Terveiset täältä isolta kirkolta, Helsingistä siis, tarkemmin sanottuna Haagasta.
Kävimme tänään aamulla vaimoni kanssa Huopalahden kirkossa. Vaimoni äidin siunaustilaisuus oli perjantaina, ja tänään olimme kirkossa kuuntelemassa seurakunnan kuulutuksen poisnukkuneista.
Tänään on kirkollinen juhlapäivä. Mikkelinpäivä on alun perin arkkienkeli Mikaelille, mutta nykyisin kaikille enkeleille omistettu kristillinen juhlapäivä. Sitä on vietetty varhaiskeskiajalta saakka laajalti kristikunnassa 29. syyskuuta. Enkeli teema näkyi ja kuului lauluissa tänään kauniilla tavalla.
Haagan kirkossa oli tänään perhemessu. Paikalla oli erityisen paljon lapsia, eli väkeä oli ”vauvasta vaariin”. Tunnelma oli hieno, vapautunut, iloinen. Minulle, liian harvoin kirkossa käyvälle, tilaisuus oli uudenlainen kokemus, myönnän.
Messukasukkaa päällään pitänyt naispappi kertoi toimitusta ohjaillessaan monta mielenkiintoista asiaa. Mainitsen nyt van tämän: tasan 40 vuotta sitten, 29.9.1979, astui Suomen ev.lut. kirkoissa voimaan kirkkolaki, että lapset voivat olla mukana ehtoollistoimituksessa.
Tänään saimme vaimoni kanssa siis olla osallisina ehtoollisella, jota jakoivat nais- ja miespappi kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa, ja jolle kutsuttuina tulivat äidit ja isät lapsineen, isovanhempineen, ja muut kirkkoon ja ehtoolliselle saapuneet.
Kuvat: AN. Syksyn värejä Maunulan muistolehdossa, ja Malmin hautausmaalla.
Yllä oleva teksti ei ole tämän blogin teemaa, eli kotikaupunkiini Vaasan mitenkään liittyvää.
Tähän Vaasa ennen ja nyt -blogiin ylläpitäjänä olen pyrkinyt välttämään omien henkilökohtaisten asioiden esiintuomista. Oman näköisinäni jutut toki saavat olla, ja toivottavasti ovat, sillä ilman persoonallista otetta on mahdotonta blogeja ym. somea tehdä, - ainakin jos toivoo, että saa myös lukijoita.
Vaasa ennen ja nyt -blogi elää ja kehittyy jatkossakin, entiseen tapaan, säännöllisen epäsäännöllisin rytmein, ilman aikatauluja, etsien ja löytäen aiheita, eli tässä ja nyt kuvia ja tekstejä.
…
Tänään sunnuntaina 29.9.2019 hyvä ystäväni Tapio Parkkari on nostanut esille omalla foorumillaan, eli fb-sivulla Puhetta Vaasasta, tämän Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf. taustaisen blogimme.
” Vaasa ennen ja nyt on Vaasan Kantakaupungin Asukasyhdistyksen erinomainen blogi, joka ei pidä melua itsestään, vaikka pitäisi.”
Tapiolle nöyrät kiitokset Vaasa ennen ja nyt – sivuston esille nostosta!
Melun pitämisestä? - ei taida olla näköpiirissä. Kahdeksan vuotta on jo omaa tyyliä pidetty, eikä tätä ole kovin helppoa muuttaa.
Tapio,
oma työsi toimittajana ja some-vaikuttaja on aivan omaa luokkaansa, hyvin merkittävää ja näkyvää, paljon Vaasaa kauempanakin.
On rehellisyyden nimissä, ja kuuluvalla rintaäänellä suorastaan huudettava, että kukaan muu kuin Tapio ei ole siirtänyt, tallentanut nettiin VAASA AINEISTOJA samassa määrin, koonnut ja järjestellyt niitä, kirjoittanut itse, ja ennen kaikkea antanut tällaisessa mittakaavassa luomiaan foorumeja meidän kaikkien vaasalaisten ja kaikkien muidenkin käyttöön!
Facebook keskustelu Puhetta Vaasasta sivustolla TÄÄLLÄ
https://www.facebook.com/groups/puhettavaasasta/permalink/3001481549879822/
Ps.
Myös tähän Vaasa ennen ja nyt -blogiin saa kuka tahansa kuviaan ja kirjoituksiaan esille. Niitä ei voi itse blogiin tallentaa, vaan halutessasi juttujasi esiin, toimi näin: ota yhteyttä ylläpitoon, eli allekirjoittaneeseen, ja tarjoa julkaistavaksi kirjoituksiasi, mielipiteitäsi, ja vanhoja tai uusia kuvia, tai jopa ennen ja nyt kuvapareja Vaasasta. Kaikki asiallinen materiaali julkaistaan mahdollisimman pian.
Juttujen pikakommentointi ei ole blogien oleellinen ominaisuus. Uusilla jutuilla, perustelluilla vasta-argumenteilla voi toki aloittaa vuoropuhelun myös tällä foorumilla. Pidetään yhteyttä!
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg, sivuston ylläpitäjä
aimonyberg(at)gmail.com
Sitoutumaton ja vapaa kaupunkiblogi. Myös Sinun kirjoituksillesi ja kuvillesi!
sunnuntai 29. syyskuuta 2019
tiistai 24. syyskuuta 2019
Kim Berg Vaasan satamatiestä
"Kim Berg nostaa esiin myös satamatien tärkeyden.
- Wärtsilä rakentaa, tulee uusi laiva, ja jos satamatietä ei saada säällisessä ajassa kuntoon, olemme pulassa, hän sanoo."
Edellä oleva on lainaus päivän Pohjalaisesta (24.9.2019). UUTISET: Yhdystien remontin jatko nyt ministerin pöydällä.
Lehtikirjoituksessa Pohjalainen/ Matti Rinnekangas haastattelee vaasalaista kansanedustajaa, kaupunginvaltuutettu Kim Bergiä ja kuntatekniikan vt. johtaja Pertti Hällilää Vaasan tiehankkeista,
Yhdystien remontin jatkosta ym. suunnitelmista.
...
Vaasan satamatie -hanke on odottanut vuoroaan jo kovin pitkään. Toivoa sopii, että Vaasan seudun päättäjät ottavat nyt kunnia-asiakseen, yhdessä toimien, tämän asian eteenpäin viemisen aina maaliin asti.
Vaasan satamatie on valtion tiehanke, se ei voi enää jäädä paikalliseksi pikkupolitikoinniksi, vaan nyt hankkeelle on saatava sykkimään myös liikenneministeri Sanna Marinin ja EU:n komissaariksi pian siirtyvän Jutta Urpilaisen sydämet! (tietenkin myös Jutan tilalle eduskuntaan nousevan Matias Mäkysen).
Haluan toivottaa omasta puolestani Onnea ja Menestystä kaikille tätä Vaasan satamatie -hanketta eteenpäin ajaville toimijoille, niin yksittäisille henkilöille kuin organisaatioillekin!
Aimo Nyberg, varapj.
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa ICV rf
Lue myös edellinen blogikirjoitukseni tästä aiheesta
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2019/07/tarkea-nosto-satamatie.html
Kirkkopuiston arboretum
Vaasan ruotsinkielisen evl. srk:n julkaisussa kyrknytt nro 3. trefaldighetskyrkan on mielenkiintoinen
kartta Vaasan kirkon ympärillä olevan puiston puista.
Kuvalainaus lehdestä
Nyt on se hetki syksystä, kun tulee katseltua puissa ja jo maassakin olevia puiden lehtien ruskaa, yksittäisissä lehdissä voi olla jopa aivan erityisen kauniita värejä. Ensimmäisten yöpakkasten jälkeen on toiveissa taas saada kokea komeaa syksyä täällä Vaasassakin.
Samalla on mahdollista kerrata miten hyvin tunnistaa eri puulajit, ja maahan pudonneita lehtipuiden yksittäisiä lehtiä.
Ylläolevasta kuvasta saat puulajit selville, ruotsiksi ja latinaksi. Suomeksi luettelo on tämännäköinen:
1. Siperianpihta
2. Metsävaahtera
3. Saarni
4. Euroopanlehtikuusi
5. Japaninlehtikuusi
6. Siperianlehtikuusi
7. Serbiankuusi
8. Tammi
9. Laakeripoppeli
10. Pilvikirsikka
11. Pylväshaapa
12. Kartiotaatanpihlaja
13. Pihasyreeni
14. Japaninmarjakuusi
15. Kanadantuija
16. Metsälehmus
17. Puistolehmus
18. Vuorijalava
19. Tervaleppä
Miten on, tunnistatko sinä nämä kaikki alla olevien kuvien puulajit ja lehdet?
Kuvan alla oleva numero viittaa ylläolevaan karttakuvaan ja listaan.
Lainaus sivuilta
https://www.vaasansuomalainenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/vaasan-kirkko/historiaa-ja-kuvia
Vaasan kirkko
Englantilaista uusgotiikkaa edustava C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan kirkko on rakennettu vuonna 1862. Sokkeliin tarvittava harmaa kivi tuotiin hevosvoimin Punakarilta. Kalkkia tilattiin 4 000 tynnyriä Ruotsista. Seinätiilet haettiin Hietalahden kaupunginosassa sijanneesta tiilitehtaasta. Ikkunalasit tilattiin Nuutajärven lasitehtaalta. Arkkipiispa Edvard Bergenheim vihki kirkon 5.9.1869. Kaksi ensimmäistä kirkonkelloa haettiin Tukholmasta, kolmas vasta 1960-luvulla Heidelbergistä entisestä Länsi-Saksasta.
Kirkkopuisto
Kirkkopuisto suunniteltiin ja rakennettiin vuonna 1865. Merkittävä muutos tapahtui 1920-luvulla, kun puistoa ympäröivä kuusiaita poistettiin. Monien eri suunnitteluvaiheiden jälkeen puisto kunnostettiin vuonna 1966 nykyiseen muotoonsa.
Lainaus päättyy
Lue lisää Vaasan muista puistoista
https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/puistot-ja-viheralueet/puistot/
Wikipedian luettelo Vaasan puistoista on aloitettu. mutta se on vasta aivan alussa. Tässä olisi projektia vaikka vuodeksi! Löytyisikö innostuneita kirjoittajia ja kuvaajia? Itse olisin mielellään tässä mukana, jos ryhmä saadaan kokoon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_puistoista
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
Kuvalainaus lehdestä
Nyt on se hetki syksystä, kun tulee katseltua puissa ja jo maassakin olevia puiden lehtien ruskaa, yksittäisissä lehdissä voi olla jopa aivan erityisen kauniita värejä. Ensimmäisten yöpakkasten jälkeen on toiveissa taas saada kokea komeaa syksyä täällä Vaasassakin.
Samalla on mahdollista kerrata miten hyvin tunnistaa eri puulajit, ja maahan pudonneita lehtipuiden yksittäisiä lehtiä.
Ylläolevasta kuvasta saat puulajit selville, ruotsiksi ja latinaksi. Suomeksi luettelo on tämännäköinen:
1. Siperianpihta
2. Metsävaahtera
3. Saarni
4. Euroopanlehtikuusi
5. Japaninlehtikuusi
6. Siperianlehtikuusi
7. Serbiankuusi
8. Tammi
9. Laakeripoppeli
10. Pilvikirsikka
11. Pylväshaapa
12. Kartiotaatanpihlaja
13. Pihasyreeni
14. Japaninmarjakuusi
15. Kanadantuija
16. Metsälehmus
17. Puistolehmus
18. Vuorijalava
19. Tervaleppä
Miten on, tunnistatko sinä nämä kaikki alla olevien kuvien puulajit ja lehdet?
Kuvan alla oleva numero viittaa ylläolevaan karttakuvaan ja listaan.
2
3
4
6
9
11 (keskellä kuvaa)
12
17
Ihan jokaisesta Kirkon puiston puulajista ei tässä ole esiomerkkiä. Jos määrittelyissä on virheitä, pyydän ystävällisesti saada niistä tiedon mahdollisimman pian, ja korjaan tiedot.
Kirkon ympäristössä kannattaa pysähtyä joksikin aikaa. Katsella ympärilleen, ja rauhassa nauttia näkemästään. 150 vuoden historia avautuu silmiemme eteen, kun malttaa katsella, miettiä näkemäänsä.
Laakeripoppeli kirkon kulmalla, ylempi kuva.
Alemmassa kuvassa ns. "noidankehä" eli sienirihmaston kasvuston laajentumisesta kertovat sienet. Ilmiötä ei juuri metsissä havaitse, mutta nurmikoilla hyvinkin.
https://www.vaasansuomalainenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/vaasan-kirkko/historiaa-ja-kuvia
Vaasan kirkko
Englantilaista uusgotiikkaa edustava C. A. Setterbergin suunnittelema Vaasan kirkko on rakennettu vuonna 1862. Sokkeliin tarvittava harmaa kivi tuotiin hevosvoimin Punakarilta. Kalkkia tilattiin 4 000 tynnyriä Ruotsista. Seinätiilet haettiin Hietalahden kaupunginosassa sijanneesta tiilitehtaasta. Ikkunalasit tilattiin Nuutajärven lasitehtaalta. Arkkipiispa Edvard Bergenheim vihki kirkon 5.9.1869. Kaksi ensimmäistä kirkonkelloa haettiin Tukholmasta, kolmas vasta 1960-luvulla Heidelbergistä entisestä Länsi-Saksasta.
Kirkkopuisto
Kirkkopuisto suunniteltiin ja rakennettiin vuonna 1865. Merkittävä muutos tapahtui 1920-luvulla, kun puistoa ympäröivä kuusiaita poistettiin. Monien eri suunnitteluvaiheiden jälkeen puisto kunnostettiin vuonna 1966 nykyiseen muotoonsa.
Lainaus päättyy
Lue lisää Vaasan muista puistoista
https://www.vaasa.fi/asu-ja-ela/vapaa-aika/puistot-ja-viheralueet/puistot/
Wikipedian luettelo Vaasan puistoista on aloitettu. mutta se on vasta aivan alussa. Tässä olisi projektia vaikka vuodeksi! Löytyisikö innostuneita kirjoittajia ja kuvaajia? Itse olisin mielellään tässä mukana, jos ryhmä saadaan kokoon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Vaasan_puistoista
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
maanantai 23. syyskuuta 2019
Vaasan Taidelainaamo Kasarmilla
Taidelainaamo & Black Wall Gallery
Vaasan Taiteilijaseuran ylläpitämän gallerian mustilla seinillä on tällä hetkellä nähtävillä kuvataideopettaja Mirva Vittaniemen valokuvia, 6.10. 2019 asti.
Missä on Meri? näyttelyssä on valovoimaisia tunnelmia läheltä ja kaukaa. Suosittelen.
Jos paikallisen kuvataiteen lainaaminen / ostaminen kiinnostaa, niin ei muuta kuin Kasarmille tekemään löytöjä!
Taidelainaamo & Black Wall Gallery Korsholmanpuistikko 6, 65100 Vaasa
avoinna ti-pe 12-17, la-su 12-15
Taidelainaamon ja Black Wall Galleryn nettisivu on uudistunut, tutustu
https://www.vaasantaiteilijaseura.fi/etusivu
Kuvat: AN. 17.9.2019. Alemmassa kuvassa Taidelainaamon hoitaja Harri Niemistö.
Lainaus sivulta
”Vaasan Taiteilijaseura ry on vuonna 1953 perustettu Vaasassa ja sen ympäristössä asuvien ammattitaiteilijoiden yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kuvataidetta Vaasassa ja ympäristössä.
Seura toimii kuvataiteen ja sen harjoittajien yhdyssiteenä ja etujärjestönä sekä pyrkii lähentämään taiteilijoita ja taideyleisöä. Vaasan Taiteilijaseura ry on Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto ry:n jäsen.
Seuran uusiksi jäseniksi voivat pyrkiä alueella asuvat ja riittävästi kuvataiteen alalla edenneet hakijat. Oleellista tällöin on aktiivinen osallistuminen jurytettyihin taidenäyttelyihin ja mahdollinen taidekoulutus.
Yksityiskohtaisemmat tiedot noudatetusta pistejärjestelmästä saa seuran sihteeriltä.
Seuran kannattajajäseniksi voivat päästä taiteenystävinä tunnetut henkilöt ja yhteisöt.”
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Vaasan Taiteilijaseuran ylläpitämän gallerian mustilla seinillä on tällä hetkellä nähtävillä kuvataideopettaja Mirva Vittaniemen valokuvia, 6.10. 2019 asti.
Missä on Meri? näyttelyssä on valovoimaisia tunnelmia läheltä ja kaukaa. Suosittelen.
Jos paikallisen kuvataiteen lainaaminen / ostaminen kiinnostaa, niin ei muuta kuin Kasarmille tekemään löytöjä!
Taidelainaamo & Black Wall Gallery Korsholmanpuistikko 6, 65100 Vaasa
avoinna ti-pe 12-17, la-su 12-15
Taidelainaamon ja Black Wall Galleryn nettisivu on uudistunut, tutustu
https://www.vaasantaiteilijaseura.fi/etusivu
Kuvat: AN. 17.9.2019. Alemmassa kuvassa Taidelainaamon hoitaja Harri Niemistö.
Lainaus sivulta
”Vaasan Taiteilijaseura ry on vuonna 1953 perustettu Vaasassa ja sen ympäristössä asuvien ammattitaiteilijoiden yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kuvataidetta Vaasassa ja ympäristössä.
Seura toimii kuvataiteen ja sen harjoittajien yhdyssiteenä ja etujärjestönä sekä pyrkii lähentämään taiteilijoita ja taideyleisöä. Vaasan Taiteilijaseura ry on Suomen Kuvataidejärjestöjen liitto ry:n jäsen.
Seuran uusiksi jäseniksi voivat pyrkiä alueella asuvat ja riittävästi kuvataiteen alalla edenneet hakijat. Oleellista tällöin on aktiivinen osallistuminen jurytettyihin taidenäyttelyihin ja mahdollinen taidekoulutus.
Yksityiskohtaisemmat tiedot noudatetusta pistejärjestelmästä saa seuran sihteeriltä.
Seuran kannattajajäseniksi voivat päästä taiteenystävinä tunnetut henkilöt ja yhteisöt.”
Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
lauantai 21. syyskuuta 2019
Ken on näistä kaikkein…
https://www.woodarchitecture.fi/puupalkinto
Klikkaamalla kohdekuvia, saat esiin lisää kuvia kohteista.
Ellet ole vielä ehtinyt käydä Kalarannan Kalastuksen talossa, saat linkistä hyvän käsityksen, miltä rakennus näyttää sisältä ja ulkoa.
Onko Kalastuksen talo sinun mielestäsi tämän vuoden komeinta puuarkkitehtuuria Suomessa?
Puupalkinto 2019 yleisöäänestys: Äänestys alkaa 17.9 ja päättyy 14.11. Yleisöäänestyksen tulos julkaistaan Puupäivässä 28.11.2019.
Ennen ja nyt kuva Kalarannasta
Faros - ravintolalaiva Vaasan Kalarannassa. Paikka on tuttu, kyllä, mutta aika lailla on rantamaisema muuttunut sitten 90-luvun. Mustavalko valokuvassa oleva alus on ”kääntynyt” ja rannalle on rakennettu paljon uutta.
Tutustu Faros Restaurang ship & terrace
https://www.faros.fi/fi/
Kuvapari kertoo vuosikymmenten tuomat muutokset.
Tänä kesänä valmistuneessa Kalastuksen talossa on asiakkaita riittänyt. Vaasalaiset ovat äänestäneet jaloillaan, ja peukuttaneet uusille ravintoloille myös somessa.
Tutustu Hejm & Fiskdisken - Kalatiski
https://fisketshus.fi/ravintola-hejm/
Kuva: AN, 21.9.2019, mustavalkokuva todennäköisesti 1990-luvulun alusta.
Teksti: Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com
perjantai 20. syyskuuta 2019
Suomen suurin lämpöenergiavarasto Vaskiluotoon
Tämä uutinen yllättää.
Useimmat meistä vaasalaisistakin, näin uskallan väittää. Hyvin on tämän asian eteneminen pysynyt piilossa, kunnes nyt on tullut sen julkistamisen aika.
Myös minut tämä yllätti, sekä itse uutinen (20.9.2019 ensimmäisenä YLE)
https://yle.fi/uutiset/3-10980939
”Yli 210 000 kuutiometrin maanalaisesta luolastosta tulee Suomen suurin lämpöenergiavarasto Vaasassa.
Luolasto on ollut ennen öljyvarasto. Viiden miljoonan investoinnista vastaavat EPV Energia ja Vaasan Sähkö.”
että v.1969 -1970 valmistuneen valtavan kokoisen väestösuojan 50 vuoden “ tuntematon historia”.
Tiedossa on ollut, että väestönsuojatiloissa oli urheiluseurojen harjoitustiloja, (mm. judo, karate, jousiammunta ym. seuroja). Nämä joutuivat jättämään tilan kosteus- ym. ongelmien takia. Sen jälkeen siellä on ollut mm. öljyvarasto. Tällä hetkellä luolastossa on merivettä. On Itsestään selvää, ettei tiloja voida palauttaa enää väestösuojaksi.
Nyt siis maanalaiseen luolastoon on tulossa
Lainaus Ylen sivuilta
”Vaasan Vaskiluotoon on valmistumassa maanalainen lämpöenergiavarasto. Investoinnista vastaavat EPV Energia ja Vaasan Sähkö. Maanalainen varasto tulee yhtiöiden mukaan olemaan valmistuessaan Suomen suurin.
Lämpövarastoksi muutettava luolasto sijaitsee Vaskiluodossa 30 metrin syvyydessä. Sen muodostaa kaksi luolaa, joiden yhteistilavuus on 210 000 kuutiometriä.
Maanalainen luolasto on rakennettu 1970-luvulla ja luolat ovat aiemmin olleet käytössä öljyvarastona. Ne on tyhjennetty öljystä ja puhdistettu 1990-luvun lopulla.
EPV Energian ja Vaasan Sähkön mukaan luolaston käyttö lämpöenergiavarastona mahdollistaa yli 30 prosentin laskun kivihiilen käytössä sekä siirtymisen uusiutuvien ja hiilineutraalien energialähteiden käyttöön kaukolämmön tuotannossa.
– Varastot tuovat meille tehokkaan ja monipuolisen ratkaisun pyrkiessämme kokonaan eroon kivihiilestä. Ne tasaavat kaukolämmön tuotantohuippuja ja mahdollistavat pidemmällä tähtäimella myös tuuli- ja aurinkoenergian käytön nykyistä joustavammin ja laajemmin sekä Vaasan alueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämisen, sanoo Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin.
Käytössä kesäkuussa 2020
Vaskiluodossa sijaitsevat luolat ovat tilavuudeltaan 150 000 kuutiometriä ja 60 000 kuutiometriä. Niiden korkeudet ovat 22 ja 30 metriä, pituudet 178 ja 313 metriä. EPV Energia ja Vaasan Sähkö aikovat varastoida suurempaan luolaan lämmitettyä vettä. Tarpeen tullen sieltä voidaan siirtää lämpöenergiaa kaukolämpöverkkoon. Pienempi luolista tulee toimimaan lämpövaraston veden paisuntasäiliönä.
Lämpöenergiavaraston lataus- ja purkuteho on 100 megavattia ja varastoitava energiamäärä 7000-9000 megavattituntia. Yhtiöiden mukaan tämä on tuhat kertaa suurempi kuin Pohjoismaiden suurimman rakenteilla olevan sähköakun varastointikapasiteetti.
Luolasto on tarkoitus ottaa uuteen käyttöön ensi vuoden kesäkuussa. EPV Energian ja Vaasan Sähkön projektin kustannusarvio on kokonaisuudessaan noin viisi miljoonaa euroa. Projektiin on saatu työ- ja elinkeinoministeriön tukea.”
Lainaus päättyy
Meneillään olevassa Vaskiluodon osayleiskaavan 2040 kaavaselostuksessa (kaavaluonnos hyväksytty 18.6.2019) ja Wärtsilän asemakaavassa tästä nimenomaisesta maanlaisesta alueesta kerrotaan olemattoman vähän.
Yksi linkki tähän löytyi, katso täältä (sivu 22. yhteensä sivuja on 115). Sivulla on hieman tekstiä ja karttapiirros alueesta)
https://beta.vaasa.fi/uploads/2019/06/e7bfe874-ak1091-smart-technology-hub-kaavaselostus.pdf
Kuva: AN. 5.6.2019. Sing-sing rakennus sijaitsee aivan lähellä ylläkerrotun luolaston alkuperäistä sisäänkäyntiä. Rakennus löytyy Vaskiluodon rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luettelosta (Vaskiluodon osayleiskaava 2040, kaavaselostus, kaavaluonnos hyväksytty 18.6.2019)
Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Useimmat meistä vaasalaisistakin, näin uskallan väittää. Hyvin on tämän asian eteneminen pysynyt piilossa, kunnes nyt on tullut sen julkistamisen aika.
Myös minut tämä yllätti, sekä itse uutinen (20.9.2019 ensimmäisenä YLE)
https://yle.fi/uutiset/3-10980939
”Yli 210 000 kuutiometrin maanalaisesta luolastosta tulee Suomen suurin lämpöenergiavarasto Vaasassa.
Luolasto on ollut ennen öljyvarasto. Viiden miljoonan investoinnista vastaavat EPV Energia ja Vaasan Sähkö.”
että v.1969 -1970 valmistuneen valtavan kokoisen väestösuojan 50 vuoden “ tuntematon historia”.
Tiedossa on ollut, että väestönsuojatiloissa oli urheiluseurojen harjoitustiloja, (mm. judo, karate, jousiammunta ym. seuroja). Nämä joutuivat jättämään tilan kosteus- ym. ongelmien takia. Sen jälkeen siellä on ollut mm. öljyvarasto. Tällä hetkellä luolastossa on merivettä. On Itsestään selvää, ettei tiloja voida palauttaa enää väestösuojaksi.
Nyt siis maanalaiseen luolastoon on tulossa
Lainaus Ylen sivuilta
”Vaasan Vaskiluotoon on valmistumassa maanalainen lämpöenergiavarasto. Investoinnista vastaavat EPV Energia ja Vaasan Sähkö. Maanalainen varasto tulee yhtiöiden mukaan olemaan valmistuessaan Suomen suurin.
Lämpövarastoksi muutettava luolasto sijaitsee Vaskiluodossa 30 metrin syvyydessä. Sen muodostaa kaksi luolaa, joiden yhteistilavuus on 210 000 kuutiometriä.
Maanalainen luolasto on rakennettu 1970-luvulla ja luolat ovat aiemmin olleet käytössä öljyvarastona. Ne on tyhjennetty öljystä ja puhdistettu 1990-luvun lopulla.
EPV Energian ja Vaasan Sähkön mukaan luolaston käyttö lämpöenergiavarastona mahdollistaa yli 30 prosentin laskun kivihiilen käytössä sekä siirtymisen uusiutuvien ja hiilineutraalien energialähteiden käyttöön kaukolämmön tuotannossa.
– Varastot tuovat meille tehokkaan ja monipuolisen ratkaisun pyrkiessämme kokonaan eroon kivihiilestä. Ne tasaavat kaukolämmön tuotantohuippuja ja mahdollistavat pidemmällä tähtäimella myös tuuli- ja aurinkoenergian käytön nykyistä joustavammin ja laajemmin sekä Vaasan alueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämisen, sanoo Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin.
Käytössä kesäkuussa 2020
Vaskiluodossa sijaitsevat luolat ovat tilavuudeltaan 150 000 kuutiometriä ja 60 000 kuutiometriä. Niiden korkeudet ovat 22 ja 30 metriä, pituudet 178 ja 313 metriä. EPV Energia ja Vaasan Sähkö aikovat varastoida suurempaan luolaan lämmitettyä vettä. Tarpeen tullen sieltä voidaan siirtää lämpöenergiaa kaukolämpöverkkoon. Pienempi luolista tulee toimimaan lämpövaraston veden paisuntasäiliönä.
Lämpöenergiavaraston lataus- ja purkuteho on 100 megavattia ja varastoitava energiamäärä 7000-9000 megavattituntia. Yhtiöiden mukaan tämä on tuhat kertaa suurempi kuin Pohjoismaiden suurimman rakenteilla olevan sähköakun varastointikapasiteetti.
Luolasto on tarkoitus ottaa uuteen käyttöön ensi vuoden kesäkuussa. EPV Energian ja Vaasan Sähkön projektin kustannusarvio on kokonaisuudessaan noin viisi miljoonaa euroa. Projektiin on saatu työ- ja elinkeinoministeriön tukea.”
Lainaus päättyy
Meneillään olevassa Vaskiluodon osayleiskaavan 2040 kaavaselostuksessa (kaavaluonnos hyväksytty 18.6.2019) ja Wärtsilän asemakaavassa tästä nimenomaisesta maanlaisesta alueesta kerrotaan olemattoman vähän.
Yksi linkki tähän löytyi, katso täältä (sivu 22. yhteensä sivuja on 115). Sivulla on hieman tekstiä ja karttapiirros alueesta)
https://beta.vaasa.fi/uploads/2019/06/e7bfe874-ak1091-smart-technology-hub-kaavaselostus.pdf
Kuva: AN. 5.6.2019. Sing-sing rakennus sijaitsee aivan lähellä ylläkerrotun luolaston alkuperäistä sisäänkäyntiä. Rakennus löytyy Vaskiluodon rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden luettelosta (Vaskiluodon osayleiskaava 2040, kaavaselostus, kaavaluonnos hyväksytty 18.6.2019)
Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Kemiran entinen tehdasalue on puhdistettava
Tinkimätön asenne on oikea.
”Pressu päälle” -toimintamalli on Vaasan seudulla ollut surullisen kuuluisa tapa ratkoa asioita vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Tänään Pohjanmaalla ollaan ylpeitä uudenlaisesta vastuullisesta yrittäjyydestä, johon on onnistuttu jo liittämään mm. kestävän kehityksen ja puhtaan teknologian imago.
Vanha asenne, ”meillä ei ole ongelmia, heitetään tynnyrit mereen”, - eli myrkyt pois nurkista ja mielestä, - tämä meno ei onneksi enää voi jatkua.
Tänään 20.9.2019 sanomalehti Pohjalaisen pääkirjoituksessa Terhi Ekola nosti esiin viime päivinä Vaasan kaupungin ja Kemiran erimielisyydet hoitaa kuntoon entisen tehdasalueen puhdistus, ja myös Pukinjärven kunnostamisen. Kemiran vastuunpakoilu tuntuu lehden kirjoittelun perusteella pöyristyttävältä.
Vaasan maine Pohjolan energiapääkaupunkina, energiaklusterin ja uuden teknologian elinvoimaisena keskuksena, ei mitenkään kestä tällaista menneen maailman ajattelua. Kun halutaan olla uuden teknologian edelläkävijä, ja kunnianhimoisia tavoitteita on asetettu tuleville vuosille ja vuosikymmenille, niin tähän ei vaan kerta kaikkiaan sovi yhteen se, että menneet teot, epäillyt/todennetut ympäristörikokset/vakavat ympäristöhaitat ”painetaan villasella”, ja ne unohdetaan kuin mitään ei olisi koskaan tehtykään.
Tinkimätön asenne kaupungilta ansaitsee nyt vaasalaisten varauksettoman tuen. On syytä vaatia, että Kemirasta ei saa antaa tulla häpeätahraa kaupungillemme. Vaasa tavoittelee tänä päivänä monin keinoin erilaisia positiivisia ja vetovoimaa synnyttäviä asioita, tavoite kun on luoda uudenlaista imagoa seudullemme. Tämä on välttämätöntä, jotta länsirannikko kehittyy ja voimistuu. Kisa asuinalueiden välillä näyttäisi aina vaan kovenevan. Pohjanmaalla ei olla totuttu antamaan periksi. Uuteen tartutaan, ja asiat tehdään entistä paremmin.
Pohjalainen kirjoitti tänään 20.9.2019 näin:
Lainaus
” Kemiran alue puhdistettava
TERHI EKOLA
”Sekä Kemiran tehdasalue että Pukinjärvi ovat saastuneita. Alueella on ollut teollista toimintaa yli sata vuotta.”
”Kemiran entisestä tehdasalueesta ja sen vieressä sijaitsevasta Pukinjärvestä on tullut murheenkryyni Vaasalle. Tehdasalue muuttui sellaiseksi muutama vuosi sen jälkeen, kun Kemira Chemicals Oy:n Vaasan tehtaiden toiminta päättyi vuonna 2013. Vaikka yhtiö puhdisti tehdastilat, poisti varastoidut kemikaalit ja purki voimalaitoksen laitteiston, jäi sen omistamalle tehdasalueelle arseenia, raskasmetalleja, elohopeaa, torjunta-aineita ja orgaanisia yhdisteitä (Pohjalainen 16.9.).”
”Tehdasalueen vieressä sijaitseva Pukinjärvi on oma lukunsa, sillä se on arvioitu jopa Suomen saastuneimmaksi järveksi. Se määrättiin puhdistettavaksi vuonna 1995, mutta tämä ei ole toteutunut. Nyt 24 vuoden jälkeen puhdistamiseen on saatu rahaa valtion vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Se tehdään Kemiran, Vaasan kaupungin ja viranomaisten yhteistyönä.”
"Vaasan kaupunki ja Kemira ovat eri mieltä tehdasalueen kunnostamisesta. Asia on ajankohtainen, sillä yhtiö on jättänyt aluehallintoviranomaiselle hakemuksen, jossa se esittää sen saneerausta. Yhtiö toteuttaisi sen kuitenkin paljon pienemmässä mittakaavassa kuin kaupunki edellyttää. Kemira avaisi alueella suljetun kaatopaikan uudelleen ja toisi sinne lisää myrkkyjä. Kaupungin mielestä tämä on kaukana riittävästä puhdistamisesta. Kaupungin mukaan kaatopaikalla ei ole sellaista pohjaa, joka estäisi haitta-aineiden kulkeutumisen maakerroksiin, kallioperään ja pohjaveteen.”
”Kemiralla ei ole varaa väheksyä ongelmaansa Vaasassa, vaikka tehdastoiminta on loppunut. Vaasa ei ole niin pieni, ettei sieltä kielteinen sana ja maine lähtisi kiirimään.”
Lainaus päättyy
Lue koko pääkirjoitus (edellyttää tilausta)
https://www.pohjalainen.fi/
Lue myös tämä, jos haluat perehtyä asiaa perusteellisemmin:
Kemiran tehdasalue, Vaasa Rakennushistoriallinen inventointi (54 sivua)
Pohjanmaan museo 2010
Rakennustutkija Anne Majaneva-Virkola
https://docplayer.fi/48999839-Kemiran-tehdasalue-vaasa.html
Loppuun vielä kuvituskuva netistä: Facebook, Vaasan kuvia 1900-luvulta ryhmästä. Heimo Ojaharjun julkaisut / Ventti -lahonsuojausaineiden varastosäiliöt.
Kuvalainaus netistä.
Blogikirjoituksen koonnut: Aimo Nyberg
”Pressu päälle” -toimintamalli on Vaasan seudulla ollut surullisen kuuluisa tapa ratkoa asioita vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Tänään Pohjanmaalla ollaan ylpeitä uudenlaisesta vastuullisesta yrittäjyydestä, johon on onnistuttu jo liittämään mm. kestävän kehityksen ja puhtaan teknologian imago.
Vanha asenne, ”meillä ei ole ongelmia, heitetään tynnyrit mereen”, - eli myrkyt pois nurkista ja mielestä, - tämä meno ei onneksi enää voi jatkua.
Tänään 20.9.2019 sanomalehti Pohjalaisen pääkirjoituksessa Terhi Ekola nosti esiin viime päivinä Vaasan kaupungin ja Kemiran erimielisyydet hoitaa kuntoon entisen tehdasalueen puhdistus, ja myös Pukinjärven kunnostamisen. Kemiran vastuunpakoilu tuntuu lehden kirjoittelun perusteella pöyristyttävältä.
Vaasan maine Pohjolan energiapääkaupunkina, energiaklusterin ja uuden teknologian elinvoimaisena keskuksena, ei mitenkään kestä tällaista menneen maailman ajattelua. Kun halutaan olla uuden teknologian edelläkävijä, ja kunnianhimoisia tavoitteita on asetettu tuleville vuosille ja vuosikymmenille, niin tähän ei vaan kerta kaikkiaan sovi yhteen se, että menneet teot, epäillyt/todennetut ympäristörikokset/vakavat ympäristöhaitat ”painetaan villasella”, ja ne unohdetaan kuin mitään ei olisi koskaan tehtykään.
Tinkimätön asenne kaupungilta ansaitsee nyt vaasalaisten varauksettoman tuen. On syytä vaatia, että Kemirasta ei saa antaa tulla häpeätahraa kaupungillemme. Vaasa tavoittelee tänä päivänä monin keinoin erilaisia positiivisia ja vetovoimaa synnyttäviä asioita, tavoite kun on luoda uudenlaista imagoa seudullemme. Tämä on välttämätöntä, jotta länsirannikko kehittyy ja voimistuu. Kisa asuinalueiden välillä näyttäisi aina vaan kovenevan. Pohjanmaalla ei olla totuttu antamaan periksi. Uuteen tartutaan, ja asiat tehdään entistä paremmin.
Pohjalainen kirjoitti tänään 20.9.2019 näin:
Lainaus
” Kemiran alue puhdistettava
TERHI EKOLA
”Sekä Kemiran tehdasalue että Pukinjärvi ovat saastuneita. Alueella on ollut teollista toimintaa yli sata vuotta.”
”Kemiran entisestä tehdasalueesta ja sen vieressä sijaitsevasta Pukinjärvestä on tullut murheenkryyni Vaasalle. Tehdasalue muuttui sellaiseksi muutama vuosi sen jälkeen, kun Kemira Chemicals Oy:n Vaasan tehtaiden toiminta päättyi vuonna 2013. Vaikka yhtiö puhdisti tehdastilat, poisti varastoidut kemikaalit ja purki voimalaitoksen laitteiston, jäi sen omistamalle tehdasalueelle arseenia, raskasmetalleja, elohopeaa, torjunta-aineita ja orgaanisia yhdisteitä (Pohjalainen 16.9.).”
”Tehdasalueen vieressä sijaitseva Pukinjärvi on oma lukunsa, sillä se on arvioitu jopa Suomen saastuneimmaksi järveksi. Se määrättiin puhdistettavaksi vuonna 1995, mutta tämä ei ole toteutunut. Nyt 24 vuoden jälkeen puhdistamiseen on saatu rahaa valtion vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Se tehdään Kemiran, Vaasan kaupungin ja viranomaisten yhteistyönä.”
"Vaasan kaupunki ja Kemira ovat eri mieltä tehdasalueen kunnostamisesta. Asia on ajankohtainen, sillä yhtiö on jättänyt aluehallintoviranomaiselle hakemuksen, jossa se esittää sen saneerausta. Yhtiö toteuttaisi sen kuitenkin paljon pienemmässä mittakaavassa kuin kaupunki edellyttää. Kemira avaisi alueella suljetun kaatopaikan uudelleen ja toisi sinne lisää myrkkyjä. Kaupungin mielestä tämä on kaukana riittävästä puhdistamisesta. Kaupungin mukaan kaatopaikalla ei ole sellaista pohjaa, joka estäisi haitta-aineiden kulkeutumisen maakerroksiin, kallioperään ja pohjaveteen.”
”Kemiralla ei ole varaa väheksyä ongelmaansa Vaasassa, vaikka tehdastoiminta on loppunut. Vaasa ei ole niin pieni, ettei sieltä kielteinen sana ja maine lähtisi kiirimään.”
Lainaus päättyy
Lue koko pääkirjoitus (edellyttää tilausta)
https://www.pohjalainen.fi/
Lue myös tämä, jos haluat perehtyä asiaa perusteellisemmin:
Kemiran tehdasalue, Vaasa Rakennushistoriallinen inventointi (54 sivua)
Pohjanmaan museo 2010
Rakennustutkija Anne Majaneva-Virkola
https://docplayer.fi/48999839-Kemiran-tehdasalue-vaasa.html
Loppuun vielä kuvituskuva netistä: Facebook, Vaasan kuvia 1900-luvulta ryhmästä. Heimo Ojaharjun julkaisut / Ventti -lahonsuojausaineiden varastosäiliöt.
Kuvalainaus netistä.
Blogikirjoituksen koonnut: Aimo Nyberg
tiistai 17. syyskuuta 2019
Siistitty taas
Tällä kertaa Vaasan kaupungin toimesta. Kiitokset kaupungin viheralueyksikölle taas tästäkin huolenpidosta!
Edellisillä kerroilla muutamia vuosia sitten tämä hieno sinivalkoinen kioski maalattiin asukasyhdistyksemme VKA ry – ICV rf toimesta.
Kuva: AN. Ensimmäiset talkoot olivat 7.6.2012. Tällöin mukana oli vielä mm. nyt jo edesmennyt yhdistyksemme hallituksen jäsen Aatto Wuorenlinna.
Rakkaudella maalattiin
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2012/06/rakkaudella-maalattiin.html
Tänään tämännäköistä, syyskuussa 2019
Kuvat: AN 14.9.2019
Mikä tämä tyhjillään oleva ”kioski” on ollut?
Kioskin historiasta on paljonkin tietoa, ”ihan varmoja dokumentteja” en itse ole vielä toistaiseksi nähnyt.
- rakennus on alkujaan ollut "halkomitturin konttori". Sundomilaiset toivat aikoinaan kalarantaan pinokaupalla halkoja myyntiin.
- kioskista on myös myyty (ehkä joskus 50-60-luvuilla) venepaikkoja. Suorastaan uskomattomia juttuja kerrotaan siitä, miten paikkoja jonotettiin ja miten ne sitten jaettiin.
- vielä 1990-luvulla kioski toimi Pidä Saaristo Siistinä yhdistyksen palvelupisteenä.
Viimeiset vuodet kioski on ollut käyttämättömänä, ja on näin ollen vaarassa rapistua, ja ilman käyttötarkoitusta jopa tuhoutua.
Mitä muuta liittyy kioskin historiaan? Tästä olisi kiva vielä kuulla lisää, saada mahdollisesti myös kuvia ym. dokumentteja julkaistavaksi tässä blogissa.
Kuva: AN. 6.6.2013 Kalarannan ”portrettikioski”.
Ex-läänintaiteilijamme, kuvataiteilija Marja Kolu kunnosti sisätilat, ja piti siellä portrettikioskia! Halukkaita malleja riitti, eikä vain olemattoman hinnan ansiosta. Tempaus oli ainutlaatuinen ja taiteelliselta tasoltaan korkealuokkainen. Ja pääsihän samalla kurkistamaan sisälle tähän perinteikkääseen, upeassa paikassa säilyneeseen kioskiin!
”Pohjanmaan liitto ja Vaasan kaupunki sponsoroivat tempausta, jolla hienolla tavalla tuotiin perinteistä kuvataidetta ihmisten keskelle. Itsestään sai taiteilijan tekemän ilmaisen lyijykynäpiirroksen, hiilipiirroksen tai jopa akvarellimaalauksen. Aikaa tähän meni taiteilijalta kymmenestä minuutista vajaaseen puoleen tuntiin tekotavasta riippuen”.
Suojelukohde?
Kyllä, kyse on suojelustatuksen saaneesta kohteesta.
Lainaus kaupungin sivuilta: Kulttuurihistoriallinen selvitys – Kalarannan venesataman rakennukset ja rakennelmat
SATAMAVAHDIN KOPPI
”Pienvenevalkama-alueella pysäköintikentän ja Vaasanpuistikon välisellä nurmialueella on vanha Thor Lagerroosin suunnittelema satamavahdin koppi. Rakennus on hyvin pieni, noin 8 m2 laajuinen ja ulkoasultaan melko tarkasti alkuperäisten 1.7.1915 päivättyjen rakennuslupapiirustusten mukainen.
Sijainti ei kuitenkaan vastaa alkuperäiskuvan asemapiirrosta ja saattaakin olla, että rakennusta on joskus siirretty kauemmas Vaasanpuistikolta. Rakennusta on todennäköisesti pidetty väliaikaisena tai vähäpätöisenä rakenteena, joten sitä ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta löydy vanhoista kartoista.
Rakennus on tyhjillään. Suullisen tiedon mukaan siinä on toiminut 1950-luvulla venepaikkojen myyntipiste ja 1990-luvun lopulla Pidä saaristo siistinä –yhdistyksen palvelupiste. Viime aikoina rakennus on ollut kesäaikaan satunnaisesti käytössä, mutta suurimman osan ajasta ilman käyttöä.
Tehdyt inventoinnit ja selvitykset
Rakennusta ei ole inventoitu eikä sillä ole asemakaavassa suojelumerkintää. Vaasan kaupungin rakennusperinneselvityksessä (1984) satamavahdin koppi on esitelty yhdessä muiden puistorakennelmien kanssa (vanhat puiset puistorakennukset, Tullipuiston kioskipaviljonki). Rakennelmat on selvityksessä arvotettu seuraavasti:
Rakennustaiteellisesti tai rakennushistoriallisesti arvokas tai mielenkiintoinen kohde
Miljööarvoltaan merkittävä kohde
Historiallisesti merkittävä kohde
Säilytettävä nykyisellään
Rakennusperinneselvityksessä todetaan yleisesti puistorakennelmien edustavan 1800 -luvun kertaustyylejä. Satamavahdin koppi poikkeaa kuitenkin muista rakennelmista sekä käyttötarkoituksensa että rakentamisajankohdan osalta. Tyylillisesti siinä on havaittavissa selkeitä jugendin piirteitä. Alkuperäiset rakennuslupapiirustukset vuodelta 1915.
