Ensin nämä linkit:
https://suomenluonnonpaiva.fi/
Juhli Suomen luontoa 29.8.2020
Elokuun viimeisenä lauantaina juhlitaan Suomen luonnon päivää. Päivää voi viettää monella tavalla: lähde liikkeelle luontoon ja halaa puuta, liputa Suomen luonnolle, kutsu kaverisi mukaan tai järjestä oma tapahtuma - tyyli on vapaa. Voit myös jakaa luontojuhlasi tunnelmat #luonnonpäivä #liputanluonnolle. Katso lisätiedot yllä olevasta linkistä.
https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/info/materiaalit/
Halaa puuta - arvosta lähiympäristöäsi 24.-30.8.2020
Puunhalausviikon tarkoituksena on osoittaa, että arvostamme ympäristömme monipuolisia viheralueita, kuten metsiä, puistoja ja luontopolkuja.
Miten voin osallistua?
Etsi lähiympäristöstäsi puu, josta pidät. Se voi olla itsessään kaunis, tehdä vehreydellään paikasta viihtyisämmän, se voi olla pieni tai suuri, vanha tai nuori, kuten halaajansakin. Puita voi halata kaupungissa, maalla tai metsässä, joko yksin, kaverin kanssa tai isommallakin porukalla. Ajankohdan voi jokainen päättää itse. Puita voi halata esimerkiksi juoksulenkillä, sieniretkellä tai kiireisen työpäivän päätteeksi.
Yllä olevalta sivustolta löydät toimintavinkkejä puunhalausviikon viettoon sekä tietoa puiden merkityksistä ja hyödyistä. Huom! sivustolla on vinkit puunhalauskuvan ottamiseen ja jakamiseen!
Lainaus päättyy
Kuva AN. ” Mä laulan puolesta puiden”
Kaupunkien tiivistämisestä
Vaikka maallemuutto onkin lisännyt suosiotaan koronakevään jälkeen, niin kaikki eivät voi, eivätkä muuta koskaan pois kaupungeista.
Luontoa on kaupungeissakin, lähimetsiä, puistoja ja joissakin paikoin aitoja metsiäkin. Oma vankka näkemykseni on tämä: Näistä olemassa olevista luontokohteista on pidettävä kiinni! Kun metsää kaadetaan, sitä ei saada enää takaisin, kaupungeissa ei koskaan, eikä muuallakaan, koska istutetut puupellot eivät ole monimuotoista, todellista metsää.
Kaupunkia voidaan tiivistää luonto huomioon ottaen – mutta ei ennallistaa jo rakennettua kaupunkitilaa pelkästään luonnon ehdoilla, vaan huomioiden paikallinen pitkäaikainen kulttuurihistoriallinen evoluutio.
Kaupunkia voidaan tiivistää asukkaiden ehdoilla – mutta ei pelkästään ihmisen itsekkäiden toiveiden ja tarpeiden mukaisesti, vaan huomioon ottaen globaalit muutokset koko maapallon mittakaavassa.
Kaupunkia voidaan tiivistää myös rakennusfirmojen, voittojen tekemisen ja taloudenkasvun kasvattamiseksi – mutta ei yksinomaan näistä lähtökohdista, vaan sosioekonomiset tosiasiat tiedostaen mahdollisimman hyvän ja elinkelpoisen tulevaisuuden säilymiseksi sekä luonnolle että meille ihmisille.
Laitan tähän loppuun vielä yhden mielestäni erinomaisen ja tärkeän lainauksen Pentti Viljakaiselta
Suomen Kuvalehdestä SK 31, 31.7.2020
Koronalinkojen kaavoitus lopetettava
Koronaviruksen leviämisestä on maailmanlaajuisesti paljon tietoa. Yksi kiistaton edellytys on, että mitä tiiviimpää on asutus, sitä herkemmin korona leviää.
Suomen pahimmat koronaviruslingot ovat Helsinki, Tampere ja Turku. Sekä ne että monet pienemmät suuria matkivat kaupungit vannovat keskustojen tiiviimmän rakentamisen mantraan, laativat kaavoja ja myöntävät lupia tiivistysrakentamiseen lähes läpihuutojuttuina.
Onko kuntien maankäytössä ja kaavoituksessa mitään tehtävissä koronan ja tulevien muiden virusten tuhojen rajoittamiseksi? Kyllä on. Tarvittava lainsäädäntö on jo valmiina. Sen mukaan kaavoitus tulee laatia niin, että se luo edellytykset asukkaiden terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle ympäristölle.
Terveellistä kaavoitusta ei ole, että kaupunki kaavoittaa tiivistysrakentamisella koronaviruslinkoja. Kaikki tuollaiset suunnitelmat pitää keskeyttää ainakin siksi aikaa, että voidaan estää koronaviruksen ja muiden virusten leviäminen. Tulkintakiistojen estämiseksi tulee antaa pikaisesti asetus, jonka mukaan vaatimus terveellisestä elinympäristöstä tarkoittaa myös koronahaittojen torjuntaa.
Pentti Viljakainen
OTM, Hämeenlinnan keskikaupungin asukasyhdistyksen pj.
Lainaus päättyy
Kuva ja tekstin koonti: Aimo Nyberg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti