Paikka on Vanhassa Vaasassa, Kappelinmäen vanhan hautausmaan pohjoisen kivimuurin takana, aivan sen ulkopuolella.
Joukkohauta on tästä alkavan metsikön kohdalla. Muistomerkistä kertova infotaulu löytyy hauta-alueen itäpuolella kiertävän pienen metsätien reunasta.
Kuvat: AN 20.8.2019.
Suomi oli Venäjän vallan alla vuodesta 1809 alkaen itsenäistymiseen saakka 1917. Tähän Autonomian, itsehallinnon aikaan ajoittuvat suuret nälkävuodet 1860-luvun loppupuolella. Suomessa ja lähialueillamme Venäjällä ja Ruotsissa jouduttiin ankarien sääolosuhteiden armoille, joka johti elintarvikehuollon suuriin vaikeuksiin, ja heikompiosaisten elämässä katastrofiin.
Elokuussa 1865 halla tuhosi sadot, ja vuonna 1866 toukokuussa oli vielä paksu lumipeite maassa ja kesäkin oli hyvin sateinen. Ruokaa oli kaikkialla liian vähän, eikä sitä saatu ulkomailta tänne vaikka olisi haluttukin.
Suuret nälkävuodet olivat pahimmillaan talven ja kevään 1868 aikana. Kolmen vuoden aikana erilaisiin epidemioihin ja suoranaiseen nälkään kuoli kaikkiaan 270 000 suomalaista, joka oli kymmenesosa koko väestöstä. Suomenkielinen Etelä-Pohjamaa oli yksi pahimmista alueista kuolleisuusluvuilla mitattuina.
Muistomerkki on puinen risti, jossa on kaksi laattaa, ja niissä tekstit:
NÄLKÄVUOSIEN
1867 – 1867 UHRIEN
MUISTAEN, SIUNATEN, KUNNIOITTAEN
POHJANMAAN HISTORIALLINEN SEURA
KOTINSA
JÄTTÄMÄÄN JOUTUNEIDEN
NÄLKÄÄN JA SAIRAUKSIIN
MENEHTYNEIDEN
JOUKKOHAUDAT
Perehdy asiaan lisää
Akatemiatutkija Andrew Newby on kiertänyt maata ja kartoittanut nälkävuosien muistomerkkejä. Niitä on löytynyt tähän mennessä 78.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/suurten-nalkavuosien-muistomerkkeja-etsimassa
Sanomalehti Pohjalainen uutisoi muistomerkin vaiheista seuraavasti
Reima Luukkanen
Julkaistu 18.08.2006 00:00 (Päivitetty 05.05.2011 00:24)
Nälkävuosien uhrien unohdetulle joukkohaudalle muistomerkki
”Vaasan molemmat evankelisluterilaiset seurakunnat näyttävät vihreää valoa kaupungissa nälkävuosien uhreina menehtyneiden muistomerkille. Vaasan suomen- ja ruotsinkielisten seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti osallistua puoleen muistomerkin kustannuksista.
Toinen puoli kustannuksista, samoin kuin muistomerkin ylläpito kuuluisivat Mustasaaren seurakunnalle, jonka hautausmaalle muistomerkkiä suunnitellaan. Muistomerkki pystytettäisiin Kappelinmäen vanhan hautausmaan pohjoisosaan. Paikalta löydettiin 1950-luvun puolivälissä Suomen suurina nälkävuosina, 1867 -68 menehtyneiden uhrien joukkohauta.
Esityksen muistomerkin pystyttämisestä on Vaasan seurakuntayhtymälle ja Mustasaaren seurakunnalle tehnyt Pohjanmaan historiallinen seura. Seura on kesäkuussa tehdyssä esityksessä esittänyt Kappelinmäen joukkohaudalle muistoristiä ja siihen tekstiä, jossa mainitaan lyhyesti paikalle haudatun nälkävuosien uhreja.
Kirkkoneuvosto ei torstaisessa kokouksessa ottanut kantaa muistomerkin muotoon, eikä sen mahdolliseen tekstiin. Yksityiskohtiin palataan sen jälkeen, kun Mustasaaren seurakunta on päättänyt muistomerkki-hankkeesta.
Joukkohauta kerjäläisille
Pohjanmaan historiallinen seura tutkii parhaillaan maakunnan hautausperinnettä. Seuralle on kertynyt tietoja nälkävuosien murheellisista tapahtumista Vaasassa. Seuran puheenjohtaja, kotiseutuneuvos Antti Kanto Peräseinäjoelta on koonnut tiedot artikkeliin, joka on julkaistu hiljattain ilmestyneessä seuran Miilu-lehdessä.
Moni maaseudun palkollinen joutui vuosina 1867-68 turvautumaan kerjuusauvaan ja suuntaamaan kohti Vaasaa ruokaa etsiessään. Vaasassa heistä osa menehtyi nälkään ja osa samaan aikaan koko maassa levinneeseen lavantautiin.
Vuonna 1868 perustetun joukkohaudan taustat on taltioitu Aimo Wuorisen vuonna 1969 ilmestyneeseen teokseen Vaasan evankelis-luterilaisista seurakunnista kaupungin palon jälkeisenä aikana.
Nälkävuosina vaasalaisten kuolleisuus kasvoi ja Kappelinmäen hautausmaa alkoi täyttyä. Vaasan seurakunta esitti Mustasaaren seurakunnalle yhteisen irtolaisten hautausmaan perustamista Kappelinmäen hautausmaan lähelle.
Yhteiselle haudalle saatiin maaherran lupa ja ruumiita alettiin haudata joukkohautaan Kappelinmäen hautausmaan pohjoispäähän, hautausmaan kiviaidan ulkopuolelle. Haudattujen uhrien määrää ja nimiä ei tiedetä.
Kahden lapiomiehen karmea löytö
Kappelinmäen joukkohauta jäi merkitsemättä ja unohtui lähes sadaksi vuodeksi. Joukkohauta paljastui hätkähdyttävällä tavalla kahdelle pahaa aavistamattomalle kaupungin työntekijälle 1950-luvun puolivälissä.
Työntekijät olivat kaivamassa soraa Kappelinmäen hautausmaan pohjoispuolella. Soraa tarvittiin kadunrakennustöihin. Aiemmin alueelta oli ajettu soraa työn alle olleeseen Vaskiluodon sillan penkereeseen.
Montussa lapioita heilutelleiden työntekijöiden eteen alkoi maan alta paljastua yhtäkkiä ihmisen luita ja pääkalloja. Niitä nousi joka lapion pistolla. Kaivaminen keskeytettiin ja monttu peitettiin. Sen jälkeen joukkohauta unohtui taas vuosikymmeniksi.”
Lainaus päättyy
Tutustu myös
Pohjanmaan Historiallinen Seura
http://www.porstuakirjastot.fi/
Kuva: AN
HUOM! OBS!
Hyvät ystävät!
Tätä Vaasan patsas/muistomerkki - hanketta voit seurata myös facebookissa!
Halutessasi voit olla mukana tietojen etsimisessä, täydentämisessä, ja voit auttaa myös uusien kuvien ottamisessa, vanhojen löytämisessä. Kaikenlainen jakaminen on tätä päivää!
Kommentoi / aloita, osallistu keskusteluun aiheesta Nälkävuosien 1867 -1868 muistomerkki netissä Suora facebook linkki osoitteessa TÄÄLLÄ
Rojekti X= facebook sivusto
https://www.facebook.com/rojektixon/
Teksti ja kuvat: Aimo Nyberg Rojekti X=:n inspiraattori, eläkkeellä oleva kuvisope aimonyberg(at)gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti