistelun muistopatsaasta.












Kuvat: AN

 

Patsaan vihkimisseremonian vuosipäivä

Tänään tämän kirjoituksen julkaisupäivänä 9. päivänä heinäkuuta 2020 on tämän patsaan juhlapäivä, 82. syntymäpäivä.

Tämän kirjoitussarjan Suomen Vapaudenpatsaan symbolit seuraava kirjoitus julkaistaan tässä blogissa elokuun alussa 2020. Tavoite on saada valmiiksi ja julkaistua koko juttusarja eli yhteensä 13 kirjoitusta tämän vuoden aikana.

 

Lähteet:

1.      Etelä-Pohjanmaan historia, osa VII, toimittanut Raimo Salokangas, Vaasa 2006. / Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: 1938 – vapaudenpatsas, sivu 798

2.      Aira Tuomisto, Yrjö Liipolan sankarimuistomerkit aikansa historian kertojina, OOLI 2008

3.      Vaasan patsaat ja muistomerkit, Eira Häggvist / Kalevi Paakki, Vaasan kaupunki 2008

4.      Sanomalehdet: Vaasa 6.3.1937 ja 9.7.1938, Ilkka 10.7.1938, Uusi Suomi 10.7.1938

 

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

Kuvataiteen opettaja, eläkkeellä
Rojekti X= hankkeen vetäjä

aimonyberg(at)gmail.com


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...