maanantai 20. heinäkuuta 2020

Helsingissä katsottavaa riittää

Isolla kirkolla, Helsingin keskustassa tätäkin kohdetta kyllä kelpaa katsella ja kuvata. Niin sisältä kuin ulkoakin päin.



Kohteesta lisää infoa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_tuomiokirkko

 

Arkkitehtoniseen kokonaisuuteen Tuomiokirkon molemmin puolin kuuluvat pienemmät rakennukset, paviljongit, joista toisessa, alhaalta päin katsottuna oikeanpuoleisessa on ylimmässä kerroksessa upea pieni kappeli. Siellä tulee harvemmin käytyä. Lauantaina siellä oli hieno häätilaisuus, jossa minulla ja vaimollani oli ilo saada olla mukana.


Kuvat: AN, 18.7.2020

 

 



Senaatintorilla lauantaina oli tämän oloista.  Ei näkynyt turistibusseja, eikä kuulunut oppaiden selostuksia eri kielillä. Väkeä kyllä oli. Torilla on nimittäin rakennettu aikamoinen kesäterassi.

Suomessa ei ole patsaita ja muistomerkkejä juurikaan kaadettu tai siirretty pois paikoiltaan.

Tämä Aleksanteri II:n muistomerkki on tästä hyvä esimerkki. Vaikka valtaapitävät ovat vaihtuneet, muistomerkit ovat saaneet jäädä paikoilleen.Tämä on mielestäni erinomainen asia, ja osoitus meidän suomalasisten olevan järkevää ja viisasta väkeä.

 

Aleksanteri II:n muistomerkki

”Tunnetuimpiin Walter Runebergin veistoksiin kuuluu Venäjän keisarin ja suuriruhtinas Aleksanteri II:n muistomerkki Helsingin Senaatintorilla. Monumentti paljastettiin vuonna 1894. Veistos oli alun perin tarkoitus toteuttaa yhteistyössä kuvanveistäjä Johannes Takasen kanssa, mutta Takasen kuoltua toteutus jäi Runebergille. Keisarin hahmo perustuu Takasen luonnokseen.

Runeberg loi jalustan vertauskuvalliset veistosryhmät Laki (Lex), Valo (Lux), Rauha (Pax) ja Työ (Labor). Laki-ryhmän hahmot tulkittiin myöhemmin Suomi-neidoksi ja Suomen leijonaksi.”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksanteri_II_(patsas,_Helsinki)


 

Kuvalainaus wikipediasta: Laki-veistos




Kuvalainaus Wikipediasta: Aleksanteri II patsas kokonaisuudessaan, jalustassa näkyy hyvin myös edellisen kuvan Lex, eli Suomineito ja leijona.


Walter Runeberg ja Johannes Takanen, Aleksanteri II, 1894. Taustalla Helsingin Tuomiokirkko. Alin kuva on kuvituksesta 1893 julkaistuun kirjaan Suomi 19:llä vuosisadalla. Kukkameri Aleksanteri II:n patsaalla 13.3.1899 keisarin kuolinpäivän muistopäivänä.

Senaatintorin Laki -veistoksen leijona on yksi Vaasan Kauppatorin Suomen Vapaudenpatsaan leijonan esikuvista. Tästä mielenkiintoisesta aiheesta jatkan pohdintaa, faktojen ja kuvien esittelyä muutaman kesälomaviikon jälkeen, elokuun puolella.

 



Kuva: AN


Tulossa elokuussa 2020 tähän blogiin kirjoitus

Suomen Vapaudenpatsas: symbolit, osa LEIJONA

Johdanto kirjoitus julkaistu 8.7.2020

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2020/07/suomen-vapaudenpatsas-symbolit.html


Aimo Nyberg

Kuvisope, eläkkeellä

Historian harrastaja

 

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...