keskiviikko 27. maaliskuuta 2019

Uutta ja vanhaa



Kuvat: AN, 27.3.2019, Oodi Helsingin keskustakirjasto

Tutustu kohteeseen

https://www.oodihelsinki.fi/

Olipa kokemus käydä helsinkiläisten uudessa olohuoneessa, kohtaamispaikassa, uuden aikakauden kirjastossa!

Suosittelemme! Vaimoni kanssa paalaamme taloon seuraavalla Hesan käynnillämme, tuntikausiksi nauttimaan ja viihtymään tämän uskomattoman rakennuksen tarjoamista palveluista.

Suomen erinomaiset vanhat ja uudet kirjastot ovat todiste siitä, että Suomessa on ollut vuosisatojen ajan, ja on edelleen lujaa uskoa sivistykseen, kaikille mahdollisuudet tarjoavaan koulutukseen, hyvän elämän kuulumiseen koko kansalle. Maailmalla tämä ei ole itsestäänselvyys, - eikä ikuisesti meilläkään, jos emme tätä arvosta ja myös puolusta.


Entä tiesitkö sinä tämän?

Vanhan Vaasan hovioikeuteen perustettiin v. 1794 Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto, Läse-Bibliotheket i Wasa.

Kului kaksisataa vuotta, ja Vaasassa paljastettiin asiasta kertova muistomerkki.

SUOMEN YLEISET KIRJASTOT 200 VUOTTA

Muistolaatta on paljastettu 2.8.1994 Vanhassa Vaasassa. Nykyisen Mustasaaren kirkon, eli alun perin Vanhan Vaasan hovioikeuden porttikiveen, on kiinnitetty Suomen vanhimman yleisen kirjaston muistolaatta.



Kuvalainaus: Wikipedia

Porttikivessä olevassa laatassa on teksti:

2.8.1994

Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta

De allmänna biblioteken i Finland 200 år

Public libraries 200 years in Finland


Erinomaisen selostuksen tästä esitti Erkki Rintala kirjoituksessaan

Muistomerkki Langensteinin aukiolle (puhe pidettiin Kaupunginkirjaston portailla Kirjastonkatu 13, taiteilija Jaakko Niemelän taideteoksen White Open paljastustilaisuudessa 15.10.2014)

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2014/10/white-open.html

Lainaus

Oikeusneuvos Erkki Rintala 

Suomen yleiset kirjastot 200 vuotta 

Vanhan Vaasan hovioikeuteen perustettiin v. 1794 Suomen ensimmäinen yleinen lainakirjasto Läse-Bibliotheket i Wasa. Perustajiin kuului mm. Langenstein, ja hän oli kirjaston ensimmäinen pitkäaikainen hoitaja. Kirjastonhoitaja joutui käymään kirjeenvaihtoa Tukholman sensuurin kanssa. Ranskan vallankumousaatteiden leviämistä pelättiin, eikä se ollut aiheetonta vaasalaisen kirjastonkaan osalta. Mm. kirjeenvaihdosta voidaan päätellä, että Langenstein oli kirjastohankkeen primus motor. 

200 vuotta myöhemmin, v. 1994 Vaasan hovioikeus kokosi kirjastoonsa Langenstein-aiheisen näyttelyn. Siinä tuotiin esiin sitä aatemaailmaa ja ympäristöä, jossa vanhin lainakirjastomme syntyi. Myöhemmin sama näyttely pantiin esille Eduskunnan kirjastossa. Hovioikeudenpuistoon istutettiin Tiedon tammi. Suomen kirjastoväki puolestaan järjesti 200-vuotisjuhlansa täällä Vaasassa. Juhlallisuuksien yhteydessä hovioikeuden porttikiveen kiinnitettiin Suomen vanhimman yleisen kirjaston muistolaatta. 

Suomen yleisten kirjastojen historiassa (toim. Ilkka Mäkinen, Otava 2009) Vaasan lukukirjaston valinta "aloituspisteeksi" perustellaan sillä, että se todellisuudessa oli monipuolisine kokoelmineen, demokraattisine hallintoineen ja hyvine palveluineen enemmän nykyaikaisen yleisen kirjaston kaltainen kuin kokoelmiltaan yksipuoliset, patriarkaalisesti hallitut ja palveluiltaan heikot kansankirjastot. 

Olof Langenstein syntyi Tukholmassa 29.10.1751. Isä oli henkivartiokaartin korpraali Olof Langsten, äiti Margareta os. Kjellman. Poika jäi täysorvoksi 14-vuotiaana. Tuntemattomien vaiheiden kautta hän päätyi Porvooseen ja kirjoittautui sen lukioon v. 1767. Suoritettuaan juristin tutkinnon Turun Akatemiassa v. 1774 Langestein ryhtyi Turun hovioikeuden palvelukseen. 

Kun Vaasan hovioikeus aloitti toimintansa v. 1776, Langenstein siirtyi monen muun turkulaisen nuoren juristin tavoin Vaasaan. Hän avioitui kauppiaantytär Kristina Rydmanin kanssa. Koti sijaitsi Kauppiaankadun ja Kirkkokadun kulmassa. Lyhytelämäkerrassa (Lakimies 1994 ss.871) Langensteinia luonnehditaan valitusajan innoittamaksi syvälliseksi juristiksi ja humanistiksi. 

Kun yleiset kirjastot rakennettiin 1900-luvun alkupuolella kunnalliselle ilmaiskäytön pohjalle, lainakirjastolaitoksen isän Benjamin Franklinin ajatuksille pohjautuva malli voitti. Saman amerikkalaisen mallin piirteet olivat myös Vasan lainakirjastolla. Langensteinin omassa kirjastossakin oli Franklinin elämäkertateos, josta opit olivat lähtöisin. Upean Fennica-kokoelmansa Langenstein lahjoitti Helsingin yliopiston kirjastolle, jonka suojissa se edelleen on. 

Yleiset kirjastot ja kirjastoväki ovat tehneet ja tekevät arvokasta työtä kansakunnan hyväksi. Kirjastomuseoyhdistyksen piirissä käydyissä keskusteluissa on rohjettu toivoa näinä taloudellisesti vaikeina aikoinakin, että Vaasa yleisten kirjastojen kehtona ja väkevänä kulttuurikaupunkina ottaisi asiakseen kirjastojen työn merkitystä ja kulttuuriarvoja symboloivan veistoksen hankkimisen Langensteinin aukiolle. Samalla se olisi – onnistuessaan - oiva pääte tulevalle kulttuurikujalle. Otaksun, että hankkeelle voitaisiin saada valtakunnallinen tuki, niin henkinen kuin aineellinenkin. 

Erkki Rintala 
Oikeusneuvos 
Vaasa


Lainaus päättyy


Tämäkään ei ole kovin tuttua tietoa vaasalaisille


Suomen kirjastomuseo on Vaasassa, pääkirjaston tiloissa.

http://www.museiportalosterbotten.fi/museot-a-o/museo/60-suomen-kirjastomuseo

Lue aiheesta kirjoitus, museon esittelyä

http://vaasaennenjanyt.blogspot.fi/2017/01/tuntematon-museo.html


Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg


Kaupunkimetsien puolesta

Pyrin kuvaamaan jotain, joka päivä. Myös matkoilla, lyhyilläkin reissuilla.

Nämä kuvat on otettu tänään 27.3.2019 aamulla klo 8 maissa, Helsingissä Etelä-Haagassa, Riistavuoren metsässä.

Aamupakkanen on tehnyt mielenkiintoisa kuvioita sulavaan metsään. Jääkuviot ovat kuin ”kaavoitusarkkitehdin piirustuspöydältä”. Luontokin toki pystyy tällaiseen, suoriin viivoihin ja kulmikkaisiin kuvioihin, erityisesti kiteissä ym. ei-elävissä kohteissa, kun taas orgaanissa kohteissa pääasiassa pehmeämpiin, kaareviin ja pyöreisiin muotoihin.

Riistavuoren metsä Etelä-Haagassa Helsingissä on ajankohtainen siinä mielessä, että kaupungin kaavoitus on ehdottanut tätä metsää, joka kuuluu Helsingin keskuspuistoon, rakennettavaksi asuntoalueeksi. Suunnitteilla on Vihdintien varteen tuleva kaupunkibulevardi ja sen laidalle mahdollisesti rakennettavat 14 000 asukkaan asunnot. Aika mieletön suunnitelma toteutuessaan.

Metsää, jos se poistetaan, ei saada ikinä takaisin. Paikallisilla asukkailla on edessään kunnon kamppailu metsänsä puolesta!

Näissä kuvissa on mielestäni hyvin nähtävissä tämän aamun, pienen hetken tunnelma, kun talvi yrittää pitää vielä otettaan, mutta kevät tietää jo voittavansa!






Kuvat: AN, 27.3.2019, Riistavuori, Etelä-Haaga, Helsinki


Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg


tiistai 26. maaliskuuta 2019

Vapaaehtoinen sähköpaussi

Tässä taas linkit jo jokavuotisen tapahtuman nettisivustoille,  - jos haluat osallistua henkilökohtaisella kannanotollasi maailmanlaajuiseen yhteiseen tapahtumaan. Ja haluat kerrata faktoja tempaukseen liittyen:

EARTH HOUR

Maailman suurin ilmastotapahtuma WWF:n Earth Hour näyttää valomerkin ilmastolle 30.3. kello 20.30. Missä sinä sammutat valot?



https://www.earthhour.fi/

Maailmanlaajuinen sivusto

https://www.earthhour.org/

...



Aihetta sivuava lisäkirjoitus

Milloin ja missä syttyivät Vaasaan ensimmäiset sähkövalot?

Wikipedian mukaan 1887, Vaasan kirkossa.




Ylempi kuva: AN. 18.12. 2014

 Alempi kuva: netistä, postikortti: Kyrkan och Stadshuset, Wasa


Lainaus Wikipediasta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaasan_S%C3%A4hk%C3%B6


Historia 

Yhtiön perustaminen 

Sähkövalot syttyivät Vaasan kirkossa 1887. Tämän jälkeen alettiin puhua katujen valaisemisesta sähköllä. Suunnitelmaan kuului, että vain keskusta valaistaisiin sähköllä, laitaosat saisivat edelleen tulla toimeen öljylampuilla. Päätettiin, että kaupunki perustaa yhtiön sähkön hankkimista varten. Syksyllä 1891 esiteltiin valtuustolle uuden yhtiön ohjelma. Osakepääomaksi vahvistettiin vähintään 150 000 markkaa ja enintään 300 000 markkaa. Osakkeet eivät menneet odotetulla tavalla kaupaksi, joten yhtiön perustamiskokousta siirrettiin, ja se pidettiin 12. päivänä huhtikuuta 1892. Valtuusto teki päätöksensä huhtikuun 13. päivänä. Yhtiön nimeksi tuli Elektriska Aktiebolaget, sillä Vaasa, eli silloinen Nikolainkaupunki, oli pääasiassa ruotsinkielisten asuttamaa. 