Rakennuksen nykytilanne
Rakennus on hyvässä kunnossa ja sen ulkoasu on säilynyt hyvin. Suuri osa koristeaiheista ja ulko-ovi ovat alkuperäisiä. Etuosan alempi ikkuna on uusittu, muut ovat alkuperäisiä. Ulkoverhous on alkuperäispiirustusten mukaisesti alaosaltaan leveähköä vaakaponttia (ns. norjanpontti) ja yläosaltaan kapeahkoa pystysuuntaista helmiponttilaudoitusta.
Osa alaosan vaakaverhouksesta ja koristeaiheista on todennäköisesi uusittu, muuten puuosat ovat alkuperäisiä.
Peltikate vastaa ulkoasultaan sekä alkuperäispiirustuksia että vanhoja valokuvia. Sisäosien pintamateriaalit ovat lattiaa lukuun ottamatta todennäköisesti alkuperäisiä.
Seinät ja sisäkatto ovat valkoiseksi maalattua helmiponttipaneelia ja seinillä on kiinteitä hyllyjä. Alkuperäispiirustuksissa rakennus on varustettu lämmityskaminalla. Nykyisin rakennuksessa ei ole lämmitystä eikä vesipistettä. Seinä- ja kattopintojen helmiponttipaneelit ovat todennäköisesti alkuperäisiä.
Jotkut koristeosat ovat vahingoittuneet, muuten julkisivut ovat hyvässä kunnossa.
Kantakaupungin asukasyhdistys kunnosti rakennuksen yhteistyössä Vaasan talotoimen kanssa vuonna 2012. Kunnostustyö oli pääasiassa maalausta, mutta myös sisääntuloporras uusittiin.
Rakennuksen väritys ei todennäköisesti ole alkuperäinen. Ulkoverhouksen yläosa, räystäät ja ovi ovat vaalean siniharmaita. Seinien alaosa, listoitukset ja koristeaiheet on maalattu valkoiseksi. Ikkunanpuitteet ja karmit ovat ulkopuolelta tummanruskeat, sisäpuolelta valkoiset. Peltikatto on maalattu valkoiseksi.
Aikaisemmista värikerroksista voi maalipintoja rikkomatta havaita seuraavaa: ulkoverhouksen ja räystäiden maalipinnan alta löytyy vaalean ruskehtava ja ikkunan sisäpuitteista harmahtava maalikerros. Sisäseinien paneelin valkoisen maalipinnan alta näkyy tummempi, harmahtavan vihreä värisävy.
Varhaisin käytettävissä oleva valokuva on otettu 1970-luvulla. Kuva on mustavalkoinen, mutta siitä voi päätellä, että kuvan ottamisaikaan koristeaiheet, vaakalistoitukset ja räystäslaudan ulkopuoli ovat olleet valkoisia, mutta muuten julkisivu on ollut sekä ylä- että alaosaltaan yhtenäisen värinen.
Vesikatto on ollut tumma. Alkuperäisissä rakennuslupapiirustuksissa se on esitetty punaiseksi.
Huoltomaalauksen tai kunnostuksen yhteydessä tulisi selvittää rakennuksen alkuperäinen värimaailma ja mahdollisuuksien mukaan palauttaa se.”
Lainaus päättyy
Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg,
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n varapj. ja tiedottaja
aimonyberg(at)gmail.com
Edellisillä kerroilla muutamia vuosia sitten tämä hieno sinivalkoinen kioski maalattiin asukasyhdistyksemme VKA ry – ICV rf toimesta.
Kuva: AN. Ensimmäiset talkoot olivat 7.6.2012. Tällöin mukana oli vielä mm. nyt jo edesmennyt yhdistyksemme hallituksen jäsen Aatto Wuorenlinna.
Rakkaudella maalattiin
http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2012/06/rakkaudella-maalattiin.html
Tänään tämännäköistä, syyskuussa 2019
Mikä tämä tyhjillään oleva ”kioski” on ollut?
Kioskin historiasta on paljonkin tietoa, ”ihan varmoja dokumentteja” en itse ole vielä toistaiseksi nähnyt.
- rakennus on alkujaan ollut "halkomitturin konttori". Sundomilaiset toivat aikoinaan kalarantaan pinokaupalla halkoja myyntiin.
- kioskista on myös myyty (ehkä joskus 50-60-luvuilla) venepaikkoja. Suorastaan uskomattomia juttuja kerrotaan siitä, miten paikkoja jonotettiin ja miten ne sitten jaettiin.
- vielä 1990-luvulla kioski toimi Pidä Saaristo Siistinä yhdistyksen palvelupisteenä.
Viimeiset vuodet kioski on ollut käyttämättömänä, ja on näin ollen vaarassa rapistua, ja ilman käyttötarkoitusta jopa tuhoutua.
Mitä muuta liittyy kioskin historiaan? Tästä olisi kiva vielä kuulla lisää, saada mahdollisesti myös kuvia ym. dokumentteja julkaistavaksi tässä blogissa.
Kuva: AN. 6.6.2013 Kalarannan ”portrettikioski”.
Ex-läänintaiteilijamme, kuvataiteilija Marja Kolu kunnosti sisätilat, ja piti siellä portrettikioskia! Halukkaita malleja riitti, eikä vain olemattoman hinnan ansiosta. Tempaus oli ainutlaatuinen ja taiteelliselta tasoltaan korkealuokkainen. Ja pääsihän samalla kurkistamaan sisälle tähän perinteikkääseen, upeassa paikassa säilyneeseen kioskiin!
”Pohjanmaan liitto ja Vaasan kaupunki sponsoroivat tempausta, jolla hienolla tavalla tuotiin perinteistä kuvataidetta ihmisten keskelle. Itsestään sai taiteilijan tekemän ilmaisen lyijykynäpiirroksen, hiilipiirroksen tai jopa akvarellimaalauksen. Aikaa tähän meni taiteilijalta kymmenestä minuutista vajaaseen puoleen tuntiin tekotavasta riippuen”.
Suojelukohde?
Kyllä, kyse on suojelustatuksen saaneesta kohteesta.
Lainaus kaupungin sivuilta: Kulttuurihistoriallinen selvitys – Kalarannan venesataman rakennukset ja rakennelmat
SATAMAVAHDIN KOPPI
”Pienvenevalkama-alueella pysäköintikentän ja Vaasanpuistikon välisellä nurmialueella on vanha Thor Lagerroosin suunnittelema satamavahdin koppi. Rakennus on hyvin pieni, noin 8 m2 laajuinen ja ulkoasultaan melko tarkasti alkuperäisten 1.7.1915 päivättyjen rakennuslupapiirustusten mukainen.
Sijainti ei kuitenkaan vastaa alkuperäiskuvan asemapiirrosta ja saattaakin olla, että rakennusta on joskus siirretty kauemmas Vaasanpuistikolta. Rakennusta on todennäköisesti pidetty väliaikaisena tai vähäpätöisenä rakenteena, joten sitä ei muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta löydy vanhoista kartoista.
Rakennus on tyhjillään. Suullisen tiedon mukaan siinä on toiminut 1950-luvulla venepaikkojen myyntipiste ja 1990-luvun lopulla Pidä saaristo siistinä –yhdistyksen palvelupiste. Viime aikoina rakennus on ollut kesäaikaan satunnaisesti käytössä, mutta suurimman osan ajasta ilman käyttöä.
Tehdyt inventoinnit ja selvitykset
Rakennusta ei ole inventoitu eikä sillä ole asemakaavassa suojelumerkintää. Vaasan kaupungin rakennusperinneselvityksessä (1984) satamavahdin koppi on esitelty yhdessä muiden puistorakennelmien kanssa (vanhat puiset puistorakennukset, Tullipuiston kioskipaviljonki). Rakennelmat on selvityksessä arvotettu seuraavasti:
Rakennustaiteellisesti tai rakennushistoriallisesti arvokas tai mielenkiintoinen kohde
Miljööarvoltaan merkittävä kohde
Historiallisesti merkittävä kohde
Säilytettävä nykyisellään
Rakennusperinneselvityksessä todetaan yleisesti puistorakennelmien edustavan 1800 -luvun kertaustyylejä. Satamavahdin koppi poikkeaa kuitenkin muista rakennelmista sekä käyttötarkoituksensa että rakentamisajankohdan osalta. Tyylillisesti siinä on havaittavissa selkeitä jugendin piirteitä. Alkuperäiset rakennuslupapiirustukset vuodelta 1915.
Rakennuksen nykytilanne
Rakennus on hyvässä kunnossa ja sen ulkoasu on säilynyt hyvin. Suuri osa koristeaiheista ja ulko-ovi ovat alkuperäisiä. Etuosan alempi ikkuna on uusittu, muut ovat alkuperäisiä. Ulkoverhous on alkuperäispiirustusten mukaisesti alaosaltaan leveähköä vaakaponttia (ns. norjanpontti) ja yläosaltaan kapeahkoa pystysuuntaista helmiponttilaudoitusta.
Osa alaosan vaakaverhouksesta ja koristeaiheista on todennäköisesi uusittu, muuten puuosat ovat alkuperäisiä.
Peltikate vastaa ulkoasultaan sekä alkuperäispiirustuksia että vanhoja valokuvia. Sisäosien pintamateriaalit ovat lattiaa lukuun ottamatta todennäköisesti alkuperäisiä.
Seinät ja sisäkatto ovat valkoiseksi maalattua helmiponttipaneelia ja seinillä on kiinteitä hyllyjä. Alkuperäispiirustuksissa rakennus on varustettu lämmityskaminalla. Nykyisin rakennuksessa ei ole lämmitystä eikä vesipistettä. Seinä- ja kattopintojen helmiponttipaneelit ovat todennäköisesti alkuperäisiä.
Jotkut koristeosat ovat vahingoittuneet, muuten julkisivut ovat hyvässä kunnossa.
Kantakaupungin asukasyhdistys kunnosti rakennuksen yhteistyössä Vaasan talotoimen kanssa vuonna 2012. Kunnostustyö oli pääasiassa maalausta, mutta myös sisääntuloporras uusittiin.
Rakennuksen väritys ei todennäköisesti ole alkuperäinen. Ulkoverhouksen yläosa, räystäät ja ovi ovat vaalean siniharmaita. Seinien alaosa, listoitukset ja koristeaiheet on maalattu valkoiseksi. Ikkunanpuitteet ja karmit ovat ulkopuolelta tummanruskeat, sisäpuolelta valkoiset. Peltikatto on maalattu valkoiseksi.
Aikaisemmista värikerroksista voi maalipintoja rikkomatta havaita seuraavaa: ulkoverhouksen ja räystäiden maalipinnan alta löytyy vaalean ruskehtava ja ikkunan sisäpuitteista harmahtava maalikerros. Sisäseinien paneelin valkoisen maalipinnan alta näkyy tummempi, harmahtavan vihreä värisävy.
Varhaisin käytettävissä oleva valokuva on otettu 1970-luvulla. Kuva on mustavalkoinen, mutta siitä voi päätellä, että kuvan ottamisaikaan koristeaiheet, vaakalistoitukset ja räystäslaudan ulkopuoli ovat olleet valkoisia, mutta muuten julkisivu on ollut sekä ylä- että alaosaltaan yhtenäisen värinen.
