tiistai 19. maaliskuuta 2019

Vaasan keskustan kehittäminen

Mielipidekirjoitus

Anne Majaneva

Vaasan keskustan kehittäminen

Kiitos kolumnista ”Tyhjät ikkunat”, Antti Tuuri! (Pohjalainen 15.3.2019). Keskustan kehittäminen on tärkeää paitsi Vaasan, myös koko Vaasan seudun kannalta.

Vaasan keskustan kehittämiseen on panostettu viime aikoina esimerkiksi seuraavilla tavoilla: keskustan osayleiskaavatyö (viimeisin kaavaehdotus oli nähtävillä viime kesänä), kävelykeskustan kehittäminen ja laajentaminen (käyttäjille suunnattu nettikysely sulkeutui toissa viikolla), lukuisat tapahtumat torilla ja kauppakeskuksissa (esimerkiksi YleXPop, EnergyWeek, CityStorm), ilmaisen pysäköinnin kokeilu joulukuussa 2017 ja ilmainen joukkoliikenne muutamina lauantaipäivinä joulukuussa 2018, uudet jouluvalot, upeat istutukset ja viheralueiden hyvä hoito, sekä kaupunginrannan kehittäminen (Kalaranta, Kuntsi).

Kaupunki on teettänyt elinvoimalaskennan muutamana vuotena keskustan alueelta, kahtena viime vuonna myös Klemettilästä ja Kivihaasta. Vaasan keskustan elinvoimaluku on suomalaisittain ihan ykkösluokkaa (3,696), sillä saman kokoluokan vertailukaupungeista vain Porvoo (3,700) on meitä edellä. Elinvoimaluvussa on viime vuoteen verrattuna (3,725) pientä laskua, joka johtuu lauantaiyritysten määrän pienestä laskusta sekä tyhjien liiketilojen vastaavasta noususta.

Keskustan tyhjien liiketilojen määrä on sama kuin vuonna 2017, kun taas Klemettilässä ja Kivihaassa niiden määrä on noussut. Tyhjien liiketilojen osuus Vaasassa (7,49 %) on kuitenkin vertailukaupunkien keskiarvoa (7,7 %) pienempi. Seinäjoen elinvoimaluku vuonna 2018 oli 2,698 ja tyhjien liiketilojen osuus 7,58 %.

Keskustoja ei enää kehitetä autoliikenteen ehdoilla, kuten tehtiin vielä 1970-luvulla. Tutkimusten mukaan eniten rahaa kaupunkien keskustoissa käyttävät jalankulkijat ja pyöräilijät.

Elinvoimalaskennassa huomioidaan erityisesti lauantaina auki olevat liikkeet, kahvilat ja ravintolat. Näiden ja koko keskustan vetovoimaisuuteen vaikuttaa käveltävä, viihtyisä ympäristö.

Miltä Hovioikeudenpuistikko näytti ennen kuin se muutettiin kävelykaduksi? Houkutteliko se käymään kahvilassa?

Syy, miksi Vaasanpuistikon eteläpuolella sijaitsevat liikkeet ja ravintolat eivät menesty, on Vaasanpuistikon autoliikenne.

Autoliikenteen lisääminen ja ilmainen pysäköinti eivät ole ratkaisuja keskustan kehittämisessä.

Anne Majaneva

kaavoitusarkkitehti

Vaasan kaupunki


Kirjoitus julkaistu ensimmäisenä Pohjalaisessa 19.3. 2019.
Teksti lainattu tähän blogiin poikkeuksellisesti kokonaan aiheen tärkeyden takia.



Kuvituskuva: JD 18.9.2014. Kävelykeskusta aamusumussa Vaasa Cityssä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LUITKO JO TÄMÄN?

Päivitetään yhdessä Rojektin sivuja!

    Rojektissa on kohteita jo melkoinen määrä. Aika ajoin pienempiä ja isompiakin päivityksiä kohde-esittelyihin on tehty ja saadaan varmast...