Toiminta alkaa 

Yhtiö sai tontin nykyisen pääkonttorin paikalta Kirkkopuistikon alkupäästä. Toiminta alkoi voimalaitoksen rakentamisella. Kaksi höyrykonetta dynamoineen tilattiin Oerlikonin tehtailta Sveitsistä. Sama yhtiö sai myös rakentaa sähköaseman ja -verkon. Yhtiö ilmoitti paikallisissa sanomalehdissä, että yhtiön toiminta alkaa vuoden 1893 alussa ja kuulutti sellaisten henkilöiden perään, jotka haluavat sähkövalon myös asuntoihin. Hinnatkin tiedotettiin. Jos kirkon sähkövaloa ei oteta huomioon, niin tammikuun 25. päivänä 1893 syttyivät sähkövalot ensimmäisen kerran Vaasassa. Ensimmäinen yksityiskoti, johon hankittiin sähkövalo, lienee ollut kauppias Joachim Kurténin koti osoitteessa Kirkkopuistikko 15. Varsin nopeasti sähkön kuluttajien määrä sitten lisääntyi. 

Toiminta vakiintuu 

Sähköyhtiön johdossa olevat näkivät, että yhtiön on vakiinnutettava asemansa, sen on laajennuttava ja sen on palveltava mahdollisimman laajasti. Vakiinnuttamisen vuosina edettiin järjestelmällisesti eri kaupunginosiin. 

Ensimmäisenä toimintavuonna ei sähköä tuotettu kesän aikana ollenkaan. Muutaman vuoden kuluttua voimalaitosta ryhdyttiin laajentamaan, sillä yksityishenkilöt sähköistivät kotejaan varsin nopeaan tahtiin. Polttoaineena käytettiin aluksi ainoastaan puuta. Kun halkojen kulutus kasvoi ja halkojen hinta nousi, vuonna 1908 tultiin siihen tulokseen, että on edullisempaa siirtyä kivihiilen käyttöön. Kivihiiltä käytetään edelleen polttoaineena. Nykyisin Vaasan Sähkö hankkii myös turpeella sekä vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla tuotettua sähköä. 

Lainaus päättyy


Tutustu myös:  Vaasan Sähkön kotisivut

https://www.vaasansahko.fi/

Ei pelkkä sähköpylväs

http://vaasaennenjanyt.blogspot.com/2017/01/ei-pelkka-sahkopylvas.html

 Alkuilta, tunti pari auringon laskun jälkeen on oikein hyvä hetki ihastella ja vaikka ottaa kuvia tästä erikoisesta kohteesta. Maisemapylväs, sähköpylväs, nimeltään ILLUUSIO on komea julkinen taideteos, Se tuo hienon lisän vaasalaiseen kulttuuritarjontaan. 

Tähän vielä perustiedot kohteesta.

Sijainti: Palosaaren sillan kupeessa.

Tekijät: Vaasan Sähkön pylväs, Illuusio – valaistustaan vaihtava huomiota herättävä ”sähkötolppa” on Jorma Valkaman ja Ari Jääskön suunnittelema.

 Otettu käyttöön. 2007

Blogikirjoituksen koonti: Aimo Nyberg


torstai 21. maaliskuuta 2019

Tunnista rakennus

Niin tuttu, niin kaunis…

Katu, jolla rakennus on: Raastuvankatu, Vaasa 

Valmistunut vuonna: 1891 - 1892

Arkkitehtityyli: uusrenessanssi 

Rakennuksen on suunnitellut: Waldemar Backmansson ja Fredrik Thesleff 

Nykyinen kunto: sisätiloja kunnostettu muutaman vuoden ajan uutta käyttöä varten. Julkisivu kunnostettu, maalattu kesällä 2018.

Mitä toimintaa kohteessa on ollut aikaisemmin: mm. Kauppakorkeakoulu.

Rakennuksen omistaa: Vaasan kaupunki



Kuvia rakennuksen yksityiskohdista: Kuvattu 17.3.2019. AN.






Tunnistatko tämän vaasalaisen arvorakennuksen?

Vastaus on: Vaasa-opisto eli Vaasan kaupungin suomenkielinen työväenopisto

Osoite: Raastuvankatu 31



Tutustu Vaasa Opisto / Vaasan työväenopiston nettisivuihin

https://www.vaasa.fi/vaasa-opisto

Opistotalossa Raastuvankadulla on mainio kahvila!

Tässä linkki opiston tämän kevään VLOGGAUS kurssin tekemään videoon:

https://youtu.be/gvhfRNIBsYk

Vaasa-opistolla tapahtuu - Mitä löytyykään Vaasa-opiston kahviosta?


Tähän loppuun vielä lainaus Vaasan kaupungin sivuilta, joilla on esitelty useampikin hieno paikallinen rakennus:

Vaasan rakennusten historiaa 

Esittelemme sarjassa tunnettuja vaasalaisia rakennuksia ja niiden historiaa. 

https://www.vaasa.fi/yleistietoa-vaasasta/kaupungin-julkiset-rakennukset/vaasan-rakennusten-historiaa 

Muistojen maanantai, osa 5: Raastuvankatu 31 

 ”Osoitteessa Raastuvankatu 31 sijaitseva uusrenessanssityylinen koulurakennus valmistui vuonna 1891. Waldemar Backmanssonin ja Fredrik Thesleffin suunnittelemaa rakennusta on laajennettu sisäpihan puolelle vuosien 1953–55 aikana. 

Vaasan suomalaiseksi kansakouluksi rakennettu kaksikerroksinen kivirakennus on ulkoasultaan säilynyt melko hyvin. Kansakoulu toimi tiloissa koko 1900-luvun alkupuolen. 