Vesikatto on ollut tumma. Alkuperäisissä rakennuslupapiirustuksissa se on esitetty punaiseksi.
Huoltomaalauksen tai kunnostuksen yhteydessä tulisi selvittää rakennuksen alkuperäinen värimaailma ja mahdollisuuksien mukaan palauttaa se.”
Lainaus päättyy
Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg,
Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry:n varapj. ja tiedottaja
aimonyberg(at)gmail.com
maanantai 16. syyskuuta 2019
Vesi aiheena maisemavalokuvissa
Sunnuntaina 20.10. 2019 vietetään kansainvälistä maisemapäivää, jonka teemana on tänä vuonna Euroopan laajuisesti maisema ja vesi. Teemalla halutaan kiinnittää huomiota veden arvoon maisemassa.
Voit osallistu nyt myös valokuvakilpailuun!
Ota aiheeseen liittyvä valokuva ja lähetä kuvasi mukaan kisaan.
Katso tarkemmat ohjeet järjestäjien sivuilta
Suomen ympäristökeskus
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Arkimaisemat_ja_vesi_maisemapaivan_teemo(51617)
Lainaus sivulta
Valokuvakilpailu maisemasta 20.10.
Millaisin kaikin tavoin vesi onkaan osa sinun arkimaisemaasi? Valokuvaa maisemia ennakkoluulottomasti. Jaa kuvat Instagramissa tunnisteella #arkimaisema. Jos haluat kuvasi mukaan kilpailuun, jaa se Instagramissa ensi kertaa tai uudelleen maisemapäivänä 20.10.! Kilpailun tuomaristo valitsee maisemapäivän aikana julkaistuista #arkimaisema-kuvista parhaat. Voittajat palkitaan aiheeseen sopivin kirjapalkinnoin. Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimii ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä.
Maisemien vuosittainen juhlapäivä koko Euroopassa
Kansainvälistä maisemapäivää vietetään vuosittain 20. lokakuuta. Päivä liittyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, jonka tavoitteena on suunnitella, hoitaa ja suojella kaikenlaisia maisemia. Sopimukseen kuuluvatkin sekä kauniit että arkiset maisemat, niin maaseudulla, luonnossa kuin kaupungissa. Tänä vuonna kansainvälistä maisemapäivää vietetään kolmatta kertaa.
Maisemapäivän järjestävät ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Mukana ovat myös Suomen Kotiseutuliitto sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus. Luvassa on muun muassa maisemakävelyitä arvokkailla maisema-alueilla. Kansainvälinen maisemapäivä on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.
Instagram: @arkimaisema, #arkimaisema
Twitter: @arkimaisema, #arkimaisema
Lainaus päättyy
Vesi aiheisia maisemia löytyy kuvattavaksi kaikkialta, jokaiseen vuodenaikaan, jokaiseen kellonaikaan, niin pieniä yksityiskohtia, kuin laajoja kokonaisuuksiakin. Realistisesti esitettäväksi tai vaikkapa taiteellisimpinakin tulkintoina.
Tähän blogijuttuun kuvituskuviksi laitan pari vanhempaa aiheeseen sopivaa valokuvaa.
Kuva: NK, 12.6.2017, Helsinkiä yläilmoista nähtynä, kuvattu maailmanpyörästä.
Kuva: AN. 24.10.2018, Vaasa, Gustavsborgin rannalla aaltojen hiekkaan piirtämiä kuvioita.
Tekstin koonti: Aimo Nyberg
Ps. Tämäkin valokuvakilpailu on erinomainen mahdollisuus tehdä kaunista kotikaupunkiamme, ja koko Suomea tutuksi. Ellei itse kuvaa, osallistu kisaan tällä kertaa, niin kilpailun kuvia kannattaa silti käydä katsomassa Instagramissa tai Twitterissä.
Voit osallistu nyt myös valokuvakilpailuun!
Ota aiheeseen liittyvä valokuva ja lähetä kuvasi mukaan kisaan.
Katso tarkemmat ohjeet järjestäjien sivuilta
Suomen ympäristökeskus
https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Arkimaisemat_ja_vesi_maisemapaivan_teemo(51617)
Lainaus sivulta
Valokuvakilpailu maisemasta 20.10.
Millaisin kaikin tavoin vesi onkaan osa sinun arkimaisemaasi? Valokuvaa maisemia ennakkoluulottomasti. Jaa kuvat Instagramissa tunnisteella #arkimaisema. Jos haluat kuvasi mukaan kilpailuun, jaa se Instagramissa ensi kertaa tai uudelleen maisemapäivänä 20.10.! Kilpailun tuomaristo valitsee maisemapäivän aikana julkaistuista #arkimaisema-kuvista parhaat. Voittajat palkitaan aiheeseen sopivin kirjapalkinnoin. Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimii ympäristöneuvos Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä.
Maisemien vuosittainen juhlapäivä koko Euroopassa
Kansainvälistä maisemapäivää vietetään vuosittain 20. lokakuuta. Päivä liittyy Eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, jonka tavoitteena on suunnitella, hoitaa ja suojella kaikenlaisia maisemia. Sopimukseen kuuluvatkin sekä kauniit että arkiset maisemat, niin maaseudulla, luonnossa kuin kaupungissa. Tänä vuonna kansainvälistä maisemapäivää vietetään kolmatta kertaa.
Maisemapäivän järjestävät ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Mukana ovat myös Suomen Kotiseutuliitto sekä Maa- ja kotitalousnaisten Keskus. Luvassa on muun muassa maisemakävelyitä arvokkailla maisema-alueilla. Kansainvälinen maisemapäivä on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.
Instagram: @arkimaisema, #arkimaisema
Twitter: @arkimaisema, #arkimaisema
Lainaus päättyy
Vesi aiheisia maisemia löytyy kuvattavaksi kaikkialta, jokaiseen vuodenaikaan, jokaiseen kellonaikaan, niin pieniä yksityiskohtia, kuin laajoja kokonaisuuksiakin. Realistisesti esitettäväksi tai vaikkapa taiteellisimpinakin tulkintoina.
Tähän blogijuttuun kuvituskuviksi laitan pari vanhempaa aiheeseen sopivaa valokuvaa.
Kuva: NK, 12.6.2017, Helsinkiä yläilmoista nähtynä, kuvattu maailmanpyörästä.
Kuva: AN. 24.10.2018, Vaasa, Gustavsborgin rannalla aaltojen hiekkaan piirtämiä kuvioita.
Tekstin koonti: Aimo Nyberg
Ps. Tämäkin valokuvakilpailu on erinomainen mahdollisuus tehdä kaunista kotikaupunkiamme, ja koko Suomea tutuksi. Ellei itse kuvaa, osallistu kisaan tällä kertaa, niin kilpailun kuvia kannattaa silti käydä katsomassa Instagramissa tai Twitterissä.
perjantai 13. syyskuuta 2019
Mainosvideo yli kolmen vuoden takaa
Nyt eilisten (12.9.2019) Wasa Station uutisten jälkeen on syytä palauttaa mieliin tämän jättiprojektin aikaisempia vaiheita.
Hanke edennee tämän syksyn aikana. Erilaisia mielipiteitä, perusteluja kantoja toivottavasti itse kukin tuo nyt esille.
Aivan varmasti me tavalliset vaasalaiset veronmaksajatkin löydämme hankkeesta sekä plussia että miinuksia. Poliittisilla päättäjillemme on uskoakseni tämän kokonaisuuden kanssa pähkäilemistä monen kokouksen verran.
Asiasta uutisoi päivän Pohjalainen, 13.9.2019:
”Wasa Stationin rakennuslupa myönnetään yhtenä kokonaisuutena. Rakennusluvasta päättää kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta. Kaupunginhallitus tekee toteuttamispäätöksen kaupungin osalta. Tämä tarkoittaa kaupungin ja YIT:n välisen sopimuksen mukaan siirtymistä kehittämisvaiheesta toteutusvaiheeseen. Ennen kuin tähän päästään, kaupunginvaltuuston on päätettävä 10 000 neliön musiikki- ja kongressikeskuksen rakentamisesta. Siinä vaiheessa palapelin palat alkavat olla kasassa.”
Katso ”vanha” esittelyvideo:
https://www.youtube.com/watch?v=eTdP43RubB0&feature=youtu.be
Video on Esa Siltalopin tuotantoa (2.2.2016), ja se esittelee ja siis mainostaa Lemminkäisen hanketta Wasa Station. (YIT ja Lemminkäinen yhdistyivät 1.2.2018).
Kuva: AN. Vaasan entisen linja-autoaseman maisemissa, 28.2.2016. Tähän kortteliin on suunnitteilla korkeaa rakentamista eli Wasa Station hanke.
Kuva ja teksti: Aimo Nyberg
Hanke edennee tämän syksyn aikana. Erilaisia mielipiteitä, perusteluja kantoja toivottavasti itse kukin tuo nyt esille.
Aivan varmasti me tavalliset vaasalaiset veronmaksajatkin löydämme hankkeesta sekä plussia että miinuksia. Poliittisilla päättäjillemme on uskoakseni tämän kokonaisuuden kanssa pähkäilemistä monen kokouksen verran.
Asiasta uutisoi päivän Pohjalainen, 13.9.2019:
”Wasa Stationin rakennuslupa myönnetään yhtenä kokonaisuutena. Rakennusluvasta päättää kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta. Kaupunginhallitus tekee toteuttamispäätöksen kaupungin osalta. Tämä tarkoittaa kaupungin ja YIT:n välisen sopimuksen mukaan siirtymistä kehittämisvaiheesta toteutusvaiheeseen. Ennen kuin tähän päästään, kaupunginvaltuuston on päätettävä 10 000 neliön musiikki- ja kongressikeskuksen rakentamisesta. Siinä vaiheessa palapelin palat alkavat olla kasassa.”
Katso ”vanha” esittelyvideo:
https://www.youtube.com/watch?v=eTdP43RubB0&feature=youtu.be
Video on Esa Siltalopin tuotantoa (2.2.2016), ja se esittelee ja siis mainostaa Lemminkäisen hanketta Wasa Station. (YIT ja Lemminkäinen yhdistyivät 1.2.2018).
Kuva: AN. Vaasan entisen linja-autoaseman maisemissa, 28.2.2016. Tähän kortteliin on suunnitteilla korkeaa rakentamista eli Wasa Station hanke.
Kuva ja teksti: Aimo Nyberg
Luettavaksi Kotiseutuposti 3/2019
Asukasyhdistyksemme VKA ry – ICV rf kuuluu Suomen kotiseutuliittoon. Kuten sadat muutkin kylä- ja kaupunginosayhdistykset, ja myös kunnat ja kaupungit, esim. Vaasan kaupunki.
Laitan jakoon alla olevan linkin kaikkien tätä blogia lukevien iloksi.
”Kotiseutuposti on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti, jonka sähköinen versio on vapaasti luettavissa netissä. Toivomme että jaatte linkkiä eteenpäin jäsenillenne ja yhteistyökumppaneillenne.”
Kotiseutuposti 3/2019 paneutuu kulttuuriin vetovoimatekijänä ja investointina.
Lue maksutta netissä:
https://kotiseutuliitto.fi/kotiseutuposti/
tai suoraan Issuusta
https://issuu.com/kotiseutuliitto/docs/kotiseutuposti_3_2019
Kuvassa lehden kansi, lainaus Kotiseutuliiton sivulta
Mikä on kulttuurin ja kulttuuritapahtumien merkitys paikkakuntien elinvoimaisuudelle? Miksi juuri paikallisen kulttuuriperinnön kannattaa olla avainasemassa, kun kulttuurin tukipäätöksiä tehdään? Aiheesta kirjoittavat Kotiseutupostissa 3/2019 mm. Rosa Meriläinen ja Sampo Suihko. Haastateltavina ovat Cuporen tutkija Mervi Luonila, Savitapaleen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen ja Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopistosta.