Vuonna 1940 rakennuksessa aloitti toimintansa Vaasan kauppakoulu. Kaupallisen opetuksen tiloja laajennettiin ja korjattiin melko voimallisesti 1950-luvun puolivälissä. Vaasan kauppakoulu toimi tiloissa lähes 30 vuotta eli aina siihen asti kunnes kaupalliselle ammattikoulutukselle valmistui uudet tilat Ruutikellarintielle. 

Kauppakoulun muuttaessa tiloista vuonna 1969 tuli rakennuksen käyttäjäksi yksityinen Vaasan kauppakorkeakoulu. Kauppakorkeakoulu muuttui vuonna 1980 Vaasan korkeakouluksi ja tämän jälkeen Vaasan yliopistoksi. Rakennuksen omistajuus siirtyi Vaasan kaupungilta Suomen valtiolle koululaitoksen valtiollistamisen myötä, mutta palautui myöhemmin vaihtokauppojen myötä takaisin kaupungille. Kaupallinen opetus Raastuvankadun tiloissa jatkui vuoteen 1994 asti, jolloin yliopiston uudet tilat valmistuivat Palosaarelle. Raastuvankatu 31 oli kuitenkin yliopiston käytössä vielä vuoteen 1999 asti. 

Vuonna 2002 rakennukseen muutti Vaasan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutus. Tässä yhteydessä rakennuksessa tehtiin laajempia korjauksia ja kunnostustöitä. Ammattikorkeakoulu toimi Raastuvankadulla toistakymmentä vuotta, kunnes toiminta keskitettiin Palosaarelle. 

Viimeisin muutos toiminnassa on tapahtunut syksyllä 2016, jolloin Vaasa-opisto muutti ammattikorkeakoululta tyhjiksi jääneisiin tiloihin kunnostus- ja muutostöiden jälkeen.”

Lainaus päättyy

Kuvat ja tekstin koonti: Aimo Nyberg

tiistai 19. maaliskuuta 2019

Vaasan keskustan kehittäminen

Mielipidekirjoitus

Anne Majaneva

Vaasan keskustan kehittäminen

Kiitos kolumnista ”Tyhjät ikkunat”, Antti Tuuri! (Pohjalainen 15.3.2019). Keskustan kehittäminen on tärkeää paitsi Vaasan, myös koko Vaasan seudun kannalta.

Vaasan keskustan kehittämiseen on panostettu viime aikoina esimerkiksi seuraavilla tavoilla: keskustan osayleiskaavatyö (viimeisin kaavaehdotus oli nähtävillä viime kesänä), kävelykeskustan kehittäminen ja laajentaminen (käyttäjille suunnattu nettikysely sulkeutui toissa viikolla), lukuisat tapahtumat torilla ja kauppakeskuksissa (esimerkiksi YleXPop, EnergyWeek, CityStorm), ilmaisen pysäköinnin kokeilu joulukuussa 2017 ja ilmainen joukkoliikenne muutamina lauantaipäivinä joulukuussa 2018, uudet jouluvalot, upeat istutukset ja viheralueiden hyvä hoito, sekä kaupunginrannan kehittäminen (Kalaranta, Kuntsi).

Kaupunki on teettänyt elinvoimalaskennan muutamana vuotena keskustan alueelta, kahtena viime vuonna myös Klemettilästä ja Kivihaasta. Vaasan keskustan elinvoimaluku on suomalaisittain ihan ykkösluokkaa (3,696), sillä saman kokoluokan vertailukaupungeista vain Porvoo (3,700) on meitä edellä. Elinvoimaluvussa on viime vuoteen verrattuna (3,725) pientä laskua, joka johtuu lauantaiyritysten määrän pienestä laskusta sekä tyhjien liiketilojen vastaavasta noususta.

Keskustan tyhjien liiketilojen määrä on sama kuin vuonna 2017, kun taas Klemettilässä ja Kivihaassa niiden määrä on noussut. Tyhjien liiketilojen osuus Vaasassa (7,49 %) on kuitenkin vertailukaupunkien keskiarvoa (7,7 %) pienempi. Seinäjoen elinvoimaluku vuonna 2018 oli 2,698 ja tyhjien liiketilojen osuus 7,58 %.

Keskustoja ei enää kehitetä autoliikenteen ehdoilla, kuten tehtiin vielä 1970-luvulla. Tutkimusten mukaan eniten rahaa kaupunkien keskustoissa käyttävät jalankulkijat ja pyöräilijät.

Elinvoimalaskennassa huomioidaan erityisesti lauantaina auki olevat liikkeet, kahvilat ja ravintolat. Näiden ja koko keskustan vetovoimaisuuteen vaikuttaa käveltävä, viihtyisä ympäristö.

Miltä Hovioikeudenpuistikko näytti ennen kuin se muutettiin kävelykaduksi? Houkutteliko se käymään kahvilassa?

Syy, miksi Vaasanpuistikon eteläpuolella sijaitsevat liikkeet ja ravintolat eivät menesty, on Vaasanpuistikon autoliikenne.

Autoliikenteen lisääminen ja ilmainen pysäköinti eivät ole ratkaisuja keskustan kehittämisessä.

Anne Majaneva

kaavoitusarkkitehti

Vaasan kaupunki


Kirjoitus julkaistu ensimmäisenä Pohjalaisessa 19.3. 2019.
Teksti lainattu tähän blogiin poikkeuksellisesti kokonaan aiheen tärkeyden takia.



Kuvituskuva: JD 18.9.2014. Kävelykeskusta aamusumussa Vaasa Cityssä.




Smart Technology Hub asemakaavan muutos nähtävillä

Smart Technology Hub asemakaavan muutos nähtävillä


Vaskiluotoon Vaasan keskustasta, Onkilahden rannalta muuttavan Wärtsilän suunnitelmat esiteltiin selkeästi viime vuoden elokuussa.

Wärtsilältä merkittävä investointi Suomeen - uuden sukupolven innovaatio- ja tuotantokeskus Smart Technology Hub Vaasaan

Wärtsilä Corporation
Lehdistötiedote, 21 elokuuta 2018

https://www.wartsila.com/fi/media-fi/uutinen/21-08-2018-wartsilalta-merkittava-investointi-suomeen---uuden-sukupolven-innovaatio--ja-tuotantokeskus-smart-technology-hub-vaasaan-2251771

Mikä on tilanne nyt, keväällä 2019?

Vaasan kaupungin kaavoitus on edennyt asioissa ripeasti.

Nyt asianosallisilla, kuten asukkailla on mahdollisuus tutustua asemakaavaehdotukseen.

Lainaus kaupungin sivuilta

Smart Technology Hub asemakaavan muutos (ak1091) on julkisesti nähtävillä 20.3.-23.4.2019.

Materiaali on esillä osoitteessa

https://www.vaasa.fi/ak1091

Asemakaavaehdotusta ja siihen liittyvää materiaalia esitellään yleisötilaisuudessa 25.3.2019 klo 18:00 pääkirjaston Draama-salissa.
Tervetuloa!

Detaljplaneförslaget och material med anknytning till det presenteras på ett möte för allmänheten 25.3.2019 kl. 18:00 i Drama-salen i huvudbiblioteket.
Välkommen!

Kaavoituksen terveisin
Eija Kangas
Kaavasuunnittelija • Planerare


Kuvalainaus: Wärtsilän sivuilta
Tekstin koonnut: Aimo Nyberg

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Hienoja suunnitelmia Vähässäkyrössä

Kirkkosaaren virkistysaluetta kehitetään

Lainaus Vaasan kaupungin sivuilta

”Vuosikymmeniä vähäkyröläisten virkistys- ja ulkoilualueena toiminutta Kirkkosaarta kehitetään yhteisvoimin. Arvokkaaseen kulttuuri- ja luontoympäristöön laadittu suunnitelma parantaa alueen käyttömahdollisuuksia ympärivuotisesti.”

Suunnitelma on nähtävillä kaupungin verkkosivuilla ja Vähäkyrö-talolla 13.-27.3.2019,

https://www.vaasa.fi/uutinen/kirkkosaaren-virkistysaluetta-kehitetaan

Suunnitelma löytyy osoitteesta:

https://www.vaasa.fi/kuulutukset/kirkkosaaren-virkistyskaytto-ja-maisemanhoitosuunnitelma-nahtavilla

Erinomaista työtä on tehty!

Alue ansaitsee nyt ”kasvojen kohotuksen”, eli pitkäjänteisen suunnitelmien toteuttamisjakson. Tähän tarvitaan Vaasan kaupungin toimia yhdessä erilaisten yhdistysten ym. toimijoiden kanssa.

Olimme paikanpäällä Vähässäkyrössä viime vuonna (2018) Vaasan kantakaupungin asukasyhdistyksen retkellä toukokuun lopulla. Päiväretkellä kuvasimme paikalliset patsaat ja muistomerkit (Rojekti X= hanke) tarkoituksena liittää kaikki Vähänkyrön julkiset patsaat ja muistomerkit osaksi Vaasan kokonaisluetteloa.

Oppaanamme meillä oli osaavia Vähänkyrön kotiseutuaktiiveja. Päivä oli mahtava kokemus! Vakuutuimme todellakin siitä, että Vähäkyrö on todellista kulttuuriseutua. Kiersimme paljon muuallakin kuin vain Kirkkosaaren alueella. Näkemistä riitti museossa ja maastossa!

Itseäni hämmentävää eniten se, että Vähäkyrö on tuossa ihan lähellä, ja nykyään siis osa Vaasaa, eikä siellä silti ole tullut juurikaan käytyä. Onneksi tilanteen voi korjata.

Lainaus ylläolevasta kaavoituksen selostuksesta:

Vähänkyrön Kirkkosaari - Virkistyskäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelman selostus

”Suunniteltava alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön RKY2009 sekä valtakunnallisesti arvokkaaseen Kyrönjoen maisema-alueeseen 1995. Kyrönjoen rantatörmältä kohoava kirkko on yksi harvoista 1700-luvun kustavilaisista kivikirkoista. Kirkon eteläpuolella, Kirkkosaaressa sijaitsi pitäjän ensimmäinen kirkko 1610-1643. Saarella on myös Krimin sodan aikainen venäläisten kasakoiden hautausmaa. Kaavontönkän rautakautinen kalmisto sijaitsee suunnittelualueen eteläisellä mäenkumpareella. Mäen laella, tunnelmallisessa kuusimetsässä on kaksi hautaröykkiötä ja polttokenttäkalmisto. Kaavontönkkä on Pohjanmaan huomattavimpia rautakautisia kohteita. Ensimmäinen Kyrönjoen ylittävä silta valmistui v. 1624. Sillalla on ollut suuri vaikutus Vähänkyrön kehitykseen. Yli 200 vuoteen se oli ainut joen ylittävä silta.”

Lainaus päättyy

Tutustu Vähänkyrön kiehtovaan menneisyyteen ja nähtävyyksiin

https://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/vahakyro_esite_screen




 Kuvat: AN. 26.5.2018. Kyröjoki, molemmilta puolilta, ja Merikaarron riippusilta.