Kerromme lehdessä lisäksi, miten Hauho-Seura ryhtyi kannattelemaan lakkautetun kunnan kulttuurielämää, kun Hauho liittyi Hämeenlinnaan. Lue myös, miten Samuli Paulaharju, Kauko Röyhkä ja Martti Suosalo liittyvät Vuoden kaupunginosaksi valittuun Oulun Tuiraan sekä mikä on Evijärvi-Seuran pitkän iän salaisuus.
Marika Punamäki kirjoittaa kulttuuritoiminnan merkityksestä maahanmuuttajien sopeutumiselle uuteen kotiseutuunsa. Maria Talvitie kertoo Omakulmassa, miten hän löysi oman henkisen kotiseutunsa.
Näistä ja monesta muusta kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaisesta asiasta voit lukea lehden sivuilta. Antoisia lukuhetkiä!
Materiaalin välitti: Aimo Nyberg, VKA ry:n varapj. ja tiedottaja
Laitan jakoon alla olevan linkin kaikkien tätä blogia lukevien iloksi.
”Kotiseutuposti on kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti, jonka sähköinen versio on vapaasti luettavissa netissä. Toivomme että jaatte linkkiä eteenpäin jäsenillenne ja yhteistyökumppaneillenne.”
Kotiseutuposti 3/2019 paneutuu kulttuuriin vetovoimatekijänä ja investointina.
Lue maksutta netissä:
https://kotiseutuliitto.fi/kotiseutuposti/
tai suoraan Issuusta
https://issuu.com/kotiseutuliitto/docs/kotiseutuposti_3_2019
Kuvassa lehden kansi, lainaus Kotiseutuliiton sivulta
Mikä on kulttuurin ja kulttuuritapahtumien merkitys paikkakuntien elinvoimaisuudelle? Miksi juuri paikallisen kulttuuriperinnön kannattaa olla avainasemassa, kun kulttuurin tukipäätöksiä tehdään? Aiheesta kirjoittavat Kotiseutupostissa 3/2019 mm. Rosa Meriläinen ja Sampo Suihko. Haastateltavina ovat Cuporen tutkija Mervi Luonila, Savitapaleen kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen ja Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopistosta.
Kerromme lehdessä lisäksi, miten Hauho-Seura ryhtyi kannattelemaan lakkautetun kunnan kulttuurielämää, kun Hauho liittyi Hämeenlinnaan. Lue myös, miten Samuli Paulaharju, Kauko Röyhkä ja Martti Suosalo liittyvät Vuoden kaupunginosaksi valittuun Oulun Tuiraan sekä mikä on Evijärvi-Seuran pitkän iän salaisuus.
Marika Punamäki kirjoittaa kulttuuritoiminnan merkityksestä maahanmuuttajien sopeutumiselle uuteen kotiseutuunsa. Maria Talvitie kertoo Omakulmassa, miten hän löysi oman henkisen kotiseutunsa.
Näistä ja monesta muusta kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaisesta asiasta voit lukea lehden sivuilta. Antoisia lukuhetkiä!
Materiaalin välitti: Aimo Nyberg, VKA ry:n varapj. ja tiedottaja
torstai 12. syyskuuta 2019
Todella hyvää palvelua kaupungilta
Kuvalainaus Vaasan kaupungin sivulta
Tämäkin on jotain uskomattoman nykyaikaista (joidenkin mielestä ehkä jo itsestään selvyys), nimittäin tämä digitaalisen aikamme tapa koota yhteen ja jakaa infoa asukkaille / turisteille kotikaupunkimme kulttuuripalveluista!
Todella hienoa, että Vaasassa tähän pystytään! Paperiversio jaetaan jokaiseen talouteen postintuomana, ja saman lehden voi lukea myös netistä!
Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta
https://www.vaasa.fi/
Uutiset: KultTour tipahtaa postiluukuista keskiviikkona 11.9.!
Kurkista syksyn kulttuuritarjontaan: teattereiden ohjelmistoa, näyttelyitä, konsertteja sekä harrastustoimintaa esiteltynä kaikki samoissa kansissa.
KultTour -lehden digitaalinen versio
https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/kulttour-tipahtaa-postiluukuista-keskiviikkona-11-9/
Lainaus päättyy
Kiitän ja kumarran syvään!
Taide kaiken kaikkiaan on meidän jokaisen elämänlaadulle tuiki tärkeää, mielellään säännöllisesti nautittuna. Yhdessä muiden seurassa ja yksin, silloin kun siihen on kaipuu.
Monet yhdistykset pyrkivät järjestämään jäsenilleen ja ystävilleen teatteri-iltoja ym. mieleenpainuvia elämyksiä, jotkut isommat yhdistykset jopa matkoja kauaskin. Myös oma asukasyhdistyksemme on vuosien varrella varannut penkkirivin tai vähemmän johonkin kiinnostavaan teatteriesitykseen. Olemme käyneet katsomassa sekä Wasa Teaterin että Vaasan kaupunginteatterin esityksiä.
Miten on, kiinnostaako jokin tämän syksyn tarjonnasta Sinua, ja haluaisitko lähteä porukalla sitä katsomaan? Ehdota mitä ja milloin, yhdistyksemme hallituksessa asiaa mietitään seuraavassa kokouksessamme 24.9.
Yhteydenotot Aimo Nyberg,
VKA ry:n varapj. ja tiedottaja
aimonyberg(at)gmail.com
keskiviikko 11. syyskuuta 2019
Vaasan ja seudun uusi verkkopalvelu
Vaasan ja seudun uusi verkkopalvelu julkaistu 10.9.2019
Hieno on, ja näyttäisi toimivan erinomaisesti!
Asukkaalle, matkailijalle, yrityksille - Yksi paikka!
Nyt uudet nettisivut ovat auki!
https://www.vaasa.fi/
För invånarna, turisterna, företagen - En plats!
Vasas och regionens nya webbtjänst
https://www.vaasa.fi/sv/
Kaupunki testasi sivustoa jo kesällä, ja siitä on kyllä nyt onnistuttu tekemään taas, jälleen kerran, aivan koko Suomen kärkitason kaupunkisivu!
Onneksi näitä päivityksiä on Vaasassa tehty säännöllisesti muutamien vuosien välein.
Ajastaan jäljessä olevan imagoa ei kannata Vaasan kaltaisessa tulevaisuuteen luottavassa kaupungissa ylläpitää!
Miltä sivusto näyttää, ja ennen kaikkea toimiiko se?
Hetkessä näin suurta sivustoa ei pysty kaikilta osin arvioimaan, mutta sivuston visuaalisen ilmeen, selkeän rakenteen, raikkaan ja positiivisen powerin siitä aistii kyllä välittömästi.
Eli onnittelut tekijöille!
Kokeilin ihan huvikseni lähestyä uutta sivustoa kolmelta näkökulmalta:
Asukkaana
Kaupunginosat osio on jotain aivan uskomatonta! Näin paljon asiaa asuinalueista ei ole ymmärtääkseni Vaasassa koskaan ennen laitettu esille, ja näin selkeästi vielä!
Myös kaupunkilaisten mahdollisuuksista vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä löytyy sivuilta ohjeita ja tietoja kiitettävästi.
Turistina
Vaasa ja seudun kokonaisuus on nyt esillä hienona kokonaisuutena! Miten paljon, ja erilaista koettavaa täällä onkaan! Meidän vaasalaistenkin kannattaa aloittaa oman kotiseudun lähimatkailu, - uteliaisuus herää, kun näitä upeita esittelyjä katselee!
Omalta osaltani olen suorastaan otettu siitä, että Vaasan karttapalvelun kanssa parin vuoden ajan yhteistyössä toteutettu Vaasan patsaat- ja muistomerkit sovellus on mukana sivustolla. Se löytyy Aloitussivulta kolmella klikkauksella, → Tietoa Vaasasta ja seudusta → Kartat ja paikkatiedot → Vaasan patsaat- ja muistomerkit sovellus.
Yrittäjänä
Vaasa ja seutu: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti. Mustasaari. Vaasa, Vöyri, muodostavat kokonaisuuden, jossa yrittäjien arvostus on korkealla ja yrittämisen merkitys alueen ja koko Suomen hyvinvoinnille tunnustetaan laajalti.
Lainaus
”Vaasan seudulla paikalliset korkeakoulut, yritykset ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä. Ei siis ole ihme, että Vaasan seutu on saanut laajalti arvostusta Suomen innovatiivisimpana alueena. Seudun pitkät perinteet energiateknologiateollisuudessa ovat johtaneet tämän päivän vahvaan tutkimusosaamiseen.”
Niinpä. Rojekteja, kaikenlaisia projekteja sitä tulee itsekin aloitettua. Yrittäjäksi jos ryhdyn, niin Vaasassa varmasti kaikki onnistuu!
Kuvituskuva: AN
Tätä en ainakaan vielä löytänyt uudelta sivustolta
Vaasasta ja seudusta juttuja tekevät toimittajat, blogikirjoittajat (kuten minäkin), someen juttuja jakavat ihmiset jne. tarvitsevat monipuolista kuvamateriaalia, jota voivat vapaasti liittää kirjoituksiinsa ym.
Tällaista Kuvia medialle kohtaa en sivustolta vielä löytänyt. Monet muutkin kuin me täällä Vaasassa paikan päällä elävät haluavat varmasti ”mainostaa”, kertoa Vaasasta, ja esitellä kaunista Vaasaa ja seutuamme. Ilmaiskuvat olisisvat hieno juttu!
Kuvien kuvaajien tekijäinoikeudet ovat tietenkin aika kinkkisiä juttuja. Ehkä on niin, ettei ilmaisia kuvia haluta jakaa, kyse kun on tietenkin myös ammattilaisten elinkeinosta.
En siis nyt kopio tähän loppuun kuvituskuvaksi edes uutta kaupunkimme tunnuskuvaa, siniselle neliölle valkoisella piirrettyä sydäntä. Se on ihan kelpo logo, kuten ne muutkin Vaasan graafisen ilmeen tunnukset erilaisille toiminnoille.
On selvää, että kaupungin tunnuksia saa käyttää vain niissä yhteyksissä, jotka ovat kaupungin toimintaa.
Kuva ja teksti: Aimo Nyberg
Kaupunkiblogin vaasaennenjanyt ylläpitäjä
Hieno on, ja näyttäisi toimivan erinomaisesti!
Asukkaalle, matkailijalle, yrityksille - Yksi paikka!
Nyt uudet nettisivut ovat auki!
https://www.vaasa.fi/
För invånarna, turisterna, företagen - En plats!
Vasas och regionens nya webbtjänst
https://www.vaasa.fi/sv/
Kaupunki testasi sivustoa jo kesällä, ja siitä on kyllä nyt onnistuttu tekemään taas, jälleen kerran, aivan koko Suomen kärkitason kaupunkisivu!
Onneksi näitä päivityksiä on Vaasassa tehty säännöllisesti muutamien vuosien välein.
Ajastaan jäljessä olevan imagoa ei kannata Vaasan kaltaisessa tulevaisuuteen luottavassa kaupungissa ylläpitää!
Miltä sivusto näyttää, ja ennen kaikkea toimiiko se?