Tulviiko Kyrönjoki tänä keväänä?
Se voisi olla ensimmäinen syy lähteä käymään Vähässäkyrössä.

Pläkkyrimuseo on jossain vaiheessa tulossa Savilahtitalon piha-alueelle.
Siellä pitää tottakai käydä.

Ja niin, kokonaan näkemättä minulla ovat nämä: Mestooplassi, Jättiläisentie ja Kylymä helvetti. Näissä kohteissa aion vielä siis käydä! Retken ajankohta on luultavimmin toukokuun lopulla (suunnitelmissa siis kuvasafariretki näihin kohteisiin, - mukaan mahtuu muitakin).



Vähäkyröläiset laittoivat kovien kansien väliin oman historiansa. Aina jääkauden ajoilta tälle vuosituhannelle asti. Tämäkin oli kulttuuriteko, joka kertoo omanarvontunnosta, rakkaudesta omaan kotiseutuunsa.

VÄHÄKYRÖ historian valossa on upea kirja! Sen tekemiseen käytettiin 7 vuotta. Kirjoittajina Pekka Mäenpää ja Risto Kiviranta. Kustantajana Vähäkyrö-Seura, 2017.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg

KIRKKOSAAREN MUISTOMERKKI

Tämä muistomerkin esittelykirjoitus on tynkä.

Vähänkyrön ensimmäisen kirkon tiedetään sijainneen 1600-luvun alkupuolella nykyisessä Kirkkosaaressa. Nykyään alue on niemi.

Tätä kirjoitusta täydennetään vuoden 2019 aikana. Faktoja pyritään saamaan lisää, ja myös uudet kuvat tullaan ottamaan alueen kunnostustöiden jälkeen.

Katso Vaasan kaupungin suunnitelmat osoitteesta:

https://www.vaasa.fi/kuulutukset/kirkkosaaren-virkistyskaytto-ja-maisemanhoitosuunnitelma-nahtavilla






Kuvat: AN. 26.5. 2018.

Tutustu Vähänkyrön kiehtovaan menneisyyteen ja nähtävyyksiin

https://issuu.com/graafisetpalvelut_vaasa/docs/vahakyro_esite_screen




Kuva: AN

Tämä blogikirjoitus on osa Rojhekti X= hanketta.

Kohde lisätty luetteloon keskeneräisenä.

Uusien kuvien ja lisätietojen täydentämiseksi tähän kirjoitukseen, toivon asiasta kiinnostuneiden olevan yhteydessä allekirjoittaneeseen.

Kiittäen Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Vaasan Kauppatorin laidan rakennuksia

Tänään, nyt

Palaan vanhoista Vaasa postikorteista tähän päivään.

Kävin eilen sunnuntaina Vaasan Kauppatorilla. Katselin ja kuvasin torinlaidan rakennuksia, eli miltä näytti Vaasan Cityssä maaliskuun puolessa välissä 2019.

Viime viikon perjantain blogikirjoitukseni oli ilmakuva, postikortti samasta paikasta 60 / 70-luvulta.

Katselin torilla ympärilleni, mitä näin?

Vaasan komeaa keskustaa, vanhempia ja uudempia arvorakennuksia. Suomen Vapaudenpatsaan ympäristö on ollut tämän näköinen jo vuosikymmenet. Kävelykeskustaa on toki kehitetty, laajennettu, ja autoja itse torilla on vähemmän kuin joskus ennen. Esiintymislava, kiiltävä laatikko tuli jokunen vuosi sitten keskelle toria, mahdollistamaan monenlaiset musiikki/ tanssi ym. tapahtumat.

Itse en muista ympäröivissä rakennuksissa tapahtuneen kolmeenkymmeneen vuoteen muita muutoksia kuin Alatorin huoltoaseman purkamisen, ja sen tilalle tehdyn kulmarakennuksen. Tämä yhtenäisti Alatorin puolen rakennuskorkeuden, ja täydensi myös omalla arkkitehtuurillaan torinlaidan tyylien kirjoa.

En tarvinnut aurinkolaseja

Arkkitehtuuri kuvaamiseen ei ole ns. oikeaa, parasta vuoden- tai vuorokauden aikaa. Auringonpaisteessa valoa on toki enemmän, mutta myös kontrastit ovat silloin kovin suuria, valoisat ja varjoisat alueet rakennusten yksityiskohdissa voivat olla vaikeasti hallittavissa.

Yöaikaan, keinovalojen tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntämällä voi joskus onnistua luomaan aivan uskomattomia tunnelmia.

Kesäsateessa, tai lumipyryssä kohde on aina erityisen ainutkertainen.

Tänään ei satanut, sumu oli hälvenemässä, ja taivas tasaisen ilmeetön. Sää eilen sunnuntaina oli kovin harmaa, kadut loskaiset. Eli tyypillinen hetki talven jo luovuttaessa, ja päivien pidentyessä, lämmetessä, kevään pyrkiessä hallitsemaan luontoa ja ihmisten mieliä. Jokunen viikko tässä vielä menee, näissä välikauden keleissä.













Kuvat: AN. 17.3. 2019. Vaasan Kauppatori puolen päivän aikoihin.

Vaasan kauppatorilla voi ”päätä kääntämällä” nähdä eri aikakausien arkkitehtuuria. Jos on aikaa, ja halua tarkastella niiden yksityiskohtia, niin takuulla yllättyy. Rakennuksissa on paljon mielenkiintoisa yksityiskohtia. Silmilläkin niitä kyllä näkee, mutta kamera on ehdoton apuväline, kun haluaa rajata jonkun kohdan, ja tuoda vain sen tarkasteltavaksi.

Näihin yksityiskohtiin, ja arkkitehtuurityyleihin ajattelin palata toukokuussa. Kun kevät on tuonut kaupunkikuvaan lämpöä ja vehreyttä, ja torilla on taas vilkkaampaa, - ihmisiä, - myyntikojuja, -ainakin jäätelökioskit ja kahvilat avattu.

Wasa då och nu – entinen ja nykyinen Vaasa, eli samassa osoitteessa olleiden rakennusten vertaileva esittely alkaa tässä blogissa lähiaikoina. Aloituskohteena tulee olemaan Ylätori, ja siellä ollut Wolffin talo / ja sen paikalla nykyään oleva Rewell Center.

Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg
Eläkkeellä oleva kuvataiteen opettaja

lauantai 16. maaliskuuta 2019

Tämäkin on ennen ja nyt teemaa!

Olemme vaimoni kanssa amatööri lintubongareita. Olemme seuranneet kevätmuuttolintujen saapumista Vaasassa jo parin vuosikymmenen ajan. Pian on taas vuoden paras sesonki, eli kiikarit, kaukoputket ja kamerat kuntoon!

Yksi laji on ylitse muiden, mitä tulee muuttopäivän tarkkuuteen. Tälle päivälle osasimme heitä jopa odottaa!

Vuodesta vuoteen ovat mustavarikset saapuneet Vaasan keskussairaalan rannanpuolelle, korkeisiin kuusiin, 15. – 16. 3. Näin tapahtui siis taas tänäkin vuonna! Puolen päivän maissa huomasimme keittiön ikkunastamme, että naakkoja suurempia mustia lintuja lentelee 10 – 15 yksilön parvena sairaala-alueella, rakennusten välissä, suurten kuusien latvoissa.

Hetken päästä kaksi näistä lähestyi yllättäen ”tarkkailupistettämme”. Ne lensivät uimahallin yllä, kiertelivät hetken, ja laskeutuivat sitten naapuritalon katolle.

Tervehdys ja tervetuloa Vaasaan!




Kuvat: AN. 16.3.2019. Mustavarikset ovat taas täällä. Aikataulujensa mukaisesti.

Lintuharrastajien upea tietopankki ja myös havaintojen seurantasivusto on BirdLife Suomi – Finland sivusto.

https://www.birdlife.fi/


Kuvat ja teksti: Aimo Nyberg


Onko helppo kysymys?

Miltä vuodelta tämä postikortti on?


Kuva: Kauppatori Vaasa. Postikortti rva Alice Stolpen kokoelmista.

Niin ne ajat muuttuvat!

Tämän postikortin kuvausajankohdan Vaasassa pitkään asuneet pystynevät määrittelemään tarkastikin.

Millaisista yksityiskohdista mahdollisimman tarkka kuvaushetki pystytään tästä kuvasta määrittelemään?

Minulle tehtävä on mahdoton. Myöskään postikortin kääntöpuolella ei tietoja ole.

Ajankohdan selville saamiseen, mahdollisesti kuvaajatietojenkin löytymiseen on siis pyydettävä apua.

Yksi hieno, todella mielenkiintoinen vanhojen Vaasa valokuvien foorumi on fb-ryhmä Vaasan kuvia 1900-luvulta.
Tämä fb-sivu on ns. Suljettu ryhmä, johon kiinnostuneet voivat pyytää pääsevänsä mukaan.

https://www.facebook.com/groups/588222927889218/

Siispä kuva sinne, ja katsotaan miten käy?

Aimo Nyberg

Ps. Voit toki lähettää minulle s-postia suoraankin, jos haluat tästä kuvasta jotain minulle / tämän blogin lukijoille kertoa. Eli lupaan täydentää, päivittää tätä blogikirjoitusta mahdollisesti löytyvillä faktatiedoilla.

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com

perjantai 15. maaliskuuta 2019

Patsaita, upeita rakennuksia




Kuva: Vaasa postikortti. Yksityishenkilön kokoelmasta.


Kun en tiedä, kysyn 

Aatos Lavikainen ei ilmeisesti ole vaasalainen valokuvaaja?

Onko Lavikainen julkaissut tämän ylläolevaan kortin lisäksi muita Vaasa aiheisia kortteja?

Itseäni kiinnostavat edelleen juuri tällaiset rakennuksia ja patsaita esittelevät postikortit eri vuosikymmeniltä.

Mahdolliset yhteydenotot asian tiimoilta

Aimo Nyberg
aimonyberg(at)gmail.com

Vaasa postikortit

Keräilijöillä on meillä Vaasassa aikamoiset kokoelmat kotiseutuaiheisia postikortteja! Tiedän useitakin heistä, joilla on suorastaan aarteita.

Harmittavasti niitä säilytetään kuin oravat tammenterhojaan, piilossa omissa kätköissään. Harvoin niitä on laitettu esille näyttelyihin, tai niistä on tehty julkaisuja, ei edes pienempiä kirjoituksia lehtiin tai blogeihin.

Yhdessä asiassa on kyllä menty eteenpäin. Vaasa aiheisia postikortteja on viime vuosina alettu jakaa erilaisilla nettifoorumeilla. Eli skannattuja / valokuvattuja postikorttikuvia suorastaan jo vilisee netissä.

Se mitä itse kaipaan, kuvien jakamisen lisäksi, ovat faktatiedot. Etenkin postikorttien taustapuolella olevat tekstit, merkit, logot ym. olisi hyvä julkaista kuvan mukana kaikkien nähtäviksi. Pelkällä kuvalla kun kuva-aihetta tunnistamaton ulkopuolinen ei juurikaan tee mitään. On toki hauskaa, jännittävääkin seurata kohteiden tunnistamista, ja on ilman muuta tärkeää myös jakaa muistoja kuvan maisemaan ja aiheisiin liittyen.