Hetkessä näin suurta sivustoa ei pysty kaikilta osin arvioimaan, mutta sivuston visuaalisen ilmeen, selkeän rakenteen, raikkaan ja positiivisen powerin siitä aistii kyllä välittömästi.
Eli onnittelut tekijöille!
Kokeilin ihan huvikseni lähestyä uutta sivustoa kolmelta näkökulmalta:
Asukkaana
Kaupunginosat osio on jotain aivan uskomatonta! Näin paljon asiaa asuinalueista ei ole ymmärtääkseni Vaasassa koskaan ennen laitettu esille, ja näin selkeästi vielä!
Myös kaupunkilaisten mahdollisuuksista vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä löytyy sivuilta ohjeita ja tietoja kiitettävästi.
Turistina
Vaasa ja seudun kokonaisuus on nyt esillä hienona kokonaisuutena! Miten paljon, ja erilaista koettavaa täällä onkaan! Meidän vaasalaistenkin kannattaa aloittaa oman kotiseudun lähimatkailu, - uteliaisuus herää, kun näitä upeita esittelyjä katselee!
Omalta osaltani olen suorastaan otettu siitä, että Vaasan karttapalvelun kanssa parin vuoden ajan yhteistyössä toteutettu Vaasan patsaat- ja muistomerkit sovellus on mukana sivustolla. Se löytyy Aloitussivulta kolmella klikkauksella, → Tietoa Vaasasta ja seudusta → Kartat ja paikkatiedot → Vaasan patsaat- ja muistomerkit sovellus.
Yrittäjänä
Vaasa ja seutu: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti. Mustasaari. Vaasa, Vöyri, muodostavat kokonaisuuden, jossa yrittäjien arvostus on korkealla ja yrittämisen merkitys alueen ja koko Suomen hyvinvoinnille tunnustetaan laajalti.
Lainaus
”Vaasan seudulla paikalliset korkeakoulut, yritykset ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä. Ei siis ole ihme, että Vaasan seutu on saanut laajalti arvostusta Suomen innovatiivisimpana alueena. Seudun pitkät perinteet energiateknologiateollisuudessa ovat johtaneet tämän päivän vahvaan tutkimusosaamiseen.”
Niinpä. Rojekteja, kaikenlaisia projekteja sitä tulee itsekin aloitettua. Yrittäjäksi jos ryhdyn, niin Vaasassa varmasti kaikki onnistuu!
Kuvituskuva: AN
Tätä en ainakaan vielä löytänyt uudelta sivustolta
Vaasasta ja seudusta juttuja tekevät toimittajat, blogikirjoittajat (kuten minäkin), someen juttuja jakavat ihmiset jne. tarvitsevat monipuolista kuvamateriaalia, jota voivat vapaasti liittää kirjoituksiinsa ym.
Tällaista Kuvia medialle kohtaa en sivustolta vielä löytänyt. Monet muutkin kuin me täällä Vaasassa paikan päällä elävät haluavat varmasti ”mainostaa”, kertoa Vaasasta, ja esitellä kaunista Vaasaa ja seutuamme. Ilmaiskuvat olisisvat hieno juttu!
Kuvien kuvaajien tekijäinoikeudet ovat tietenkin aika kinkkisiä juttuja. Ehkä on niin, ettei ilmaisia kuvia haluta jakaa, kyse kun on tietenkin myös ammattilaisten elinkeinosta.
En siis nyt kopio tähän loppuun kuvituskuvaksi edes uutta kaupunkimme tunnuskuvaa, siniselle neliölle valkoisella piirrettyä sydäntä. Se on ihan kelpo logo, kuten ne muutkin Vaasan graafisen ilmeen tunnukset erilaisille toiminnoille.
On selvää, että kaupungin tunnuksia saa käyttää vain niissä yhteyksissä, jotka ovat kaupungin toimintaa.
Kuva ja teksti: Aimo Nyberg
Kaupunkiblogin vaasaennenjanyt ylläpitäjä
tiistai 10. syyskuuta 2019
Pidetään huolta rakennusperinnöstä!
Kuvat: AN.
Miten on, kaipaatko sinäkin asiantuntijoiden neuvoja ikkunoiden kunnostukseen?
Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta
https://www.vaasa.fi/ajankohtaista/pidetaan-huolta-rakennusperinnosta/
Lauantaina 14.9. järjestetään Pohjanmaan museolla ja Hallstenin talolla kulttuuriympäristöpäivä ”Pidä huolta rakennusperinnöstä”. Päivän aikana voi tutustua ikkunoiden kunnostamiseen, ostaa vanhoja ikkunanpuitteita sekä kuunnella puheenvuoroja rakennusperinnöstä ja sen säilyttämisestä. Tapahtuma on kaksikielinen.
Aamupäivällä klo 10–13 on Hallstenin talon kellarissa (Pikkukatu 1, Vaasa) ilmainen Pop up -Ikkunapiste, jossa ikkunaentisöijä Saana Lind esittelee ikkunoiden kunnostamista. Myynnissä on myös vanhoja ikkunapuitteita sekä jonkin verran muuta vanhaa rakennusosaa.
Iltapäivällä klo 14–n. 15.30 Pohjanmaan museon ala-aulassa kuullaan puheenvuoroja rakennusperinnöstä ja sen säilyttämisestä. Esityksistä pidetään osa suomeksi ja osa ruotsiksi, ja niitä pääsee kuuntelemaan museon sisäänpääsymaksun hinnalla tai museokortilla. Hintaan sisältyy kahvi.”
På Österbottens museum och i Hallstenska huset hålls lördag 14.9 en kulturmiljödag med temat ”Ta hand om byggnadsarvet”. Under dagen kan man bekanta sig med fönsterrenovering, köpa gamla fönsterbågar och lyssna på presentationer om byggnadsarvet och bevarandet av detta. Tvåspråkig evenemang.
I Hallstenska husets källare (Lillagatan 1, Vasa) visar fönsterrenoveraren Saana Lind på förmiddagen kl. 10–13 gratis hur man renoverar fönster. Till försäljning finns även gamla fönsterbågar och lite andra gamla byggnadsdelar.
På eftermiddagen kl. 14– cirka 15.30 får man i Österbottens museums nedre aula lyssna på presentationer om byggnadsarvet och bevarandet av detta. En del av presentationerna hålls på finska och en del på svenska, och man kan lyssna på dem till priset av inträdesavgiften till museet eller med museikortet. Kaffeservice.
Tervetuloa! Välkommen!
Lainaus päättyy
Valokuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
sunnuntai 8. syyskuuta 2019
Matkakertomuksia – Halki Suomen v. 1799
Tänään on hyvä päivä perehtyä kirjoihin, lukemiseen ja lukutaidon merkitykseen.
Tai vaan keskittyä nautinnolliseen lukemiseen, uppoutua täysillä johonkin hyvään kirjaan!
Lainaus netistä Sanomalehtien liiton sivuilta
YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään vuosittain 8.9.
Sanomalehtien Liitto tuottaa lukutaitopäiväksi jäsenlehtiensä käyttöön "Vasta lukemalla ymmärrät" -kampanjan, joka kannustaa perehtymään ajankohtaisiin puheenaiheisiin ja lukemaan monipuolisesti uutisia.
Lukutaitopäivänä järjestetään myös Read Hour -tempaus, jossa koko Suomi pysäytetään lukemaan tunniksi klo 19–20.
Lue lisää:
https://www.sanomalehdet.fi/ajankohtaista/ykn-lukutaitopaiva-ja-read-hour-sanomalehdet-kampanjoivat-lukemisen-ilon-puolesta/
Tutustu myös netissä YK-liiton materiaaleihin
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-lukutaitopaiva
Lainaus
International Literacy Day
Lukutaitopäivää vietetään 8. syyskuuta. Päivän tarkoituksena on muistuttaa kansainvälistä yhteisöä lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.
Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta.
Koulutuksella on merkitystä erityisesti tyttöjen tulevaisuuden kannalta. Koulua käyvä tyttö todennäköisesti avioituu vanhempana, saa vähemmän lapsia sekä kykenee huolehtimaan lapsistaan paremmin kuin kouluakäymätön.
Lukutaito on keskeinen tekijä kestävän kehityksen edistämisessä. Se sisältyy myös Agenda 2030 -tavoitteisiin (tavoite 4), jonka tavoitteena on varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki nuoret ja merkittävä osa aikuisista ovat luku- ja laskutaitoisia kaikkialla maailmassa.
Tiesitkö, että:
• Noin 91 prosenttia 15–24-vuotiaista nuorista osaa lukea.
• Arviolta 750 miljoonaa aikuista ei osaa lukea. Noin kaksi kolmasosaa heistä on naisia.
• Pojista suurempi osa (92 %) osaa lukea kuin tytöistä (87 %). Maailmanlaajuistesti tyttöjen joukossa lukutaitoisten osuus kuitenkin nousee nopeiten.
• Noin 57–59 miljoonaa lasta ei käy koulua.
• Koulua käymättömien lasten osuus on liki puolittunut sitten vuoden 2000.
Lainaus päättyy
Tänään, kuten viime päivät, olen lukenut uteliaana tätä uskomatonta matkakertomusta.
MATKA HALKI SUOMEN v. 1799 ja sen jatko osaa MATKA LAPISSA v. 1799.
Nämä kaksi Giuseppe Acerbin kirjaa ilmestyivät v. 1802 Lontoossa, ja suomeksi WSOY:n kustantamana, suomennokset Hannes Korpi-Anttila (Matka halki Suomen, 1953) ja Kaarle Hirvonen (Matka Lapissa,1963).
Teos on matkapäiväkirja italialaisen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi matkasta halki talvisen Suomen.
Matka kuki Ahvenanmaalta Turkuun, sieltä Kyröskosken ja Vaasan kautta Ouluun, jossa Acerbi kaksi kuukautta kestäneen oleskelunsa aikana sai elää Pohjolan kevään; Oulusta Acerbii matkusti Tornioon ja sieltä Lapin kautta Nordkapiin. (tekstilainaus Matka halki Suomen v 1799 kirjan takakannesta).
Kumpaankaan kirjaan ei valitettavasti liity karttoja kuljetuista reiteistä. Tiet olivat tuohon aikaan mitättömiä kärrypolkuja, ja pitkiltä metsätaipaleilta nekin puuttuivat. Talviaikaan reitit valittiin luonnollisesti vesistöjen mukaan, olihan rekikyyti tasaisella jäällä paljon miellyttävämpää matkantekoa kuin kivikkoiset ja suurelta osin merkitsemättömät pimeät korvet, joissa susilaumat vaanivat nuotiotulilla yöpyviä matkalaisia.
Kuvituskuvia molemmissa kirjoissa kyllä on. Eli alkuperäisen englantilaisen laitoksen mielenkiintoiset kuvituskuvat ovat maisemia (esim. Kyröskoski nykyisessä Hämeenkyrössä), metsästyksen ym. tilanteiden ja tapojen kuvauksia (esim. saunominen).
Kyröskoskelta G. Acerbin seurueineen saapui Vaasaan, siis nykyiseen Vanhaan Vaasaan, silloisia reittejä pitkin, mutta kuten nykyäänkin Jalasjärven ja Laihian kautta.
Tässä kuvalainauksina kirjan sivut (reprokuvattu kirjasta Matka halki Suomen v. 1799, sivut 44 – 50, joissa kuvataan saapumista Vaasaan ja kerrotan sen ajan tunnelmia mm. Hovioikeuden presidentin ja maaherran luona.
Kuvalainaukset yllä mainituista kirjoista.
Tekstin koonti: Aimo Nyberg
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
LUITKO JO TÄMÄN?
Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!
Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...