Lähteet, historialliset faktat ovat hyvin tärkeitä. Kuka on valokuvaaja? Kuvausajankohta, ja paikka tarkasti. Missä postikortti on tehty, kuka sen on julkaissut, mikä taho on esim. kerännyt varoja kortin myynnillä jne.


Tässä yksi mielenkiintoinen esimerkki


Kuva: Skannattu postikortti yksityishenkilön kokoelmista. Skannaus: AN.

Kuvapuolella teksti: Wasa – Promotion 1909. Kortin kääntöpuolella teksti: 
UNION POSTALE UNIVERSELLE 
CARTE POSTALE 
Grand-DuchénFiland 

Serie A. No. 7. Harry Schauman´s Bokhandel. 


Huom. Tekstissä lukee tosiaan Filand, eikä Finland. Ilmeisesti hauska painovirhe.


Minulle herää kysymys, onko jollain vaasalaisella keräilijällä tämä Serie A kokonaan? Luultavasti sarjassa on siis ainakin seitsemän korttia? Jos jollain on, niin olisin todella otettu, jos kuvasarjasta voisi tehdä tämän tapaisen blogikirjoituksen, ja siis julkaista netissä kyseiset kuva ja selostukset.


Asukasyhdistyksemme pj. Birgita Långin johdolla olemme käynnistäneet Wasa då och nu -projektin, jonka ideana on koota samasta kaupunkiosoitteesta kuvaparin, - esitellä entinen ja nykyinen rakennus. Ja näistä perusfaktat.

Vanhoja kuvia etsitään vielä, ja uudet kuvat samasta osoitteesta kuvataan kevään ja kesän aikana. Projektiin voi tulla mukaan, sekä jakamaan vanhoja kuvia, etsimään tietoja kohteista, ja myös  kuvaamaan tämän päivän tilannetta.

Yhteydenotot:
Aimo Nyberg VKA ry:n tiedottaja

Då och nu

Tulossa – inom kort!

ETT VASA SOM FÖRSVUNNIT - KADONNUT VAASA

Kuvapareja samasta osoitteesta. Kaupunkikuvan muuttuminen Vaasassa.

1. Asemakadun (ent. Pitkänlahdenkatu) ja Hovioikeudenpuistikon kulmaus



Kuva: AN 14.3. 2019. Asemakadun ja Hovioikeudenpuistikon kulmaus.

Kuva: Postikortti, jossa teksti: Laurell´s hus och Postkontoret, Wasa, Laurell´n talo ja postikonttori, Vaasa.

Tämä postikortti on valitettavasti liimattu taustapahville, joten en tiedä, onko kortin taustapuolella jotain tietoja esim. siitä milloin se on kuvattu, tai kuka on kuvaaja. Myöskään postikortin painopaikkaa, eikä kustantajaa/myyjää siis ole tiedossani. (Jos sinulla on tämä kortti, ja voit auttaa kertomalla, mitä kortin takana lukee, niin ota yhteyttä)



Kuva: AN, 14.3. 2019. Tämä tiukempi kuvanrajaus kertoo selkeämmin nykyisen ja aikaisempien rakennusten erot rakennustyyleissä, yksityiskohdissa, korkeudessa, mittasuhteissa.


Ajatus laittaa vertailevia valokuvia nettiin, aiheesta Vaasan kaupunkikuva ennen ja nyt, sai vauhtia siitä, kun asukasyhdistyksemme sai lahjoituksena rva Alice Stolpelta valokuvakansion vuonna 2018.

Suunnitteilla on 20 – 30 kohteen vertailukuvien esittely. Osa tämän kuvagallerian kuvista on Alice Stolpen kokoelmasta, osa muilta valokuvaajilta ja arkistolöytöjä. Yhdistyksemme tarkoitus on täydentää kuvakokoelmaa sitä mukaa, kun löytyy mielenkiintoisa kohteita.

Näistä jo kadonneista, puretuista kohteista etsitään ja valitaan kuva, ja tämän jälkeen pyydetään tämän päivän valokuvaajilta kuvia samasta suunnasta, - jos mahdollista, tarkalleen samasta paikasta otettu uusi kuva.

Kohteet julkaistaan yksi kerrallaan tässä blogissa, ja koontisivustona tätä varten myöhemmin avattavalle nettisivulle. Sivulla julkaistaan pelkistetysti kohde kerrallaan, vertailukuvat ennen ja nyt, sekä perusfaktat rakennuksista. Sivustosta tulee täysin kaksikielinen.

Tätä projektia johtaa, koordinoi Vaasan kantakaupungin asukasyhdistys VKA ry – Invånarföreningen i centrala Vasa rf nykyinen pj. Birgitta Lång. Mukaan toivotaan kaikkia asiasta kiinnostuneita, vaasalaisia, ex-vaasalaisia, ja kaikkia muitakin.

Tiedottajana ja yhteyshenkilönä toimii allekirjoittanut.

Aimo Nyberg VKA ry:n tiedottaja

Yhteydenotot: aimonyberg(at)gmail.com

LUITKO JO TÄMÄN?

Patsasprojekti on ja pysyy osana sivustoa

  LUETTELO JA LINKKILISTA VAASAN PATSAITA, MUISTOMERKKEJÄ JA MUISTOLAATTOJA     Sivusto Rojekti X = löytyy netistä osoitteesta htt...